TEM raportte 22/2013 Tietovarantojen avaaminen TEM:n hallinnonalalla Tieto-osasto Raportti 19.6.2013
Työ- elinkeinoministeriölle Julkishallinnon tietovarantojen avaamisesta on muutaman viime vuoden aikana tehty lukuisia linuksia käynnistetty avaamista vauhdittavia toimenpiteitä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Valtionvarainministeriö on vastikään käynnistänyt kolmivuotisen Avoimen tiedon ohjelman, jolla edistetään koordinoidusti julkisten tietovarantojen avaamista eri hallinnonaloilla. Työ- elinkeinoministeriö asetti elokuussa 2012 työryhmän koordinoimaan tietovarantojen avaamistoimia TEM:n hallinnonalalla. Työryhmä on keskeisenä osana toimeksiantoaan kartoittanut hallinnonalan virastoille lähettämällään kyselyllä virastojen tietovarantojen avaustilannetta tarkastelee tässä raportissa myös ministeriön omia tietovaranto. Raportissa esitetään työryhmän ehdotukset tietovarantojen avaamisperiaatteiksi toimenpiteet työn tkamiseksi. Työn etenemistä esiteltiin periaatteista keskusteltiin hallinnonalan yhteisessä palvelutoiminnan johtoryhmässä it-johtoryhmässä sekä ministeriön Tieto-osaston johtoryhmässä. Ministeriön virkamiesjohtoryhmä hyväksyi 17.6.2013 kokouksessaan työryhmän ehdotukset. Työryhmä kuuli kokouksissaan asiantuntijoina johtava asiantunti Antti Rainiota Maanmittauslaitokselta projektipäällikkö Ville Melonia Forum Virium Helsingistä. Kiitokset molemmille asiantuntijoille työryhmän saamista hyödyllisistä kommenteista. Tiina Tikka, pj Antti Eskola, vpj Petri Honkanen Anne Hurmalainen Ilkka Mella Antti Riivari Hanne Siikavirta Päivi Tommila
17.06.2013 TEM/1903/00.04.01/2012 Tietovarantojen avaaminen TEM:n hallinnonalalla - raportti Tiivistelmä 1. Tietovarantojen avaamisen tausta 2. TEM:n hallinnonalan tietovarantojen avaamista edistävä työryhmä 3. Mitä avoimella tiedolla tarkoitetaan 4. Työ- elinkeinoministeriön hallinnonalan tietovarannot 4.1 Tietovarantokartoituksen kohteena olevat virastot 4.2 Tietovarantokartoituksen tulokset 5. Tiedonluovutuspolitiikka käytännöt 5.1 Lähtökohdat 5.2 Tietoarkkitehtuurin kehittäminen 6. Tiedon avaamisen tiekartta 6.1 Tiedonluovuttamista koskevat ministeriön virastojen yhteiset periaatteet 6.2 Tietovarantojen avaamisen priorisointi 6.3 Kustannusten arviointia 6.4 Kokoavat tietopalvelut 6.5 Yhteistyö- viestintätoimet 7. Tietovarantojen avaamisen vaikutukset 7.1 Vaikutukset vaikuttavuus 7.2 Potentiaaliset vaikutusalueet 7.3 Vaikuttavuuden selvittäminen tkossa Liite 203657 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 00023 Statsrådet Tfn 029 506 0000 FI-00023 Government Tel. +358 29 506 0000 Faksi 09 1606 2160 www.tem.fi Fax 09 1606 2160 www.tem.fi Fax +358 9 1606 2160 www.tem.fi
2 (29) Tiivistelmä Julkishallinnon tietovarantojen avaamisesta on muutaman viime vuoden aikana tehty lukuisia linuksia käynnistetty avaamista vauhdittavia toimenpiteitä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Valtionvarainministeriö on vastikään käynnistänyt kolmivuotisen Avoimen tiedon ohjelman, jolla edistetään koordinoidusti julkisten tietovarantojen avaamista eri hallinnonaloilla. Työ- elinkeinoministeriö asetti elokuussa 2012 työryhmän koordinoimaan tietovarantojen avaamistoimia TEM:n hallinnonalalla. Työryhmä on keskeisenä osana toimeksiantoaan kartoittanut hallinnonalan virastoille lähettämällään kyselyllä virastojen tietovarantojen avaustilannetta tarkastelee tässä raportissa myös ministeriön tasolla ylläpidettäviä tietovaranto. Raportissa esitetään työryhmän ehdotukset tietovarantojen avaamisperiaatteiksi lähian avaamiseksi. Tavoitetilassa avoin julkinen tieto on helposti löydettävissä, avoimen rapinnan kautta ladattavissa mahdollisimman laalti maksutta koneluettavassa muodossa tietoaineiston tkokäytön monipuolisesti sallivin käyttöehdoin. Työryhmän kysely osoitti selvästi, että virastoilla ministeriöllä on valmiutta tietovarantojensa avaamiseen. Jo kyselyn jälkeen, keväällä 2013, on avaamista viety hallinnonalalla eteenpäin. Tietovarantokartoituksessa virastoilta saaduista vastauksista tunnistettiin yli 70 taloudellisesti, sisällöllisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävää tietokokonaisuutta tai -aineistoa. Kyselyssä virasto pyydettiin ryhmittelemään tietovarantojen avaamistarkasteluun sisältävät tietovarantonsa jo avattuihin, esteittä avattavissa oleviin, avaamisen selvittämistä edellyttäviin. Työryhmän kartoituksessa 75 tietovarannosta 1) avatuiksi ilmoitettiin 20. Näistä kuitenkin koneluettavia teknisen rapinnan kautta on vain osa. 2) esteettä avattavissa olevia tietovaranto ilmoitettiin 21. Näiden tietovarantojen aikaisimmaksi avaamisankohdaksi ilmoitettiin vuodet 2013-2015, joista suurimman osan aikaisin ankohta olisi vuosi 2014. 3) 30 tietovarannon arvioitiin olevan mahdollisest, mutta avaaminen vaatii. Näiden tietovarantojen aikaisimmaksi avaamisankohdaksi arvioitiin pääosin vuosi 2017. 4) Huoltovarmuuskeskus luokitteli kaikki tietovarantonsa sellaisiksi, ettei niitä voida avata. GTK mainitsi yhden salaiseksi luokiteltavan tietovarannon. Virastojen vastauksista ilmenee, että tietovarantojen avaaminen ei edellyttäisi merkittäviä lainsäädäntömuutoksia. Näin siksi, että kyse on jo tällä hetkellä julkisuus- tai muun lainsäädännön perusteella julkisen tiedon avaamisesta. Joitakin virastojen omia päätöksiä tai ministeriön asetuksia maksullisista suoritteista joudutaan tarkistamaan. Työ- elinkeinoministeriön hallinnonalalla tietovarantojen luovutuksista kolmansille osapuolille on pääasiassa saatu tulo vain Patentti- rekisterihallituksessa Geologian tutkimuskeskuksessa. Suurin osa tuloista on tietopalvelutulo PRH:n kaupparekisteritietojen yritys- yhteistötunnusrekisterin tietoaineistojen luovutuksista. Ministeriö on vuosien 2014-2017 kehysvalmistelun yhteydessä tehnyt ehdotuksen pilottikokeiluksi avoimen rapinnan rakentamisesta kahteen PRH:n tietovarantoon.
3 (29) Työryhmän ehdotukset periaatteiksi Työ- elinkeinoministeriön hallinnonalan tietovarantojen avaaminen TEM:n hallinnonalalla avataan julkaistaan uusia tietovaranto sekä muutetaan nykyisiä koneluettavaan muotoon systemaattisesti ripeästi. Laajojen tietovarantojen avaamisessa voidaan hyödyntää pilotointia. Avaaminen kohdistuu julkiseen tietoon. Tiedonluovutusten rajoitteita ovat turvakriittisyys, tietosuo sekä immateriaalioikeudet. Tietovarannon avaaminen voi vaatia tiedon anonymisointia (henkilötiedot, liiketoimintaan liittyvät salaiset tiedot). Tietoa avattaessa on varmistettava, etteivät tekijänoikeudet rajoita aineiston julkaisemista eikä aineiston luovuttaminen loukkaa tietosuoa. Kaikissa tietojärjestelmien kehittämis- uudistamishankkeissa on otettava huomioon tuotettavan tiedon avaamismahdollisuus edistettävä julkisen tiedon avaamista. Tietoaineistojen muoto tekniset ratkaisut Tietoaineistot ovat saatavilla uudelleenkäytettävässä koneluettavassa muodossa. Tiedonkelussa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle standardisoitu menettelyjä itsepalveluperiaatteella toimivien palvelujen yhteiskäyttöisyyden mahdollistamiseksi. Tietoaineistojen löydettävyys varmistetaan. Niistä on tietoaineistoa hallinnoivan organisaation verkkosivuilla saatavilla riittävät kuvaukset sähköisessä muodossa. Luodaan tietovarannoista yhteydet Avoimen tiedon ohjelmassa rakennettavaan kansalliseen dataportaaliin. Seurataan tietovarantojen avaamisen vaikuttavuutta siten, että tästä aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa tietoaineistojen käyttäjille. Käytännössä aineistojen käyttäjiltä ei tulisi rekisteröintiä tai tietojen käyttötarkoituksen ilmoittamista pelkästään avaamisen vaikuttavuuden seuraamiseksi. Aineiston käyttötarkoitus voidaan kuitenkin ilmoittaa vapaaehtoispohlta sitä voidaan seurata jälkikäteiskyselyin. Maksuttomuus Julkiset tietoaineistot luovutetaan maksutta, silloin kun luovutus tapahtuu vakiomuotoisena itsepalveluperiaatteella Tietoluovutuksista voidaan periä irrotuskustannus, mikäli tietoaineistoa joudutaan sovittamaan vastaanottan tarpeisiin tai määriteltyä peruspalvelutasoa nostetaan. Vähäistä työmäärää vaativista tietoluovutuksista ei kuitenkaan peritä maksua. Vähäinen työmäärä määrittyy virastokohtaisesti. Tieteellisen tutkimuksen, koulutuksen viranomaisten käyttöön tarvittavat tietoaineistot luovutetaan pääsääntöisesti maksutta, vaikka siihen liittyisi vähäistä työmäärää enemmän työtä. Työtä tehdään kuitenkin olemassa olevien resurssien puitteissa.
