TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela 29.12.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS- TEN, TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN SEKÄ KEHITTÄMIS- JA HALLINTOKES- KUKSEN MAKSULLISISTA SUORITTEISTA VUONNA 2017 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 25 :n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista on säädettävä valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto on antanut asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 1731/2015 (maksuasetus). Maksuasetuksen voimassaolo päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ehdotetaan, että maksuasetukseen annettaisiin teknisesti tarkistettuna ja päivitettynä. Teknisin tarkistuksin maksullistettaisiin muutamia suoritteita, jotka aikaisemmin ovat olleet maksuttomia. Näitä ovat omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittävät suoritemaksut ympäristönsuojelulaissa (527/2014) tarkoitetusta pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä ja patoturvallisuuslaissa (494/2009) tarkoitetusta padon luokittelupäätöksestä sekä vahingonvaaraselvityksen hyväksymisestä. Näiden suoritteiden tulee valtion maksuperustelain (150/1992) mukaan lähtökohtaisesti olla maksullisia. Muilta asetus se olisi samansisältöinen voimassa olevan maksuasetuksen kanssa. ELY-keskusten maksupolitiikka ELY-keskuksia ohjaavat ministeriöt ja keskusvirastot hyväksyivät joulukuussa 2013 ELY-keskusten johtoryhmässä yhteisen maksupolitiikan. Maksupolitiikan mukaisesti ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään pääsääntöisesti omakustannusarvoa vastaava hinta, ja omakustannusarvoa alempana perittävien maksujen tulee kattaa vähintään 75 % suoritteen tuotantokustannuksista. Tavoitteena on, että vuonna 2017 keskimääräinen kustannusvastaavuus on 90 % ottaen huomioon sekä omakustannusarvon mukaisina hinnoitellut suoritteet että omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan hinnoitellut suoritteet. Maksupolitiikan mukaan suoritteiden hinnoittelu on läpinäkyvää, ja suoritteista peritään pääsääntöisesti kiinteät hinnat. Kiinteää hintaa käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset eivät oleellisesti poikkea toisistaan. Porrastettua hintaa käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset poikkeavat toisistaan oleellisesti, mutta suoritekohtaisesti määräytyvän hinnan käyttäminen ei ole perusteltua. Suoritekohtaista hinnoittelua (tuntiperusteinen hinnoittelu) käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset poikkeavat toisistaan oleellisesti, eivätkä erityiset tai perustellut syyt edellytä kiinteän tai porrastetun hinnan käyttämistä.
2 ELY-keskusten julkisoikeudellisissa suoritteissa ei ole yleistä korotusvaraa suoritteiden hinnan kattaessa suoritteiden tuotantokustannukset. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 93 %. Valtaosa (59 %) ELY-keskusten tuotoista saadaan liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lupamaksuista. Maksuasetuksen perustelut Maksuasetuksen soveltamisalaa koskeva 1 säilyisi ennallaan voimassa olevaan maksuasetukseen nähden. Asetusta sovellettaisiin ELY-keskusten, KEHA-keskuksen sekä TE-toimistojen suoritteisiin, ellei niistä ole toisin säädetty tai määrätty. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetun lain 6 :n mukaan henkilöasiakkaalle tarjottavat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat maksuttomia ja työnantajalle tarjottavat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 7 :ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta. Yrityksille tarjottavat 8 luvun 5 :ssä tarkoitetut yritystoiminnan kehittämispalvelut ovat maksullisia. Näitä palveluja koskevista maksuista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1073/2012). Pykälä 2 säilyisi ennallaan. Siinä säädettäisiin maksullisista julkisoikeudellisista suoritteista, joista säädetään valtion maksuperustelain 6 :n nojalla asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään lähtökohtaisesti maksuperustelain 6 :n 1 momentin mukainen suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvan kokonaiskustannuksen (omakustannusarvo) mukainen