PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYSMÄÄRÄT JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT MYYMÄLÄHUONEISTOSSA



Samankaltaiset tiedostot
PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYS KAUPASSA

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

Autosuojan paloturvallisuus

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Yleisötilaisuuden turvallisuus

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes STAHA ATEX työryhmän 6.

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset Yritysneuvojat Kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta Pelastustoimen ajankohtaispäivät

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä

Tulosyksikköohje

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Puu pintamateriaalina_halli

Palavat nesteet ja vaaralliset aineet kaupassa

Tulosyksikköohje

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

Pelastuslaitosten tarkastajien jakeluaseman tarkastuslista

Perusmaksu (sisältää 2h työtä)

Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoasetusten valmistelu. Keskustelutilaisuudet ja 28.9.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa

Kerosiini/petrooli (50-100%) F, R11, R38, R4 86,4 Lukkosula (isopropanoli, etanoli, tisleet) Lasinpesuneste (etanoli, 2- propanoli)

Ohje kiinteistön edustajalle ja paloilmoitinliikkeelle automaattisen paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hyväksymisestä käyttöön Päijät-Hämeessä

Eläinrakennuksen palo-osastointi

FK esittää standardiehdotuksen jatkotyöstöön oheisessa kommenttilomakkeessa esitettyjä muutosehdotuksia:

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Yleisötilaisuuden turvallisuus

1. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi alv 0 %

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/ Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE


PÄÄTÖS /31/2011. A-Louhinta Oy. Rinnetie KARINAINEN. Hakemuksenne

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Nurmijärven logistiikkakeskus Schenker Cargo Oy, Nurmijärven logistiikkakeskus, Ilvesvuorenkatu. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

PALOILMOITTIMEN TAI SAMMUTUSLAITTEISTON IRTIKYTKENTÄ

Ajankohtaiskatsaus paloturvallisuudesta ja pelastustoimen laitteista. Petri Mero, johtava asiantuntija

PÄÄTÖS 1 (4) /36/2014. Avain Logistiikka Oy. Ansatie VANTAA. Avain Logistiikka Oy:n lupahakemus

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

OHJE ERITYISTÄ PALOTARKASTUSTA VARTEN

Tulosyksikköohje

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

OHJE PALOILMOITIN- JA SAMMUTUSLAITTEISTON TI- LAPÄISESTÄ IRTIKYTKENNÄSTÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

OHJE 1 (9) AJä POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy Pirjo I. Korhonen

Pelastustoimen laitteiden tuotevalvonta

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät OuLUMA Elsi Torn

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa:

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 N:o Asetus. N:o paineastia-asetuksen muuttamisesta

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen

Ohje automaattisten paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen tilapäisestä irtikytkennästä

TURVALLISUUSKARTOITUS

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Uloskäytävät ja lukitukset

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Tulosyksikköohje

Ajankohtaista säädöksistä

Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen. Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, SASTAMALA.

Ajankohtaista säädösrintamalta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

ATEX-MATERIAALIA. Pirkanmaan pelastuslaitos Saila Salomäki. Turvallinen Pirkanmaa

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella sattunut onnettomuus. Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/ /2018

PÄÄTÖS 1 (4) /342/2012. Best-Hall Oy Kälviän tehdas Yhdystie Kälviä. Hakemus. Nestekaasun käyttölaitoksen rakentaminen

Ajankohtaista lainsäädännöstä. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Helsinki Kirsi Rajaniemi

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

Transkriptio:

1.10.2014 PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYSMÄÄRÄT JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT MYYMÄLÄHUONEISTOSSA 1

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. YLEISTÄ 4 3. PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA 5 3.1 Palava neste 5 3.2 Palavat nesteet myymälähuoneistossa ja myymälässä 6 3.3 Menettely palavien nesteiden säilytysmäärän ylittyessä 6 4. PALAVIEN NESTEIDEN MÄÄRÄT PALO-OSASTOIDUSSA MYYMÄLÄHUONEISTOSSA 8 4.1 Palavien nesteiden määrä palo-osastoidussa myymälähuoneistossa, jonka suojaustaso on alkusammutuskalusto 8 4.2 Palavien nesteiden määrä palo-osastoidussa myymälähuoneistossa, jonka suojaustaso on automaattinen paloilmoitin 9 4.3 Palavien nesteiden määrä myymälähuoneistossa, jonka suojaustaso on automaattinen sammutuslaitteisto 9 4.4 Palavien nesteiden määrät esitettynä kaaviokuvassa 10 4.5 Palavien nesteiden säilytys myymälässä 11 5. PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYKSEN PALOTURVALLISUUSVAATIMUKSET 12 5.1 Palavien nesteiden säilytyksen paloturvallisuusvaatimukset 12 5.2 Palavien nesteiden säilytyksen paloturvallisuusvaatimukset, kun myymälässä palavien nesteiden määrä on yli 1000 litraa 13 5.3 Palavien nesteiden säilytyksen paloturvallisuusvaatimukset, kun myymälässä palavien nesteiden määrä on yli 2400 litraa 13 6. SÄÄDÖKSET 14 2

