HAMMASPYÖRIEN VALMISTUSSOLUN SUUNNITTELU

HAMMASPYÖRIEN VALMISTUSSOLUN SUUNNITTELU Harri Koivumaa Opinnäytetyö Elokuu 2017 Konetekniikan koulutus Tuotantotekniikka

TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus Tuotantotekniikka KOIVUMAA, HARRI: Hammaspyörien valmistussolun suunnittelu Opinnäytetyö 35 sivua, joista liitteitä 4 sivua Toukokuu 2017 Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää parhaat menetelmät Ø100-Ø400- kokoisten hammaspyörien valmistamiselle Katsa Oy:n tarpeisiin. Opinnäytetyössä on perehdytty sekä perinteisiin että uuden teknologian tuomiin menetelmiin. Katsa Oy:lla on pitkä kokemus hammaspyörien valmistamisesta, mutta tarkempi selvitys uusien työtapojen mahdollisuuksista oli tarpeen. Tietoa on kerätty perinteisten menetelmien osalta kirjallisuudesta sekä kone- ja työkaluvalmistajilta. Uusien menetelmien osalta tiedonsaanti perustui suurimmaksi osaksi valmistajien edustajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Lopputuloksena saatiin kuva siitä, mitä nykyteknologia mahdollistaa. Toisaalta saatiin selville myös eri tekniikoiden rajoitteet. Työssä kuvataan erilaisten ratkaisujen etuja ja haittoja tehtävän määrittelyissä annettuun tarkoitukseen. Työssä tuli vahvasti esiin, että yksiselitteistä ratkaisua ei ole. Menetelmän ja koneiden lopulliseen valintaan vaikuttavat kaikkein eniten valmistettavat tuotteet, niiden sarjakoko ja vuositarve sekä yrityksen strategia. Erilaiset ratkaisumallit kuitenkin helpottivat strategian luontia ja tulevaisuuden investointeja on paljon helpompi suunnitella. Menetelmän lopullisen valinnan tekee suurempi ryhmä, jossa yrityksen johtoryhmä näyttelee suurta roolia. Asiasanat: hammaspyörä, työstökone, sorvi, jyrsin

ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Mechanical Engineering Production Engineering KOIVUMAA, HARRI: Designing of a Gearwheel Manufacturing Cell Bachelor's thesis 35 pages, appendices 4 pages May 2017 The purpose of this thesis was to find the best available methods to manufacture gearwheels, diameter Ø100-Ø400 at Katsa Oy. An introduction is given on traditional methods and what new technology can offer. Katsa Oy have long experience in gearwheel manufacturing but more information about new technologies was needed. Information was gathered from related literature and from machine and tool suppliers. Information on new technologies came mainly from machine manufacturer representatives. A conclusion was reached on what can be achieved with new technology. In turn limits of different technologies came obvious. Moreover an analysis of the potential pros and cons of different manufacturing methods in given purposes was completed. The results show clearly that there is no unambiguous solution. The choice of method and machine will be affected mostly by what is produced, size of the production patch, annual demand and company strategy. Different approaches made creating a strategy and planning investments much easier. The final selection of method is made in cooperation with company partners, and the company management has significant role in the process. Key words: gear wheel, machine tool, lathe, milling machine

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 HAMMASPYÖRIEN VALMISTUS... 6 3 HAMMASTUSMENETELMÄT... 8 3.1 Vierintäjyrsintä... 8 3.2 Kiekkojyrsintä... 9 3.3 Moduulitappijyrsintä... 10 3.4 Tappijyrsintä... 11 3.5 Pistojyrsintä... 11 3.6 Invomill... 12 3.7 Powerskiving... 13 3.8 Kylmävalssaus... 13 3.9 Takominen... 14 4 KONEET... 15 4.1 Konetyypit... 15 4.1.1 Vaakakarainen työstökeskus... 16 4.1.2 Pystykarainen työstökeskus... 17 4.2 Konevalmistajat... 18 4.2.1 Okuma... 18 4.2.2 Mazak... 19 4.2.3 Doosan... 20 4.2.4 DMG Mori... 21 4.2.5 EMAG... 22 4.2.6 Fastems... 23 4.3 FMS-Järjestelmä...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.4 SMART-Production älykäs tuotanto, tapahtuma... 24 5 Menetelmätutkimuksessa käytettävät kappaleet... 25 5.1 Kappale 1... 25 5.2 Kappale 2... 26 5.3 Planeettapyörät... 26 6 POHDINTA... 27 LÄHTEET... 30 LIITTEET... 32 Liite 1. Esimerkkipyörä Ø158,7... 32 Liite 2. Esimerkkipyörä Ø160... 33 Liite 3. Esimerkkipyörä Ø230... 34 Liite 4. Esimerkkipyörä Ø610... 35

5 JOHDANTO Hammaspyöriä on valmistettu kauan vakiintuneilla menetelmillä ja hammastus on perinteisesti vaatinut siihen tarkoitetun koneen. Vierintäjyrsin- tai pistokone onkin ollut lähes pakollinen varuste hammaspyörien valmistukseen. Nykyinen teknologia on kuitenkin mahdollistanut moniakselisen työstön joka avaa aivan uusia mahdollisuuksia. Myös työkalutekniikka on ottanut harppauksia eteenpäin. Osa Katsan kilpailijoista on siirtynyt osin tai täysin 5-akseliseen hampaiden koneistukseen. Työn tilaajana toimiva Katsa Oy haluaa olla mukana kehityksessä pitää siten markkina-asemansa. Työn tavoitteena on perehtyä hammaspyörien valmistusmenetelmiin ja -koneisiin. Tarkoituksena on löytää parhaiten soveltuvat valmistusmenetelmät halkaisijaltaan noin Ø100 400 mm oleville lieriöhammaspyörille ennen karkaisua olevien työvaiheiden osalta. Parhaat menetelmät tulisi löytää valmistusmäärille 2000 kpl/a, 500 kpl/a ja 50 kpl/a. Kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii myös korkeaa koneen käyttöastetta. Tämä on saavutettavissa jos konetta voidaan käyttää miehittämättömänä. Tästä syystä työssä tutkitaan myös robotin liittämistä koneistusprosessiin. Robotin tulee toimia yhteistyössä ihmisen ja työstökoneen kanssa turvallisesti ja tehokkaasti. Opinnäytetyössä vertaillaan eri hammastusmenetelmiä ja niiden soveltuvuutta määritellyille työkappaleille ja valmistusmäärille. Lisäksi tutkitaan markkinoilla olevaa konekantaa ja tehdään vertailua niiden eroista ja soveltuvuudesta määriteltyyn tehtävään. Luvussa kolme esitellään nykyisiä ja vanhoja hammastusmenetelmiä. Luvussa neljä Esitellään uudet menetelmät mahdollistavat konetyypit sekä tarjottuja konevaihtoehtoja. Luku viisi esittelee esimerkkikappaleet, joita tutkimuksessa käytettiin esimerkkinä. Luvussa kuusi tehdään yhteenveto selvinneistä asioista ja esitetään saatuja tuloksia eri näkökulmista.