4 (29) Julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimalli käyttöön Tieto on avoimesti lisensoitu eli sen käyttöä ei pääsääntöisesti rajoiteta käyttäjäryhmän tai käyttötarkoituksen mukaan. Julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimallia käytetään aina sen soveltuessa tietoaineistoluovutukseen. Käyttötarkoitusta rajoitetaan vain, mikäli siihen on erityiset syyt. Työryhmän ehdotukset toimenpiteiksi 1. Jatketaan hallinnonalan virastojen tietovarantojen avaamista työryhmäraportin tietovarantokartoituksen pohlta seuraavana vaiheena tarkemmin aikataulutettu vastuutukset sisältävä tietoaineistojen avaamisen tiekartta. Kytketään avaamistoimet valtiovarainministeriön johtaman Avoimen tiedon ohjelman toteutukseen aikataulutukseen. 2. Sisällytetään tietovarantojen avaamisen vauhdittaminen hallinnonalan tulosohukseen. Täsmennetään tiedon avaamisen kustannusarvioita vuosittaisten tulosneuvottelujen yhteydessä viedään avaamiseen liittyvät määrärahaesitykset normaalissa kehys- budjettivalmistelussa eteenpäin. Huomioidaan tiedon hyödyntäjien tarvitseman neuvonnan koulutuksen vaikutukset kustannuksiin arvioitaessa tietoaineistojen avaamiskustannuksia avaamiseen liittyvää henkilötyömäärää. 3. Tarkastellaan erikseen Patentti- rekisterihallituksen sekä Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusaineistojen osalta laajojen tietoluovutusten maksullisuutta käyttöehto. 4. Tuetaan osana innovaatiopolitiikkaa avoimen tiedon tutkimuksen, tuotteiden palveluiden kehittäjien kehittäjäyhteisöjen yhteistyötä sekä demonstraatio- kaupallistamishankkeita mm. avoimen datan sovelluskilpailujen yhteydessä. 5. Hallinnonalan it-johtoryhmä seuraa säännöllisesti hallinnonalan tietovarantojen avaamista toimii avaamista johtavana ohavana johtoryhmänä hallinnonalan virastoille. 6. Seurataan julkisen tiedon avaamisen taloudellisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkimuksin selvityksin hallinnonalan yhteisinä hankkeina osana Avoimen tiedon ohjelman kansallisen tason vaikuttavuusseurantaa. Hyödynnetään hallinnonalan ministeriön tiedonavaushankkeiden seurannassa käyttöönotettavaa valtion hallinnon yhteistä hankehallinnan järjestelmää.
5 (29) 1. Tietovarantojen avaamisen tausta Julkishallinnon tietovarantojen avaamisen linuksia Julkishallinnon tietovarantojen avaamisesta on muutaman viime vuoden aikana tehty lukuisia linuksia käynnistetty avaamista vauhdittavia toimenpiteitä sekä valtioneuvoston että Euroopan Unionin tasolla. Kansallisesti Valtioneuvosto teki 3.3.2011 periaatepäätöksen 1, jonka tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen koulutuksen hyödynnettäväksi. Tavoitteena on lisätä julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä, saattaa julkiset tietoaineistot koneluettavassa muodossa avoimesti saataville tkokäytettäviksi näin avata markkinoita uusille palveluille liiketoimintamahdollisuuksille. Jyrki Kataisen hallitusohjelman strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa on yhtenä kärkihankkeena Julkisen tiedon hyödyntämisen edistäminen avaamalla julkisin varoin tuotettu tietovaranto kansalaisten yritysten käyttöön 2. Hallinnon aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi kokouksessaan 18.4.2013 Julkisen hallinnon ICT-strategia 2012:een sisältyvän, valtiovarainministeriön koordinoiman Avoimen tiedon ohjelman 2013-2015 käynnistämistä 3 hallituksen em. kärkihankkeen vauhdittamiseksi sekä julkisen hallinnon ICT-strategian ICT 2015 raportin 4 ehdotusten toimeenpanemiseksi. Valtiovarainministeriö asetti edellä mainitun Avoimen tiedon ohjelman sen organisaation toimikaudeksi 17.5.2013 30.6.2015 5. Ohjelman tavoitteena on, että kaikki merkittävät julkiset tietovarannot ovat vuoteen 2020 mennessä verkossa saatavilla koneluettavassa muodossa maksutta selkein käyttöehdoin ottaen huomioon tietosuo muut lainsäädäntöön perustuvat rajoitukset. Avoimen tiedon ohjelmalla vauhditetaan julkisen hallinnon tiedon avaamista käyttöä. Ohjelman puitteissa puretaan tiedon käytön esteitä sekä luodaan kannustimia edellytyksiä tiedon avaamiselle sekä sisältöjen palvelujen kehittämiselle. Osana ohjelmaa toteutetaan omina hankkeinaan julkishallinnon tietovarantojen löytämistä hyödyntämistä helpottava kansallinen dataportaali avoimeen dataan perustuvien palvelujen kehittämisympäristö. Suomi hyväksyttiin 23.4.2013 kansainväliseen Avoimen hallinnon kumppanuusohjelmaan. 6 Yhtenä teemana Suomen toimintasuunnitelmassa 7 on avoin tieto, jonka osalta Suomi on tehnyt seuraavat sitoumukset: 1) avataan julkaistaan uusia tietovaranto sekä muutetaan nykyisiä koneluettavaan muotoon, 2) [tehdään] avoimen datan tiedon käyttöehdot selkeiksi 3) vahvistetaan henkilötietojen, tietosuon avoimen datan yhteensovittamiseen tarvittavaa osaamista ymmärrystä. Työ- elinkeinoministeriön hallinnonalan tietohallintohallintostrategian yhtenä periaatteena on tukea hallitusohjelman avoin data linuksen toteutumista. 8 1 http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderid=1551281&name=dlfe-11828.pdf 2 VN periaate 5.10.2011, vastuuministeriöt VM, TEM, LVM, OKM 3 https://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/02381_avoin_tieto/index.jsp 4 http://www.tem.fi/files/35440/ict2015_raportti_final.pdf; julkisen tiedon hyödyntämisestä s. 32-35. 5 http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/02381_avoin_tieto/index.jsp 6 Avoimen hallinnon kumppanuushanke, Open Government Partnership OGP, on maailmanlaajuinen ponnistus hallinnon kehittämiseksi. Se on perustettu presidentti Obaman aloitteesta YK:n yleiskokouksen yhteydessä, mutta se ei ole YK:n hanke. Kumppanuusohjelma käynnistettiin syyskuussa 2011, jolloin mukana oli kahdeksan valtiota nyt mukana on 47 valtiota. 7 http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet puheet/01_tiedotteet/20130424suomih/name.jsp 8 TEM tietohallintostrategia 19.6.2012
6 (29) Työ- elinkeinoministeriön opetus- kulttuuriministeriön laatimaan Tutkimus- innovaatiopolitiikan toimintaohjelmaan 9 sisältyy Avoimen datan ohjelmaa tukeva toimenpide: Kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi julkisen tiedon avaamisen ohjelmaa tukevien koulutus-, neuvonta-, verkostoitumis- muiden tukipalvelujen rakentaminen sekä julkista tietoa hyödyntävän liiketoiminnan edistämistoimet. Julkisen tiedon avaamisen hyödyntämisen vauhdittaminen on toimenpidekohteena myös työ- elinkeinoministeriön Kysyntä- käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimintaohjelmassa. 10 EU-tasolla Euroopan komissio julkisti joulukuussa 2011 EU:n avoimen datan strategian antoi tiedonannon Avoin data - Innovoinnin, kasvun läpinäkyvän hallinnon moottori. Osana avoimen datan strategiaa komissio teki ehdotuksen ns. PSI-direktiivin muuttamisesta. 11 Muutosehdotukset koskevat direktiivin soveltamisalan laajentamista kirstoihin (ml. yliopistokirstot), arkistoihin museoihin, julkisen sektorin tietoaineistojen luovutuksia koskevia maksu, riippumattoman toimivaltaisen viranomaisen valvontaa, tiedon hyödyntämistä helpottavia käytäntöjä sekä jäsenvaltioiden säännöllistä raportointia. Euroopan parlamentti neuvosto hyväksyivät PSI-direktiiviin tehtävät muutokset kesäkuussa 2013 12. Komissio on avannut EU:n laajuisen julkisen tiedon dataportaalin beta-version. 