TOIMINTA JA HALLINTO 2006:9. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2005

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:9 Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2005

OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:9 Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2005 OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006

ISSN 1458-6436 ISBN 952-466-328-7 Oikeusministeriö Helsinki

KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Julkaisun päivämäärä 15.3.2006 Julkaisun laji Tilinpäätösasiakirjat Toimeksiantaja Oikeusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2005 Julkaisun osat Tiivistelmä Tilinpäätösasiakirja (TV 150) sisältää tuloksellisuuden kuvauksen, tiliviraston tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot. Toimintakatsauksen tarkoituksena on perehdyttää lukija tiliviraston toimintaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin varainhoitovuoden aikana. Tuloksellisuuden kuvaus sisältää tiliviraston toiminnan tuloksellisuuden analysoinnin tunnuslukuineen ja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tilinpäätöslaskelmat sisältävät tuotto- ja kululaskelman, taseen, talousarvion toteutumalaskelman ja niiden liitteenä annettavat tiedot. Avainsanat: (asiasanat) Tiliviraston (TV 150) tilinpäätös Muut tiedot (Oskari- ja HARE-numero, muu viitenumero) OM 13/013/2006 Sarjan nimi ja numero Oikeusministeriön toiminta ja hallinto 2006:9 ISSN 1458-6436 ISBN 952-466-328-7 Kokonaissivumäärä Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Oikeusministeriö Kustantaja Oikeusministeriö

PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Utgivningsdatum 15.3.2006 Typ av publikation Statsbokslutsakter Uppdragsgivare Justitieministeriet Datum då organet tillsattes Publikation (även den finska titeln) Verksamhetsberättelsen och bokslutskalkylerna från 2005 för justitieministeriet och rättsväsendet (TV 150) (Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2005) Publikationens delar Referat Statsbokslutsakten (TV 150) innehåller en beskrivning av resultatet, räkenskapsverkets bokslutskalkyler och uppgifter som ges i samband med dem. Syftet med översikten är att orientera läsaren i räkenskapsverkets verksamhet och förändringar som har hänt i den under finansåret. Beskrivning av resultatet innehåller en analys av resultatet av räkenskapsverkets verksamhet med nyckeltalen och i förhållande till de utsatta målsättningarna. Bokslutskalkylerna innehåller intäkts- och kostnadskalkylen, balansräkningen, budgetens utfallskalkyl och uppgifter som ges i samband med dem. Nyckelord Räkenskapsverkets (TV 150) bokslut Övriga uppgifter (Oskari- och HARE-numren, andra referensnumren) JM 13/013/2006 Seriens namn och nummer Justitieministeriet, Verksamhet och förvaltning 2006:9 ISSN 1458-6436 ISBN 952-466-328-7 Sidoantal Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Justitieministeriet Förlag Justitieministeriet

1 SISÄLTÖ 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 3 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 9 2.1 OIKEUSMINISTERIÖ... 9 2.1.1 Oikeusministeriön toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadun hallinta... 9 2.1.2. Oikeusministeriön henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 26 2.2 ERÄÄT VIRASTOT... 30 2.2.1. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos... 30 2.2.2. Kriminaalipolitiikan instituutti... 34 2.2.3. Tietosuojavaltuutetun toimisto... 36 2.2.4. Tietosuojalautakunta... 39 2.2.5. Onnettomuustutkintakeskus... 39 2.2.6. Oikeusrekisterikeskus... 42 2.3 OIKEUDELLISET PALVELUT JA JULKINEN OIKEUSAPU... 45 2.3.1. Oikeusavun ja kuluttajavalituslautakunnan toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 45 2.3.2. Oikeusavun ja kuluttajavalituslautakunnan henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 52 2.3.3 Oikeusavun ja kuluttajavalituslautakunnan tulosanalyysi ja johtopäätökset... 56 2.4. TUOMIOISTUINLAITOS... 58 2.4.1 Tuomioistuinlaitoksen vaikuttavuus... 58 2.4.2 Tuomioistuinten toiminnallinen tuloksellisuus... 58 2.4.2.1 Korkein oikeus... 58 2.4.2.2. Korkein hallinto-oikeus... 59 2.4.2.3 Hovioikeudet... 62 2.4.2.4 Hallinto-oikeudet... 64 2.4.2.5 Käräjäoikeudet... 66 2.4.2.6 Markkinaoikeus... 72 2.4.2.7 Vakuutusoikeus... 74 2.4.2.8 Työtuomioistuin... 76 2.4.3 Tuomioistuinten henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 77 2.4.4.Tuomioistuinten tulosanalyysi ja johtopäätökset... 80 2.5 ULOSOTTO JA KONKURSSIVALVONTA... 81 2.5.1 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 81 2.5.2. Ulosoton henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 88 2.5.3 Konkurssiasiamiehen toimisto... 90 2.5.4 Ulosottopiirien ja konkurssiasiamiehen toimiston tulosanalyysi ja johtopäätökset... 91 2.6 SYYTTÄJÄLAITOS... 93 2.6.1 Syyttäjälaitoksen vaikuttavuus... 93 2.6.2 Syyttäjälaitoksen toiminnallinen tuloksellisuus... 93 2.6.2.1 Syyttäjälaitoksen toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys... 93 2.6.2.2 Syyttäjälaitoksen tuotokset ja laadun hallinta... 94 2.6.2.3 Syyttäjälaitoksen henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 95 2.6.3 Syyttäjälaitoksen tulosanalyysi ja johtopäätökset... 97 3. SIIRTO- JA SIJOITUSMENOJEN VAIKUTTAVUUSTIEDOT...98 4. MAKSULLISEN TOIMINNAN LASKELMAT... 99 5. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 117 6. ARVIOINTIEN TULOKSET... 118 7. YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ SEKÄ TAKAISINPERINNÄSTÄ... 119 8. TILIVIRASTON TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 120 9. TILIVIRASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA... 129 10. TILIVIRASTON TASE... 130 11. TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT... 132

2 LIITE 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta... 133 LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot... 136 LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset... 138 LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat... 139 LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely... 140 LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset... 141 LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot... 142 LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut... 144 LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat... 145 LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 147 LIITTEET 11 ja 12: Taseen rahoituserät ja velat, valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut... 151 LIITTEET 13-16: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat, taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat, velan muutokset, velan maturiteettijakauma ja duraatio... 152 LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot... 153 12. TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 156 13. ALLEKIRJOITUKSET... 160 LIITETIEDOT LIITE A Hovioikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE B Hallinto-oikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE C Käräjäoikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE D Käräjäoikeuksiin saapuneet rikosoikeudelliset asiat ja siviiliasiat LIITE E Kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen tulostavoitteiden toteutuminen LIITE F Kuluttajavalituslautakuntaan saapuneet ja ratkaistut valitukset LIITE G Oikeusaputoimistojen tulostavoitteiden toteutuminen