maksu. Maksuperustelain 6 :n 2 momentin mukaan suoritteesta voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaisen kiinteän maksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. ELYkeskusten maksupolitiikan linjausten mukaisesti julkisoikeudellisista suoritteista peritään pääsääntöisesti omakustannusarvoa vastaava maksu, ja maksut ovat pääsääntöisesti kiinteitä. Eräistä ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään omakustannusarvoa alempi maksu. Maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä perittäväksi omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen on muun muassa sosiaalisiin tarkoituksiin tai ympäristönsuojelusta johtuva perusteltu syy. Pykälän 3 mukaan omakustannusarvoa alempana perittäisiin seuraavia ELYkeskusten suoritteita vastaavat maksut. Pykälän 1 kohdan mukaan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiset seuraavat suoritteet hinnoitellaan omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan. Omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittävien suoritemaksujen tulee ELY-keskusten yhteisen maksupolitiikan mukaisesti kattaa 75% omakustannusarvosta. Ympäristönsuojeluun liittyvästä perustellusta syystä omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan peritään seuraavat suoritemaksut: a) tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittely; b) poikkeuksellisesta tilanteesta tehtävän ilmoituksen käsittely; c) pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely; d) tarkkailusuunnitelman ja sen muutoksen hyväksyminen; e) ympäristönsuojelulain (527/2014) 205 :ssä tarkoitettu määräaikaisvalvonta ja tarkastus kiellon tai määräyksen noudattami-
3 sen valvomiseksi tai toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi, jos toiminnan harjoittaja on ympäristönsuojelulain (527/2014) 206 :ssä tarkoitettu mikroyritys tai luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa. Kohdan 2 mukaan mukaiset seuraavat luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaiset suoritteet hinnoitellaan luonnonsuojelullisista syistä omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan: a) poikkeus luonnonsuojeluohjelman toimenpiderajoituksesta; b) poikkeus luontotyypin muuttamiskiellosta; c) poikkeus erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta; d) poikkeus eliölajien rauhoitussäännöksistä; e) lupa rauhoitetun lajin maahantuontiin, maastavientiin, myymiseen, vaihtamiseen taikka myytäväksi tai vaihdettavaksi tarjoamiseen; f) muu luonnonsuojelulain nojalla annettu lupa; luonnonsuojelua edistäviin tutkimuksiin ja opetustarkoituksiin myönnettävät poikkeukset ja luvat ovat maksuttomia. Kohdan 3 mukaan seuraavista ympäristöpäätöksistä ja -suoritteista peritään omakustannusarvoa alempi maksu ympäristönsuojelullisista syistä: a) jätelain (646/2011) nojalla tehtävä päätös jätehuoltorekisteriin ja tuottajarekisteriin hyväksymisestä; b) vesilain (587/2011) mukaiseen lupaan liittyvän tarkkailusuunnitelman tai sen muutoksen hyväksyminen; c) patoturvallisuuslain (494/2009) mukainen padon luokittelupäätös sekä vahingonvaaraselvityksen ja turvallisuustarkkailuohjelman hyväksyminen, jollei padon omistajana ole valtio. Alakohta c erotettaisiin patoturvallisuuslakiin perustuvana uudeksi alakohdaksi. Turvallisuustarkkailuohjelman hyväksymisen lisäksi maksullistettaisiin omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan ensi kertaa myös padon luokittelupäätös ja vahingonvaaraselvitys. Asetuksen 3 :n 3 kohdasta poistettaisiin tarpeettomana voimassa olevan asetuksen nykyinen alakohta c, jossa viitataan maankäyttö- ja rakennuslain (132/199) mukaiseen poikkeamispäätökseen. Poikkeamispäätöstä koskeva toimivalta on siirtynyt kunnille 1 päivästä huhtikuuta 2016 alkaen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annetun lain voimaan tullessa. Alakohdan d säilyisi maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 38 :n 2 momentissa tarkoitettu yleiskaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi määrätyn rakennus- ja toimenpidekiellon jatkaminen. Alakohtana e säilyisi maastoliikennelain (1710/1995) 8 :ssä tarkoitettu kielteinen