13 Tarkoituksena on, että EU:n toimielinten virastojen sekä kansallisten viranomaisten uudelleen käytettävissä oleva data on löydettävissä saatavissa tämän portaalin kautta. INSPIRE-direktiivi (Infrastructure of the Spatial Information in Europe), joka liittyy välillisesti avoimen datan tuottamiseen tiedon yhtenäistämisen kautta, määrittelee Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuria. Se ei velvoita viranomaisia avaamaan tietoan vaan yhtenäistää julkisen hallinnon paikkatietoaineistojen -palvelujen saatavuutta sekä velvoittaa viranomaiset kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot saattamaan ne tietoverkon kautta yhteiskäyttöön 14. Direktiivi koskee niitä viranomaisten hallussa olevia sähköisiä, julkisia paikkatietoaineisto, jotka kuuluvat direktiivin liitteissä mainittuihin paikkatietoryhmiin. Toteutus tapahtuu vaiheittain vuoteen 2019 mennessä. TEM:n hallinnonalalla direktiivin toimeenpano koskee pääosin Geologian tutkimuskeskuksen aineisto. 2. TEM:n hallinnonalan tietovarantojen avaamista edistävä työryhmä Työ- elinkeinoministeriön tieto-osasto asetti TEM:n hallinnonalan tietovarantojen paremman hyödyntämisen tietovarantojen julkisen saatavuuden lisäämiseksi työryhmän alle 1.9.2012-30.4.2013. Ryhmän tehtäväksi annettiin tarkentaa valtioneuvoston periaatepäätöksen (3.3.2011) hallituksen muiden linusten mukaisesti yleiset periaatteet, joita hallinnonalalla noudatetaan tietovarantojen avaamisessa 9 12.12.2012; Toimenpide 20: VM, TEM muut ministeriöt. 10 https://www.tem.fi/files/27546/jasentely toimenpideohjelma.pdf 11 Euroopan parlamentin neuvoston direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 2003/98/EY http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${appl}=akirt&${base}=akirt&${thwids}=0.1/1364 218921_462993&${TRIPPIFE}=PDF.pdf. 12 http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do?pubref=-//ep//text+ta+p7-ta-2013-0275+0+doc+xml+v0//fi 13 www.open-data.europa.eu 14 Suomessa INSPIRE-direktiivin toteuttamisesta on säädetty laissa (421/2009) asetuksessa (725/2009) paikkatietoinfrastruktuurista.
7 (29) selventää konkretisoida käsitteistö, mitä tietovarantojen avaamisella sekä niiden saatavuuden uudelleenkäytettävyyden parantamisella tarkoitetaan organisoida ministeriön hallinnonalan muiden virastojen laitosten tietovarantojen kartoitus samalla kartoittaa mahdollisuudet avata tieto julkiseen käyttöön yhteistyössä virastojen laitosten kanssa selvittää hallinnonalan tietovarantojen avaamiseen liittyvät lainsäädännön muutostarpeet -vaikutukset virastojen tulorahoitukseen pyrittäessä tietoluovutuksissa ensisiiseen maksuttomuuteen/irrotuskustannuksia vastaaviin veloituksiin tietoluovutuksissa sekä mahdolliset kompensaatiotarpeet budjettirahoituksella selvittää tietovarantojen avaamiseen liittyvät tekniset hallinnolliset esteet, muutostarpeet niistä aiheutuvat kustannukset tehdä ehdotuksia tietovarantojen laajempaa käyttöä edistäviksi yhteistyötavoiksi mittareiksi, joilla tietovarantojen käytön kehittymistä voidaan mitata. Työryhmän puheenjohtaksi nimitettiin kehitysjohta Tiina Tikka ministeriön tietoosastolta, varapuheenjohtaksi kaupallinen neuvos Antti Eskola elinkeino- innovaatio-osastolta jäseniksi kehittämispäällikkö Petri Honkanen, tietopalvelupäällikkö Anne Hurmalainen neuvotteleva virkamies Päivi Tommila tieto-osastolta, neuvotteleva virkamies Ilkka Mella alueosastolta, hallitusneuvos Antti Riivari työelämä- markkinaosastolta sekä ylitarkasta Hanne Siikavirta energiaosastolta. 3. Mitä avoimella tiedolla tarkoitetaan Julkisen sektorin hallussa olevan tiedon edistämisen laa-alaisuutta kuvaa se, että käsite hallinnon avoin tieto (Open Government Data, Open Data) on vakiintumassa tarkoittamaan varsin laalti julkishallinnon organisaatioiden julkisin varoin tuottamaa sähköisessä muodossa olevaa tietoa (raakadataa, tekstiä, kuvia, muuta sisältöä), joka on 15 koneluettavassa muodossa (esim. xml, json jne), jota toiset järjestelmät ymmärtävät voivat käyttää saatavissa ilman erillistä sopimusta suoraan tietoa tuottavan viranomaisen järjestelmästä löydettävissä internetistä joko viraston sivuilta tai ns. datakatalogipalvelusta, joka kokoaa esittää hallinnon avoimia tietovaranto yhdenmukaisessa muodossa maksutonta vapaasti tarjolla niin virastoille, yrityksille, yhteisöille kuin kansalaisille. lisensoitu tarkoituksenmukaisesti tietoaineiston yhteydessä on kerrottu, millaisin käyttöehdoin -rajoituksin aineistoa saa tkokäyttää Avoin tieto hallinnon avoimuus Avoimella hallinnolla tavoitellaan entistä läpinäkyvämpää, tuloksellisempaa tilivelvollisempaa hallintoa. Hallinnon avoimuus lisää mahdollisuuksia hallinnon kansalaisten väliseen vuorovaikutukseen kansalaisten osallistumiseen asioiden valmisteluun ideoinnista päätöksentekoon. Avoimessa hallinnossa julkinen tieto on helposti saatavilla löydettävissä. Luvussa 1 kuvatuissa valtioneuvoston työryhmien linuksissa laajennetaan tavoite avoimesta hallinnosta avoimeen tietoon. Voidaan sanoa, että tieto on sitä avoimempaa, mitä vähemmän sen saatavuuteen, käyttöönottoon eri muodoissa käyttöön liittyy rajoitteita. 15 Lähde: Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivä, Marko Latvanen 26.10.2011
8 (29) Suuri osa julkishallinnon kokoamista, tuottamista ylläpitämistä tiedoista on julkisuuslainsäännön perusteella julkista. Julkisen sektorin hallinnoima tieto on julkista, jos sitä ei ole määritelty salassa pidettäväksi. Tietoluovutuksia rajoittaa kuitenkin henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset.. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sääntelee viranomaisten asiakirjojen muiden tietoaineistojen julkisuutta salassapitoa sekä tiedon antamista asiakirsta siihen liittyvää menettelyä. Laki sääntelee myös viranomaisten velvollisuutta toteuttaa hyvää tiedonhallintatapaa, johon sisältyvät tietoturvallisuusvaatimukset. Lisäksi laissa on säännökset viranomaisten velvollisuudesta edistää tiedonsaantia sekä siitä, missä tapauksissa asiakirn luovuttamisesta ei peritä maksua. Asiakir määritellään julkisuuslaissa suhteellisen laasti. Asiakirlla tarkoitetaan julkisuuslaissa kirllisen kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla. EU-komissio kiinnitti PSI-direktiivin 2003/98/EY muutosehdotuksessaan huomiota siihen, että direktiiviin ei sisälly velvoitetta sallia saatavilla olevien asiakirjojen uudelleenkäyttö. Päätös uudelleenkäytön sallimisesta tai kieltämisestä jää jäsenvaltion tai asianmukaisen julkisen sektorin elimen tehtäväksi. Osassa jäsenvaltioista oikeus tietoaineistojen uudelleenkäyttöön on yhdistetty tiedon saatavuuteen siten, että kaikkia yleisesti saatavilla olevia asiakirjo voi käyttää uudelleen. Toisissa jäsenvaltioissa näiden kahden oikeuden välinen yhteys on epäselvempi, mikä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta. Komissio katsoikin, että direktiivillä olisi säädettävä jäsenvaltioille selkeä velvoite sallia kaikkien yleisesti saatavilla olevien asiakirjojen uudelleenkäyttö. Mahdollisilla uudelleenkäyttöä koskevilla ehdoilla ei muutetun direktiivin mukaan saa tarpeettomasti rajoittaa mahdollisuuksia käyttää asiakirjo uudelleen. Avoin tieto uudelleenkäytön tekninen helpottaminen Julkisten tietoaineistojen hyödyntämistä edesautetaan helpottamalla erityisesti kulttuuriaineistojen digitointia jo valmiiksi digitaalisessa muodossa olevien tietoaineistojen uudelleenkäyttöä. Lisäksi korostetaan sitä, että uudet tietoaineistot olisi helppo löytää ne koottaisiin tuotettaisiin sellaisessa muodossa sellaisille alustoille sekä sellaisin käyttöehdoin, että niiden uudelleenkäyttö olisi mahdollisimman vaivatonta. Tärkeä tekninen tavoite esimerkiksi PSI-direktiivin muutoksessa on tietoaineiston