6 1 HAMMASPYÖRIEN VALMISTUS Hammaspyörien valmistusmenetelmät ja vaiheet vaihtelevat merkittävästi kappaleesta riippuen. Vähemmän tarkassa hammaspyörässä voidaan selvitä muutamalla eri työvaiheella. Monimutkaisessa ja hankalassa kappaleessa vaiheita voi olla kymmeniä. Esittelen tässä luvussa yleisimmät valmistuksessa tarvittavat työvaiheet. Kyseiset vaiheet tarvitaan käytännössä kaikkien pyörien valmistuksessa, osa vaiheista voidaan toki yhdistää toisiin ja samoja vaiheita voi olla useaan kertaan hammaspyörän eri valmistusasteissa. Aihion sahaus Hammaspyörän valmistus aloitetaan usein sahaamalla kankiaihiosta vannesahalla sopivan mittainen kappale. Aihio voidaan tilata myös valmiiksi sahattuna. Aihiona voidaan käyttää myös tako- tai valuaihiota. Aihion valintaan vaikuttaa käytettävän materiaali, sarjakoko ja halutut ominaisuudet. Sorvaus Aihio sorvataan tapauksesta riippuen työvaroille tai valmiiksi. Sorvaus menetelmänä on lastuava ja tuottaa pyörähdyskappaleita (Maaranen 2012, 129). Sorvauksen yhteydessä voidaan tehdä myös jyrsintöjä sekä porauksia koneen kyvyistä riippuen. Jyrsintä Jyrsintä on lastuava menetelmä, jossa pyörivällä työkalulla poistetaan kappaleesta materiaalia (Maaranen 2012, 243). Tarvittaessa hammaspyörä aihioon tehdään myös jyrsintää. Nykyaikaiset sorvit mahdollistavat myös jyrsinnän, mutta usein tarkkuus tai kapasiteettitarve vaatii erillisen jyrsinkoneen käyttöä. Hammastus Hammastusmenetelmiä käsitellään tarkemmin luvussa 3. Hammastus tapahtuu pääsääntöisesti jyrsimällä. Perinteisiä hammastusmenetelmiä on kiekkojyrsintä sekä vierintäjyrsintä (Maaranen 2012, 312-313). Hammastusmenetelmiä käsitellään tarkemmin luvussa 3.

7 Lämpökäsittely Yleisiä lämpökäsittelyjä hammaspyörille on nuorrutus, hiiletyskarkaisu, induktiokarkaisu sekä erilaiset nitraukset. Aihiot toimitetaan usein nuorrutetussa tilassa koneistuksen helpottamiseksi. Haluttu lämpökäsittely määritetään toivottujen lujuus ja kestoominaisuuksien perusteella. Viimeistely Hammaspyörien viimeistely tarkoittaa usein hiontaa, mutta joissakin tapauksissa viimeistely voidaan suorittaa myös lastuavilla menetelmillä. Viimeistelyyn kuuluu myös erilaisia tarkastuksia ja laadunvarmistukseen liittyviä dokumentteja.

8 2 HAMMASTUSMENETELMÄT Hammaspyörän hampaat voidaan valmistaa hyvin monilla eri tavoilla. Osa menetelmistä on erittäin vanhoja, mutta edelleen käytössä. Osa menetelmistä on taas tullut mahdolliseksi vasta viime vuosina tekniikan kehittyessä. Varsinkin viime vuosina yleistynyt 5- akselikoneistus on mahdollistanut aivan uusia tapoja hampaiden valmistukseen. Erillinen hammastuskone ei siis nykyään ole enää välttämätön hammaspyörän valmistuksessa. Koska hammastusmenetelmä on tämän työn keskeisin osio, käsitellään eri menetelmiä hieman tarkemmin. 2.1 Vierintäjyrsintä Vierintäjyrsintä on lastuava menetelmä, jossa käytetään moduulijyrsintä. Hammasvälin muoto hammaspyörässä muuttuu, jos hammasluku muuttuu. Tästä johtuen vierintäjyrsin tulee olla halutulle hammasluvulle sopiva (Maaranen 2012, 313.) Yhdellä terällä ei siis voida tehdä kaikkia mahdollisia hammaslukuja. Hammaspyöräjyrsimille on määritetty sarjoja hammasluvun mukaan ja yleisimmät sarjat ovat 8 ja 15 jyrsimen sarjat (Maaranen 2012, 313). Katsa käyttää pääsääntöisesti standardin DIN3972 II ja III profiilin, MEK8008 standardin 1 ja 2, sekä RHS standardin mukaisia teriä. (Kuva 1) Lisäksi käytössä on uritusteriä, tuumamitoituksella olevia teriä sekä erikoisteriä. Vierintäjyrsintä vaatii useimmiten oman erikoiskoneen. Kuitenkin nykyaikaiset sorvit ja jotkut jyrsinkoneet voivat käyttää työkaluna myös vierintäjyrsimiä. Tämä vaatii kuitenkin koneelta runsaasti tarkkuutta sekä voimaa. Yleensä kokoluokka rajoittuu vain pienempiin moduuleihin ja urituksiin. Vierityskoneet puoltavat vielä paikkaansa erittäin suurten moduulien ja halkaisijoiden tekemisessä. Erillisissä koneissa on toki omat etunsa myös sarjatyöskentelyä ajatellen.

9 KUVA 1. Vierintäjyrsimen teriä (Kuva: Harri Koivumaa 2017) 2.2 Kiekkojyrsintä Kiekkojyrsintä on lastuava menetelmä, jossa käytetään nimensä mukaisesti kiekkomaista jyrsintä. Jyrsimen terät ovat hammasvälin muotoiset ja hammastus saadaan aikaan jakomenetelmällä. Kiekkoterät ovat myös hammaslukukohtaisia eli eri hammasluvuille pitäisi olla eri kiekkojyrsimet (Maaranen 2012, 312.) Katsa käyttää myös kiekkojyrsimiä. Terämuodot ovat vastaavat vierintäjyrsimien kanssa. Kiekkojyrsinten määrä on kuitenkin selvästi pienempi. Kiekkojyrsimien käyttökelpoinen hammaslukualue on kokemusten mukaan selvästi vierintäjyrsimiä pienempi. Pienissä hammasluvuissa kiekkojyrsin on kuitenkin osoittautunut tehokkaammaksi menetelmäksi. Varsinkin suuret moduulit, M16 ja yli, avataan usein kovapalateräkiekolla. (Kuva2) Edullisimmaksi kappaleeksi kiekkojyrsimelle on osoittautunut suurimoduulinen ja vähän pitkiä hampaita omaava hammaspyörä. Kiekkojyrsintään voidaan käyttää pääsääntöisesti samoja koneita kuin vierintäjyrsinnässä. Ero tulee lähinnä työkalun kiinnittämisessä sekä ohjelmoinnissa. Kiekkojyrsintä toki vaatii ehdottomasti pöydältä kykyä tarkkaan jaon paikoittamiseen. Varsinkin vanhemmat koneet eivät paikoita pöytää riittävän tarkasti vaan ovat suunniteltu jatkuvaan pyöritykseen. Näiden koneiden osalta nykyajan korkeat laatuvaatimukset ovat toki muutenkin hankalia.