päätös koskien alueellista kieltoa ja rajoitusta; f) kielteinen päätös vesiliikennelain (463/1996) nojalla koskien vesikulkuneuvolla liikkumisen alueellista kieltoa ja rajoitusta (15 ) ja vesikulkuneuvotyypin kieltämistä ja rajoittamista (16 ); g) tuottajavastuista jätehuoltoa koskevien seurantatietojen käsittely ja h) tiedon merkitseminen ympäristösuojelun tietojärjestelmään. Nykyisessä maksuasetuksessa oleva viittaus pakkauksista annetun valtioneuvoston päätöksessä (962/1997) tarkoitettujen seurantatietojen käsittelyyn poistettaisiin vanhentuneena ja edellä kohtaan g sisältyvänä. Kohdan 4 mukaan seuraavista liikennesuoritteista peritään omakustannusarvoa alempi hinta seuraavista suoritteista, joissa valtaosa hallinnon asiakkaista on luonnollisia henkilöitä vailla taloudelliseen toimintaan liittyvää tarkoitusta: a) lupa suorittaa tiealueella muita kuin viestintä- ja sähköjohtojen, maakaasu- ja kaukolämpöputkien tai vesi- ja viemärijohtojen sijoittamiseen liittyviä maantielain (503/2005) 42 :ssä tarkoitettuja töitä. Tiealueella tapahtuvien töiden tekemiseen tarvittavasta luvasta perit-
4 täisiin omakustannusarvon mukainen suoritemaksu silloin, kun lupa koskisi maakaasu- ja kaukolämpöputkien tai vesi- ja viemärijohtojen sijoittamista tiealueelle. Johtoja ja putkia koskevat luvat ovat poikkeuksetta taloudellisen toiminnan harjoittamista varten myönnettyjä, eikä omakustannusarvoa alempana perittävälle maksulle ole valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentissa säädettyä perusteltua syytä. Omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittäisiin lisäksi luvat tiealueella tapahtuvien töiden tekemiseen sekä b) lupa asettaa maantielle pysyväisluontoinen liikenteen ohjauslaite; c) liittymälupa; ja d) kielteinen lupapäätös liikennettä koskevassa asiassa. Tämän mukaan omakustannusarvoa alempana voidaan periä kielteinen lupapäätös tienpitoa koskevassa asiassa. Tienpidon suoritteiden joukossa on merkittävässä määrin luonnollisten henkilöiden hakemia suoritteita, jotka eivät liity taloudelliseen toimintaan. Kohdan 5 mukaan seuraavista kalastuslain (379/2015) mukaisista suoritteista perittäisiin maksu omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan: kalastuslain 53 :n nojalla tehty kalastuksen rajoittamista koskeva päätös; b) kalastuslain 54 :ssä tarkoitettu päätös yleiskalastusoikeuksien rajoittamisesta; c) kalastuslain 57 :ssä tarkoitettu päätös pyyntimittojen poikkeamista koskevassa asiassa; d) kalastuslain 67 :ssä tarkoitettu päätös kalaväylän määräämistä koskevassa asiassa; e) kalastuslain 71 :ssä tarkoitettu päätös kalastuksen kieltämisestä padon läheisyydessä. Kohdan 6 mukaan tehokkaan muutoksenhakumahdollisuuden varmistamiseksi (oikeudenhoidosta johtuva perusteltu syy) kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä peritään omakustannusarvoa alempi maksu. Jos päätöstä muutetaan oikaisua vaativan eduksi, maksua ei peritä lainkaan. Maksuasetuksen 4 :ssä (muut suoritteet) säädettäisiin suoritteista, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisesti. Pykälän kirjoitustapaa selkeytettäisiin voimassa olevan maksuasetuksen 4 :ään nähden ilman, että selkeyttämisellä olisi aineellisia vaikutuksia. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavia ovat lähtökohtaisesti ELY-keskusten, TEtoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen suoritteet, joiden tuottamista ei voida pitää niiden lakisääteisenä tehtävänä tai jota varten niille ei ole valtion talousarvioissa budjetoitu varoja. Jos ELY-keskus, kehittämis- ja hallintokeskus tai TEtoimisto tuottaa liiketaloudellisia suoritteita muutoin kuin säädösperusteisesti toiselle valtionhallinnon virastolle, suoritteen tuottamisesta veloitetaan pääsääntöisesti suoritteen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset (omakustannusarvon mukainen hinta). Pykälän 1 momentin 1kohdan mukaan liiketaloudellisesti toimeksiantoon perustuvat lausunnot ja palvelut valtionhallinnon ulkopuolisille, jotka eivät välittömästi tue hallinnon maksutonta toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi liikeyritysten pyytämät asiantuntijalausunnot tai suunnittelutyö, jota ei tehdä julkisoikeudellisen suoritteen tuottamiseksi. Momentin 2 kohdan mukaan liiketaloudellisesti hinnoiteltavaa olisi asiakirjojen kopiointi, muu jäljentäminen ja lähettäminen, lukuun ottamatta 3 momentissa tarkoitettuja kopioita ja tulosteita. Momentin 3 kohdan mukaan ELY-keskusten, TE-toimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen toimitilojen käyttö olisi valtionhallinnon ulkopuolisille maksullista ja hinnoiteltaisiin käyttöön liittyvine kului-