uudelleenkäyttöön kannustavien käyttöehtojen ohella tietoaineiston koneluettavuus, jolla tarkoitetaan sitä, että tietojärjestelmien tietokoneohjelmien on mahdollista identifioida poimia digitaalisista tietoaineistoista hyödyllisiä tieto käsitellä niitä edelleen, esimerkiksi yhdistellä niitä muista lähteistä saataviin tietoihin. Avoin tieto maksuttomuus Julkisen tiedon avaamisessa edetään kohti pääsääntöistä maksuttomuutta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 3.3.2011 mukaan tietoa luovutetaan luovuttan kannalta kustannustehokkaasti, kansantalouden kokonaisedun mukaisesti käyttäjälle pääsääntöisesti maksutta. Tietojen vastaanottan tulee maksaa tietojen luovuttalle aiheutuneet kustannukset, mikäli tietojen luovutusta joudutaan sovittamaan vastaanottan tarpeisiin tai määriteltyä peruspalvelutasoa nostetaan. Tietoaineistojen luovutuksessa siirrytään käyttäjälle pääsääntöisesti maksuttomiin tietoluovutuksiin vaiheittain. Vuoden 2013 alussa tuli voimaan maksuttomuus julkishallinnon sisällä tietohallintolaissa mainittujen tietojärjestelmien osalta (väestötietojärjestelmä, kiinteistötietojärjestelmä sekä yritys- yhteisötietojärjestelmä). Em. periaatepäätöksen
9 (29) mukaan tapaukset, joihin liittyy tarve hinnoittelua koskevaan harkintaan tai maksulliseen palvelutoimintaan, tulee määritellä osana vaiheittaista prosessia. Ranveto siitä, miltä osin tieto tulisi luovuttaa vastikkeettomasti milloin viranomainen on oikeutettu perimään tiedon luovutuksesta varsinkin ns. liiketaloudellista maksua, on yksi kiistellyistä keskustelunaiheista puhuttaessa tietovarantojen avaamisesta. VM:n raportissa Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet käytännöt (VM 2/2012) asiaa on käsitelty ennen kaikkea julkisuuslain maksuperustelain näkökulmasta. ETLAn selvityksessä Julkisesta datasta avoimeen dataan vuodelta 2012 todetaan, että Suomessa julkisen datan jälleenhyödyntämistä vaikeuttaa ennen kaikkea julkisen sektorin datan hinnoittelu epäselvyys käyttöoikeuksista. On epäselvää, onko hinnoittelussa kyse käyttöoikeuksien myöntämisestä vai palvelusta perittävästä kustannuksesta. Kesäkuussa 2013 Euroopan parlamentissa hyväksytyn muutettu PSI-direktiivi raa julkisen sektorin tietoaineistojen luovutuksesta perittävät maksut pääsääntöisesti tietoaineistojen jäljentämisestä, saataville asettamisesta kelusta aiheutuviin rakustannuksiin. Poikkeuksen pääsääntöön muodostavat julkisen sektorin organisaatiot, joiden toiminnan rahoituksesta merkittävä osa katetaan tietoluovutustuloilla. Työ- elinkeinoministeriön hallinnonalalla tietovarantojen luovutuksista kolmansille osapuolille on pääasiassa saatu tulo vain PRH:ssa GTK:ssa. Suurin osa tuloista on tietopalvelutulo PRH:n kaupparekisteritietojen yritys- yhteistötunnusrekisterin tietoaineistojen luovutuksista. Avoin tieto sallivat käyttöehdot Edellä esitetyssä määrittelyssä ei vielä täsmennetä millainen avoimeen tietoon liittyvä tarkoituksenmukainen lisenssimalli olisi millaiset käyttöehdot sitä koskisi. Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet käytännöt -raportissa on esitetty ehdotus julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimalliksi. Luonnostellun lisenssin ehdoissa lukisi käyttöoikeuksista, että kyseessä on maailmanlaajuinen, maksuttoman, peruuttamattoman rinnakkaisen käyttöoikeuden myöntävä lisenssi, jolla aineistoa voi vapaasti kopioida levittää, muokata hyödyntää kaupallisesti ei-kaupallisesti, yhdistellä muihin tuotteisiin käyttää osana sovellusta tai palvelua. Julkisen hallinnon lisenssimallia työstetään parhaillaan valtiovaranministeriön asettamassa JHS-työryhmässä 16. Ehdotettua lisenssimallia käytetään jo nyt sellaisenaan tai hieman muokattuna monessa julkisen hallinnon avaamassa tietovarannossa. Muun muassa Geologian tutkimuskeskus on julkistanut oman avoimen tuotelisenssinsä, joka noudattelee pitkälti em. julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimallia 17. Tiedon avaamiseen liittyviä termejä käsitteitä TEMin hallinnonalan tietovarantojen avaamisen työryhmä viittaa tiedon avaamiseen liittyvien termien käsitteiden määrittelyn osalta em. Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet käytännöt raportin 18 liitteessä 6 esitettyyn taulukkoon. Julkisen tiedon avaamiseen liittyvä käsitteistö on kansainväliselläkin tasolla vakiintumatonta. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa oikeusministeriön alainen julkisen sektorin tietoaineistojen hyödyntämistä edistävä neuvoa-antava paneeli APPSI on käynnistänyt tiedon avaamiseen liittyvän wikisanastohankkeen, jota ylläpidetään maan kansallisarkiston verkkosivuilla. 19 Sanastoon on koottu tähän mennessä noin 70 termiä, joil- 16 http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/projects/avoimen-datan-lisenssimalli. Ks. myös ETLAn keskustelualoitteita nro 1277 17 http://www.gtk.fi/_system/print.html?from=/kayttoehdot/index.html 18 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut asiakirt/01_julkaisut/076_ict/20120208julkis/name.jsp 19 http://www.nationalarchives.gov.uk/appsi/appsi-glossary-a-z.htm
10 (29) le kullekin sanaston käyttäjät ovat voineet antaa vakiintuneisuutta, osuvuutta selkeyttä kuvaavan pisteytyksen. Julkisen tiedon avaamisen edelläkävijöitä Suomessa Ensimmäisenä Suomessa ovat avautuneet paikkatietoaineistot kun Maanmittauslaitos (MML) avasi omat aineistonsa maksutta kaikkien toimijoiden, yhteisöjen kansalaisten käyttöön hyödynnettäväksi Kansallisen Paikkatietostrategian 20 mukaisesti. Ministeriössä hallinnonalalla toimiva paikkatietotyöryhmä toimii paikkatietojen avaamisen hyödyntämisen edistämiseksi yritystoiminnassa palveluissa. Nämä tavoitteet ovat myös vahvasti esillä uudistettavassa Kansallisessa Paikkatietostrategiassa painottuvat keväällä asetetun Paikkatietoneuvottelukunnan työssä. Datan avaamisen edelläkävijöitä Suomessa ovat mm. Helsingin kaupunki, ympäristöhallinto, Liikennevirasto kirstot. Esimerkkejä avauksista: Helsinki Region Infosharen (HRI) palvelut, erilaiset paikkatietoportaalit, data.suomi.fi, ympäristö- paikkatietopalvelu OIVA, Maanmittauslaitoksen maastotiedot (1.5.2012), Tilastokeskuksen statfinaineisto (vaiheittain 2012 alkaen), Verohallinnon yhteisöverodata (2012), Metlan metsävarakartat (2012), Museoviraston kulttuuriperintöjen muinaismuistojen paikkatietoaineistot (2012), THL:n Sotkanet-tietokanta (2013), Ilmatieteen laitoksen data (kesäkuu 2013). Yleensä avattujen tietoaineistojen käyttäjämäärät ovat avaamisen jälkeen kasvaneet huomattavasti. Turvallisuus- kemikaaliviraston (TUKES) kaivosrekisterin karttaaineiston katselupalveluun tuli vuonna 2012 noin seitsemän miljoonaa palvelupyyntöä, mikä osaltaan liittyy kaivosasioiden näkyvyyteen mediassa. Geologian tutkimuskeskuksen katselupalveluun tuli viime vuonna runsaat kuusi miljoonaa palvelupyyntöä, mikä on noin 2,5 kertaa edellisen vuoden määrä (INSPIRE, Jäsenmaan raportti: Suomi, 2010-2012). 4. Työ- elinkeinoministeriön hallinnonalan tietovarannot Valtiovarainministeriö pyysi marraskuussa 2012 ministeriöiltä ehdotuksia tietovarantojen avaamiseksi sekä edellytti, että ministeriöt kartoittavat avatut avattavat tietovarannot hallinnonalallaan osana valtiontalouden vuosien 2014-2017 kehysvalmistelua. Kartoituspyynnön liitteessä todettiin, että julkisten tietoaineistojen avaaminen on hallituksen kärkihanke että tietovarantojen avaamisessa edetään em. VM:n johdolla toimineen Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden käytön edistäminen työryhmän ehdotusten mukaisesti selkeyttämällä vaihtelevia maksukäytäntöjä tukemalla julkisen sektorin hallussa olevien tietojen käytön lisäämistä. Tietovarantojen kartoituspyynnössä todettiin niin ikään, että avaamisen toteutuksessa tähdätään suunnitelmalliseen, hallittuun etenemiseen ottaen huomioon taloudelliset vaikutukset tietovaranto ylläpitävien viranomaisten toimintaedellytysten turvaaminen. TEMin hallinnonalan tietovaranto kartoittava työryhmä teki pyydetyn kartoituksen kohdistaen huomion erityisesti hallinnonalan digitaalisessa muodossa oleviin tietovarantoihin sekä ministeriön hallinnonalan organisaatioiden mahdollisuuksiin saattaa tietovaranto koneluettavassa muodossa tkohyödynnettäväksi. 20 http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusar/newfolder/5tup40qjk/mmm 2010_3.pdf