1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 3 Oikeusministeriö asetti vuodelle 2005 seuraavat keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (Oikeusministeriön julkaisu: Toiminta ja hallinto 2005:3): - Lisätään säädösvalmistelun johdonmukaisuutta - Parannetaan oikeusturvan saatavuutta - Vähennetään rikollisuutta ja parannetaan uhrin asemaa - Vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja - Osallistutaan EU:n kehittämiseen - Tehostetaan vaalien toimittamista ja edistetään kansalaisvaikuttamista Lisätään säädösvalmistelun johdonmukaisuutta Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat valtioneuvoston yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat. Tehostetaan niin kansallista kuin EU-liitännäistä säädösvalmistelua koskevia menettelyjä sääntelyn vaikutusten arvioimiseksi. Varmistetaan säädösten toimivuus kiinnittämällä riittävästi huomiota niiden soveltamiseen hallinnossa ja lainkäytössä. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää kansalaisten oikeuksien toteutumista, julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta sekä estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä. Toimenpiteitä lainvalmistelun kehittämiseksi on selvitetty valtioneuvoston kanslian asettamassa ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Rissasen johtamassa lainvalmistelun kansliapäällikköryhmässä (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2005) sekä oikeusministeriön asettamassa valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmässä. Viimeksi mainitussa työryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki ministeriöt, on pyritty koordinoidusti edistämään parempaa säädösvalmistelukulttuuria. Lisäksi useat ministeriöt ovat ryhtyneet kehittämään ministeriön sisäistä lainvalmistelun johtamista ja suunnittelua. Huhtikuussa 2005 käynnistyi valtioneuvoston kanslian asettamana elinkeino-, työmarkkina- ja kuluttajajärjestöjen sekä hallinnon ja tuomioistuinten edustajista koostuva hanke tavoitteena paremman sääntelyn toimintaohjelman laatiminen. Parannetaan oikeusturvan saatavuutta Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Kehitetään oikeudellisia neuvonta- ja sovittelumenettelyjä, parannetaan oikeusturvan joutuisuutta, alueellista tasapuolisuutta ja huolehditaan kustannusten kohtuullisuudesta. Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat hallituskauden aikana lyhentyneet vakuutusoikeutta ja markkinaoikeutta lukuun ottamatta kaikissa oikeusasteissa. Erot yksittäisten tuomioistuinten välillä ovat kuitenkin edelleenkin suuria. Tällaista asiantilaa ei voida pitää kansalaisten alueellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta tyydyttävänä. Myös oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet, minkä seurauksena halukkuus esimerkiksi riita-asioiden viemiseen tuomioistuimeen on alentunut. Hallitus päätti iltakoulussaan maaliskuussa 2004 toimenpiteistä, joilla pyritään nopeuttamaan yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittäviä asioita koskevien valitusten käsittelyä. Näiden toimenpiteiden seurantaa varten asetettu seurantaryhmä antoi lokakuussa 2005 väliraportin. Loppuraportin määräaika on syyskuun lopussa 2006. Vuoden 2006 alussa voimaan tullut laki riitaasioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa mahdollistaa riitojen ratkaisemisen nopeammin ja halvemmin kuin oikeudenkäynnissä.

4 Jotta tuomioistuimet voivat keskittyä perustehtäväänsä ja jotta asiat voidaan niissä käsitellä joutuisasti ja sujuvasti, on toimintaedellytysten oltava oikein mitoitetut. Myös tuomioistuinten henkilöstö- ja organisaatiorakenteiden kehittäminen on oikeusturvapolitiikan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeistä. Tämä edellyttää jatkuvaa henkilöstön virka- ja osaamisrakenteen kehittämistä. Vähennetään rikollisuutta ja parannetaan uhrin asemaa sekä muu kriminaalipolitiikka Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Valmistellaan toimenpiteet, joilla vähennetään erityisesti huumausaine-, väkivalta-, talous- ja uusintarikollisuutta sekä nuorten rikoksia ja lisätään kiinnijäämisriskiä. Rikoksen uhrin tuki- ja korvausjärjestelmää kehitetään. Uusintarikollisuuden alentamiseksi kehitetään rangaistuksen suunnitelmallista toimeenpanoa ja parannetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa. Pidemmän aikavälin rikollisuuskehitys on Suomessa ollut melko vakaata eikä rikosten kokonaismäärässä myöskään vuonna 2005 tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuonna 2005 valmisteltiin ministeriön ja rikoksentorjuntaneuvoston yhteistyönä laaja-alainen väkivallan vastustamista koskeva toimenpideohjelma. Poliisi on lisääntyneiden voimavarojen ansiosta pystynyt nopeuttamaan talousrikostutkintaa. Talousrikossyyttäjien määrää ei ole saatu lisätyksi tutkintaresurssien lisäyksen edellyttämällä tavalla. Talousrikossyyttäjien keskimääräisen syyteharkinta-ajan tuntuvaa pitenemistä voidaan pitää huolestuttavana kehityssuuntana. Rikosten uhrin asemaa parantavista toimenpiteistä merkittävin oli uuden rikosvahinkolain säätäminen. Uuden lain tarkoituksena on parantaa erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikosten uhrien asemaa. Oikeusministeriö lisäsi taloudellista tukeaan rikosuhripäivystyksen järjestämiseen. Rikosuhripäivystyksen asiakasyhteyksien määrä nousi 17 % vuodesta 2004. 1.10.2006 voimaan tulevassa uudessa vankeuslaissa on entistä selvemmin asetettu tavoitteeksi nimenomaan uusintarikollisuuden vähentäminen. Tämän mukaisesti on luotu pohjaa vankeuden kehittämiseksi entistä tavoitteellisemmaksi niin, että sen pohjana ovat yksilölliset vankeusaikaa ja vapautumista koskevat suunnitelmat. Tämä on otettu huomioon samanaikaisesti uuden vankeuslainsäädännön voimaantulon kanssa perustettavien aluevankiloiden organisaation ja toimintamallin suunnittelussa. Vankeja on yli 40 % enemmän kuin viime vuosikymmenen lopussa. Vankimäärän huomattava kasvu on johtanut vankiloissa vaikeisiin resurssiongelmiin. Uusintarikollisuuden vähentämiseen tarkoitettua toimintaa ei ole pystytty kehittämään suunnitellulla tavalla. Eduskunnalle annettiin hallituksen esitys sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamisesta. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleiden muutosten on arvioitu vähentävän tuntuvasti sakkovankien määrää. Nuorisorangaistus otettiin vuoden 2005 alusta lukien käyttöön sovellettavana seuraamuksena. Sitä on kuitenkin toistaiseksi käytetty varsin vähän. Marraskuussa annetulla esityksellä YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen ratifioimisesta tehostetaan korruptionvastaista kansainvälistä yhteistyötä. Vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja

5 Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Vähennetään velkaongelmia, tehostetaan ja nopeutetaan maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä sekä alennetaan perintäkustannuksia. Suuri osa velkaongelmista johtuu edelleen lama-aikana syntyneistä veloista, vaikka ongelmia on eri toimenpitein pystytty huomattavasti vähentämään. Toukokuussa 2004 eri hallinnonalojen ja viranomaistahojen sekä keskeisten velkoja- ja velallistahojen yhteistyönä valmistui velkahallintaohjelma. Ohjelman avulla pyritään estämään ylivelkaantumisongelmien syntymistä ja syvenemistä. Lisäksi pyritään hoitamaan maksukyvyttömyystilanteet joustavasti ja tehokkaasti sekä ehkäisemään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Vuoden 2005 aikana valmisteltu muutos talous- ja velkaneuvontalaista hyväksyttiin eduskunnassa tammikuussa 2006. Velkahallintaohjelman ehdotuksen mukaisesti perustetaan taloustietämyksen kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyön edistämistä varten taloudenhallinnan neuvottelukunta. Oikeusministeriön pyynnöstä tehtiin selvitys, jossa tarkasteltiin mahdollisuutta veloista vapauttavaan henkilökohtaiseen konkurssiin. Samassa selvityksessä käsiteltiin myös oman asunnon saattamista ns. suojaosuuden piiriin. Lisäksi elokuussa asetettiin työryhmä arvioimaan maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeita. Työryhmän mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jossa ehdotetaan velallisen lisäsuoritusvelvollisuuden lieventämistä velkajärjestelyssä. Esitys on tarkoitus antaa keväällä 2006. Ulosottovelallisten määrä oli vuoden 2005 lopussa 261 000 eli poikkeuksellisen alhainen. Velallisten määrän alentuminen johtuu vain osittain velkaongelmien vähenemisestä, sillä asioiden käsittely on nopeutunut. Ulosoton perintätulos oli korkein 10 vuoteen. Velkaongelmat tulevat vuodesta 2008 alkaen vähenemään, kun vuonna 2004 säädetty ulosoton määräaikaisuus tulee reaalisesti voimaan. Maaliskuussa annetun ulosottolain kokonaisuudistuksen III vaiheen hallituksen esitys parantaa pientuloisten velallisten taloudellista suojaa ja yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä. Osallistutaan EU:n kehittämiseen Keskeisenä tavoitteena oli edistää erityisesti tuomioiden ja päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle perustuvia hankkeita. Rikosoikeudellisen yhteistyön alalla merkittävä vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuva instrumentti oli elokuussa voimaan tullut omaisuuden jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö. Jäädyttämisellä turvataan väliaikaisesti sellainen omaisuus, joka voidaan tuomita menetetyksi tai jota voidaan käyttää todisteena rikosoikeudenkäynnissä. Lain taustalla on EU:ssa hyväksytty jäädyttämistä koskeva puitepäätös. Suomessa keskeisenä toimijana on syyttäjä. Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla merkittävä uusi instrumentti oli maaliskuun alusta voimaan tullut Bryssel IIa asetus, joka koskee tuomioistuinten toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Asetuksen myötä EUvaltiot saivat yhteiset säännöt tuomioistuinten kansainvälisestä toimivallasta mm. avioeroa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa samoin kuin näitä asioita koskevien toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Asetuksessa on säännöksiä myös lapsen palauttamisesta. Oikeusministeriön kansainvälinen yksikkö toimii keskusviranomaisena. Kansallisesti merkittävin muutos toimintaympäristössä oli valmistautuminen Suomen puheenjohtajakauteen syksyllä 2006, jota koskevat valmistelut pääsivät täyteen vauhtiin vuoden

6 aikana. Ministeriöön perustettiin erityinen EU- koordinaatioryhmä tätä varten. Oikeusministeriön prioriteetit täsmennettiin ja varmistettiin riittävä yhteistyö oikeusministeriön sektorilla Itävallan kaudella tiimipuheenjohtajuusperiaatteen mukaisesti. Tehostetaan vaalien toimittamista ja edistetään kansalaisvaikuttamista Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Parannetaan kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, aktivoidaan osallistumista, tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä selvitetään demokratia-asioiden hallinnon kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Oikeusministeriö vastaa vaalien järjestämisestä ja kehittämisestä. Tällä hallituskaudella ministeriö toimii kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman vastuuministeriönä. Maiden välisissä vertailuissa Suomen järjestelmä on yksi maailman demokraattisimmista. Sen sijaan kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen eivät ole Euroopan parhaiden maiden tasolla. Politiikkaohjelmaan osallistuvat opetusministeriö, sisäasiainministeriö ja valtiovarainministeriö tekevät oikeusministeriön lisäksi useita aktiivista kansalaisuutta edistäviä toimia. Vastaisuudessa on tärkeätä vahvistaa oikeusministeriön roolia demokratiaministeriönä niin, että demokratian tilan seuranta ja demokratiatiedotus vakiintuvat sekä aktiivista kansalaisuutta vahvistavia aloitteita koordinoidaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös suoran demokratian muotojen kehittämiseen. Kansanvalta 2007 toimikunta sai kesäkuussa 2005 valmiiksi mietintönsä edustuksellisen demokratian kehittämisestä. Lokakuussa 2005 valmistui työryhmän muistio sähköinen äänestys. Kansalaisten oikeussuhteet Perimystä koskevan lainsäädännön uudistamisen kannalta keskeiseksi kysymykseksi arvioitiin tasapainon löytäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien välillä. Yleisen yhteiskuntapolitiikan, verotuksen ja sosiaaliturvan ohella yritysten kotipaikan valinnassa tärkeäksi osatekijäksi arvioitiin jäsenvalion yhtiöoikeudellisen sääntelyn kilpailukyky. Päätöstä perintöoikeudellisten lesken aseman parantamiseen ja ns. notariaattitestamentiin liittyvien ehdotusten jatkovalmistelusta lykättiin mm. niihin liittyvien verokysymysten ja EU:ssa tapahtuvan valmistelun takia. Sen sijaan henkilöoikeuden alalla valmisteltiin säännöksiä uudentyyppisestä tulevan toimintakyvyn varalta annettavasta valtuutuksesta siten, että hallituksen esitys voidaan antaa alkukeväästä 2006. Perheoikeudessa tehtiin tutkimussopimus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa aviovarallisuusjärjestelmän toimivuuden arvioinnista. Syksyllä annettiin hallituksen esitys osakeyhtiölain kokonaisuudistukseksi, jossa on pyritty lisäämään hallitusti yritysten toimintamahdollisuuksia muuttamatta samalla velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien asemaa olennaisesti. Tavoitteena on yhtäältä ollut kilpailu- ja riskinottokyvyn sekä monimuotoisuuden tukeminen ja toisaalta sääntelyn selkeyttäminen erityisesti pienten yhtiöiden näkökulmasta. Myös asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen valmistelua jatkettiin. Sähköisestä kiinteistön kaupan, panttauksen ja kirjaamismenettelyn edellyttämästä lainsäädännöstä valmistui asiaa selvittäneen toimikunnan mietintö joulukuussa 2005. Vahingonkorvausoikeuden alalla annettiin hallituksen esitys rikosvahinkolain kokonaisuudistuksesta, joka tuli voimaan samaan aikaan vuoden 2006 alussa henkilövahinkoja koskevien jo aiemmin hyväksyttyjen säännösten kanssa.