10 KUVA 2. Kiekkojyrsin (Kuva: Harri Koivumaa 2017) 2.3 Moduulitappijyrsintä Moduulitappijyrsintä on lastuava menetelmä joka muistuttaa paljon kiekkojyrsintää. Työkaluna käytetään jyrsintappia, joka on muotoiltu juuri kyseiselle moduulille ja hammasluvulle. Moduulitappijyrsin soveltuu siten vain yhdelle tietylle työlle. Etuna on kuitenkin varmasti oikea muoto. Moduulijyrsintappien toimitusaika on merkittävästi lyhyempi kuin vierintäjyrsimen tai kiekkojyrsimen. Myös hinta on matalampi. Lisäksi moduulijyrsintappi on mahdollista muotoilla uudestaan, jolloin voidaan välttyä kokonaan uuden tapin hankkimiselta. Moduulitappeja voidaan käyttää erilaisissa jyrsinkoneissa ja soveltuvissa sorveissa. Vaatimuksena on lähinnä riittävän tarkka kappaleen paikoituskyky ja riittävä nopeus sekä voima työkalun liikutteluun. Menetelmä vaatii käytännössä kolme akselia suoran hammaspyörän valmistukseen ja neljä akselia vinon pyörän hammastukseen. Moduulitappi siis soveltuu hyvin moniin jo olemassa oleviin koneisiin.

11 2.4 Tappijyrsintä Tappijyrsintä on nimensä mukaisesti suoralla, tai muuten vakiotapilla, tehtävää hampaan valmistusta. Käytännössä hampaan tappijyrsintä vaatii aina vähintään 5- akselikoneen. Etuna on kuitenkin työkalujen helppo saatavuus ja edullinen hinta. Hampaan koko, muoto tai määrä, eivät myöskään anna juuri rajoitteita. Rajoittavina tekijöinä toimivat lähinnä koneen mitat ja kyvyt. Työkaluja on saatavilla runsaasti eri valmistajilta suoraan hyllystä. Tappijyrsinnän hankaluutena on hankala ohjelmointi. Tapin työstöradat ovat monimutkaisia ja niiden määrittely manuaalisesti on vaikeaa ja hidasta. Koneena tappijyrsinnässä voidaan käyttää useita vähintään 5-akselisia koneita. Monet ohjelmistovalmistajat yrittävät kehittää helppokäyttöisempiä ohjelmia myös hampaiden tappijyrsintään. Ohjelmat vaativat paljon työtä ja ovat siten toki kalliita. Helppokäyttöiset ohjelmistot kuitenkin mahdollistavat yhä useampien konepajojen siirtymisen myös hammaspyörävalmistukseen. Kilpailu alalla onkin lisääntynyt merkittävästi, kun erillinen kallis hammastuskone ei olekaan välttämätön. 2.5 Pistojyrsintä Pistojyrsintä on joustava vaihtoehto hampaiden koneistamiseen ahtaissa tiloissa. Esimerkkinä toimii sisäpuoliset hammastukset, tai erittäin lähellä olaketta olevat hammastukset. (Dathan. 2017). Pistojyrsintä voidaan suorittaa joko yksittäispistoterällä, jolloin koneistetaan vain yhtä hammasta kerrallaan. Yksittäispistoterä on melko helppo valmistaa tehdasolosuhteissa itse, joten menetelmä on erittäin joustava. Haittapuolena on hidas pistoaika. Toisena vaihtoehtona on käyttää leikkuuterää, jolloin kiekkomainen terä jyrsii useampaa hammasta kerrallaan. Menetelmä on merkittävästi yksittäispistoa nopeampi, mutta työkalu on kalliimpi. Pistojyrsintä vaatii useimmissa tapauksissa oman erikoiskoneen. Tosin pienempiä hammasmoduleita voidaan nykyään pistää myös monitoimisorveissa ja työstökeskuksissa. (Kuva 3)

12 KUVA 3. Pistojyrsimen teriä (Kuva: Harri Koivumaa 2017) 2.6 Invomill Invomill on Sandvik Coromantin kehittämä menetelmä, jossa muutamalla perustyökalulla voidaan valmistaa erittäin laajalla skaalalla erilaisia evolventtihampaita. Menetelmä perustuu 5-akseliseen konetekniikkaan ja vaatii koneelta suurta tarkkuutta. Menetelmän etuina ovat erinomainen joustavuus, nopeus ja erilaisten työkalujen vähäinen tarve. Haittapuolena on nopean ohjelmoinnin edellyttämä melko hinnakas ohjelmisto. Koneen työstöratojen ohjelmointi perinteisillä tavoilla invomill tyyppiselle menetelmälle on hidasta ja työlästä. Sandvik Coromantin ohjelmistolla työstä voi suoriutua merkittävästi nopeammin. Osa laitevalmistajista tekee yhteistyötä Sandvik Coromantin kanssa ja tarjoavat koneen yhteydessä integroitua ohjelmistoa. Esimerkiksi DMG MORI (2017). (Kuva 4)

13 KUVA 4. Invomill työkaluja (Sandvik 2017) 2.7 Powerskiving Powerskiving on menetelmänä yhdistelmä perinteistä pistoa ja vierintäjyrsintää. Käytetty työkalu muistuttaa pistojyrsinnässä käytettävää leikkuuterää. Terä kuitenkin pyörii yhdessä kappaleen kanssa. Kun pyörivää terää kuljetetaan sopivalla liikeradalla pyörivään työkappaleeseen nähden, syntyy haluttu hammasmuoto. Etu saadaan varsinkin sisäpuolisessa hammastuksessa. Menetelmä on tyypillisesti neljä kertaa pistojyrsintää nopeampi. Menetelmä vaatii koneelta erittäin suurta paikoituskykyä eri akseleihin nähden ja erittäin nopeaa reagointikykyä. Menetelmä aiheuttaa myös suuria dynaamisia kuormia akseleille, joten koneen on oltava hyvin tukeva. Powerskiving soveltuu pääosin pienemmille moduleille. Moduuli 5 on yleisesti ajateltu raja-arvo maksimi hampaalle. (McClarencie, 2017.) 2.8 Kylmävalssaus Kylmävalssaus on vanha ja perinteinen metallin muokkaus menetelmä. Valssaus menetelmänä mahdollistaa hyvin erilaisten muotojen tekemisen. Hammaspyörän hampaiden valssaus onnistuu sopivilla työkaluilla oikein hyvin. Valssaus on kuitenkin massatuotantomenetelmä eikä sitä käsitellä tässä työssä laajemmin.