5 Esityksen valmistelu neen (siivous, toimistopalvelut) liiketaloudellisin perustein. Momentin 4 kohtien 5-8 mukaan kirjasto- ja tietopalvelut, julkaisut ja tallenteet sekä hallinnossa tuotettujen menetelmien, tietojärjestelmien ja vastaavien myynti ja käyttöoikeuksien ja muiden oikeuksien luovuttaminen hinnoiteltaisiin niin ikään liiketaloudellisin perustein. Tämä luettelo ei olisi tyhjentävä. Kohdan 8 mukaan myös muut vastaavat suoritteet hinnoiteltaisiin liiketaloudellisin perustein. Yhteistä näille suoritteille on se, että niiden tuottaminen ei kuulu ELY-keskusten, kehittämis- ja hallintokeskuksen tai TEtoimiston lakisääteisiin tehtäviin tai ne eivät välittömästi liity näiden virastojen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Pykälän 2 momentin mukaan tietojen ja julkaisujen kansainvälisestä luovutuksesta sekä tietojen kansallisesta luovutuksesta tutkimus- tai opetustarkoituksiin ei peritä maksua, jos maksuttomuus perustuu vastavuoroisuuteen tai yleiseen kansainväliseen tai kansalliseen käytäntöön ja käyttö on keskuksen määrittelemien käyttöehtojen mukaista. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää kehittämis- ja hallintokeskus ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. Tiedon hakeminen on maksullista silloin, kun on pyydetty asiakirjaa, joka ei julkisuuslain 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen hakutoimintojen avulla. Kehittämis- ja hallintokeskus ottaa maksuista päättäessään huomioon, mitä julkisuuslain 34 :ssä säädetään. Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä ELYkeskuksia niiden ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden kanssa, joiden hallinnonalan maksullista toimintaa on ELY-keskuksissa (liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö). Esityksestä on pyydetty lausunto ELY-keskuksia ohjaavilta ministeriöiltä, ELY-keskuksilta ja valtiovarainministeriöltä.
6 ELY-keskuksen maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot 2015 toteuma 2016 varsinainen talousarvio 2017 esitys suoritteiden myyntituotot 10 319 12 000 10 000 muut tuotot -18 0 Tuotot yhteensä 10 301 12 000 10 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 8 190 9 300 8 200 osuus yhteiskustannuksista 2 865 4 000 2 800 Kustannukset yhteensä 11 055 13 300 11 000 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -754-1 300-1 000 Kustannusvastaavuus, % 93 90 91 Maksuasetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon, sellaisena kuin se on valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta (654/2016) ehdotetaan seuraavia muutoksia. Ympäristötehtävien suoritteet Ympäristötehtävien osion A pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelymaksua laajennettaisiin koskemaan pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelymaksu. Ympäristönsuojelulain 135 :n 1 momentin mukaan maaperän tai pohjaveden pilaantumista ja puhdistamisesta vastuussa olevan on selvitettävä alueen pilaantuneisuus ja puhdistamistarve ja toimitettava selvitys valtion valvontaviranomaiselle. Suoritemaksun uusi muotoilu vastaisi paremmin ympäristönsuojelulain velvoitetta ja saattaisi myös pohjaveden puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen maksullisuuden maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ympäristötehtävien osiosta A poistettaisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista poikkeamispäätöstä koskevat maksut, poikkeamisen myöntäminen 520 ja poikkeamisen epääminen 250 euroa. Poikkeamislupia koskeva toimivalta on siirtynyt kunnille 1 päivänä huhtikuuta 2016 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annetun lain (196/2016) voimaantulon myötä.