7 Tuottavuuden parantaminen ja henkilöstön kehittäminen Oikeusministeriön organisaatiota on kehitetty kansliapäällikön johtamassa valmistelussa. Osana oikeusministeriötä toiminut Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus muodostettiin ministeriön alaiseksi virastoksi 1.1.2006 lukien. Hallinnonalan tuottavuuden parantamiseksi valmisteltiin Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelma, joka sisältää keskeiset tuottavuuden kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelman mukaiset tavoitteet sisältyvät oikeusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2007-2011. Toteutettiin loppuvuodesta 2004 hyväksytyn hallinnonalan henkilöstöstrategian toimenpiteitä. Ministeriössä ja syyttäjälaitoksessa otettiin käyttöön työtyytyväisyyskysely. Hallinnonalan merkittävin toteutusvaiheessa oleva tuottavuushanke on Oikeushallinnon palvelukeskuksen perustaminen. Hanke toteuttaa osaltaan paitsi hallituksen tuottavuusohjelmaa myös hallituksen alueellistamisohjelmaa. Palvelukeskushankkeella, keskittämällä talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntemusta, pyritään myös parantamaan kaikilla hallinnon tasoilla yhä enemmän tarvittavaa talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia. Palvelukeskuksella pyritään myös osaltaan vastaamaan siihen haasteeseen, joka lähivuosina aiheutuu ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Koska Oikeushallinnon palvelukeskus tarjoaa monipuolisia, korkeata ammattitaitoa vaativia tehtäviä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille urakehitysmahdollisuuksia, sen uskotaan olevan myös työmarkkinoilla jatkossakin kilpailukykyinen. Hallituksen keväällä 2005 tekemä periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä on oikeusministeriössä nähty tärkeänä hallituksen, ministeriöiden ja virastojen strategisen johtamisen edellytysten kannalta. Lähivuosina pyritään löytämään keinot, joilla oikeusministeriön hallinnonalan aivan liian vähäisiä tutkimusresursseja voidaan vahvistaa ja toteuttaa niitä muita toimenpiteitä, joita Oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämisohjelmassa on linjattu. Hallinnonalan tietohallinto Tietohallinto tukee hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitystä toimintasektoreiden kanssa yhteistyössä kehitettävien palveluiden kautta. Tuomioistuinten, oikeusavun ja kriminaalihuollon prosesseja tuetaan asianhallintasovelluksilla, joita kehitettiin voimakkaasti 1990-2000 lukujen taitteessa. Ulosottosektorilla on käytössä uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä, joka tehostaa ulosoton toimintaa ja luo pohjan ulosoton sähköisten palveluiden ja asiakaspalvelun kehittämiselle. Rikosseuraamusalalla otettiin käyttöön vankitietojärjestelmän täytäntöönpanon osuus ja kehittämistä jatketaan vuonna 2006. Tietohallinnon keskeiset toimintaympäristön muutokset liittyvät teknisen ympäristön ikääntymiseen, erilaisten laitteistojen ja ohjelmistojen tuen poistumiseen ja uusien palvelujen tarvitsemiin uusiin alustoihin ja ohjelmistoihin. Vuonna 2005 perustekniikan uusiminen oli tärkein kehityskohde. Uusimishankkeet jatkuvat vuonna 2006.

8 Talousarvion toteutuminen Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tiliviraston kokonaismenot (netto) olivat 465,5 miljoonaa euroa, mikä on 2 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuodelle 2006 siirrettiin määrärahoja 31,5 miljoonaa euroa eli 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tiliviraston kokonaistulot olivat 159,9 miljoonaa euroa, mikä on 12 % enemmän kuin edellisenä vuotena.

9 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 OIKEUSMINISTERIÖ 2.1.1 Oikeusministeriön toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadun hallinta Oikeusturvapolitiikan strategiatavoitteet ja toimintalinjat Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeusturvaa joutuisasti asiaan parhaiten soveltuvassa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja tasapuolisesti maan eri osissa. Oikeudellista neuvontaa tehostetaan. Oikeudenkäyntimenettelyjen joustavuutta, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta lisätään. Yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta tärkeiden valitusten käsittelyn nopeuttamistoimia seurataan. Edistetään ulkomaalaisasioiden joutuisaa käsittelyä. Parannetaan rikosasioiden käsittelyketjun toimivuutta. Lisäksi talousrikosasioiden sekä asumiseen ja lastenhuoltoon liittyvien riita-asioiden käsittelyyn kiinnitetään huomiota. Resursseja kohdennetaan uudelleen, tuomioistuinyksiköitä yhdistetään ja niiden piirirajoja muutetaan. Parannetaan tuomioistuinten erikoistumismahdollisuuksia. Selvitetään laajapohjaisesti muutoksenhaun merkitys oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä. Koordinoidaan velkahallintaohjelman toteuttamista ja huolehditaan ohjelman toteuttamisesta oikeusministeriön toimialalla, huolehditaan ulosoton ja konkurssivalvonnan organisaation, menettelyjen ja työmenetelmien sekä ulosotto- ja konkurssivalvontahenkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä uudistettujen lainsäädännön ja tietojärjestelmän pohjalta. Jatketaan ylivelkaantumiseen ja maksuhäiriömenettelyyn liittyvien seuranta- ja arviointimenettelyjen kehittämistä. Oikeusturvapolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi lisättiin sovittelua ja oikeudellista neuvontaa sekä kehitettiin oikeudenkäyntimenettelyjen monipuolisuutta, joustavuutta ja sujuvuutta samoin kuin oikeusturvan tarjonnan alueellista tasapuolisuutta. Jotta neuvonta tukisi paremmin kansalaisten ongelmien ratkaisua ja oikeudellisten neuvontapalvelujen saatavuutta, käynnistettiin oikeusapuohjauskokeilu, joka jatkuu vuoden 2006 loppuun. Tässä puhelimitse tarjottavassa palvelussa ei anneta vastauksia oikeudellisiin ongelmiin, vaan ohjataan kysyjä ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon asiansa selvittämiseksi. Ohjaus on osoittautunut paitsi suosituksi niin myös tarpeelliseksi. Myös Kaakkois-Aasian Tsunamin johdosta järjestettiin oikeudellista puhelinneuvontaa alkuvuodesta 2005. Yleisien tuomioistuimien palveluja monipuolistettiin riita-asioiden sovittelulla, jota koskeva laki (663/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alussa. Sovittelijoina toimiville tuomareille annettava koulutus käynnistettiin ja se jatkuu edelleen. Ryhmäkanteen tarpeellisuutta ja käyttöalaa selvitettiin keväällä 2005 mietintönsä jättäneessä työryhmässä, jonka työtä ryhmäkannelainsäädännön valmisteluksi jatkettiin kahdessa työryhmässä. Mietinnöt luovutetaan maaliskuussa 2006. Kuluttajavalituslautakunta siirtyi oikeusministeriön hallinnonalalle syyskuun alussa 2005. Tuomioistuinten kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa painotettiin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä omaavien asiaryhmien, samoin kuin jo pitkään vireillä olleiden asioiden ripeän käsittelyn tärkeyttä. Tulosneuvotteluissa huolehdittiin voimavarojen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta jakautumisesta uudelleen kohdistamalla niitä ruuhkautuneimpiin tuomioistuimiin. Yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien asioiden valitusmenettelyä pyrittiin nopeuttamaan muun muassa parantamalla hallinto-oikeuksien toimintaedellytyksiä kehittämällä tuomioistuinten virkarakennetta, esittämällä päätösvaltaisten kokoonpanojen joustavoittamista,