14 2.9 Takominen Takominen on myös vanha metallin muokkaus menetelmä. Metalli voidaan takoa joko avotakeena tai muotin avulla mitä erilaisimpiin muotoihin. Takomisen etuna on metallin syyrakenteen hyvä hallittavuus. Takomisella voidaan vaikuttaa kappaleen lujuusominaisuuksin joskus merkittävästikin. Takominen ei kuitenkaan tarkkuuteensa puolesta sovellu tässä työssä käsiteltävien tuotteiden valmistusmenetelmäksi.

15 3 KONEET Projektin haastavuudesta kertoo jotain se, että ainoastaan Fastems edustaja vastasi ensimmäisiin sähköposteihin ja sopi tapaamisen nopealla aikataululla. Varsinaiset koneedustajat vastasivat vasta toiseen, tai kolmanteen sähköpostiin. Kaikki olivat kuitenkin asiasta kiinnostuneita ja varsinkin suuremmat valmistajat jopa innostuneita palaverin jälkeen. Koneinvestointi on rahallisesti merkittävä. Lisäksi koneen ympärille tulee laaja automaatiolaitteisto ja suuret valmistajat toimittavat myös näitä. Kauppa on taloudellisesti merkittävä kaikille osapuolille. Projekti on myös konevalmistajille paikka tehdä tuotekehitystä ja tutkimusta. Investoinnin jälkeen on varmasti mahdollisuus jatkaa yhteisyötä, jolloin valmistaja oppii tuntemaan omat tuotteensa paremmin. Tässä tosin on muistettava, että emme saa antaa tiedon siirtymisen antaa etua kilpailijoillemme. 3.1 Konetyypit Markkinoilta löytyy mitä erilaisimpia ratkaisuja koneistukseen. Perinteisesti sorvissa tehdään sorvaus ja pyöriviä työkaluja hyödyntäen myös porauksia, kierteitä ja pieniä jyrsintöjä. Suurempiin aineenpoistoihin on käytetty erillisiä jyrsinkoneita. Paikoitustarkkuudet ovat perinteisesti olleet heikohkot, joten tarkempiin porauksiin ja jyrsintöihin on käytetty erillisiä aarporan tyyppisiä koneita. Sorvauspinta on myös usein viimeistelty erikseen hiomalla. Erikoisemmat työvaiheet on myös tehty erillisillä koneilla, esimerkiksi hammastus. Tekniikka kuitenkin mahdollistaa nykyään selvästi paremman tarkkuuden ja hiontaa on voitu merkittävästi vähentää. Sorvi ja jyrsin ovat lähentyneet toisiaan ja usein puhutaankin sorvaavista jyrsinkeskuksista tai jyrsivistä sorveista. 5- akselitekniikka mahdollistaa myös valmistustapoja joihin aiemmin on tarvittu erillinen kone. Esimerkiksi hammaspyörän hampaat voidaan valmistaa 5-akselisesti useammallakin tavalla muutamalla perustyökalulla. Yhtenä työn tarkoituksena on selvittää, saadaanko nykyaikaisesta valmistustekniikasta selvää etua perinteisiin menetelmiin nähden. Voiko monipuolinen ja tarkka kone siis tehdä tuotteita edullisemmin kuin useampi erikoiskone. Erikoiskoneiden etuna on koneen rakenteen ja suorituskyvyn optimointi juuri kyseiseen työvaiheeseen. Monipuolinen kone häviää erikoiskoneelle varmasti nopeudessa. Asetuksia tulee kappaleelle kui-

16 tenkin selvästi vähemmän ja tämä voi vaikuttaa edullisesti lopputulokseen. Yhden koneen kuormituksen hallinta on myös helpompaa kuin usean erillisen koneen. Tuotannon automatisointi on todennäköisesti myös helpompaa yhden monipuolisen koneen osalta, kuin monen erillisen koneen osalta. Kiinnitinkustannukset näyttelevät myös merkittävää osaa koneiden hankinnassa, sekä jokaisen uuden kappaleen ensituotannossa. 5-Akselisia koneita on markkinoilla kahta päätyyppiä. Seuraavissa luvuissa esitellään tarkemmin näiden konetyyppien ominaisuuksia, etuja ja haittapuolia. Konetyypit eivät rajoitu näihin kahteen, mutta muun tyyppiset koneet ovat selkeästi harvinaisempia. Nyt esitellyistä konemalleista on myös lukemattomia erilaisia muunnoksia ja versioita. Valmistajien optiolistat ovat pitkiä ja eräät valmistaja myös räätälöivät koneita asiakkaan tarpeiden mukaisesti. 3.1.1 Vaakakarainen työstökeskus Vaakakaraisessa työstökeskuksessa kappale kiinnitetään vaakatasossa olevaan karaan. (Kuva 5) Konetta voidaan nimittää myös monitoimisorviksi tai sorvaavaksi työstökeskukseksi. Koneen päätehtävä on yleensä sorvaus ja ohjaus on toteutettu sorvaus etusijalla. Karoja voi olla koneessa kaksi toisiaan vasten samassa linjassa jolloin kappaleet voidaan sorvata molemmilta puolilta pysäyttämättä konetta välillä. Jos koneessa on lisäksi kaksi erillistä työkalupäätä, voidaan molemmilla karoilla sorvata samanaikaisesti, jolloin työstö on erittäin tehokasta. Joissain tapauksissa ongelmaksi saattaa koitua suuren kappaleen ulkohalkaisijan koneistus. Koneen rakenteesta johtuen maksimikokoisen kappaleen ollessa kyseessä voi akseleiden liikerajoitteet tulla vastaan jolloin tarvittava työkalu ei mahdu toimimaan. Maksimikokoisen kappaleen ulkopinnan työstäminen rajoittuu sorvaamiseen ja hyvin lyhyiden työkalujen käyttöön.