1. JOHDANTO Pelastuslaitosten verkoston turvallisuuspalvelut päätti 29.9.2009 osallistumisesta kaupanliiton turvallisuusvaliokunnan asettaman ryhmän, Suomen palopäällystöliiton, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä pelastuslaitosten väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena oli luoda yhtenäinen valtakunnallinen käytäntö ja toimintamalli myymälätiloissa säilytettävien palavien nesteiden määristä ja turvallisuusjärjestelyistä. Pelastuslaitosten edustajiksi nimitettiin riskienhallintapäällikkö Tomi Pursiainen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta, palotarkastusinsinööri Saila Salomäki Tampereen aluepelastuslaitokselta sekä palotarkastaja Katja Forsström Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) mahdollistaa, että myymälähuoneena käytettävässä palo-osastossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään 25 litran suuruisissa astioissa yhteensä enintään 1000 litraa. Tästä määrästä palavia kaasuja ja palavia nesteitä sisältäviä aerosoleja ja erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä saa olla enintään 200 litraa, jotka saavat olla pakattuina enintään 2 litran astioihin. Myymälähuoneistossa voi lisäksi olla myymälähuoneesta erillään aerosolien, nestekaasun ja palavien nesteiden varastoja, jotka muodostavat omat palo-osastoidut tilat. Pelastusviranomainen voi hyväksyä asetuksen mukaan tapauskohtaisesti säilytettäväksi palavia nesteitä enemmän, mikäli turvallisuusjärjestelyt voidaan kat- soa riittäväksi. Tapauskohtainen hyväksyntä edellyttää myös toiminnasta aiheutuvien riskien arvioimista. Työryhmän esitys palavien nesteiden säilytysmääristä ja turvallisuusjärjestelyistä mahdollistaa pelastusviranomaisille ja kaupan alan toimijoille yhtenäisten käytäntöjen ja toimintamallien muodostumisen tapauskohtaisissa palavien nesteiden ylityksissä. Esitys palavien nesteiden säilytysmääristä ja turvallisuusjärjestelyistä on tehty yhteistyössä pelastusviranomaisten, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja vakuutusyhtiön kanssa. Nimetyn työryhmän lisäksi esityksen laadintaan osallistui palomestari Kari Ursin Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, paloinsinööri Marko Suominen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, ylitarkastaja Timo Kukkola Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, ylitarkastaja Timo Talvitie Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, yli-insinööri Anne-Mari Lähde Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta sekä paloturvallisuusasiantuntija Esa Laaksonen If vahinkovakuutuksesta. Pelastuslaitosten verkoston turvallisuuspalvelut käsitteli työryhmän loppuraportin kokouksessaan 5.5.2011 ja lähetti sen edelleen pelastusjohtajien hallitukselle ehdotuksena käyttöönoton suosituksen antamiseksi alueellisille pelastuslaitoksille. Pelastusjohtajien kokous hyväksyi 15.9.2011 loppuraportin yhteiseksi suositukseksi pelastuslaitoksille toimintalinjauksena siten, että pelastusviranomaiset käyttäisivät harkintavaltaansa yhdenmukaisesti kaikkialla Suomessa työryhmän esittämällä tavalla. 3

2. YLEISTÄ Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) mahdollistaa tällä hetkellä, että myymälähuoneena käytettävässä palo-osastossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään 25 litran suuruisissa astioissa yhteensä enintään 1000 litraa. Tästä määrästä palavia kaasuja ja palavia nesteitä sisältäviä aerosoleja ja erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä saa olla enintään 200 litraa, jotka saavat olla pakattuina enintään 2 litran astioihin. Myymälähuoneistossa voi lisäksi olla myymälähuoneesta erillään aerosolien, nestekaasun ja palavien nesteiden varastoja, jotka muodostavat omat palo-osastoidut tilat. Palavat nesteet, jotka ylittävät asetuksessa 59/1999 annetut säilytysmäärät, tulisi aina ensisijaisesti säilyttää erillisessä palaville nesteille tarkoitetussa varastossa. Pelastusviranomainen voi hyväksyä säilytettäväksi palavia nesteitä enemmän, mikäli turvallisuusjärjestelyt voidaan katsoa riittäväksi. Pelastusviranomainen voi myös tarvittaessa rajoittaa palavien nesteiden säilytysmäärää. Säädöksissä esitettyjen palavien nesteiden määrän ylittäminen edellyttää kuitenkin aina pelastusviranomaisen päätöksen. Päätös on aina tapauskohtainen ja sen tulee perustua toiminnasta aiheutuvien riskien arviointeihin. Riskienarvioinnissa huomioitavia asioita ovat mm. kiinteistön rakenteellinen soveltuvuus ja muut pääkäyttötavat, poistumisturvallisuus, tilan korkeus ja savunpoiston soveltuvuus sekä organisaation turvallisuuskulttuuri. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä myymälässään olevista palavista nesteistä ja muista vaarallista kemikaaleista sekä tarvittaessa tehtävä asetuksen 59/1999 mukainen kemikaali-ilmoitus. Tässä ohjeessa ei käsitellä palavien nesteiden määriä myymälähuoneistossa, joka on suunniteltu oletettuun palonkehitykseen (toiminnalliseen palomitoitukseen) perustuen. 4

3. PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA 3.1 Palava neste Tässä ohjeessa palavilla nesteillä tarkoitetaan nestemäistä kemikaalia, jonka leimahduspiste on enintään 100 o C. Palavat nesteet jaetaan neljään luokkaan niiden leimahduspisteen mukaan: erittäin helposti syttyvät palavat nesteet (leimahduspiste on alempi kuin 0 o C ja kiehumispiste on normaalipaineessa enintään 35 o C) helposti syttyvät palavat nesteet (leimahduspiste on alempi kuin 21 o C, mutta jotka eivät ole erittäin helposti syttyviä) syttyvät palavat nesteet (leimahduspiste on vähintään 21 o C, mutta enintään 55 o C) muut palavat nesteet (leimahduspiste on korkeampi kuin 55 o C, mutta enintään 100 o C); silloin kuin tässä ohjeessa tarkoitetaan palavalla nesteellä tämän leimahduspisteen omaavaa palavaa nestettä, se ilmoitetaan muodossa palava neste (lp 55 100). Tuotteen palavan nesteen luokka käy ilmi etikettimerkinnöistä. Palavien nesteiden etikettimerkintöjä käsitellään liitteessä 1. Aerosolit, joissa ponneaineena on nestekaasua tai jotka sisältävät palavaa nestettä, rinnastetaan tässä ohjeessa erittäin helposti syttyviin palaviin nesteisiin. 5

3. PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA 3.2 Palavat nesteet myymälähuoneistossa ja myymälässä Myymälähuoneistossa säilytettävien palavien nesteiden kokonaismäärää rajoitetaan niiden aiheuttaman palovaaran vuoksi. Lisäksi rajoituksia asetetaan erittäin helposti syttyvien nesteiden säilytysmäärään. Tässä ohjeessa palavien nesteiden säilytyksellä tarkoitetaan niiden esillä pitoa myyntiä varten myymälähuoneistossa ja esillä pitämisen edellyttämiä toimia kuten palavien nesteiden vastaanottoa ja siirtämistä myymälähuoneistossa. Palavien nesteiden käsittely myymälähuoneistossa tai sen varastossa on kielletty. Käsittelyä on esimerkiksi palavan nesteen annostelu säilytysastiasta pienempään astiaan. Maalin sävyttämiseen liittyvä toiminta on sallittua siihen varatussa paikassa. 3.3 Menettely palavien nesteiden säilytysmäärän ylittyessä Jos määrät ovat asetuksessa 59/1999 esitettyjä suurempia, toiminnanharjoittajan on haettava ylitykselle hyväksyntä pelastusviranomaiselta. Kirjallisessa hakemuksessa on käytävä ilmi palavien nesteiden määrät ja turvallisuusjärjestelyt. Pelastusviranomainen voi asettaa tästä ohjeesta poikkeavia rajoituksia tai vaatimuksia palavien nesteiden säilyttämiselle palo-osastoidussa myymälähuoneistossa. Pelastusviranomainen tekee asiasta kirjallisen päätöksen, joka toimitetaan toiminnanharjoittajalle. Kirjallinen hakemus voidaan tehdä kemikaali-ilmoitus -lomakkeella, johon tulee merkata kaikki myymälän luokitellut kemikaalit Myymälähuoneisto on asiakkaille tarkoitettu tila, jossa tuotteet ovat esillä myyntiä varten. Palo-osastoitu myymälähuoneisto on rajoitettu muista tiloista palo-osastoivin rakennusosin. Palo-osastoivat rakenteet estävät palon leviämisen palo-osastosta toiseen määrätyn ajan. Paloosastoidun myymälähuoneiston suurin sallittu pinta-ala riippuu rakennuksen paloluokasta ja suojaustavasta. Palo-osastoitu myymälähuoneisto voi muodostua yhdestä tai useammasta itsenäisesti toimivasta myymälästä eli myymälähuoneesta. Myymälät voivat olla erotettu toisistaan seinärakentein, jotka eivät täytä palo-osastoivalle rakenteelle asetettavia vaatimuksia. Kauppakeskus voi muodostua useista palo-osastoidusta myymälähuoneistoista, jolloin sallitut palavien nesteiden määrät koskevat aina yhtä säädösten mukaista palo-osastoitua myymälähuoneistoa. Tässä ohjeessa esitetyt suurimmat sallitut palavien nesteiden määrät ovat palo-osastoitua myymälähuoneistoa kohden. Jos palo-osastoitu myymälähuoneisto muodostuu useammasta myymälästä, joissa säilytetään palavia nesteitä, toiminnanharjoittajien tulee yhdessä sopia palavien nesteiden säilytysmääristä siten, että suurin sallittu yhteismäärä ei ylity. 6

3. PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA Kuva 1. Kauppakeskus muodostuu kolmesta palo-osastoidusta myymälähuoneistosta. Kukin palo-osastoitu myymälähuoneisto muodostuu yhdestä tai useammasta myymälästä eli myymälähuoneesta. Palavien nesteiden määrä lasketaan palo-osastoitua myymälähuoneistoa kohden. Myymälähuoneistojen palo-osastoivat ja kantavat rakenteet on oltava toteutettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 Rakennusten paloturvallisuus mukaisesti. 7

4. PALAVIEN NESTEIDEN MÄÄRÄT PALO- OSASTOIDUSSA MYYMÄLÄHUONEISTOSSA Suurimmat sallitut palavien nesteiden määrät paloosastoidussa myymälähuoneistossa on annettu kohdissa 2.1, 2.2 ja 2.3. Yhteenveto sallituista määristä on annettu kohdassa 2.4. Myymälähuoneiston suojaustapa vaikuttaa sallittuun määrään. Myymälähuoneiston suojaustapa voi olla alkusammutuskalusto (St 1), automaattinen paloilmoitin (St 2) tai automaattinen sammutuslaitteisto (St 3). Kun suojaustaso on automaattinen paloilmoitin tai automaattinen sammutuslaitteisto, myymälähuoneistossa on oltava myös vaatimusten mukainen alkusammutuskalusto. Palavat nesteet on säilytettävä tarkoitusta varten varatuissa myyntihyllyissä ja paloturvallisissa myyntikaapeissa kohdan 2.5 mukaisesti. Palavien nesteiden säilytyksessä on noudatettava kohdassa 3 esitettyjä paloturvallisuusvaatimuksia. Kohdissa 2.1, 2.2 ja 2.3 esitetyt suurimmat sallitut palavien nesteiden määrät koskevat palo-osastoitua myymälähuoneistoa. Jos rakennuksessa on useita palo-osastoituja myymälähuoneistoja, jokaisessa niissä voidaan erikseen säilyttää kohdan 2.1, 2.2 tai 2.3 mukainen määrä palavia nesteitä. Aerosolit, jotka sisältävät palavia kaasuja tai palavia nesteitä, rinnastetaan erittäin helposti syttyviin nesteisiin ja ne on otettava huomioon erittäin helposti syttyvien palavien nesteiden määrässä. Tällöin palavan nesteen määrä on koko aerosolipakkauksen tilavuus. 4.1 Palavien nesteiden määrä paloosastoidussa myymälähuoneistossa, jonka suojaustaso on alkusammutuskalusto Turvallisuusjärjestelyjen ollessa ohjeen mukaisesti toteutetut, voidaan kohtuullisena palokuorman lisäyksenä pitää 1 l/m 2, joka vastaa noin 30 MJ/m 2. Tällöin myymälähuoneistossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään määrä, joka saadaan kertomalla myymälähuoneiston palo-osaston pinta-ala arvolla 1 l/m2 kuitenkin enintään 2 400 litraa. Säilytettävästä määrästä saa enintään 20 % olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä. Myymälähuoneistossa, jonka pinta-ala on alle 1000 m2 tai P3- paloluokan rakennuksessa olevassa myymälähuoneessa suurin sallittu palavien nesteiden säilytysmäärä on 1000 litraa. Esimerkki 1. Myymälähuoneistossa, jonka palo-osaston koko on 2 000 m 2, saa säilyttää enintään 2 000 m2 x 1 l/m 2 = 2 000 litraa palavia nesteitä. Tästä määrästä 20 % eli 400 litraa saa olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä (määrä sisältää myös palavaa nestettä sisältävät aerosolit). Kohdan 2.5 mukaan edellä mainitusta määrästä voidaan säilyttää 200 litraa erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä ja 800 litraa muita palavia nesteitä tarkoitukseen varatuissa myyntihyllyissä. Ylimenevät määrät on säilytettävä paloturvallisissa myyntikaapeissa. Jos syttyviä palavia nesteitä ja palavia nesteitä (lp 55-100) on metallisissa säilytysastioissa, ne voidaan säilyttää tarkoitukseen varatuissa myyntihyllyissä. Palo-osastoidussa myymälähuoneessa saa säilyttää nestekaasuja aerosolien lisäksi enintään 25 kg. Nestekaasun määrään ei vaikuta myymälähuoneiston suojaustapa. 8