vähentämällä yksittäisten päätösten tekoon parantamalla asiantuntemusta kaava-asioissa. 10 osallistuvien lakimiesten määrää ja Oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja laajojen asioiden käsittelyn kehittämiseksi yleisissä tuomioistuimissa asetettiin presidentti Melanderin johdolla työskentelevä työryhmä. Sen on määrä saada työnsä valmiiksi syksyllä 2006. Oikeusturvan osalta on lisäksi toteutettu seuraavat toimenpiteet: - Oikeusapu-uudistuksen seurantatutkimus on vireillä ja valmistuu vuonna 2006. Oikeusaputoimistoissa on aloitettu jonotusaikojen seuranta. - Oikeussalien varustelua on uusittu digitaalitekniikkaan perustuen. Videoneuvottelutekniikan pilottihanke neljässä käräjäoikeudessa, yhdessä vankilassa ja yhdessä ulkomaisessa tuomioistuimessa jatkuu. - Summaaristen asioiden käsittelyn kehittämistä pohtiva työryhmä on asetettu joulukuussa 2005. Työryhmä selvittää myös tuomiorekisterin tarpeellisuutta ja yleisten tuomioistuinten alueellisen toimivallan avaamista summaaristen asioiden osalta. - Sähköistä kiinteistövaihdantaa selvittäneen toimikunnan mietintö on valmistunut joulukuussa 2005. Toimikunnan työ liittyy hallitusohjelman tietoyhteiskuntaohjelmaan. - Tuomioistuinten laatutyö jatkuu tuomioistuinten itsensä johtamana. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Hallintotuomioistuimet ovat korkeimman hallinto-oikeuden johdolla toteutetussa käsittelyaikatavoitteita koskevassa laatuhankkeessa parhaillaan kehittämässä asianhallintaansa myös suositusaikojen osalta. Syksyllä 2005 Pohjois-Suomen tuomioistuinten laatuprojektille myönnettiin arvostettu eurooppalainen oikeudenhoidon tunnustuspalkinto. - Tuomarinvastuuta tarkastelleen työryhmän mietintö valmistui vuoden 2005 lopulla. - Tuomioistuinhenkilöstön ammatillisen koulutuksen työryhmän mietintö Ammattikorkeakouluväylä oikeushallinnon alalle (OM 2005:15) valmistui. - Euroopan Neuvoston CEPEJ:n puitteissa on Suomesta valittu kolme tuomioistuinta (Rovaniemen hovioikeus, Oulun käräjäoikeus ja Turun hallinto-oikeus) tutkimusprojektiin, missä pyritään kartoittamaan eurooppalaisella tasolla tuomioistuinten optimaalisia käsittelyaikoja. Oikeusturvan alueellista tasapuolisuutta parannettiin tuomiopiirijärjestelyjen kautta käräjäoikeuksien kahdella yhdistämisellä (Forssa-Loimaa ja Nilsiä-Kuopio). Kolmas suunniteltu yhdistäminen (Haapajärvi-Ylivieska) toteutuu 1.7.2006 lukien. Vuoden 2005 alussa toteutetun hovioikeuksien tuomiopiirijaon muutoksen vaikutuksia asioiden käsittelyaikoihin ja asiamääriin seurattiin ja todettiin kehityksen olevan oikeansuuntaista. Tulosneuvotteluissa on jonkin verran voitu myös huolehtia voimavarojen tarkoituksenmukaisesta jakautumisesta kohdistamalla voimavaroja ruuhkautuneimpiin tuomioistuimiin. Käsittelyaikaerot ovat hovioikeuksissa ja hallintooikeuksissa jonkin verran supistuneet, käräjäoikeuksissa on käräjäoikeuskohtaisia eroja, pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksien ollessa edelleen ruuhkautuneita. Helsinkiin perustettiin toinen oikeusaputoimisto. Hallinnonalan henkilöstölle on tarjottu eri osa-alueilta täydennyskoulutusta. Tuomarikoulutusta koskeva hallituksen esitys valmistui syksyllä 2005 ja siihen liittyen asetettiin tuomarikoulutuksen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on miettiä koulutuksen valintamenettelyä ja opetussisältöä. Tuomarinvastuuta tarkastelleen työryhmän mietintö valmistui joulukuussa 2005. Tuomioistuimista laaditaan edellisen vuoden kokemusten mukaisesti toisaalta yleisten tuomioistuinten ja toisaalta hallintotuomioistuinten sektorikohtaiset toimintakertomukset.

11 Hallinnonalan kaikilla sektoreilla on otettu käyttöön tulos- ja kehityskeskustelut. Käräjäoikeuksista on saatu henkilöstörakenneselvityksiä, jotka ovat olleet eri tasoisia ja laatuisia ja niitä on käsitelty kesäkuussa 2005 virastopäällikköpäivillä. Hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien vastaavia selvityksiä pyritään luomaan vireillä olevien työmenetelmien kehittämisprojektien yhteydessä. Oikeushallinto-osastolle huhtikuun alussa 2005 uuden työjärjestyksen myötä luodun kuuden yksikön organisaatiorakenteen vakiinnuttaminen jatkui. Olennainen osa tätä kehittämistyötä tapahtui johtoryhmän jäsenten pitkäkestoisen johtamiskoulutuksen kautta. Valmisteltiin maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelma vuosille 2006 2011. Ohjelmassa kuvattiin kansalaisnäkökulmat maksuhäiriöpolitiikkaan, ympäristömuuttujat, vaikuttavuustavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tunnusluvut vaikuttavuuden arvioimiseksi. Jatkettiin ulosottolaitoksen organisaatiouudistusta käynnistämällä organisaatio- ja henkilöstösuunnittelu tavoitteena ulosottopiirien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi siten, että ulosottopiirien lukumäärä olisi vuoden 2008 alussa 22. Vuoden aikana valmisteltiin ja annettiin yhdeksän yhteistoimintamääräystä, joilla yhdistettiin 14 ulosottopiiriä johonkin suurempaan piiriin. Ulosottopiirien lukumääräksi vuoden 2006 alusta tuli 51 aikaisemman 65 asemesta. Suunniteltujen 22 ulosottopiirin alustavat organisaatio- ja henkilöstösuunnitelmat tehtiin vuoden 2005 aikana. Uudistusten keskeisenä tavoitteena on toiminnan painopisteen siirtäminen ulosottoa vältteleviin velallisiin kohdistuvaan vaativaan perintään sekä toiminnan tehokkuus ja yhtenäisyys. Edellä mainittuja tavoitteita tuettiin lisäksi kehittämällä ulosottolaitoksen vaikuttavuustavoitteita, tavoitteiden arviointikriteerejä ja arvioinnin tunnuslukuja. Henkilöstön ammatillisia valmiuksia erityisesti vaativassa perinnässä parannettiin koulutuksella. Palkkausjärjestelmien uudistaminen oikeuslaitoksessa eteni vuonna 2005 siten, että haastemiesten uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.9.2005 ja oikeuslaitoksen yleinen, tuomioistuinten, oikeusaputoimistojen, syyttäjälaitoksen ja ulosottolaitoksen kansliahenkilöstöä koskeva uusi palkkausjärjestelmä 1.12.2005. Valmistelu oikeusavustajien, avustavien ulosottomiesten ja ulosottomiesten palkkausjärjestelmien osalta jatkuu. Säädöspolitiikka Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Annetaan esitys uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi. Jatketaan yhteistyötä valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteisten toimintaperiaatteiden ja työskentelytapojen vakiinnuttamiseksi, vahvistetaan oikeusministeriön koordinoivaa roolia valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisessä ja turvataan laintarkastuksen asianmukainen toteutus. Oikeusministeriön lainvalmisteluosastolle kuuluu lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla. Julkisoikeuden alalla keskeisenä linjana on varmistaa perustuslain asianmukainen toimeenpano, seurata systemaattisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä edistää demokratian toimivuutta ja kansalaisten osallistumista. Osaston tehtävänä on niin ikään ministeriöissä valmisteltujen säädösehdotusten tarkastaminen sekä valtioneuvoston säädösvalmistelun yleinen kehittäminen. Osasto vastaa myös eurooppaoikeutta koskevista asiantuntijatehtävistä. Osastolle kertomusvuodeksi asetetut lainvalmistelutavoitteet toteutuivat varsin hyvin. Merkittävimpiä hankkeita olivat mm. hallituksen esitykset ulosottolainsäädännön laajasta osittaisuudistuksesta ja osakeyhtiölain kokonaisuudistus. Joitakin loppuvuoden esityksiä päätettiin kuitenkin siirtää annettavaksi vuoden 2006 puolella.