11 (29) 4.1 Tietovarantokartoituksen kohteena olevat virastot Työ- elinkeinoministeriön konserniohuksen piiriin kuuluu yli 30 organisaatiota. Hallinnonalan virastot virastokokonaisuudet (ELY-keskukset, TE-toimistot) ovat erikokoisia ne ylläpitävät erilaisia tietovaranto, joista seuraavassa esitetään yleiskuvaus. Patentti- rekisterihallituksella (PRH) on ainoana virastona on ns. perustietovaranto (yritys- yhteisötietojärjestelmä YTJ) 21. PRH ylläpitää kauppa-, yrityskiinnitys-, säätiö-, yhdistys-, tavaramerkki-, malli- sekä patenttirekisterejä. Se saa nykyisin huomattavia tulo tietojen myynnistä. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on valtion sektoritutkimuslaitos, joka keskittyy maankamaran luonnonvarojen tutkimukseen, geologisen tiedon sekä lisäarvon tuottamiseen elinkeinoelämälle viranomaisille. Sen tehtävänä on mm. kartoittaa tutkia maankamaraa, sen luonnonvaro niiden kestävää käyttöä, tuottaa geologista perustietoa päätöksentekijöille lisäarvoa elinkeinoelämälle, vastata alansa kansallisesta tietopalvelusta tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palvelu. Näiden tehtävien hoitamiseen GTK:lla on laat tietovarannot, joista merkittävin osa on paikkatietoa. Paikkatietojen keluun ylläpitoon liittyvistä kansallisista velvoitteista on säädetty paikkatietolaissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- tutkimuspalvelu sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille julkiselle sektorille. Sen julkaisu- tutkimusrekistereissä on tiedot yli 50 000 VTT:n henkilöstön julkaisusta tai tutkimushankkeiden yhteydessä ilmestyneistä artikkeleista, esitelmistä, raporteista kirjoista. Teknologian innovaatioiden kehittämiskeskus - Tekes rahoittaa kasvuun uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä. Sen tietovarannot koostuvat pääosin asiakkuudenhallinta- rahoitusrekistereistä. Energiamarkkinavirasto, Mikes, Tukes sekä Kilpailu- kuluttavirasto kokoavat ylläpitävät valvontaviranomaisrekistereitä. Energiamarkkinavirasto valvoo edistää sähkö- maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä tukee ilmastotavoitteiden uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista. Energiamarkkinaviraston tietovarannot liittyvät viraston toimintaan päästökauppa- sähkön tuotantotukiviranomaisena. Energiamarkkinavirasto edistää myös kilpailulle perustuvaa sähkömarkkinoiden toimintaa ylläpitämällä palvelua, jolla kansalaiset voivat verrata sähköenergian tarjoushinto. Mittatekniikan keskus (MIKES) työskentelee Suomessa tehtyjen mittausten, testausten tarkastusten luotettavuuden varmistamiseksi kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Se toimii testaus-, kalibrointi-, tarkastus- sertifiointilaitosten EMAS-todentajien 22 kansallisena akkreditointielimenä. MIKES huolehtii myös muusta 21 Yleisesti käytetyn määrittelyn mukaan Suomen perusrekistereitä ovat väestötietojärjestelmä (VTJ), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) sekä yritys- yhteisötietojärjestelmät. Yritystieto- yhteisötietojärjestelmät sisältävät keskeiset yrityksiä yhteisöjä koskevat tiedot. Järjestelmäkokonaisuuden muodostavat Patentti rekisterihallituksen ylläpitämät kaupparekisteri, säätiörekisteri yhdistysrekisteri, verohallinnon patentti- rekisterihallinnon yhteisesti pitämä yritys- yhteisötietojärjestelmä sekä Tilastokeskuksen ylläpitämä yritys- toimipaikkarekisteri. Lähde: https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut asiakirt/01_julkaisut/08_muut_julkaisut/20110705perust/vrk_ PERTIEVA_2011_FIN.pdf Myös TE-toimistojen asiakasrekisterijärjestelmää (URA) on tietosisältönsä laajuuden puolesta verrattu usein perustietovarantoihin. 22 The Eco-Management and Audit Scheme. MIKES varmistaa ympäristötodentajien pätevyyden vastaa todentajien akkreditoinnista Suomessa.
12 (29) säädösperusteisesta teknisen toiminnan pätevyyden arviointitoiminnasta. Se ylläpitää kehittää tutkimustoiminnallaan kansallista mittanormaalijärjestelmää sekä tarjoaa korkealaatuisia kalibrointe sekä metrologian asiantuntipalvelu. Turvallisuus- kemikaalivirasto (TUKES) valvoo edistää teknistä turvallisuutta luotettavuutta ihmisten, ympäristön omaisuuden suojelemiseksi. Toimialo ovat sähkö hissit, vaaralliset aineet, painelaitteet, mittalaitteet, lometallituotteet, pelastustoimen laitteet sekä rakennustuotteet. Kilpailu- kuluttaviraston tehtävät liittyvät kilpailu- kuluttapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttan taloudellisen oikeudellisen aseman turvaamiseen. Virastossa hoidetaan myös kulutta-asiamiehen valvontatehtävät. Kuluttatutkimuskeskus tuottaa välittää tutkimustietoa kulutuksesta kuluttakäyttäytymisestä sekä niihin kiinteästi liittyvästä markkinoiden, talouden yhteiskunnan kehityksestä. KTK:n julkaisurekisterissä on tiedot kaikista KTK:n julkaisusarjoissa ilmestyneistä julkaisuista henkilöstön muusta julkaisutoiminnasta vuodesta 1991 lähtien. KTK:n ylläpitämä KULTU-tutkimustietokanta sisältää Suomessa kuluttan näkökulmasta tehtyjen tutkimusten viitetiedot vuodesta 1990 lähtien. Huoltovarmuuskeskus (HVK) suunnittelee, ylläpitää kehittää Suomen taloudellisten perustoimintojen turvaamista erilaisten poikkeusolojen varalta yhdessä hallinnon elinkeinoelämän kanssa. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tehtävänä on markkinoida Suomen matkailutarjontaa ulkomailla, koordinoida matkailualan laatutyötä tukea tuotekehitystä sekä matkailun aluestrategioitten laatimista. MEK:n internet-sivuilta löytyy laasti mm. MEK:n teettämää tutkimustietoa matkailusta sekä Tilastokeskuksen tuottamia majoitustilasto. Viidentoista Elinkeino-, liikenne- ympäristökeskuksen (ELY-keskukset) tehtäviin kuuluu yritysten neuvonta-, rahoitus- kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet työvoimakoulutus, maaseudun kehittäminen, maatalous- kalatalousasiat, maahanmuuttoasiat, EU:n rakennerahastohankkeet sekä ammatillinen koulutus, kirsto-, liikunta-, opetus- nuorisotoimen tehtävät. Keskukset vastaavat teiden kunnossapidosta, tiehankkeista, liikenteen lupa-asioista, liikenneturvallisuudesta, joukko- saaristoliikenteestä sekä ympäristön- luonnonsuojelusta, alueiden käytön rakentamisen ohuksesta, ympäristön tilan seurannasta vesivarojen käytöstä hoidosta. 4.2 Tietovarantokartoituksen tulokset Työryhmä lähetti valtionvarainministeriön toimittaman kehysvalmistelupyynnön mukaisesti kyselyn TEM:n hallinnonalan virastoille. Virastoilta pyydettiin tieto sekä jo avatuista että kehyskaudella avattaviksi ehdotettavista tietovarannoista. Kyselyssä tiedusteltiin virastojen tietovarantojen julkisuus-, avaus- koneluettavuusastetta, avaamiseen liittyviä suunnitelmia, tietoluovutuksista perittävistä maksuista sekä sitä, millaisia muutoksia ao. tietovarantojen avaaminen maksujen perintään, lainsäädäntöön tai tietovarantojen käyttöehtoihin. Virasto pyydettiin arvioimaan myös tietovarantojen avaamisen säästö- kustannusvaikutuksia. Tietovarantokartoituksessa virastoilta saaduista vastauksista tunnistettiin yli 70 taloudellisesti, sisällöllisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävää tietokokonaisuutta tai -aineistoa. (ks. liite 1). Lisäksi jotkut virastoista ilmoittivat tieto talous- henkilöstöhallinnon tai asiakirhallinnon tietojärjestelmistään. Osa virastoista ilmoitti, että ne ovat jo avanneet tietovarantoan. Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin ilmeni, että tietovarannot eivät pääsääntöisesti ole vielä konekielisesti luettavissa, vaan tätä varten tarvittaisiin tekniset