4. PALAVIEN NESTEIDEN MÄÄRÄT PALO-OSASTOIDUSSA MYYMÄLÄHUONEISTOSSA 4.2 Palavien nesteiden määrä palo-osastoidussa myymälähuoneistossa, jonka suojaustaso on automaattinen paloilmoitin Paloilmoittimella suojatussa myymälähuoneistossa ja turvallisuusjärjestelyjen ollessa ohjeen mukaisesti toteutetut, voidaan kohtuullisena palokuorman lisäyksenä pitää 1,5 l/ m 2, joka vastaa noin 45 MJ/m 2. Tällöin myymälähuoneistossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään määrä, joka saadaan kertomalla myymälähuoneiston palo-osaston pinta-ala arvolla 1,5 l/m2 kuitenkin enintään 3 600 litraa. Säilytettävästä määrästä saa enintään 20 % olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä. Paloilmoittimella suojatussa myymälähuoneistossa, jonka pinta-ala on alle 1 000 m 2, palavien nesteiden määrä voidaan määrittää kertoimella 1,5 l/m. Myymälähuoneistossa saa kuitenkin säilyttää 1 000 litraa palavia nesteitä myymälähuoneiston pinta-alasta riippumatta. P3-paloluokan rakennuksessa olevassa myymälähuoneessa suurin sallittu palavien nesteiden säilytysmäärä on 1000 litraa. Automaattisen paloilmoittimen on oltava säädösten mukainen ja suojaus on oltava toteutettu savuilmaisimilla. Esimerkki 2. Paloilmoittimella suojatussa myymälähuoneistossa, jonka palo-osaston koko on 2 200 m 2, saa säilyttää enintään 2 200 m 2 x 1,5 l/m2 = 3300 litraa palavia nesteitä. Tästä määrästä 20 % eli 660 litraa saa olla erittäin helposti syttyviä nesteitä (määrä sisältää myös palavaa nestettä sisältävät aerosolit). Esimerkin mukaisessa myymälähuoneistossa toimii kaksi liikettä A ja B, joissa on tarvetta palavien nesteiden säilytykseen. Toiminnanharjoittavat sopivat, että myymälässä A säilytetään palavia nesteitä enintään 800 litraa (josta erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä enintään 200 litraa) ja liikkeessä B säilytetään palavia nesteitä enintään 2 500 litraa (josta erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä enintään 460 litraa). Tällöin ei suurin sallittu myymälähuoneiston palavien nesteiden määrä ylity. Molemmat toiminnanharjoittajat tekevät hakemukset palavien nesteiden poikkeavista säilytysmääristä pelastusviranomaiselle kemikaali-ilmoituksella. Kokonaismäärästä myyntihyllyissä saa olla 200 litraa erittäin helposti syttyviä nesteitä ja 800 litraa muita palavia nesteitä. Loppumäärä 2 300 litraa on sijoitettava paloturvalliseen myyntikaappiin siten kuin toiminnanharjoittajat keskenään sopivat. Jos syttyviä palavia nesteitä ja palavia nesteitä(lp 55-100) on metallisissa säilytysastioissa, ne voidaan säilyttää tarkoitukseen varatuissa myyntihyllyissä. 4.3 Palavien nesteiden määrä myymälähuoneistossa, jonka suojaustaso on automaattinen sammutuslaitteisto Automaattisella sammutuslaitteistolla suojatussa paloosastoidussa myymälähuoneistossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään 6 000 litraa. Tästä määrästä saa enintään 20 % olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä. Automaattisen sammutuslaitteiston on oltava säädösten mukainen sekä suunniteltu ja asennettu sammuttamaan säilytettävien palavien nesteiden paloja. Sammutuslaitteiston suunnitteluperusteissa annettuja rajoitteita, kuten suurimpia sallittuja pinoamiskorkeuksia, sallittua säilytystapaa (vapaa pinoaminen tai säilytys hyllyssä), palavien nesteiden säilytysalueen kokoa ja sitä ympäröiville käytäville määritettyjä vähimmäismittoja, on noudatettava. Suunnitellun ja asennetun sammutuslaitteiston soveltuvuus aiottuun palavien nesteiden varastointiin on todennettava sammutuslaitteiston käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksella. Laitteiston soveltuvuuden arvioimiseksi voidaan edellyttää tehtäväksi myös ylimääräinen määräaikaistarkastus. Esimerkki 3. Automaattisella sammutuslaitteistolla suojatussa myymälähuoneistossa, jonka palo-osaston koko on 12 000 m 2, saa säilyttää enintään 6 000 litraa palavia nesteitä. Tästä määrästä enintään 20 % eli 1 200 litraa saa olla erittäin helposti syttyviä nesteitä (määrä sisältää myös palavaa nestettä sisältävät aerosolit). Myymälähuoneistossa toimii seitsemän myymälää, joilla on tarvetta palavien nesteiden säilytykseen. Toiminnanharjoittajat sopivat yhteisesti kullekin myymälälle suurimmasta sallitusta palavien nesteiden säilytysmäärästä. Säilytysmäärät sovitaan siten, että myymähuoneistokohtainen palavien nesteiden säilytysmäärä 6 000 litraa ei ylity. Toiminnanharjoittaja selvittää automaattisen sammutuslaitteiston 9

4. PALAVIEN NESTEIDEN MÄÄRÄT PALO-OSASTOIDUSSA MYYMÄLÄHUONEISTOSSA asettamat rajoitukset palavien nesteiden säilytykselle. Kukin myymälä huolehtii itsenäisesti siitä, että palavien nesteiden sovittu säilytysmäärä ei myymälässä ylity ja säilytys tapahtuu tarkoitukseen varatuissa myymälähyllyissä ja paloturvallisissa myyntikaapeissa kohdan 2.5 mukaisesti sekä siten, että sammutuslaitteiston sammutusteho ei vaarannu. Kaikki toiminnanharjoittajat tekevät hakemukset palavien nesteiden poikkeavista säilytysmääristä pelastusviranomaiselle kemikaali-ilmoituksella. 4.4 Palavien nesteiden määrät esitettynä kaaviokuvassa Kaaviossa 1 esitetään sallittu palavien nesteiden määrä myymälähuoneistossa. Palavan nesteen määrä / l Suojaustasona automaattinen sammutuslaitteisto Suojaustasona automaattinen paloilmoitin Tämä määrä on säilytettävä palo-turvallisissa myynti-kaapeissa (ei koske syttyviä palavia nesteitä ja palavia nesteitä (lp 55 100) metallisastioissa) Suojaustasona alkusammutuskalusto Tämä määrä voidaan säilyttää myyntihyllyissä Palo-osastoidun myymälähuoneiston pinta-ala / m2 Kaavio 1. Palavien nesteiden säilytysmäärät ja säilytystavat palo-osastoidussa myymälähuoneistossa, kun myymälähuoneiston suojaustaso on alkusammutuskalusto, automaattinen paloilmoitin tai automaattinen sammutuslaitteisto ja rakennuksen paloluokka on P1 tai P2. Säilytysmääristä saa enintään 20 % olla erittäin helposti syttyviä nesteitä (määrä sisältää myös aerosolit). 10