12 Säädösvalmistelun kehittämisessä jatkettiin hankkeita tavoitteena valmistelun parempi suunnittelu ja johtaminen sekä käynnistettiin yhteiskunnallisesti laaja-alaisen toimintaohjelman laatiminen. Laintarkastuksen kattavuutta ja joutuisuutta saatiin parannettua. Osaston kansainvälisestä yhteistyöstä on mainittava onnistuneesti toteutettu Euroopan neuvoston oikeusministerikokous. Seuraavassa mainitaan kertomuskauden keskeiset hankkeet. Osastolla valmisteltavista kaikista hankkeista suuri osa liittyy EU:ssa tapahtuvaan yhteistyöhön, erityisesti rikos- ja prosessioikeuden alalla, mutta myös yksityisoikeuden alalla (lainvalinta, kuluttajansuoja, yhtiöoikeus). Kansanvalta 2007 -toimikunta sai kesäkuussa 2005 valmiiksi mietintönsä Edustuksellinen demokratia. Se sisältää ehdotuksia suomalaisen kansanvallan vahvistamiseksi. Valmiuslakitoimikunta luovutti joulukuussa 2005 mietintönsä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi. Ehdotus on pyritty laatimaan niin, että se kaikilta osin vastaa uutta perustuslakia. Julkisoikeuden alan lainvalmisteluhankkeiden painopisteenä on ollut hallintolainkäytön kehittäminen, jonka suuntaviivat on esitetty keväällä 2004 laaditussa hallintolainkäytön kehittämisohjelmassa. Kertomusvuoden aikana on jatkettu ohjelman toteuttamista. Valitusten käsittelyn nopeuttamista yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävissä asioissa seuraamaan asetettu poikkihallinnollinen seurantatyöryhmä antoi lokakuussa 2005 väliraportin, johon on koottu yhteenveto viranomaisten kehittämistoimista. Edelleen syyskuussa 2005 asetettiin oikeusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää edellytykset maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa käsiteltävien muutoksenhakuasioiden siirtämisestä hallinto-oikeuksiin. Lähes kolme vuotta työskennellyt pohjoismainen asiantuntijaryhmä sai lokakuussa 2005 valmiiksi ehdotuksensa pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia. Oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteinen työryhmä (Työryhmämietintö 2005:5) ehdotti anonyymin todistelun mahdollistamista törkeitä rikoksia koskevissa oikeudenkäynneissä. Tavoitteena on parantaa todistajien suojaa ja sitä kautta edistää törkeiden rikosten selvittämistä. Joulukuussa annettiin hallituksen esitys 197/2005 korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen hyväksymisestä ja hallituksen esitys 221/2005, jossa ehdotetaan seksuaalipalvelujen ostamisen yleistä kriminalisointia. Yleissopimus parantaa mahdollisuuksia korruption kansainväliseen vastustamiseen. Eduskunnan hyväksymä laki rikesakkolain muuttamisesta, jolla toteutetaan ns. haltijavastuu (59/2005) on vahvistettu tulemaan voimaan 1.4.2006. Uudistus on omiaan parantamaan tieliikenteen turvallisuutta mahdollistamalla nykyistä joustavamman puuttumisen automaattisessa liikennevalvonnassa havaittuihin ylinopeusrikkomuksiin. Eduskunnan hyväksymä laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa (663/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Uusi laki mahdollistaa riitojen ratkaisemisen nopeammin ja halvemmin kuin oikeudenkäynnissä. Oikeusministeriön asettama työryhmä jätti ryhmäkannetta koskevan selvityksensä (Työryhmämietintä 2005:3) huhtikuussa, minkä jälkeen elokuussa asetettiin työryhmä valmistelemaan ryhmäkannetta koskevaa lainsäädäntöä. Mietinnön on määrä valmistua vuoden 2006 alussa. Uudistuksella parannetaan oikeussuojaa kuluttajasopimuksia ja ympäristövahinkoja koskevissa massariidoissa.

13 Oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien hallitusten esitysten viimeistelyä jatkettiin tarkoituksena antaa sekä yleisiä että hallintotuomioistuimia koskevat esityksen alkuvuodesta 2006. Esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien avoimuutta ja parantaa tuomioistuimen toiminnan läpinäkyvyyttä. Annettiin hallituksen esitys 87/2005 seulontamenettelyn tarkistamiseksi. Koska eduskunta ei ehtinyt käsitellä esitystä syysistuntokaudella, muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeita hovioikeudessa käsiteltävissä riita-asioissa koskevan selvityksen määräaikaa jatkettiin 30.6.2006 asti. Uudistuksen tavoitteena on edistää hovioikeuksien voimavarojen kohdentamista perusteellista käsittelyä vaativiin juttuihin ja siten parantaa oikeusturvaa. Ulosottolain kokonaisuudistuksen III vaiheen esitys (13/2005 vp) annettiin eduskunnalle maaliskuussa. Uudistuksen IV vaihetta koskeva ehdotus valmistui kesäkuussa (Lausuntoja ja selvityksiä 2005:18). Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2006. Esityksillä mm. parannetaan pientuloisten velallisten taloudellista suojaa ja yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä sekä uudistetaan ulosottolaitoksen organisaatiota. Kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmän kehittämistä selvittänyt toimikunta ehdotti säännöksiä siitä, miten kiinteistön kauppakirja, panttikirja ja kirjaamishakemus voitaisiin tehdä sähköisessä muodossa ja miten niitä käsiteltäisiin käräjäoikeudessa. Ehdotus tarjoaisi vaihtoehtoisen, nykyistä vaivattomamman ja edullisemman toimintatavan kiinteistön kaupassa ja luottojärjestelyissä. Ehdotus lähetetään laajalle lausuntokierrokselle talvella 2006. Insolvenssioikeuden alalla työ jatkui yrityssaneerauslain uudistamistarpeita selvittävässä työryhmässä, jonka ehdotus valmistuu alkuvuodesta 2006. Lisäksi valmisteltiin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tarkistamista lisäsuoritusvelvollisuuden lieventämiseksi tavoitteena antaa sitä koskeva hallituksen esitys alkukeväästä 2006. Asuntokauppalain vakuusjärjestelmien laajentamista koskeva hallituksen esitys annettiin keväällä 2005 ja laki tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Osakeyhtiölain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 2005 ja lain oletetaan tulevan voimaan vuoden 2006 syksyllä. Esityksen tavoitteena on velkojien ja vähemmistöosakkaiden suojaa heikentämättä lisätä lain joustavuutta ja siten yritysten toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä jatkoi työtään, ja ehdotus annettaneen keväällä 2006. Aviovarallisuussäännösten toimivuuden arvioimisesta tehtiin tutkimussopimus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen kanssa. Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2006 lopussa. Uudentyyppistä tulevaisuuden varalle annettavaa edunvalvontavaltuutusta koskevaa hallituksen esitystä valmisteltiin tavoitteena antaa se alkukeväästä 2006. Rikosvahinkolain uudistamista rikoksen uhrin asemaa parantava koskeva hallituksen esitys annettiin syksyllä, ja laki tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittäminen Valtioneuvoston kanslian asettama ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Rissasen johtama Valtioneuvoston lainvalmistelun suunnittelun ja johtamisen kehittämisryhmä (Lainvalmistelun kansliapäällikköryhmä) luovutti mietintönsä syyskuussa 2005 (valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2005). Ehdotukset koskevat säädösvalmistelun johtamisen ja suunnittelun parantamista, vaihtoehtoja ja vaikutusten arviointia, perustuslain huomioon ottamista sekä tutkimuksen ja tietohallinnon tukea säädösvalmistelulle.