7 Vesilain (587/2011) mukaiseen lupaan liittyvän tarkkailusuunnitelman tai sen muutoksen hyväksymisestä erotettaisiin omaksi suoritemaksukseen patoturvallisuuslain (493/2009) mukaiset suoritteet, joita ovat nykyisin käytössä oleva padon turvallisuustarkkailuohjelman hyväksyminen ja uusina suoritteina padon luokittelupäätös ja vahingonvaaraselvitys. Omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittäviä suoritemaksuja ei perittäisi lainkaan, jos padon omistaja olisi Suomen valtio. Kalastuslain mukaiset suoritteet Kalastuslain (379/2015) mukaisia suoritteita koskevaan osioon C ehdotetaan teknistä korjausta maksutaulukon yhdenmukaistamiseksi asetuksen 3 :n 5 kohdan mukaiseksi. Maksutaulukossa erotettaisiin omakustannusarvoa alemman tuntihinnan (55 /h) mukaan hinnoiteltavat kalastuslain 53, 57, 67 ja 71 :ssä tarkoitetut päätökset omakustannusarvon (70 /h) mukaan hinnoiteltavista kalastuslain 47, 72, 74, 76 :ssä tarkoitetuista päätöksistä. Kalastuslain 53 :ssä säädetään ELY-keskuksen toimivallasta kalastuksen rajoittamiseksi. Jos vesialueella esiintyy kalalaji tai -kanta, jonka elinvoimaisuus tai tuotto on heikentynyt tai vaarassa heikentyä taikka vesialue on keskeinen kalalajin tai -kannan lisääntymisen kannalta, ELY-keskus voi 1) kieltää kalastamisen tietyllä pyydyksellä tai kalastustavalla taikka rajoittaa sitä; 2) kieltää kalastamisen tiettynä ajankohtana tai rajoittaa sitä; 3) rajoittaa käytettävien pyydysten määrää; 4) kieltää tiettyä määrää suuremman saaliin ottamisen; sekä 5) kieltää tiettyä sukupuolta tai kokoluokkaa olevien kalojen taikka sellaisten kalojen saaliiksi ottamisen. Jos Kalastuslain 53 :n nojalla on tehty päätös, jota koskeva asia on pantu vireille muun kuin ELY-keskuksen aloitteesta, päätös olisi hinnoiteltu omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan. Kalastuslain 57 :ssä säädetään ELY-keskuksen oikeudesta määrätä pyyntimitoista. Sen mukaan ELY-keskus voi alueellisen erityistilanteen huomioimiseksi kalastusoikeuden haltijan tai kalatalousalueen hakemuksesta taikka omasta aloitteestaan määrätä alueelle säädetyistä laji- tai kantakohtaisista pyyntimitoista poikkeavat pyyntimitat, jos kalalajin tai -kannan tila alueella poikkeaa olennaisesti siitä, mikä on ollut perusteena sitä koskevien pyyntimittojen säätämiselle. Pyyntimitoista poikkeamista koskevasta päätös olisi hinnoiteltu omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan, jos poikkeamishakemus on pantu vireille kalastusoikeuden haltijan tai kalatalousalueen hakemuksesta. Kalaväylä on vesilain mukaan pidettävä vapaana pyydyksistä kalan kulun turvaamiseksi. ELY-keskus voi kalastuslain 67 :n nojalla määrätä poikkeuksen kalaväylän leveydestä tai sijainnista enintään kymmenen vuoden määräajaksi kalastusoikeuden haltijan tai kalatalousalueen hakemuksesta taikka omasta aloitteestaan, jos se on kalan kulun turvaamiseksi välttämätöntä. Jos asia olisi pantu vireille muun kuin ELYkeskuksen aloitteesta, se hinnoiteltaisiin omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan. Kalastuslain 71 :ssä säädetään kalatiessä kalastamisesta. Sen 3 momentin mukaan ELY-keskus voi, milloin vaelluskalakannan turvaaminen sitä edellyttää, enintään viiden vuoden määräajaksi kieltää kalastuksen padon alapuolella enintään viidensadan metrin matkalla samoin kuin patoaltaassa padon yläpuolella sekä tekojärvessä ja