17 KUVA 5. Okuma multus B750 monitoimisorvi (Okuma 2017) 3.1.2 Pystykarainen työstökeskus Pystykaraisessa työstökeskuksessa kappale kiinnitetään vaakatasossa olevalle pöydälle (Kuva 6) Pöytä voi liikkua hyvin monilla eri tavoilla ja eri suuntiin. Pöytä voi olla myös sorvaava jolloin sen nopeus ja voima mahdollistaa sorvauksen, tämä ei kuitenkaan ole useinkaan vakiovaruste. Tämän tyyppinen kone antaa suuren vapauden koneistaa kappaletta eri suunnista ja hyvin erikokoisilla työkaluilla. Ongelmana on usein, että vähintään kappaleen yksi pinta on koneen pöytää vasten eikä ympärikoneistus ole mahdollista. Ongelmaa voi kiertää kiinnittämällä kappale uudelleen koneeseen tai esikoneistaa kappale tarvittavilta osin toisella koneella. Miehittämättömässä ajossa ongelma korostuu.

18 KUVA 6. Mazak variaxis i-800t (Mazak 2017) 3.2 Konevalmistajat Konevalmistajia on maailmalla runsaasti. Tässä työssä haetaan tietoa suurilta, Katsalle ennestään tutuilta valmistajilta. Valittujen valmistajien koneita on Katsalla joko käytössä tai ollut käytössä. Starttipalaverissa käytiin kaikkien valmistajien kanssa erikseen läpi projektin toiveet ja tavoitteet. Vaatimusten asettamisen jälkeen asiaa pohdittiin tehtailla ja esiteltiin ensimmäiset ajatukset mahdollisesta toteutustavasta. Konevalmistajia pyrittiin ohjaamaan mahdollisimman vähän ja pyrittiin saamaan mahdollisimman monipuolinen näkemys nykyaikaisesta hammaspyörän valmistuksesta. Vaikka eri valmistajille ei esitetty valmiita ratkaisuja eikä myöskään kerrottu kilpailijoiden ehdotuksista, olivat ehdotukset hyvin samankaltaisia. Konetyypit ja valmistustavat ovat ehtineet siis jo hieman vakiintua. 3.2.1 Okuma Okuman edustajan Suomessa toimii MTC Flextek oy. MTC Flextekin edustajana neuvotteluissa toimi Mauri Kautto sekä aluemyyntipäällikkönä vasta aloittanut Mikko Halt-

19 tunen. Okuman ratkaisuehdotus on pystykarainen 5-akselinen työstökeskus. Kone voidaan varustaa sorvaavalla pöydällä, jolloin kaikki koneistukset on mahdollista suorittaa yhdellä koneella. Toisena vaihtoehtona on sijoittaa koneistuskeskuksen viereen perinteisempi CNC-sorvi, jolloin keskukselle jää käytännössä poraukset, jyrsinnät ja hammastukset. Soluun tulisi sijoittaa myös kappaleenvaihtorobotti riippumatta solun kokoonpanosta. (Kautto & Halttunen, 2017). Keskusteluissa käytiin läpi yleisellä tasolla Okuman kehittämiä tarkkuutta parantavia tekniikoita. Lisäksi käytiin läpi tyypillisiä 5-akselikoneistuksessa ilmeneviä haasteita. Okuma esitti konevaihtoehdoksi mallia Okuma MU-6300V (Kuva 7), joka 5-akselin pystykarainen työstökeskus. Halttunen (2017) konsultoi asiassa myös työkaluvalmistaja Sandvikia jolla on vahva osaaminen hampaiden koneistuksesta. KUVA 7. Okuma MU-6300V (Okuma 2017) 3.2.2 Mazak Mazakia suomessa edustaa Wihuri. Wihurin edustajana toimi Matti Ranta. Mazak tarjosi kahta erilaista ratkaisumallia. Ensimmäinen vaihtoehto on vastakarainen 5-akselinen sorvi, jolla voidaan koneistaa kappale kokonaan. Toisena vaihtoehtona tarjottiin pystykaraista 5-akselista työstökeskusta, jonka rinnalle sijoitetaan vastakarainen perussorvi. Perus sorvin voisi toki korvata myös kappaleen kääntävällä robotilla jolloin koneessa olisi sorvaava pöytä.

20 Viimeinen vaihtoehto koettiin kuitenkin Mazak:lla hankalaksi ja monimutkaiseksi. Tarkempi valinta tulee suorittaa kompromissina tiedettyjen ongelmien ja saavutettujen etujen perusteella. Tehtävät työt vaikuttavat merkittävästi soveltuvaan ratkaisuun. (Ranta, 2017) Mazak:n tarjoamat konemallit ovat: Integrex e-500hs (Kuva 4) tai Variaxis i- 800T (Kuva 8) ja Megaturn 600. KUVA 8. Mazak Integrex e-500hs (Mazak 2017) 3.2.3 Doosan Doosan edustaja Suomessa on Duroc. Duroc:a edusti neuvotteluissa Jukka Toitturi. Toitturi oli tehnyt saamiensa tietojen mukaan alustavan tarjouksen soveltuvasta koneesta jo valmiiksi. Tämän tarkoituksena oli lähinnä selvittää hintaluokkaa ja antaa käsitys projektin suuruudesta. Tämä kuitenkin antoi keskustelulle jo tietynlaisen lähtöasetelman ja jatkokeskustelut käytiin tähän alustavaan tarjoukseen viitaten. Alustavien tietojen mukaan koneelle annetaan erittäin tiukat tarkkuusvaatimukset, ja Toitturi olikin joutunut rastimaan lisävarustelistalta käytännössä kaikki tarkkuutta lisäävät optiot. Tähän lukeutuivat myös jäähdytystä ja puhdistusta parantavat optiot. Lämpö aiheuttaa koneeseen aina muodonmuutoksia ja näin tarkoissa kappaleissa pienikin virhe voi aiheuttaa valtavia ongelmia. (Toitturi, 2017) Doosanin ehdotus oli vastakarainen 5- akselinen sorvi. Mallinimike on: Doosan SMX 3100S. (Kuva 9)

21 KUVA 9. Doosan SMX 3100S (Doosan 2017) 3.2.4 DMG Mori DMG-Morilla on oma edustus Suomessa. Tehdasta edustivat neuvotteluissa Lauri Erkkola sekä Aki Mäki. DMG Mori painotti, että he tekevät kaiken mahdollisen itse oman talon sisällä. Heillä siis on oma konevalmistus sekä ohjelmistokehitys. He pyrkivät siis välttämään alihankintaa ja yhteistyötä muiden kanssa. Toki osaamista tehdas on hankkinut paljon yrityskauppojen myötä. Tämä antaa varmasti hyvät lähtökohdat erilaisten ongelmien selvittelyyn koska kaikki tarvittava tietotaito löytyy heti talon sisältä. Tehdas päätyi tarjoamaan vaakakaraista 5-akselikeskusta sorvaavalla pöydällä varustettuna. Tarjouksessa kuitenkin mainittiin, että ratkaisu ei ole kokonaisvaltainen vaan vaatii lisäksi joko toisen koneen, tai vaativaa robotisointia. Tarvittaessa DMG-Mori voi kuitenkin tarjota myös muunlaista konetta, kun projekti etenee. (Erkkola & Mäki. 2017) DMG Morin tarjoama konemalli on: DMU80eVo. (Kuva 10)