14 Samoin oikeusministeriön asettama ja ylijohtaja Nurmen vetämä Valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmä (SÄKE-työryhmä) luovutti loppuraporttinsa elokuussa 2005 (oikeusministeriön työryhmänmietintöjä 2005: 10). Työryhmä toimi lainvalmistelun kansliapäällikköryhmää tukevana kaikkien ministeriöiden yhteistyöelimenä. Työryhmä asetettiinkin sittemmin jatkokaudeksi tavoitteena nimenomaan ministeriöiden yhteisten kehittämishankkeiden ja paremman säädösvalmistelukulttuurin edistäminen. Elinkeinoelämän järjestöjen aloitteesta asetettiin ajaksi 18.4.2005 30.4.2006 laaja-alainen hanke, jonka tavoitteena on paremman sääntelyn toimintaohjelman laatiminen. Pyrkimyksenä on eri intressitahojen toimesta yhteisesti linjata oikeusjärjestyksen kehittämisen säädöspoliittiset periaatteet. Ministeriön virkatyönä jatkettiin uuden Lainlaatijan perustuslakioppaan valmistelua. Oikeusministeriön tukemana järjestettiin HAUS kehittämiskeskus Oy:ssä kaksi lainvalmistelun peruskurssia. Lisäksi HELOsta järjestettiin vielä yhdelle ministeriölle koulutustilaisuus. Säädösehdotusten tarkastaminen Laintarkastuksessa tavoitteena oli tarkastuksen kattavuuden nostaminen vähintään edellisten vuosien tasolle. Tarkastustoimisto tarkasti vuonna 2005 yhteensä 386 esitys- ja asetusehdotusta, jotka yhteensä käsittivät 649 säädösehdotusta ja 6 037 pykälää. Vuoden 2005 säädöskokoelmassa julkaistuista laeista tarkastettiin 79,7 % (tavoite 80 %) sekä laeista ja asetuksista yhteensä 63,5 % (tavoite 70 %). Tarkastus kesti keskimäärin 16 päivää (tavoite 15 päivää), ja 69,4 % tarkastettavista viipyi tarkastuksessa enintään kaksi viikkoa. Eurooppaoikeus Tavoitteena oli EU:n perustuslakisopimuksen voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen valmistelu yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja ulkoasiainministeriön kanssa. Oikeusministeriön osuus esityksestä saatiin valmiiksi, mutta hallitus lykkäsi esityksen antamista johtuen sopimuksen ratifioinnin kohtaamista ongelmista Ranskassa ja Alankomaissa. Sen sijaan hallitus antoi eduskunnalle selonteon perustuslakisopimuksesta. Kriminaalipolitiikka Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Tuetaan rikosasiain toimintoketjun kehittämistyötä, jatketaan vankeudelle vaihtoehtoisten seuraamusten kehittämistä, rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamista ja tähän liittyvää sosiaalisten tukitoimien kehittämistä sekä kehitetään yhteistyössä rikoksentorjunnan neuvottelukunnan kanssa rikoksentorjuntaa. Osasto pääsi näihin tavoitteisiin kohtalaisen hyvin. Parhaiten onnistuttiin rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamisessa ja väkivallan torjuntaohjelman laatimisessa. Muu lainvalmistelu osastolla viivästyi, kun voimat jouduttiin kohdentamaan etusijalle asetettaviin hankkeisiin. Sakon muuntorangaistusta koskevia säännöksiä muutettiin vuoden 2006 alussa voimaan tulleilla lainmuutoksilla. Muutosten arvioidaan alentavan sakkovankien päivittäistä määrää noin 80:lla. Kriminaalipoliittinen osasto valmisteli yhteistyössä Rikosseuraamusviraston kanssa vankeutta ja tutkintavankeutta koskevan uudistetun lainsäädännön, ehdonalaista vapauttamista koskevien rikoslain muutosten sekä vankeinhoidon hallintoa koskevien säädösmuutosten toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan 1.10.2006. Tähän liittyen osaston virkamiehet osallistuivat huomattavalla panoksella uutta lainsäädäntöä koskevan koulutuksen