8 muussa tekoaltaassa. Jos asia on pantu vireille muun kuin ELY-keskuksen aloitteesta, päätös hinnoiteltaisiin omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan. Lisäksi kalastuslain 54 :n mukaan ELY-keskus voi määrätyllä vesialueella rajoittaa onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta taikka kieltää ne, jos se on tarpeen 1) käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden tai kalakannan tavanomaista tehokkaamman hoidon tulosten turvaamiseksi; 2) kalataloudellisen tutkimuksen suorittamiseksi; 3) kalakannan turvaamiseksi; 4) kaupallisessa tai muussa erityisessä tarkoituksessa tehtyjen kala- tai rapuistutusten taloudellisen hyödyntämisen turvaamiseksi; tai 5) toistuvan tai jatkuvan kalojen kutualueisiin kohdistuvan häirinnän estämiseksi. ELYkeskus voi päättää rajoituksen tai kiellon antamisesta enintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan joko omasta aloitteestaan taikka kalastusoikeuden haltijan, kaupallisen kalastajan, kalatalousalueen taikka sen aloitteesta, jonka etua asia koskee. Päätöksestä perittäisiin 110, jos asia on pantu vireille muun kuin ELY-keskuksen aloitteesta. Muilta osin kalastuslaissa tarkoitettuja ELY-keskuksen suoritteita koskevat maksut olisivat omakustannusarvon mukaan hinnoiteltuja. Kiinteähintaisiin maksuihin ei esitetä euromääräisiä muutoksia, vaikka ne merkittäisiinkin taulukossa omakustannusarvon mukaan hinnoitelluiksi. Esityksellä oikaistaisiin taulukossa esiintynyttä teknistä virhettä (tähdellä * merkitsemistä). Sen sijaan suoritteen tuottamiseksi tarvittavien työtuntien mukaan hinnoiteltujen suoritteiden osalta esitys merkitsisi seuraavaa muutosta. Kalastuslain 47, 72, 76 ja 74 :ssä tarkoitetut ELY-keskuksen päätökset sekä muu kalastuslain ja -asetuksen nojalla tehty päätös hinnoiteltaisiin jatkossa omakustannusarvon mukaan (70 /h) aikaisemman 55 /h sijasta. Näitä suoritemaksuja koskevaa omakustannusarvoa alempana perimistä tarkoittavaa mainintaa ei nykyisinkään ole maksuasetuksen 3 :n 5 kohdassa. Kalastuslain 47 :n mukaan 47 ELY-keskus voi kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvää tarkoitusta varten perustellusta syystä myöntää poikkeusluvan muun muassa kielletyn kalastustavan, pyyntimenetelmän tai kalastusvälineen käyttöön tai säilyttämiseen, kiellettynä ajankohtana kalastamiseen; sallittua määrää suuremman saaliin ottamiseen jne. Kalastuslain 72 :n mukaan ELY-keskus voi myöntää tilapäisen luvan kiellettyyn kalastukseen, 74 :n 3 momentin mukaan ELY-keskus voi kieltää istutusten tekemisen sellaisesta vesistöstä tai vesiviljelylaitoksesta, johon liittyy riski kala- tai raputautien leviämiseen luonnonvesiin. Kalastuslain 76 :n mukaan ELYkeskus voi myöntää poikkeuksen istutuskieltoon. Kalastuslain 74 :ssä säädetään istutuslupa-asiassa. Kalastuslain 74 :n mukaan kalojen istuttaminen on sallittu ainoastaan, jos kyseessä olevan lajin tai kannan istuttaminen kohdevesistöön sisältyy kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. ELYkeskus voi myöntää (istuttajan hakemuksesta) luvan uuden lajin tai kannan kotiutusistutukseen sekä kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa määrittämättömään istutukseen, jos istutus ei vaikeuta kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista eikä vaaranna kohdevesistön kala- tai rapukannan elinvoimaisena säilymistä taikka luonnon monimuotoisuutta.