22 KUVA 10. DMU80eVo (DMG Mori 2017) 3.2.5 EMAG EMAG edustajana suomessa toimii Tarkkuuskoneet Oy, ja heidän edustajana Tapani Laaksonen. EMAG ei halunnut järjestään erillistä tapaamista vaan teki suosituksensa suoraan sähköpostin välityksellä. Tehdas ei paneutunut ongelmaan aivan samalla innolla muiden valmistajien kanssa vaan pyrki löytämään esimerkkeinä käytetyille hammaspyörille parhaan mahdollisen koneen. Ehdotuksena satiin: EMAG VLC 800 MT. Kone on hyvin erityyppinen muihin verrattuna. Tässä kappale kiinnitetään koneen katossa olevaan karaan ja työkalut toimivat kappaleen alapuolella. (Laaksonen, 2017) Tarkkuuskoneen tuovat maahan myös IMTmerkkisiä koneita ja Laaksonen halusi tarjota myös heidän uutuuskonettaan. Ehdotuksena oli IMT intermato VTE-60. (Kuva 11) Kyseessä on vaakakarainen sorvaavalla pöydällä varustettu työstökeskus. Neuvotteluja ei tästäkään tämän enempää käyty. (Laaksonen, 2017)

23 KUVA 11. IMT intermato VTE-60 (inovo 2017) 3.2.6 Fastems Fastems suunnittelee ja valmistaa erilaisia robotisointeja sekä FMS-järjestelmiä. Kävin alustavia neuvotteluja koneen tai koneryhmän ympärille mahdollisesti tulevasta robotiikasta. Vaihtoehtoja löytyy joka lähtöön eikä suunnitelmia voida laatia ennen kuin konetyypit ja koneiden määrä on varmistettu. Kovin suuria rajoitteita automaatiolle ei tämän keskustelun mukaan ole vaan haluttu taso voidaan pääsääntöisesti saavuttaa. Hinta muodostuu toki rajoittavaksi tekijäksi erittäin monimutkaisissa järjestelmissä. (Nenonen, 2017) Solu olisi mahdollista toteuttaa myös perinteisen FMS-ajattelun kautta. Soluun sisältyisi sorvi, hammastuskone ja viilausrobotti. Näitä koneita ohjataan ja kappaleita siirretään automaatiojärjestelmän avulla. Tämänkaltainen järjestelmä on aiemmin Katsalla ollut, mutta siitä on luovuttu täysin palvelleena. Ajatus kuitenkin on jäänyt elämään ja tämänkaltainen linja olisi tänä päivänäkin tietynlaisiin töihin nykyistä tapaa selvästi parempi. Useita koneita sisältävä solu vaatii kuitenkin asetuksen vaihdolta merkittävästi enemmän aikaa eikä siten tarjoa sen kaltaista joustavuutta jota selvityksessä tarkoitetaan. Tästä syystä Fastems ei laatinut tästä erillistä tarjousta.

24 3.3 SMART-Production älykäs tuotanto, tapahtuma MTC Flextek järjesti tapahtuman, jossa oli esillä heidän edustamiaan koneita ja laitteita. Keskustelin tapahtumassa useiden maahantuojien ja tehtaiden edustajien kanssa. Tapahtuman tärkein anti oli keskustelu Renishaw- mittalaitevalmistajan edustajan kanssa. Kävimme detaljitasolla läpi mitä mittausmahdollisuuksia koneisiin on mahdollista lisätä. Tärkeimpänä koettiin koneistuksen aikainen mittaus varmistamaan miehittämän ajon aikaansaama laatu. Käytännössä koneistuksen aikainen mittaus on mahdollista sisällyttää lähes kaikkiin nykyaikaisiin koneisiin. Kuitenkin selvisi, että sorviohjauksella varustettuihin koneisiin ei ole saatavilla kattavaa automaattista mittausohjelmistoa. Työstökeskus ohjauksella varustettuihin sellainen on välittömästi saatavilla. Tämä heikentää sorviohjauksella varustetun koneen miehittämättömän ajon luotettavuutta. Työkaluja ja työkappaletta ei ole kaikissa tapauksissa mahdollista mitata automaattisesti, ainakaan helposti ja vaivattomasti. Sorviohjaukselle kuitenkin kehitetään ohjelmistoa, mutta valmistumisajankohtaa ei lähdetty edes arvaamaan. (Vina, 2017)

25 4 Menetelmätutkimuksessa käytettävät kappaleet Selvitettäviksi kappaleiksi valittiin ominaisuuksiensa perusteella kaksi planeettahammaspyörää, sekä kaksi lieriöhammaspyörää. Kappaleet edustavat tyypillisiä tuotteita joissa Katsa Oy haluaa olla merkittävästi kilpailukykyisempi. Kokoluokkana hammaspyörät ovat omaan kokoonpanoon soveltuvia. Selvitettävät kappaleet valittiin yhteistyössä varatoimitusjohtaja Tomi Koskisen sekä Laatu- ja kehityspäällikkö Sami Niemeläisen kanssa. Planeettapyörien tämän hetkinen markkinahinta tiedetään muiden selvitysten kautta. Niille on suoritettu myös normaali omakustannelaskenta. Lisäksi planeettapyöristä tehdään testikappaleet nykyisessä tuotannossa, jotta saadaan selville todelliset työstöajat ja todellinen omakustannehinta nykymenetelmin. Testien suoritusajankohta saattaa olla tämän raportin valmistumisen jälkeen. Lieripyörä on ollut omassa tuotannossa jo jonkin aikaa, joten sen kustannukset omassa tuotannossa tunnetaan varsin hyvin. Koska pyöriä myydään jatkuvasti, ei hinta voi olla kovin kaukana kilpailijoidenkaan hinnoista. Tiedämme kuitenkin, että emme ole kyseisten kappaleiden ainoa toimittaja vaan kilpailu hinnasta on edelleen tiukkaa. 4.1 Kappale 1 Kyseessä on halkaisijaltaan Ø160mm:n lieriöhammaspyörä. Normaalimoduuli on 5 ja hampaita on 30. Eräkoko on 47 kappaletta. Työvaiheita on kolme: Sorvaus, hammastus ja viilaus. Kappale sorvataan valmiiksi ja valmistetaan takeesta. Kappaleen piirustus on liitteenä 2. Hammaspyörä edustaa tyypillistä tuotetta jota käytetään Katsan omissa vaihteissa, sekä valmistetaan myyntinimikkeinä. Sorvaus suoritetaan tällä hetkellä kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy viisi eri työvaihetta. Toiseen vaiheeseen sisältyy neljä eri työvaihetta. Kappale käännetään näiden kahden vaiheen välissä eli kappaleen kiinnittämiseen ja keskitykseen kuluu jonkin verran aikaa. Lisäksi tarvittaessa sorvataan kappale puhtaaksi, mikäli aihiossa on ruostetta. Osa kappaleesta voidaan siis jättää taepinnalle, mikäli ruostetta ja epäpuhtauksia ei esiinny.