4. PALAVIEN NESTEIDEN MÄÄRÄT PALO-OSASTOIDUSSA MYYMÄLÄHUONEISTOSSA 4.5 Palavien nesteiden säilytys myymälässä Myymälähuoneistossa palavat nesteet on säilytettävä tarkoitusta varten varatuissa myyntihyllyissä ja paloturvallisissa myyntikaapeissa. Palavia nesteitä voidaan säilyttää myös tarkoitusta varten varatulla kuormalavalla. Jos myymälähuoneisto muodostuu useammasta kuin yhdestä myymälästä, säilytystavan vaatimukset koskevat jokaista myymälää. Myymälässä palavien nesteiden säilytyksessä on otettava huomioon seuraavat asiat: tarkoitusta varten varatuissa myyntihyllyissä saa säilyttää palavia nesteitä enintään 1 000 litraa, tästä määrästä enintään 200 litraa saa olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä jos palavien nesteiden säilytysmäärä ylittää 1 000 litraa tai erittäin helposti syttyvien palavien nesteiden määrä ylittää 200 litraa, ylimenevä osuus on säilytettävä paloturvallisessa myyntikaapissa syttyvät palavat nesteet ja palavat nesteet (lp 55 100) metallisissa säilytyspakkauksissa (esimerkiksi maalipurkit) voidaan säilyttää tarkoitukseen varatuissa myyntihyllyissä. Palavien nesteiden astioiden säilytykseen tarkoitetun myyntihyllyn on oltava metallirakenteinen, vankkarakenteinen ja siten muotoiltu, että henkilön vahingossa tönäistessä myymälähyllyä tuotteita ei pääse putoamaan hyllystä. Jos palavien nesteiden astioita säilytetään kuormalavalla myymälähuoneistossa, kuormalavassa on oltava allastus tai imeytysmatto vuotojen varalta. Kuormalavassa on oltava rakenne, joka estää astioiden putoamisen. Edellä olevat vaatimukset täyttävä säilytys kuormalavalla rinnastetaan tarkoitukseen varatussa myyntihyllyssä tapahtuvaan säilytykseen. Palavia nesteitä ei saa myymälähuoneistossa säilyttää vapaasti pinottuna päällekkäin. Jos myymälähuoneisto on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla, palavien nesteiden säilytyksessä on otettava huomioon sammutuslaitteiston suunnittelu- ja asennussäännöissä asetetut rajoitukset säilyttämiselle. Rajoitukset koskevat suurinta sallittua hyllyjen korkeutta ja palavien nesteiden säilytysalueen suurinta sallittua pinta-alaa sekä säilytysalueen ympärillä vaadittuja vapaita käytäväalueita. Esimerkki. Myymälähuoneistossa saa säilyttää 2800 litraa palavia nesteitä. Tästä määrästä aerosoleja on 150 litraa, erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä 350 litraa, helposti syttyviä palavia nesteitä 600 litraa sekä syttyviä palavia nesteitä 1 700 litraa. Palavista nesteistä 1100 litraa on pakattu metalliastioihin, 600 litraa on pakattu muoviastioihin. Palavien nesteiden säilytys voidaan toteuttaa seuraavasti: Palavat nesteet (1100 litraa), jotka on pakattu metalliastioihin, voidaan säilyttää tarkoitukseen varatuissa myyntihyllyissä. Aerosoleja ja erittäin helposti syttyviä nesteitä saa säilyttää tarkoitukseen varatuissa myyntihyllyissä enintään 200 litraa, ylimenevä määrä (300 litraa) on säilytettävä paloturvallisessa myyntikaapissa. Erityisesti kaikki erittäin helposti syttyvät nesteet, jotka ovat muoviastioissa, tulisi säilyttää paloturvallisissa myyntikaapeissa. Helposti syttyviä palavia nesteitä ja muoviastioissa olevia syttyviä nesteitä saa säilyttää tarkoitukseen varatuissa myyntihyllyissä enintään 800 litraa. Ylimenevä määrä (400 litraa) on säilytettävä paloturvallisissa myyntikaapeissa. Aerosolien ja erittäin helposti syttyvien palavien nesteiden osuudet myyntihyllyssä voidaan valita tilanteen mukaan, kunhan suurinta sallittua määrää myyntihyllyissä ei ylitetä. Sama tilanne on helposti syttyvien palavien nesteiden ja palavien nesteiden, joiden säilytysastiat ovat muovia, osalla. Paloturvallisen myyntikaapin on oltava suunniteltu palavien nesteiden ja painepakkauksien säilytykseen ja sen palonkestävyysajan on oltava vähintään 15 minuuttia. Paloturvallisen myyntikaapin on oltava testattu Technical Research Institute of Sweden SP-2363 menetelmällä tai vastaavalla muulla menetelmällä. 11

5. PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYKSEN PALOTURVALLISUUSVAATIMUKSET Palavien nesteiden säilytys on toteutettava seuraavassa esitettyjen paloturvallisuusmääräysten mukaisesti. Paloturvallisuusvaatimukset ovat myymäläkohtaisia ja riippuvat säilytettävien palavien nesteiden määristä. 5.1 Palavien nesteiden säilytyksen paloturvallisuusvaatimukset Seuraavat paloturvallisuusvaatimukset koskevat kaikkia myymälöitä, joissa säilytetään palavia nesteitä: 1. Palavien nesteiden säilytyksessä on noudatettava kemikaaliturvallisuuslainsäädännön vaatimuksia. 2. Myymälässä on oltava nimetty henkilö, joka vastaa palavien nesteiden turvallisesta säilyttämisestä. 3. Palavien nesteiden säilytyksestä on tehtävä hakemus pelastusviranomaiselle, jos palo-osastoidussa myymälähuoneistossa säilytetään palavia nesteitä yli 1 000 litraa tai erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä yli 200 litraa. 4. Palavien nesteiden käsittely ei ole sallittua mahdollista maalin sekoitusta lukuun ottamatta. 5. Palavien nesteiden pakkauksiin merkittyjä säilytystä ja varastointia koskevia turvallisuusvaatimuksia on noudatettava. 6. Palavien nesteiden käyttöturvallisuustiedotteet on oltava saatavilla. 7. Pelastussuunnitelmassa on otettu huomioon palaviin nesteisiin ja kaasuihin liittyvät onnettomuudet. Henkilökunta on perehdytetty pelastussuunnitelmaan ja saanut turvallisuusohjeet, jotka sisältävät mm. ohjeet toiminnasta tulipalo-tilanteessa, hälytyksen tekemiseen ja evakuointiin. Henkilöstölle on järjestetty onnettomuusuhkien mukaista koulutusta (mm. alkusammutuskoulutus). 8. Palavien nesteiden säilyttämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat: - Palavia nesteitä ei saa sijoittaa uloskäytäville ja ne eivät saa vaarantaa poistumisturvallisuutta. - Palavat nesteet on säilytettävä erillään sähkölaitteista ja valaisimista siten, että välimatka palavan nesteen ja sähkölaitteen tai valaisimen välissä on vähintään 1 metri. Jos sähkölaite tai valaisin sijoitetaan tätä lähemmäs, sen on oltava laiteluokan 3 vaatimukset täyttävä (räjähdysvaaralliseen tilaluokkaan 2 soveltuva). - Palavien nesteiden säilytyspaikat on pyrittävä sijoittamaan valvonnan, savunpoiston ja saavutettavuuden kannalta edullisimpaan paikkaan myymälätilaa. - Palavien nesteiden säilyttämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tuotteiden kaatumisen tai putoamisen tai tuotteisiin törmäämisen ehkäisyyn. - Jos palavan nesteen astioita säilytetään kuormalavalla, siinä on oltava allastus tai kuormalava on varustettava imeytysmatolla. - Palavat nesteet on säilytettävä alle kahden metrin korkeudella lattiatasosta. - Aerosolit on sijoitettava myyntihyllyihin tai kaappeihin, niitä ei saa säilyttää esim. lavoilla tai pinottuna. 9. Myymälässä on oltava imeytysainetta, keräilyvälineet ja ohjeet vuotojen imeyttämistä ja vaarattomaksi tekemistä varten. 10. Jokaisen säilytysalueen, jossa palavien nesteiden määrä on suurempi kuin 200 l, läheisyydessä alle 10 metrin noutoetäisyydellä on oltava myymälän normaalin alkusammutuskaluston lisäksi vähintään 27A 144 BC teholuokan käsisammutin. Maalin sekoituskoneen läheisyydessä on oltava 27A 144 BC teholuokan käsisammutin ja sammutuspeite. 11. Palavien nesteiden säilytys ei saa aiheuttaa palokuorman kasvamista yli arvon 1200 MJ/m2. Alle 300 m2:n myymälähuoneistossa palokuorma ei saa kasvaa yli arvon 600 MJ/m2 12

5. PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYKSEN PALOTURVALLISUUSVAATIMUKSET 5.2 Palavien nesteiden säilytyksen paloturvallisuusvaatimukset, kun myymälässä palavien nesteiden määrä on yli 1 000 litraa Kohdassa 3.1 mainittujen alakohtien 1-11 lisäksi on seuraavat asiat otettava huomioon: 12. Jokaisen säilytysalueen, jossa palavien nesteiden määrä on suurempi kuin 500 l, läheisyydessä alle 10 metrin noutotäisyydellä on oltava myymälän normaalin alkusammutuskaluston lisäksi vähintään kaksi 27A 144 BC teholuokan käsisammutinta. 13. Henkilön, joka vastaa palavien nesteiden turvallisesta säilyttämisestä, tehtävä yhteistoiminnassa osaston, jossa palavia nesteitä säilytetään, henkilökunnan kanssa palo- ja kemikaaliturvallisuuden omavalvonta neljännesvuosittain. Omavalvonta tulee perustua tarkastuslistaan, joka on dokumentoitava. 14. Osaston, jossa palavia nesteitä säilytetään, henkilökunnalle on järjestettävä vuosittain palo- ja kemikaaliturvallisuuskoulutusta ja alkusammutuskoulutusta kolmen vuoden välein. Koulutukset on dokumentoitava. 5.3 Palavien nesteiden säilytyksen paloturvallisuusvaatimukset, kun myymälässä palavien nesteiden määrä on yli 2 400 litraa Kohdissa 3.1 ja 3.2 mainittujen alakohtien 1-14 lisäksi on seuraavat asiat otettava huomioon: 15. Myymälässä on oltava vähintään 30 kg:n jauhesammutinkärry, jonka sammute soveltuu palavan nesteen sammutukseen. 16. Palavien nesteiden säilytysalueilla on oltava imeytymättömät ja palamattomat lattiamateriaalit. 17. Kausituotteet on varastoitava erillisessä paloosastoidussa varastossa. 18. Kemikaaliturvallisuus on arvioitava vuosittain. Lisäksi pelastusviranomainen suorittaa yleisiä palotarkastuksia valvontasuunnitelman mukaisesti. 13

6. SÄÄDÖKSET Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005, myöhemmin kemikaaliturvallisuuslaki) Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/1985) Nestekaasuasetus (711/1993) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997) Pelastuslaki (379/2011) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1 Rakennusten paloturvallisuus 14