13 (29) rapinnat. Myöskään kaikkien avatuiksi ilmoitettujen tietovarantojen käyttöehdoista -oikeuksista ei löytynyt riittävästi tietoa, vaikka tietovaranto olisikin viraston verkkosivuilla julkaistuna luettavissa. Tietovaranto säädellään yleensä joko lailla asetuksella ko. virastosta tai suoraan kyseiseen tietovarantoon liittyvällä substanssilainsäädännöllä (esim. laki asetus, yhdistyslaki, kaupparekisteriasetus jne). Virastojen vastauksista ilmenee, että tietovarantojen avaaminen ei edellyttäisi merkittäviä lainsäädäntömuutoksia. Näin siksi, että kyse on jo tällä hetkellä julkisuus- tai muun lainsäädännön perusteella julkisen tiedon avaamisesta. Joitakin virastojen omia päätöksiä tai ministeriön asetuksia maksullisista suoritteista joudutaan tarkistamaan. Virastojen diaareista asianhallintajärjestelmistä saa tieto julkisuuslain mukaisesti. Työryhmän kyselyssä osoittautui selvästi, että virastoilla ministeriöllä on valmiutta avata tietovarantoan. Jo kyselyn jälkeen, keväällä 2013, on avaamista viety hallinnonalalla eteenpäin. Virasto pyydettiin ryhmittelemään tietovarantojen avaamistarkasteluun sisältävät tietovarantonsa jo avattuihin, esteittä avattavissa oleviin, avaamisen selvittämistä edellyttäviin. Liitteessä 1 esitetyistä 75 tietovarannosta avatuiksi ilmoitettiin 20. Näistä kuitenkin koneluettavia teknisen rapinnan kautta on vain osa. esteettä avattavissa olevia tietovaranto ilmoitettiin 21. Näiden tietovarantojen aikaisimmaksi avaamisankohdaksi ilmoitettiin vuodet 2013-2015, joista suurimman osan aikaisin ankohta olisi vuosi 2014. 30 tietovarannon arvioitiin olevan mahdollisest, mutta avaaminen vaatii. Näiden tietovarantojen aikaisimmaksi avaamisankohdaksi arvioitiin pääosin vuosi 2017. Huoltovarmuuskeskus luokitteli kaikki tietovarantonsa sellaisiksi, ettei niitä voida avata. GTK mainitsi yhden salaiseksi luokiteltavan tietovarannon. Virastot ovat avanneet tai avaamassa tietovarantoan seuraavasti: Energiamarkkinavirasto on avannut sähkön nettihintapalvelun. Sähkön nettihintapalvelun sähköinen rapinta on avattu vuoden 2013 alkupuolella sähköisesti palvelussa olevia tieto hakeville. Energiamarkkinavirastolla on päästökaupan luvitus- raportointijärjestelmä sähkön tuotantotuen järjestelmä, jotka sisältävät myös julkisen puolen. EUkomissio ylläpitää päästökaupparekisteriä sen osalta konekielisen rapinnan avaaminen on komission asia. Geologian tutkimuskeskuksella on useita kymmeniä tietovaranto kallioperän, maaperän, turvevarantojen merigeologian osa-alueilla. GTK on tehnyt kesällä 2012 päätöksen avata kattavat kartta-aineistonsa eli keskeiset kansalliset geologiset tietoaineistonsa - kallioperä 1: 1 000 000 - kallioperä 1: 200 000 (DIGIKP100) - maaperä 1: 200 000 (DIGIMP200) - maaperäkartta 1: 20 000 / 1: 50 000 - Suomen maaperäkartta 1: 1 000 000 - pintageologiakartta 1: 1 000 000 OneGeology Europe - Suomen kallioperä 1: 5 000 000 - magneettinen korkealentoaineisto
14 (29) Huoltovarmuuskeskus totesi vastauksessaan, että sillä ei ole avattavissa olevia julkisia tietoaineisto. Kilpailu- kuluttavirasto ilmoitti vastauksessaan ministeriön kyselyyn, että Kuluttahallinnon tietojärjestelmä (KUTI-hanke) järjestelmän käyttöönotto tapahtuu vuonna 2013 kulutta-asiamiehen valvontailmoitusten sekä maistraattien kuluttaneuvontaan tulevien valitusten osalta. Järjestelmähanke kokonaisuudessaan tulee olemaan valmis vuoden 2014 loppuun mennessä. KUTI-järjestelmän data sisältää julkisuuslain 24 :n mukaisia tieto, joten mahdollinen järjestelmän tietojen avaaminen vaatii perusteellisen selvityksen. KKV ylläpitää rekisteriä Suomessa toimivista valmismatkaliikkeistä. Matkanjärjestäjien ulkomaisten matkanjärjestäjien välittäjien on annettava vakuus KKV:IIe. Matkatoimistorekisterin tieto on avattu viraston verkkosivuille, josta ennen valmismatkan ostamista voi käydä tarkistamassa: onko matkatoimisto rekisterissä, keskeiset rekisteritiedot (ytunnus, toimintamuoto, rekisteritunnus) onko matkatoimistolla voimassaoleva vakuus. Kuluttatutkimuskeskus on aloittanut keväällä 2013 kehittämistyön yhteiskunnallisesti historiallisesti merkittävien tutkimusaineistojensa tunnistamiseksi. Tarkoituksena on siirtää ne Arkistolaitokseen tai Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon pysyvään säilytykseen. Tavoitteena on aineistojen avoin hyödynnettävyys muissa tutkimushankkeissa. KTK:n julkaisurekisteri samoin kuin KTK:n ylläpitämä KULTU-tietokanta on avattu vuonna 2010 avoimeen käyttöön. Erityisiä konelukemista tukevia teknisiä rapinto ei tarjota, mutta tieto on hyödynnettävissä laassa käytössä olevalla PrettyLib-järjestelmällä. Matkailun edistämiskeskus on julkaissut verkkosivuillaan pdf-muodossa matkailututkimuksia sekä suositeltu matkailutuotteita vientikelpoisuuskriteerejä koskevat tietovarantonsa. Lisäksi viraston kuvapankista on saatavissa kuvia matkailun edistämistarkoituksiin. Mittatekniikan keskus ylläpitää verkkosivustoillaan html- pdf-muotoista listausta FI- NAS-akkreditointipalvelun akkreditoimien toimielinten yhteystiedoista niiden pätevyysalueista. Patentti- ylläpitää kauppa-, yrityskiinnitys-, säätiö-, yhdistys-, tavaramerkki-, malli- sekä patenttirekisterejä. Patentti- hyödyllisyysmallihakemusten päiväkir sekä patentti- hyödyllisyysmallirekisterin tiedot samoin kuin tiedot Suomessa voimaan saatetuista eurooppapatenteista suomalaisista hyödyllisyysmalleista on avattu verkossa luettaviksi, mutta ne eivät ole saatavissa konekielisessä muodossa. PRH verohallinto ylläpitävät yhdessä yritystunnusrekisteriä (YTJ-tietopalvelua), jossa on tiedot yritysten yhteisöjen tunnistetiedoista, sekä tieto rekistereistä joihin ko. yksikkö on merkitty. Järjestelmällä ei ole kuitenkaan vielä avointa rapintaa. Sama koskee kaupparekisterin kuulutustietopalvelua. PRH:n ylläpitämä kaupparekisterin tiedoista osa on maksutta saatavilla www.virre.fi -tietopalvelun kautta. Valtaosa kaupparekisterin tietoluovutuksista on kuitenkin ollut maksullista tietoluovutustulot ovat olleet vaat 2,9 milj. euroa vuonna 2011. PRH toteaa vastauksessaan, että kaupparekisteritiedot sisältävät runsaasti henkilötieto, mikä tulisi huomioida henkilötietolainsäädännön näkökulmasta. Rekistereitä on suuri joukko, niiden tietosisältöihin kohdistuu erilaisia rajoituksia niissä käytetään erilaisia tietojärjestelmiä. Rekisterien suuresta määrästä järjestelmien erilaisuudesta johtuen ei myöskään rapintojen rakentamisen kustannuksia ole voitu tällä aikataululla riittävän tarkasti selvittää. Ministeriö on vuosien 2014-2017 kehysvalmistelun yhteydessä tehnyt ehdotuksen pilottikokeiluksi avoimen rapinnan rakentamisesta kahteen PRH:n tietovarantoon (ks. jäljempänä luku 6.3).