26 4.2 Kappale 2 Kyseessä on halkaisijaltaan Ø610mm:n lieriöhammaspyörä. Normaalimoduuli on 10 ja hampaita on 58. Eräkoko on 12. Työvaiheita on kolme: Sorvaus, hammastus ja viilaus. Kappale sorvataan hiontavaroille. Kappaleet valmistetaan sahatuista aihioista. Sahaus suoritetaan joko Katsalla, alihankinnassa katsan aineista tai ostetaan valmiiksi sahattu aihio. Kappaleen piirustus on liitteenä 4 Sorvaus suoritetaan tällä hetkellä kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy seitsemän eri työvaihetta. Toiseen vaiheeseen sisältyy kymmenen eri työvaihetta. Kappale käännetään näiden kahden vaiheen välissä eli kappaleen kiinnittämiseen ja keskitykseen kuluu jonkin verran aikaa. Sahatut aihiot koneistetaan joka tapauksessa ympäri. 4.3 Planeettapyörät Kyseisiä planeettapyöriä ei ole Katsalla aiemmin tehty, joten tarkkaa tietoa ajoista ja kustannuksista ei ole. Kustannuslaskenta kuitenkin antaa melko tarkan arvion kustannuksista. Laskennallisena eräkokona käytetään 10kpl. (Liite 1, Liite 3) Planeettapyörät ovat selkeästi tutkimuksen ongelmallisimmat kappaleet kilpailukyvyn kannalta. Eräkoot ovat melko suuria ja kappaleen koko melko pieni. Projektin alkuvaiheessa pidetään mahdollisena, ettei joustava solu voi valmistaa näitä kappaleita kilpailukykyisesti. Halutaan kuitenkin selvittää, kuinka lähelle on mahdollista päästä. Mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa tullaan selvittämään millainen solu olisi tämän kaltaisille tuotteille optimaalinen ja minkälainen eräkoon silloin tulisi olla. Koneistuksen osalta kappaleet ovat melko yksinkertaisia.

27 5 POHDINTA Annettu tehtävä osoittautui erittäin haastavaksi toteuttaa. Kompromisseja joudutaan lähtöarvoihin tekemään kaikissa tapauksissa. Tätä toki osattiin myös odottaa. Koneistus onnistuu teknisesti yhdellä koneella tai useamman koneen kokonaisuudella. Koneiden ja menetelmien valintaan vaikuttaa suuresti käyttötarkoitus. Merkittävin tekijä on varmasti kappalemäärät. Heti toisena merkittävänä tekijänä tulee haluttu automaatiotaso. Miehittämätön ajo on edellytys sille, että on järkevää siirtyä olemassa olevasta konekannasta uuteen investoimalla. Perinteiset hammaspyörän valmistusmenetelmät ovat hyvinkin kilpailukykyisiä pienehköjen sarjakokojen ollessa kyseessä. Miehittämätön ajo on kuitenkin jokseenkin mahdotonta perinteisillä koneilla, jos ne on sijoitettu tehtaalle konventionaalisesti ryhmitellen. Kappaleen kiinnittäminen toi kuitenkin haasteita. Kappale tulee voida koneistaa kauttaaltaan, joten tarvitaan vähintään kaksi eri kiinnitystä kappaleelle. Tämä voidaan toteuttaa melko helposti vaakakaraisella koneella, jossa on kaksi pakkaa. Tämän tyyppisissä koneissa kuitenkin tulee melko nopeasti koneen y-akselin liike rajoittavaksi tekijäksi. Hammastustyökalun tulee ylettyä liikkumaan kappaleen ulkopuolella. Tämä ei kuitenkaan ole tyypillistä tämän tyyppisille koneille, joten koneen koko kasvaa melko suureksi. Tämä taas hankaloittaa pienempien kappaleiden koneistusta. Toinen varteenotettava vaihtoehto on käyttää rouhintaan erillistä kahdella pakalla varustettua sorvia. Hammastus ja kaikki viimeistelykoneistus hoidetaan pystykaraisella työstökeskuksella. Kiinnitys tulee tässäkin tapauksessa olemaan haasteellinen, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin tehtävissä. Tällöin koneiden koko voidaan valita optimaaliseksi halutuille kappaleille. Kahden koneen hankinta kuitenkin lisää investoinnin hintaa jonkin verran. Kaksipakkainen tavallinen sorvi ei kuitenkaan ole hinnaltaan edes lähellä 5-akselisen työstökeskuksen hintaa, joten kustannus ero ei ole merkittävä, kun verrataan merkittävästi suurempaan 5-akseliseen työstökoneeseen. Kappaleen käsittely on aivan oma haasteensa. Kaikki työstökoneet on suunniteltu toimimaan yhdessä jonkinlaisen robotin kanssa. Robottijärjestelmän suunnittelu koneen ympärille vaatii oman projektinsa. Kappaleen vaihto sinänsä on melko yksinkertainen toimenpide ja voidaan toteuttaa tavallisella teollisuusrobotilla. Tämän lisäksi miehittä-

