Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Samankaltaiset tiedostot
Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

kalakannan kehittäminen

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Vesiviljelyn uudelleenorganisointi ja sen vaikutukset elinkeinoon

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Istutusrekisteri - Kaikki tiedot

Avain viljeltävien taimen-, harjus- ja siikaemokalastojen geneettiseen tietokantaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljelyssä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Sanna Koljonen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

VMK/P-K ELY-keskus

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Mädintuotantoon vaikuttavat tekijät

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Pohjanlahden lohikantojen tila

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

- toiminnanharjoittajan

Inarijärven kalataloustarkkailujen

Kalataloushallinnon istutusrekisteri Tulostuspäivä

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Transkriptio:

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017

Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan tunnettujen kalojen mädin ja poikasten tuotanto ja myynti Kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Valtion kalanistutusvelvoitteet Yksityinen mäti- ja istutuspoikaskysyntä Tutkimus Tärkeimmät asiakkaat Kalataloushallinto - Yksityiset viljelijät Voimayhtiöt - Kalatalousalan järjestöt Metsähallitus - Kalavesien omistajat 2 3.4.2017

Laitokset ja henkilöstö Laitoksia 6 Henkilöstö, 33 vakituista + 15 määräaikaista Toimintabudjetti 3,5 M (tulot 2,5 M ) 16 kalalajia/muotoa (59 kantaa) + nahkiainen Emokalasto vuoden 2017 alussa 63767 kg / 60525 yksilöä 3 3.4.2017

Vesiviljelyn tuotanto Tuotanto 2016 Mätiä - kevätkutuiset 796 litraa (36 milj. kpl) -syyskutuiset 2863 litraa (88 milj. kpl) Poikasia - 1,43 + 0,58 miljoonaa yksilöä - 1,40 + 0,07 miljoonaa poikasyksikköä, noin 70 tn Emokalasto kg Mädintuotanto litraa Poikastuotanto PY 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2004 2008 2012 2016 6 000 syyskutuiset 3 000 000 5 000 kevätkutuiset 2 500 000 4 000 2 000 000 3 000 1 500 000 2 000 1 000 000 1 000 500 000 0 2000 2004 2008 2012 2016 4 3.4.2017 0 2000 2004 2008 2012 2016

Emokalanviljely - Elävä geenipankki 5 3.4.2017

Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Nykyisen Suomen vesissä on tavattu 103 kalalajia Arvioinnissa 73 kalalajin tai -muodon kantojen tila. Uhanalaisuuden eri luokkiin määritettiin 30 lajia tai muotoa. 12 % 2 % 5 % 4 % RE = Hävinneet 2 11 % 6 % CR = Äärimmäisen uhanalaiset 4 7 % EN = Erittäin uhanalaiset 3 VU = Vaarantuneet 5 NT = Silmälläpidettävät 6 53 % 6 3.4.2017

Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Luken viljelyssä Äärimmäisen uhanalaiset (CR) Saimaannieriä Järvilohi Meritaimen Meriharjus 7 3.4.2017

Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Luken viljelyssä Erittäin uhanalaiset (EN) Vaellussiika Napapiirin eteläpuoliset järvitaimenkannat Ankerias 8 3.4.2017

Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Luken viljelyssä Vaarantuneet (VU) Itämeren lohi Jäämeren lohi Planktonsiika Karisiika Rantanuoliainen 9 3.4.2017

Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Luken viljelyssä Silmälläpidettävät (NT) Nahkiainen Toutain Järvisiika Napapiirin pohjoispuoliset järvitaimenkannat Nieriä muualla kuin Saimaalla Harjus sisävesissä 10 3.4.2017

Viljelyssä olevat kalalajit ja -kannat Viljelyssä on 16 kalalajia tai -muotoa, 59 eri kantaa ja nahkiainen Laji/muoto Kannat 1.1.2017 Lohi Järvilohi Järvitaimen Meritaimen Purotaimen Nieriä Harjus Planktonsiika Pohjasiika Vaellussiika Nahkiainen IJO NEV OUJ SIM TOR VUV HEI IVA JUU KIJ KIL KIT KUU OLA OUV RAU TSI VUV IJO ING ISO LES MUS TOR KEM LUU OUN RUO INA KUO IJO KEM KIT KRU PUR KOI RAU SOT IVA IJO KEK KEM KOK KYM LUJ TOK PER 11 3.4.2017

Vaelluskalojen emokalaparvien määrä kg (1.1.2017) vuosi lohi järvilohi järvitaimen (etelä) järvitaimen (pohj.) nieriä, muut 2017 9 783 495 3 323 6 676 4 303 1 096 2 807 7 441 vuosi harjus meritaimen purotaimen saimaannieriä meriharjus planktonsiika pohjasiika vaellussiika 2017 3 532 354 7 258 2 508 7 067 Yhteensä 56 643 kg 12 3.4.2017

Viljelyssä olevat kalalajit ja -kannat Emokalaparvet perustetaan 3-5 vuoden välein a) Luonnon emokalapyyntien mädistä ja maidista Tavoitteena 25-50-100 kutuparia b) Luonnon joki- tai vaelluspoikasista, kasvatetaan emokaloiksi c) Mikäli luonnosta ei saada riittävästi kaloja käytetään aiempia emoparvia Emokalat tulevat sukukypsiksi lajista ja tuotantopaikasta riippuen 3-7 (naaraat) ja 2-6 (koiraat) -vuotiaina harjus Emoparvet planktonsiika ovat viljelyssä 10-15 -vuotiaiksi, jopa yli 30 vuotta saimaannieriä 13 3.4.2017

Viljelyssä olevat kalalajit ja -kannat Emokalat tulevat sukukypsiksi lajista ja tuotantopaikasta riippuen 3-7 (naaraat) ja 2-6 (koiraat) -vuotiaina Emoparvet ovat viljelyssä 10-15 -vuotiaiksi, jopa yli 30 vuotta nelma kirjolohi peledsiika puronieriä harmaanieriä kuha 14 3.4.2017

Kantojen käyttö Lohi IJO NEV OUJ SIM TOR Järvilohi VUV 15 3.4.2017

Kantojen käyttö Meritaimen IJO ING ISO LES MUS TOR 16 3.4.2017

Kantojen käyttö Vaellussiika IJO KEK KEM KOK KYM LUJ TOK 17 3.4.2017

Risteytykset Tähän asti pidetty eri kalakannat erillään Samoihin kohteisiin istutettu useampaa kantaa -> mahdollisuus risteytymiseen luonnonkudussa tai mädinhankinnan yhteydessä (jos ei tutkita geneettistä taustaa) Jos halutaan tehdä kantojen välisiä risteytyksiä ->tulisi käyttää mieluiten läheisiä kantoja Geneettisesti laajapohjainen materiaali luonnonvalinnan kohteeksi 18 3.4.2017

Luonnonkalapyynti Emokalaparvien perustamiseksi Kalojen siirrot nousuesteiden yli Mädinhankinta viljelyä ja istutuksia varten Keminmaa, erityisesti lohet ja vaellussiika Lohiemokalojen pyynti luonnosta kesällä Emokalojen säilytys ja lypsy laitoksessa Kalaterveystutkimukset, haudonta ja siirto viljelyyn tai istutuksiin Vaellussiikaemojen pyynti ja lypsy syksyllä Kalaterveystutkimukset, haudonta ja siirto viljelyyn tai istutuksiin 19 3.4.2017

Istutettu Inarijärven järvitaimen saaliiksi 22.8.2014 10,420 kg 97 cm ikä 3.9+ REL

Kiitos! 21 3.4.2017

22 Teppo Tutkija 3.4.2017