15 (29) Tekes toteaa vastauksessaan, että sen rahoittamien hankkeiden rahoitustiedot, jotka julkistetaan nykyään verkkosivuilla, on avattavissa, kunhan luodaan turvalliset menettelyt luottamuksellisen tiedon suoamiseen. Sama koskee EU-puiteohjelman tietovaranto. Nyt Tekesillä on Internet-sivuillaan excel-tai pdf-taulukkona julkaistu yrityksille maksettu myönnetty Tekesin rahoitus vuodesta 2008 pdf-taulukkona Tekesin tukea saaneet konkurssiin menneet yritykset sekä muita tuoreimpia tunnusluku. Tekes on myös avannut sen rahoittamia hankkeita kuvaavan hankegallerian 23. Lisäksi käytettävissä on hakupalvelu, jolla voi hakea käynnissä olevia julkisen tutkimuksen projekte. Turvallisuus- kemikaalivirasto (TUKES) on julkaissut mineraali- kaivosrekisterin 1.10.2010. Maaliskuussa 2013 TUKES avasi paikkatietoikkunassa neljätoista tiedostoa, jotka sisältävät voimassa olevien, uusien karenssissa olevien valtaus-, varaus- kaivospiirialueiden sekä uuden kaivoslainmukaisten malminetsintälupa-, kullanhuuhdontalupa-, varaus- kaivoslupahakemusten perustiedot rat yleiskoordinaatistossa. Käyttöehtojen mukaan aineistoa ei saa julkaista ilman TUKESin lupaa eikä sitä saa myydä tai muulla tavalla luovuttaa. VTT on avannut julkaisu- tutkimusrekisterinsä, mutta tiedot eivät ole konekielisinä saatavissa. ELY-keskusten tietovarantokartoitus tietoaineistojen avaamisen suunnittelu tulisi toteuttaa osana eely-ohjelmaa yhteistyössä ELY-keskuksia ohavien tahojen kanssa. Työ- elinkeinoministeriön tietovarannot Työ- elinkeinoministeriön tietojärjestelmäselosteissa 24 on lyhyesti kerrottu mm. tietojärjestelmän vastuutaho, käyttötarkoitus, tietolähteet päivitystiheys sekä se sisältääkö järjestelmä julkisia, osin julkisia vai salassa pidettäviä tieto. Ministeriössä kartoitetaan parhaillaan asiakirjojen tietojärjestelmien tietoturvaperusteita osana asiakirhallinnon tietojärjestelmien perustason auditointia. Tässä yhteydessä järjestelmien vastuutahoilta tiedustellaan järjestelmien sisältämien tietojen julkisuusastetta myös sitä olisiko järjestelmä avattavissa. Seuraavassa esitetään katsaus keskeisiin työ- elinkeinoministeriön ylläpitämiin tietovarantoihin niiden avaamistilanteeseen. HILMA on työ- elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen julkisten hankintojen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat hankinnoistaan, joiden ennakoitu arvo ylittää hankintalaissa asetetut kansalliset kynnysarvot (30 000 euroa tavara- useimmissa palveluhankinnoissa). HILMA:sta on saatavissa tieto rapinnan yli kolmansille osapuolille. Rapinnan tarvitsi esittää pyynnön sähköpostitse saa vastauksena sopimuspohn rapintakuvaukset. Sopimuksen liitteeksi käyttäjän on annettava palvelukuvaus palvelusta, johon HILMA:n dataa käytetään. Historiatieto ei nykyisellään ole HILMAsta saatavissa, vaan ne luovutetaan vuosittain tutkimuskäyttöön Tampereen yliopiston ylläpitämään Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, jossa tieto on vuodesta 2007 alkaen. EU:n uusi julkisia hankinto koskeva direktiivi on tulossa voimaan vuoden 2013 syksyllä 25. Jäsenmailla on sen voimaan tulon jälkeen kahden vuoden toimeenpanoaika. Siinä yhteydessä myös HILMA-järjestelmää uusitaan. Uudistuksen yhteydessä voidaan tarkastella mahdollisuutta myös historiatietojen avaamisen julkiseen käyttöön. Näin ollen historiatietojen avaaminen voisi olla ankohtaista mahdollista vuosina 2015-16. 23 www.hankegalleria.fi 24 https://www.tem.fi/ministerio/asiointi yhteystiedot/rekisteriselosteet/tietorjestelmaselosteet 25 http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2011:0896:fin:fi:pdf
16 (29) Toimiala Online on työ- elinkeinoministeriön ylläpitämä internet-tietojärjestelmä, joka sisältää laan tilastoaineiston yritystoiminnan liiketoimintaympäristön kehityksestä, talouden kehityksestä sekä barometrikyselyjen tuloksista että ennusteista. Tilastotiedon tuottajia ovat mm. Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Suomen Yrittäjät Finnvera, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Valtiovarainministeriö (VM), Eurostat sekä työ- elinkeinoministeriö (TEM). Suuri osa aineistosta on myös aluetasoista. Tieto on tilastotaulukoissa saatavilla CSV-, XLS- PX-muodossa. Osa Toimiala Onlinen tietokannan tiedoista on maksullista, mutta jo tällä hetkellä on maksuttomana saatavilla suuri määrä tilastotietoa, joita em. tiedontuottat toimittavat Toimiala Onlinen tietokantaan. Käyttöehtojen mukaan tietoaineistojen oikeudet kuuluvat niiden tuottajille. Aineiston jälleenmyynti, sen osien ammattimainen edelleen luovuttaminen tai palvelun olennainen hyödyntäminen tällaisessa toiminnassa on kielletty. Toimiala Onlineen on tarkoitus rakentaa avoin rapinta, jolloin tietojen konekielinen hyödyntäminen olisi nykyistä helpompaa. Työ- elinkeinoministeriön työnvälitystilasto sisältää tilastotieto TE-toimistojen asiakkaista: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista työnantajien TE-toimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista sekä lisäksi toimenpiteistä, joilla työnhakijoiden työllistymistä pyritään edistämään. Tiedot perustuvat URA-asiakasrekisterin tietoihin. Työnvälitystilasto on luottamuksellista tietoa etukäteen määriteltyyn julkistamisankohtaan asti, jonka jälkeen se on julkista. Perusaineisto (yksilötietokanta) on salassa pidettävää. Perusaineistoa voidaan luovuttaa tutkimuskäyttöön perustuen erilliseen työ- elinkeinoministeriön myöntämään tutkimuslupaan. Tilastotietokanta on nykyisin kokonaisuudessaan käytössä vain TEM-hallinnon sisällä Ely-keskuksissa TE-toimistoissa (http://tyonvalitystilasto.vyv.fi/. ) Tilastotietojen julkistaminen tietojen osittaista anonymisointia, jotta tietojen yhdistely ei mahdollistaisi yksittäisten henkilöiden tunnistamista. Suuri määrä tilastotaulu siirretään kuitenkin säännöllisesti maksuttomaan osaan Toimiala Onlinea. Jonkin verran aineistoa siirtyy myös Tilastokeskuksen StatFIN tietokantaan, joista tiedot ovat maksutta käytettävissä avoimen rapinnan kautta. Edelleen tietoa luovutetaan Terveyden hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sotkanet-tietokantaan. Tilastokeskus ilmoittaa omissa käyttöehdoissaan, että muiden kuin sen tuottamia tieto käytettäessä on varmistettava alkuperäisen tiedontuottan tiedoilleen asettamat käyttöehdot. Samoin THL on keväällä 2013 avannut REST-rapinnan tietokannan tietoihin on ilmoittanut, että muiden kuin THL:n tuottamien tietojen käytöstä rapinnan kautta tulee sopia erikseen tuottaorganisaatioiden kanssa. Työnvälitystilastotietokannan tieto on tarkoitus asteittain siirtää entistä enemmän em. tietokantojen kautta avoimeen keluun. Täsmällisemmät käyttöehdot, jotka voisivat noudattaa Tilastokeskuksen Statfin-tietokannan mukaisesti julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimallia, tulisi kuitenkin kirta työnvälitystietojen käytölle ainakin Toimiala Onlineen. Tilastokeskuksen kanssa on mahdollista sopia, että sama avoimuus käyttöehdot koskevat työnvälitystilaston tieto kuin Tilastokeskuksen omien tuottamien tietojen käyttöä. Rakennerahastotietopalvelu on TEM:n ylläpitämä ohjelmakauden 2007-2013 rakennerahasto-ohjelmien internet-pohinen palvelu (https://www.eura2007.fi/rrtiepa/ ), jonka välityksellä voi hakea tietoa Suomessa ohjelmakauden 2007-2013 EAKR- ESRprojekteista. EU tietojen julkisuutta. Tiedot avautuvat taulukkoon, jonka kautta voi avata kunkin yksittäisen projektin kuvauksen. Tietopalvelusta löytyvät listattuna kaikki ohjelmakaudella tukea saaneet hankkeet listat on ladattavissa CSV-, excel- tai XML-muodossa. Toistaiseksi käyttöehdot puuttuvat tietopalvelun yhteydestä, mutta ne voidaan lisätä sinne palvelemaan tiedon käyttäjiä. Julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimalli soveltunee hyvin tietojen tkokäyttöehdoiksi.