15 antamiseen vankiloiden ja Kriminaalihuoltolaitoksen virkamiehille. Vuoden aikana on valmisteltu lakeihin liittyviä asetuksia sekä tehty perustettavien aluevankiloiden organisaatiota ja toimintamallia koskevat perusselvitykset. Vuoden aikana valmistuivat oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotus syyttäjälaitoksen organisaation kehittämisestä ja arvio paikallisten syyttäjäyksiköiden henkilöstötarpeesta. Työryhmän ehdotuksen pohjalta käynnistettiin syyttäjätoimen alueellista järjestämistä ja organisaatiota koskeva lainvalmistelu. Uudella organisaatiolla on mahdollista selvästi tehostaa syyttäjäntoimintaa. Todistajan aseman parantamiseksi on oikeusministeriön asettamassa työryhmässä suunniteltu tukitoiminnan järjestämistä todistajille. Lisäksi ministeriö käynnisti työryhmäselvitykset rangaistustaan suorittavien ja heidän perheittensä sosiaaliturvasta sekä vapautuvien vankien ja muiden rikoksesta tuomittujen suunnitelmallisen tuen kehittämisestä. Työryhmien työ parantaa mahdollisuuksia vähentää uusintarikollisuutta. Vuoden 2006 puolella valmistui selvitys puhelinvalvonnan ja elektronisten valvontakeinojen käyttömahdollisuuksista uusien seuraamusmuotojen yhteydessä ja laitostäytäntöönpanon vaihtoehtona. Rikosvahinkokorvauksista sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavista korvauksista huolehtii valtiokonttori. Vuodelle 2005 oli niiden hoidosta tehty ensimmäistä kertaa oikeusministeriön ja valtiokonttorin välinen palvelusopimus, jossa sovittiin korvaustoiminnan keskeisistä tavoitteista. Rikosvahinkokorvauksia koskevien hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 7,7 kuukautta tavoitteen ollessa 7,5 kuukautta. Rikosuhripäivystyksen toiminnan tukemiseen myönnettiin valtionavustusta 80 000 euroa. Vuoteen 2004 verrattuna summa oli kaksinkertainen. Oikeusministeriön avustuksen osuus toiminnan menoista oli noin 10 %. Toiminta rahoitetaan edelleen suurimmaksi osaksi Rahaautomaattiyhdistyksen avustusvaroilla. Rikosuhripäivystyksen asiakasyhteydet lisääntyivät lähes 13 000:een, mikä on 17 % enemmän kuin vuonna 2004. Virolaisten vankien siirtäminen suorittamaan rangaistusta kotimaassaan käynnistyi. Vankeja siirrettiin kymmenkunta. Rangaistusta suorittavia virolaisvankeja on keskimäärin noin 50. Rikoksentorjunnan asiantuntija-, yhteistyö- ja suunnitteluelimenä on valtioneuvoston asettama rikoksentorjuntaneuvosto. Kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntayksikkö toimii neuvoston sihteeristönä. Rikoksentorjuntapolitiikan peruslinjaukset on määritelty valtioneuvoston 4.3.1999 hyväksymässä kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa Turvallisuustalkoot ja valtioneuvoston 23.9.2004 hyväksymässä laajassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Arjen turvaa. Oikeusministeriö on osaltaan jatkanut kumpienkin ohjelmien toteutusta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman puitteissa asetettu työryhmä on valmistellut malleja kuntien laaja-alaiselle turvallisuussuunnittelulle. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältynyt väkivallan vähentämisohjelman valmistelu annettiin rikoksentorjuntaneuvoston tehtäväksi. Ohjelmaehdotus valmistui vuoden 2004 lopussa ja luovutettiin oikeusministerille tammikuussa 2005. Ehdotuksen ja sitä koskeneen laajan lausuntokierroksen pohjalta oikeusministeriössä on valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätöstä hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2006. Oikeusministeriö on tukenut paikallisia rikoksentorjuntahankkeita talousarviossa tarkoitukseen osoitettujen varojen puitteissa. Vuonna 2005 priorisoitiin nimenomaan väkivallan vähentämiseen tähtääviä hankkeita. Oikeusministeriö päätti tukea yhdeksää hanketta, minkä lisäksi avustusvaroja on käytetty Järvenpään kaupungin kanssa toteutettavaan hankkeeseen, jossa väkivallan vähentämisohjelmaa toteutetaan kaupungin ja rikoksentorjuntaneuvoston yhteistyöllä paikallisesti.

16 Oikeusministeriön ja rikoksentorjuntaneuvoston yhteisesti julkaisema HAASTE lehti ilmestyi neljänä numerona. Ministeriö ja rikoksentorjuntaneuvosto toimivat yhdessä nk. kansallisena yhteyspisteenä vuonna 2001 perustetussa Euroopan unionin rikoksentorjuntaverkostossa (EUCPN). Suomi on ollut aktiivinen verkoston uudelleenorganisoimis- ja kehittämistyössä. Kansainvälinen toiminta Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Valmistaudutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen kehittämällä oikeusasiain EU-koordinaatioita ja puheenjohtajuustehtävissä toimivan henkilöstön valmiuksia. Jatketaan eurooppalaisen oikeusalueen edistämistä EU:ssa ja kansallisesti, kehitetään yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa EU:ssa ja myös suhteessa Suomelle tärkeisiin EU:n ulkopuolisiin maihin kuten Venäjään. Jatketaan oikeusvaltiokehityksen ja siviilikriisinhallinnan tukemista sekä järjestetään Euroopan Neuvoston oikeusministerikokous keväällä 2005. Rikosoikeudellisen yhteistyön alalla suurimman muutoksen aiheutti Euroopan unionin rikosoikeusapusopimus (MLA 2000), joka tuli kansainvälisesti voimaan elokuussa 2005. Se merkitsi oikeusavun tehostumista yleissopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden välillä. Oikeusapupyyntöjä ei enää kierrätetä keskusviranomaisten kautta, vaan alueellisesti toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat pyyntöjen täytäntöönpanosta niiden välisin suorin yhteyksin. Sopimuksella myös asetettiin viranomaisille velvollisuus antaa oikeudenkäyntiasiakirjat tiedoksi postitse toisessa jäsenvaltiossa olevalle henkilölle. Lisäksi toisen EU-maan alueella oleskelevaa henkilöä voidaan kuulla videokokouksen avulla esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Edellä mainittuun rikosoikeusapusopimukseen liittyvä pöytäkirja tuli voimaan lokakuussa. Se sisältää määräykset pankkitilitietojen välittämisestä rikostutkinnassa EU:n jäsenvaltioiden välillä. Elokuussa tuli voimaan omaisuuden jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanoa Euroopan unionissa koskeva lainsäädäntö. Jäädyttämisellä turvataan väliaikaisesti sellainen omaisuus, joka voidaan tuomita menetetyksi tai jota voidaan käyttää todisteena rikosoikeudenkäynnissä. Lain taustalla on EU:ssa hyväksytty jäädyttämistä koskeva puitepäätös. Olennaisena ideana on vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Suomessa keskeisenä toimijana jäädyttämisasioissa toimii syyttäjä. Kymmenen jäsenvaltiota on implementoinut puitepäätöksen, mutta yhtään käytännön tapausta ei vielä ole raportoitu. Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla merkittävin uusi instrumentti oli maaliskuun alusta voimaan tullut Bryssel IIa asetus, joka koskee tuomioistuinten toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Asetuksen myötä EUvaltiot saivat yhteiset säännöt tuomioistuinten kansainvälisestä toimivallasta mm. avioeroa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa samoin kuin näitä asioita koskevien toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Asetuksessa on säännöksiä myös lapsen palauttamisesta. Kansainvälinen yksikkö toimii asetuksen 53 artiklan tarkoittamana keskusviranomaisena, jonka tehtävänä on mm. tietojen hankkiminen ja avun antaminen kansalaisille ja viranomaisille. Lokakuussa tuli voimaan riitauttamattomia vaatimuksia koskevasta eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annettu laki, joka perustuu EU:n asetukseen. Lailla tehostetaan riidattomia velkoja koskevien tuomioiden täytäntöönpanoa toisessa EU-valtiossa. Tässä menettelyssä keskusviranomaisella ei ole roolia, vaan täytäntöönpanohakemukset toimitetaan ilman eksekvatuurimenettelyä suoraan ulosottoviranomaiselle. Uusien instrumenttien käyttöönotosta huolehdittiin kansainvälisen oikeusavun vastuualueella lisäämällä neuvontaa, ohjeistusta ja koulutusta. Instrumenttien soveltamisessa välttämättömät verkkotyökalut ovat EU:n kehittämät rikosoikeudellinen Atlas ja siviilioikeudellinen Atlas, jotka