Liite 1. Yhteenvetotaulukko palavien nesteiden säilytyksestä myymälähuoneistossa PALAVIEN NESTEIDEN SÄILYTYS PALO-OSASTOIDUN MYYMÄLÄHUONEISTOSSA (1 Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että sallittuja palavien nesteiden säilytysmääriä ei ylitetä ja myymälässä noudatetaan alla esitettyjä paloturvallisuusvaatimuksia. Jos myymälähuoneisto muodostuu useammasta myymälästä, toiminnanharjoittajien on sovittava kullekin myymälälle suurin sallittu palavien nesteiden määrä siten, että myymälähuoneistossa sallittu kokonaismäärä ei ylity. Selvitys palavien nesteiden jakautumisesta eri toiminnanharjoittajien kesken on liitettävä pelastusviranomaiselle toimitettavaan kemikaali-ilmoitukseen. Palo-osastoitu myymälähuoneisto Palo-osastoitu myymälähuoneisto, joka on varustettu automaattisella paloilmoittimella Palo-osastoitu myymälähuoneisto, joka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla Säilytysmäärä koko myymälähuoneistossa Palavia nesteitä saa säilyttää enintään määrä (2, joka saadaan kertomalla myymälähuoneiston pinta-ala arvolla 1 l/m 2, suurin sallittu määrä on 2 400 litraa. Myymälähuoneistossa, jonka pinta-ala on alle 1 000 m 2 ja P3-paloluokan rakennuksessa olevassa myymälähuoneessa suurin sallittu palavien nesteiden säilytysmäärä on 1 000 litraa. Palavia nesteitä saa säilyttää enintään määrä (2, joka saadaan kertomalla myymälähuoneiston pinta-ala arvolla 1,5 l/m 2, suurin sallittu määrä on 3 600 litraa. Säilytysmäärästä enintään 20 % voi olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä ja aerosoleja. Palavia nesteitä saa säilyttää enintään 6 000 litraa. Säilytysmäärästä enintään 20 % voi olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä ja aerosoleja. Säilytysmäärästä enintään 20 % voi olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä ja aerosoleja. Myymäläkohtainen säilytystapa Palavien nesteiden säilytyksessä on otettava huomioon: tarkoitusta varten varatuissa myyntihyllyissä saa säilyttää palavia nesteitä enintään 1 000 litraa, tästä määrästä enintään 200 litraa saa olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä jos palavien nesteiden säilytysmäärä ylittää 1 000 litraa tai erittäin helposti syttyvien palavien nesteiden määrä ylittää 200 litraa, ylimenevä osuus on säilytettävä paloturvallisessa myyntikaapissa syttyvät palavat nesteet ja palavat nesteet (leimahduspiste 55 100 o C) metallisissa säilytyspakkauksissa (esimerkiksi maalipurkit) voidaan säilyttää tarkoitukseen varatuissa myyntihyllyissä niiden määrästä riippumatta. 15

Myymäläkohtaiset paloturvallisuusvaatimukset (vaatimukset koskevat myös palavia kaasuja ja aerosoleja) 1. Palavien nesteiden säilytyksessä on noudatettava kemikaalilainsäädännön vaatimuksia. 2. Myymälässä on oltava nimetty henkilö, joka vastaa palavien nesteiden turvallisesta säilyttämisestä. 3. Palavien nesteiden säilytyksestä on tehtävä hakemus pelastusviranomaiselle, jos paloosastoidussa myymälähuoneistossa säilytetään palavia nesteitä yli 1 000 litraa tai erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä yli 200 litraa. 4. Palavien nesteiden käsittely ei ole sallittua mahdollista maalin sekoitusta lukuun ottamatta. 5. Palavien nesteiden pakkauksiin merkittyjä säilytystä ja varastointia koskevia turvallisuusvaatimuksia on noudatettava. 6. Palavien nesteiden käyttöturvallisuustiedotteet on oltava saatavilla. 7. Pelastussuunnitelmassa on otettu huomioon palaviin nesteisiin ja kaasuihin liittyvät onnettomuudet. Henkilökunta on perehdytetty pelastussuunnitelmaan ja saanut turvallisuusohjeet, jotka sisältävät mm. ohjeet toiminnasta tulipalo-tilanteessa, hälytyksen tekemiseen ja evakuointiin. Henkilöstölle on järjestetty onnettomuusuhkien mukaista koulutusta (mm. alkusammutuskoulutus). 8. Palavien nesteiden säilyttämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat: Palavia nesteitä ei saa sijoittaa uloskäytäville ja ne eivät saa vaarantaa poistumisturvallisuutta. Palavat nesteet on säilytettävä erillään sähkölaitteista ja valaisimista siten, että välimatka palavan nesteen ja sähkölaitteen tai valaisimen välissä on vähintään 1 metri. Jos sähkölaite tai valaisin sijoitetaan tätä lähemmäs, sen on oltava laiteluokan 3 vaatimukset täyttävä (räjähdysvaaralliseen tilaluokkaan 2 soveltuva). Palavien nesteiden säilytyspaikat on pyrittävä sijoittamaan valvonnan, savunpoiston ja saavutettavuuden kannalta edullisimpaan paikkaan myymälätilaa. Palavien nesteiden säilyttämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tuotteiden kaatumisen tai putoamisen tai tuotteisiin törmäämisen ehkäisyyn. Jos palavan nesteen astioita säilytetään kuormalavalla, siinä on oltava allastus tai kuormalava on varustettava imeytysmatolla. Palavat nesteet on säilytettävä alle kahden metrin korkeudella lattiatasosta. Aerosolit on sijoitettava myyntihyllyihin tai kaappeihin, niitä ei saa säilyttää esim. lavoilla tai pinottuna. 9. Myymälässä on oltava imeytysainetta, keräilyvälineet ja ohjeet vuotojen imeyttämistä ja vaarattomaksi tekemistä varten. 10. Jokaisen säilytysalueen, jossa palavien nesteiden määrä on suurempi kuin 200 l, läheisyydessä alle 10 metrin noutoetäisyydellä on oltava myymälän normaalin alkusammutuskaluston lisäksi vähintään 27A 144 BC teholuokan käsisammutin. Maalin sekoituskoneen läheisyydessä on oltava 27A 144 BC teholuokan käsisammutin ja sammutuspeite. 11. Palavien nesteiden säilytys ei saa aiheuttaa palokuorman kasvamista yli arvon 1 200 MJ/m 2. Alle 300 m 2 :n myymälähuoneistossa palokuorma ei saa kasvaa yli arvon 600 MJ/m 2. Myymäläkohtaiset lisävaatimukset paloturvallisuudelle, kun myymälässä säilytettävien palavien nesteiden määrä on yli 1 000 l. 12. Jokaisen säilytysalueen, jossa palavien nesteiden määrä on suurempi kuin 500 l, läheisyydessä alle 10 metrin noutotäisyydellä on oltava myymälän normaalin alkusammutuskaluston lisäksi vähintään kaksi 27A 144 BC teholuokan käsisammutinta. 13. Henkilökunnasta on oltava nimetty henkilö, joka on perehtynyt palavien nesteiden turvalliseen säilytykseen. Hänen on tehtävä yhteistoiminnassa osaston, jossa palavia nesteitä säilytetään, henkilökunnan kanssa palo- ja kemikaaliturvallisuuden omavalvonta neljännesvuosittain. Omavalvonta tulee perustua tarkastuslistaan, joka on dokumentoitava. 14. Osaston, jossa palavia nesteitä säilytetään, henkilökunnalle on järjestettävä vuosittain palo- ja kemikaaliturvallisuuskoulutusta ja alkusammutuskoulutusta kolmen vuoden välein. 16