17 (29) Ammattibarometri kertoo työ- elinkeinotoimistojen arvion keskeisten ammattien kehitysnäkymistä työvoiman saatavuusnäkymistä. TE-toimistojen asiantuntit arvioivat kolmesti vuodessa noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä työvoiman kysynnän tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin. Tiedot ovat TEtoimistojen ELY-keskusten tasolla. Toistaiseksi sovellus on nähtävillä vain TEMhallinnon sisällä (http://ammattibarometri.te-keskus.fi/ ) koosteet ELY-keskusten sivuilla pdf-tiedostoina. Järjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa tavoitteena on julkistaa aineisto internetissä avoimena tietovarantona vuonna 2014. TE-palvelut.fi (ent. mol.fi) -verkkopalvelussa on työnantajien ilmoittamia avoimia työpaikko, joita verkkopalvelun käyttäjät voivat hakea erilaisilla hakukriteereillä. Työhallinnon sopimusasiakkaat tallentavat työpaikkailmoituksensa suoraan järjestelmään, muiden ilmoitukset paikallinen TE-toimisto tallentaa tietojen tarkistamisen jälkeen. Työpaikkailmoitus näkyy Internetissä TE-palvelujen Avoimet työpaikat palvelussa http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/. Internetiin halutut ilmoitukset näkyvät myös EU:n yhteisessä työpaikkatiedotuksessa (EURES-järjestelmä), johon pääsee Avoimet työpaikat -palvelusta. Huhtikuussa 2013 avattu mobiilisovellus kytkee myös paikkatiedot avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin. Uudistetussa avoimien työpaikkojen palvelussa on yleisen standardin (SOL-R) mukainen rapinta, jonka yli kolmannet osapuolet voivat saada työpaikkailmoitustieto käyttöönsä. Rapinnan avaaminen käyttöehdoista sopimista TEM:n kanssa, mutta toistaiseksi sitä on avattu vain muutamissa poikkeustapauksissa. Tietojärjestelmä on reaaliaikainen. Suurin haaste ulkopuolisille käyttäjille annettavassa tiedossa onkin työpaikkatietojen reaaliaikaisuuden varmistaminen ulkopuolisissa sovelluksissa, joihin jo nyt merkittävässä määrin haetaan työpaikkatieto muulla tavoin koneellisesti. TEM ei ole toistaiseksi tuonut esiin rapinnan käyttömahdollisuutta, vaikka teknisiä esteitä tietovarannon rapinnan avaamiseen ei ole. Ministeriön näkemyksen mukaan työpaikan ilmoittamispalvelussa on kysymys ilmoittan te-toimiston välisestä.sopimuksesta. Työryhmä katsoo, että ministeriön tulisi selvittää, millä ehdoilla teknisillä ratkaisuilla työnantat olisivat tkossakin halukkaita ilmoittamaan te-palvelussa avoimesta työpaikastaan, jos tiedot tulevaisuudessa avataan siirtyä käytäntöön, jonka mukaisesti työpaikkojen ilmoitustieto voidaan luovuttaa eteenpäin. Työnvälitystilaston pohlta TEM:ssä laaditut tutkimusaineistot, avointen työpaikkojen rekisteriaineisto (mikroaineisto) sekä TE-toimistojen kokonaisaineisto (makroaineisto) on luovutettu Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon vuodesta 2008 lähtien. Aineistot ovat maksutta käytettävissä tutkimukseen opetukseen. Aineistot ovat SPSS-muodossa. 5 Tiedonluovutuspolitiikka -käytännöt 5.1 Lähtökohdat Valtioneuvoston tiedonluovutuspolitiikan lähtökohta on julkisuuslain mukaisesti julkisen tiedon luovuttaminen sitä tarvitseville käyttäjille. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetyillä tietopoliittisilla linuksilla tavoitellaan, että digitaaliset tietoaineistot ovat avoimesti saatavilla uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein kaikille tasapuolisin käyttöehdoin. Tietoaineisto tarjotaan tiedon luovuttan kannalta kustannustehokkaasti, kansantalouden kokonaisedun mukaisesti pääsääntöisesti maksutta käyttäjälle. Samalla budjetoinnin tulosjohtamisen kautta on huolehdittava tietoaineistojen laadusta ylläpidosta. Palvelujen toteuttamisessa tiedon avaamisessa on aina huolehdittava siitä, etteivät yksityisyydensuo, liikesalaisuudet, tekijänoikeudet, kansallinen turvallisuus taikka muut vastaavat periaatteet oikeudet vaarannu. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan, että periaatepäätöksen linuksia voidaan hyödyntää myös avattaessa julkishallin-
18 (29) non hallussa olevia tietoaineisto, joiden luovuttamista rajoittavat esimerkiksi kolmansien osapuolten tekijänoikeudet silloin, kun tekijänoikeudenhaltit itse ovat valmiita siihen, että tietoaineisto luovutetaan. Tietoaineisto, joihin kolmansilla osapuolilla on tekijänoikeuksia, on esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksella. Tavoitteena on, että tieto luovutetaan tkokäyttöä helpottavassa, mahdollisuuksien mukaan konekielisessä muodossa käyttäjille. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan olla julkisen sektorin hallussa olevien julkisten tietovarantojen avaaminen digitaalisessa muodossa mahdollisimman laasti käyttäjille. Opetus- kulttuuriministeriön sekä työ- elinkeinoministeriön yhteisesti laatiman tutkimus- innovaatiopolitiikan toimintaohjelman (12.12.2012) mukaan julkisten tietovarantojen avaaminen tarvitsee tuekseen mm. koulutusta, neuvontaa tukipalvelu. Käytännössä tiedonluovutuspolitiikalla pyritään vaikuttamaan siihen, että julkisia tietovaranto käyttävillä kansalaisilla, yrityksillä yhteisöillä olisi mahdollisimman hyvät tiedot käsitys siitä, millaisia tietovaranto on saatavilla, miten niitä käytetään millaisia rajoituksia niiden tkolostamiseen saattaa liittyä. Tietovarantojen avaaminen maksaa aina avaalle jotakin jossakin muodossa. Avaamisesta seuraavat hyödyt on kuitenkin niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin arvioitu huomattavasti suuremmiksi kuin avaamiskustannukset 26 Näin ollen julkisen sektorin kannattaakin olla mahdollisimman avoin niiden tahojen suuntaan, jotka suunnittelevat hyödyntävänsä julkisia tietovaranto. Kyselyvastauksissa merkittävimmät huolet etenkin tällä hetkellä liiketaloudellisin perustein veloitettavien tietoluovutusten osalta liittyivät henkilötieto sisältävien rekisterien kohdalla yksityisyyden suon varmistamiseen, riskiin laajojen osoiterekisteritietoaineistojen käyttöön esimerkiksi epäasialliseen markkinointiin, kalliisti pitkäaikaisin ponnistuksin koottujen tietoaineistojen luovuttamiseen veloituksetta kansainvälisille yrityksille kotimaisten käyttäjäyritysten puuttuessa tietoaineistojen ylläpitämiseen liittyvän kansallisen asiantuntemuksen häviämiseen, mikäli siihen tietoluovutuksista saatavat tulot jäisivät saamatta. Merkittävimmät tietopoliittiset kysymykset hallinnonalan tietoaineistojen luovuttamiseen maksutta /tai nykyistä merkittävästi sallivimmin käyttöehdoin liittyvät Patentti- rekisterihallituksen rekisteritietoaineistoihin sekä varsin laasti Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusaineistoihin. GTK kiinnittääkin työryhmän huomion siihen, että luonnonvarastrategia, Suomen mineraalistrategia niiden pohlta laadittu toimintaohjelma on vasta muotouttamassa kansallisen omistuksen valtion roolia tulevaisuuden luonnonvarataloudessa kestävän kaivannaistoiminnan kokonaisuudessa. GTK:n hallussa olevan Suomen luonnonvaro koskevan tiedon avaaminen maailmanlaajuisin vapain käyttöoikeuksin tulee GTK:n mukaan harkita tarkkaan tilanteessa, jossa luonnonvarojen hallintaa hyödyntämistä koskeva yhteiskunnallinen pohdinta on vasta alkuvaiheessa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tapaukset, joihin liittyy tarve hinnoittelua koskevaan harkintaan tai maksulliseen palvelutoimintaan, tulee määritellä osana vaiheittaista prosessia. Tähän perustuen työryhmä ehdottaa, että Patentti- rekisterihallituksen sekä Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusaineistojen osalta laajojen tietoluovutusten maksullisuutta käyttöehto tulisi tarkastella erikseen. 26 EU-komission tilaaman katsauksen (G.Vickery 2011) mukaan EU27-maissa julkisen tiedon luovutuksesta kerätyt maksut olivat vuonna 2010 luokkaa 1,4-3,4 mrd euroa, mutta avointen tietoaineistojen taloudelliset yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat suorine kerrannaisvaikutuksineen 32-200 mrd euroa riippuen aineiston avausasteesta. http://ec.europa.eu/information_society/policy/psi/docs/pdfs/report/psi_final_version_formatted.docx