28 mätön ajo vaatii jonkinlaisen varaston aihioille josta robotti voi kappaleita hakea. Lisäksi valmiit kappaleet tarvitsevat oman varastonsa. Lisäksi varastotilaa tarvitaan kiinnittimille ja muille työkaluille joita tarvitaan robotin ulottuville jos halutaan vaihtaa myös asetuksia miehittämättömänä. Kaikki konevalmistajat tarjosivat 5-akselikonetta tekemiseen. Yhtenä vaihtoehtona toki olisi tehdä perinteinen FMS-järjestelmä jossa on perinteinen vastakarainen sorvi, hammastuskone, viilausrobotti ja näiden ympärille rakennettu yhteinen automaatiojärjestelmä. Tässä järjestelmässä asetusten tekeminen olisi varmasti hidasta, kun joka koneelle joudutaan tekemään asetus erikseen. Ohjelmointi voidaan toki nykyään tehdä keskitetysti yhdestä paikasta ja ajaa koneille suoraan. Fyysinen asetus edellyttää nykytiedon mukaan ainakin jonkin verran käsityötä, joten asetuksen vaihto ei ole mielekästä miehittämättömänä. Erilliset räätälöidyt koneet ovat omassa suorituksessaan varmasti monitoimikonetta tehokkaampia. Etu kuitenkin hukkuu pienessä sarjakoossa asetusten tekemiseen samalla tavalla kuin nykyisessäkin tuotantomallissa. Toki läpimeno olisi selvästi nykyistä nopeampaa siirtojen ja koneiden vapautumisen odottelun jäädessä kokonaan pois. Annetuissa tuotantomäärissä 5-akselinen kone vaikuttaisi olevan kustannustehokkain valinta hammaspyörän valmistamiseen. Koneen tarkempi tyyppi ja käytettävät työkalut tulee valita valmistettavien kappaleiden ja muiden tuotannollisten seikkojen perusteella. Toki Katsa Oy:n tapauksessa voi olla järkevää hyödyntää jossain määrin myös olemassa olevaa konekantaa ja lisätä solun tehokkuutta esimerkiksi soveltuvalla vierintäjyrsin koneella. Taulukossa 1 on vertailtu eri menetelmien keskenään. Painoarvokertoimet on valittu painottamaan Katsan tuotannolle tärkeimpiä asioita. Taulukosta voidaan lukea, että jo käytössä olevat menetelmät ovat vähintäänkin kilpailukykyisiä uudempiin tulokkaisiin verrattuna. Tämä puoltaa vahvasti ajatusta jatkaa hammastamista nykyisillä koneilla rutiinitöissä. Jos joustavuutta tarvitaan lisää esimerkiksi työkalujen puuttumisen johdosta, muodostuvat uudet menetelmät selvästi kannattavammiksi. Valssaus ja takominen soveltuvat erittäin suuriin sarjakokoihin ja jäivät vertailussa odotetusti viimeisiksi.

29 TAULUKKO 1. Menetelmien vertailu Työkalukustannus Nopeus Tarkkuus Joustavuus Työkalukustannus / työkalun elinikä Pisto 4 5 3 3 4 3,9 Vieritys 4 5 3 2 3 3,8 Tappi 2 4 5 5 3 3,6 Invomill 3 3 5 3 3 3,6 Kiekko 4 5 2 3 3 3,6 Skiving 4 3 3 3 3 3,4 Modulitappi 3 4 2 4 2 3,0 Valssaus 5 1 1 1 5 2,6 Takominen 5 1 1 1 5 2,6 Painoarvo 35 % 25 % 30 % 5 % 5 % 100 % Yrityksen tulevasta strategiasta on keskusteltu paljon selvityksen tekemisen aikana. Selvitys on selvästi ohjannut strategiakeskustelua ja vähitellen aletaan ymmärtää mitä päätöksiä tulee tehdä. Kokonaisvaltaista ratkaisua jossa kaikki tavoitellut asiat saavutetaan, ei ole. Vaikka yksiselitteistä ratkaisua annettuun kysymykseen ei voi antaa. Löytyi kuitenkin merkittävä määrä erilaisia seikkoja, joiden perusteella päätöksiä on mahdollista tehdä. Valinta Katsa Oy:n tapauksessa tulee mitä todennäköisimmin olevaan vaakakarainen 5-akselisorvi joka muodostaa robotisoidun solun olemassa olevan hammastuskoneen kanssa. Näin päästään hyödyntämään nykyistä konekantaa ja saamme lisäksi mahdollisuuden hyötyä uusista teknologioista. Aika näyttää kuinka paljon eri menetelmille saadaan töitä ja tulevaisuuden investoinneille tulee olemaan paljon parempi tietopohja.

30 LÄHTEET Dathan. 2017. Työväline-esite. Luettu 24.4.2017 http://www.dathan.co.uk/sections.php DMG Mori. DMU esite. Luettu 22.5.2017 http://en.dmgmori.com/products/milling-machines/universal-milling-machines-for-5- sided-5-axis-machining/dmu-evo/dmu-80-evo-linear DMG Mori. Leading metal cutting solutions. Luettu 28.3.2017 http://en.dmgmori.com/partner/sandvik-coromant Doosan. MC-Vertical esite. Luettu 1.5.2017 http://www.doosanmachinetools.com/usa/en/product/detail.do?category_id=mtus0 20200 Erkkola, L. myyntiedustaja. Mäki, A. myyntiedustaja. 2017. Haastattelu 31.01.2017. Haastattelija Harri Koivumaa. Tampere. Inovo. Kuva. Luettu 3.5.2017 http://inovo.directindustry.com/?attachment_id=671maaranen, K. 2012. Koneistus. Helsinki:Sanoma Pro Oy Kautto, M. myyntiedustaja. Halttunen, M. Myyntiedustaja. 2017. Haastattelu 30.01.2017. Haastattelija Harri Koivumaa. Tampere. Laaksonen, T. myyntiedustaja. 2017. Sähköposti 12.2.2017. Tapani.Laaksonen@tarkkuuskoneet.fi. Luettu 12.2.2017. Laaksonen, T. myyntiedustaja. 2017. Sähköposti 12.2.2017. Tapani.Laaksonen@tarkkuuskoneet.fi. Luettu 11.4.2017. Maaranen, K 2012, Koneistus. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy Mazak. 2017. Variaxis esite. Luettu 23.3.2017 https://www.mazakeu.com/machines/variaxis-i-800

31 Nenonen, M. myyntiedustaja. 2017. Haastattelu 23.2.2017. Haastattelija Harri Koivumaa. Tampere. Okuma. 2017. Multus esite Luettu. 22.3.2017 https://www.okuma.com/multus-b750 Ranta, M. myyntiedustaja. 2017. Haastattelu 24.01.2017. Haastattelija Harri Koivumaa. Tampere. Sandvik coromant. Coromill esite. Luettu 29.3.2017 http://www.sandvik.coromant.com/en-gb/products/coromill-162/pages/productdetails.aspx Sandvik coromant. Elaine McClarencie Power skiving for greater productivity. Sandvik coromant. Luettu 28.3.2017. http://www.sandvik.coromant.com/en-gb/mww/pages/t_powerskiving.aspx Toitturi, J. myyntiedustaja. 2017. Haastattelu 8.02.2017. Haastattelija Harri Koivumaa. Tampere. Vina, R. myyntiedustaja. 2017. Haastattelu 15.02.2017. Haastattelija Harri Koivumaa. Nurmijärvi.

32 LIITTEET Liite 1. Esimerkkipyörä Ø158,7

Liite 2. Esimerkkipyörä Ø160 33

Liite 3. Esimerkkipyörä Ø230 34

Liite 4. Esimerkkipyörä Ø610 35