Myymäläkohtaiset lisävaatimukset paloturvallisuudelle, kun myymälässä säilytettävien palavien nesteiden määrä on yli 2 400 l. 15. Myymälässä on oltava vähintään 30 kg:n jauhesammutinkärry. 16. Palavien nesteiden säilytysalueilla on oltava imeytymättömät ja palamattomat lattiamateriaalit. 17. Kausituotteet on varastoitava erillisessä palo-osastoidussa varastossa. 18. Kemikaaliturvallisuus on arvioitava vuosittain. Lisäksi pelastusviranomainen suorittaa yleisiä palotarkastuksia valvontasuunnitelman mukaisesti. Huomautukset Paloturvallisen myyntikaapin on oltava suunniteltu palavien nesteiden ja painepakkauksien säilytykseen ja sen palonkestävyysajan on oltava vähintään 15 minuuttia. Paloturvallisen myyntikaapin on oltava testattu Technical Research Institute of Sweden SP-2363 menetelmällä tai vastaavalla muulla menetelmällä. Automaattisen paloilmoittimen on oltava säädösten mukainen ja paloilmaisun on perustuttava savuilmaisuun. Paloturvallisen myyntikaapin on oltava suunniteltu palavien nesteiden ja painepakkauksien säilytykseen ja sen palonkestävyysajan on oltava vähintään 15 minuuttia. Paloturvallisen myyntikaapin on oltava testattu Technical Research Institute of Sweden SP-2363 menetelmällä tai vastaavalla muulla menetelmällä. Automaattisen sammutuslaitteiston on oltava säädösten mukainen sekä suunniteltu ja asennettu sammuttamaan säilytettävien palavien nesteiden paloja. Myymälän paloturvallisuudesta vastaavan on oltava tietoinen suurimmista sallituista palavien nesteiden pinoamiskorkeuksista, säilytysalueen sallitusta pinta-alasta ja tarvittavista vapaista alueista säilytysalueen ympärillä. Hänen on valvottava, että vaatimuksia noudatetaan Paloturvallisen myyntikaapin on oltava suunniteltu palavien nesteiden ja painepakkauksien säilytykseen ja sen palonkestävyysajan on oltava vähintään 15 minuuttia. Paloturvallisen myyntikaapin on oltava testattu Technical Research Institute of Sweden SP-2363 menetelmällä tai vastaavalla muulla menetelmällä. (1 Palo-osastoitu myymälähuoneisto voi muodostua yhdestä tai useammasta erillisestä toiminnanharjoittajakohtaisesta myymälästä. (2 Myymälähuoneistossa saa säilyttää 1000 litraa palavia nesteitä huoneistoalan suuruudesta riippumatta. Tällöin säilytysmäärästä enintään 200 litraa voi olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä. 17

Liite 2. Palavien nesteiden etikettimerkinnät 1 Palavien nesteiden etikettimerkinnöistä Myymälähenkilökunnan on tunnistettava palavat nesteet. Niiden tunnistaminen muiden kemikaalien joukosta on tärkeää, jotta niitä säilytetään turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Lisäksi tunnistaminen on tärkeää, jotta palavien nesteiden yhteismäärää ja niiden eri luokille asetettuja sallittuja määriä ei ylitetä. Palavien nesteiden tunnistaminen tapahtuu nopeimmin etikettimerkinnöistä. Etikettimerkinnät vaihtelevat jonkin verran sen mukaan, minkä lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ne on tehty. Pakkausmerkinnöistä löytyvät kuitenkin aina varoitusmerkki (ei R10 ja palavat nesteet, joiden leimahduspiste on 55 100 oc) ja sanallisia selvityksiä, joiden perusteella tunnistaminen tapahtuu. Pakkausmerkinnät ovat ns. luokitusperustepäätöksen tai CLP-asetuksen mukaisia. CLP-asetuksen mukaiset merkinnät tulevat pakollisiksi uusissa tuotteissa 1.6.2015 alkaen. Tunnistamisessa voidaan käyttää pakkaukseen merkittyä varoitusmerkkiä, standardilauseketta ja kirjaintunnusta (ns. luokitusperustepäätöksen mukaiset merkinnät) varoitusmerkkiä, huomiosanaa ja vaaralauseketta (CLP-asetuksen mukaiset merkinnät). 2 Luokitusperustepäätöksen mukaiset merkinnät Etiketissä oleva merkintä Kemikaalin ominaisuus Varoitusmerkki Standardilauseke Kirjaintunnus Erittäin helposti syttyvä neste tai erittäin helposti syttyvä kaasu R12 Erittäin helposti syttyvä F+ Helposti syttyvä neste R11 Helposti syttyvä F Syttyvä neste (ei varoitus-merkkiä) R10 Syttyvä (ei kirjain-tunnusta) Palava neste Palavalle nesteelle, jonka leimahduspiste on 55 100 oc, ei ole varoitusmerkkiä, standardilauseketta eikä kirjaintunnusta. Valmistaja voi ilmoittaa pakkausmerkinnöissä tuotteen palavuudesta. 18

Liite 2. Palavien nesteiden etikettimerkinnät 3 CLP-asetuksen mukaiset merkinnät Etiketissä oleva merkintä Kemikaalin ominaisuus Varoitusmerkki Huomiosana Vaaralauseke Erittäin helposti syttyvä neste Vaara H224 Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry Helposti syttyvä neste Vaara H225 Helposti syttyvä neste ja höyry Syttyvä neste Varoitus H226 Syttyvä neste ja höyry Erittäin helposti syttyvä kaasu Vaara H220 Erittäin helposti syttyvä kaasu Syttyvä kaasu Varoitus H221 Syttyvä kaasu Erittäin helposti syttyvä aerosoli Vaara H222 Erittäin helposti syttyvä aerosoli Syttyvä aerosoli Varoitus H223 Syttyvä aerosoli CLP-asetuksessa syttyvien nesteiden jako eri kategorioihin perustuu eri leimahduspisteen arvoihin kuin luokitusperustepäätöksen mukaisessa jaossa eri syttyvien nesteiden luokkiin. Luokitusperustepäätöksessä ei ole omia luokkia syttyville aerosoleille. 19