Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Samankaltaiset tiedostot
Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

DNA:n informaation kulku, koostumus

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Perinnöllisyyden perusteita

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

Geenitekniikan perusmenetelmät

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

KEMIA lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

The Plant Cell / Sytoskeleton

Biomolekyylit ja biomeerit

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Säteily ja solu - solun toiminta on monimutkaista ja tarkoin säädeltyä Riitta Mustonen

Bioteknologian perustyökaluja

Etunimi: Henkilötunnus:

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

a. In vivo: soluja tutkitaan elävän eliön osana, in vitro: soluja tutkitaan eliöstä irrallaan vaikkapa koeputkessa.

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

DNA testit sukututkimuksessa

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

Essential Cell Biology

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

1p - Yksi puuttuu tai väärin, -1/3 p b) Ioniyhdisteitä: B, C, F

e-oppi Oy. Materiaalin käyttö sallittua vain osana e-opin oppimateriaalia ja maksettua käyttölisenssiä.

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

DNA > RNA > Proteiinit

3 Eliökunnan luokittelu

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Jenni Hytinmäki, Anniina Mainio, Piia Mettovaara & Niina Niinimäki PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET -VERKKO-OPPIMATERIAALI BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet

DNA sukututkimuksen tukena

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)

SÄTEILY JA SOLU. Riitta Mustonen ja Aki Salo

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Essential Cell Biology

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

LUENTO Kyösti Ryynänen

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Näin käytät oppikirjaa

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota

Transkriptio:

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän 4. Dna-molekyyleistä muodostuvat kromosomit ja kromosomeista kromosomistot 5. Solusykli 6. Mitoosi esivaiheesta keskivaiheeseen 7. Mitoosi jälkivaiheesta loppuvaiheeseen 8. Tehtävät 9. Kuvat

Avainsanat: Solusykli Solunjakautuminen Välivaihe DNA:n rakenneosat Emäsparisääntö Kromosomi Geeni Kromosomisto Diploidia, haploidia DNA:n kahdentuminen Mitoosi

Solut lisääntyvät jakautumalla Solunjakautumisen avulla: syntyy lisää yksisoluisia yksilöitä, monisoluinen eliö kasvaa kokoa ja uusii solujaan Solun elämässä vuorottelevat välivaihe ja jakautumisvaihe Jakautumistavat: mitoosi somaattisilla eli kasvullisilla soluilla, meioosi gameeteilla eli sukusoluilla.

Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän Rakenne: Kaksoiskierteinen nukleiinihappo Perusosana nukleotidi, jossa: sokeriosa (deoksiriboosi) fosfaattiosa emäsosa Emäsparisääntö: A (adeniini) - T (tymiini) (A-T, T-A) C (sytosiini) - G (guaniini) (C-G, G-C)

DNA kahdentuu välivaiheen aikana tumassa DNA:sta rakentuu kopio: 1. kaksoiskierre avautuu: emäsparien vetysidokset katkeavat 2. entsyymien avulla emäspariperiaatteen mukaan rakentuu alkuperäisen juosteen viereen uusi juoste 3. Replikaatiossa tapahtuu virheitä, jotka pyritän korjaamaan mutta aina se ei onnistu, jolloin tuotettu juoste ei ole identtinen vaan siinä on tapahtunut mutaatio. C C T A 1. T A C C T A 2. G G A T C G G A T

Dna-molekyyleistä muodostuvat kromosomit ja kromosomeista kromosomistot Kromosomi: Dna-molekyyli + proteiinimolekyylejä Kromosomien määrä, koko ja muoto vaihtelevat eri lajeilla. Geeni: pätkä dna-ketjua tietyssä kromosomissa. Kromosomisto: yksittäisen solun kaikki kromosomit Vastinkromosomipari: Kromosomille on solussa identtinen vastinkromosomi. Poikkeuksena sukupuolikromosomit (esim. ihmisellä X ja Y). Diploidi: kaksinkertainen (ihmisen kaksinkertainen kromosomimäärä on 2n=46) Haploidi: yksinkertainen (ihmisen yksinkertainen kromosomimäärä on n=23)

Solusykli Välivaihe: Vilkas aineenvaihdunta Solulima jakautuu Uusia soluelimiä syntyy Soluelimet kasvavat ja jakautuvat Dna kahdentuu Tumanjako: Esivaihe Esikeskivaihe Keskivaihe Jälkivaihe Loppuvaihe

Mitoosissa syntyy kaksi perimältään identtistä solua Esivaihe: Esikeskivaihe: Keskivaihe:

Jälkivaihe: Loppuvaihe: Solunjakautuminen päättyy soluliman ja soluelinten jakamiseen sekä solukalvon ja tarvittaessa soluseinän muodostumiseen. Tiedosto mitoosi.swf kannattaa avata nettiselaimessa, jossa on Flash Player.

Mitoottinen solun jakautuminen tuottaa emosolun kaltaisia tytärsoluja Tuman jakautumisen jälkeen tapahtuu soluliman jakautuminen: soluelimet ja solulima jakautuvat tasan tumien ympärille. Kasvisolujen jakautumisessa uusien solujen välille syntyy ensin soluseinä. Solunjakautumisten määrä riippuu solukosta: yksi solu pystyy jakautumaan n. 50 kertaa. Ihosolut uusiutuvat nopeasti, kun taas hermo- ja lihassolut uusiutuvat rajallisesti. Solunjakautumista säätelevät solun sisäiset ja ulkoiset tekijät. Syöpäsoluilla jakautuminen häiriintynyttä: jakautuvat kontrolloimattomasti, myös metabolia muuttunut ja kromosomimäärä voi olla epänormaali.

Mitoosi-video https://www.youtube.com/watch?v=jczqkmooypk

Ryhmätyö: mitoosivideo Jakaudutaan 5-6 ryhmään. Jokainen ryhmä valmistelee ja toteuttaa videon mitoosista ja laittaa sen Pedanettiin kurssin sivulle. Työssä voi käyttää hyväksi paperia ja kynää (piirtää) tai taulua tai muita keksimiänne apuvälineitä. Kuvatkaa yhtenä pätkänä jos käytössänne ei ole videon käsittelyohjelmaa. Netistä saa ilmaiseksi esim. Movie Makerin.

Tehtävät 1. Solunjakautuminen 2. Jakautuva ihosolu 3. Mitoosin vaiheet 4. Solusykli 5. Kanan, kukon ja tipun perimä 6. Sipulin juurenkärkipreparaatti

1. Solunjakautuminen Missä solunjakautumista tapahtuu a) ihmisessä b) mustikassa?

2. Jakautuva ihosolu Kuinka monta a) kromatidia ja b) kromosomien käsivartta on naisen jakautuvan ihosolun kromosomeissa solusyklin välivaiheen lopussa?

3. Mitoosin vaiheet Järjestä mitoosin vaiheita esittävät kaavakuvat oikeaan järjestykseen.

4. Solusykli Missä solusyklin vaiheissa kromosomeissa on kaksi identtistä kromatidia?

5. Kanan, kukon ja tipun perimä Kanalla on 78 kromosomia somaattisissa soluissa. a) Mikä on kanan diploidi kromosomiluku? b) Kuinka monta kromosomia tipu on perinyt kukolta, kuinka monta kanalta? c) Mikä on kukon haploidi kromosomiluku? d) Kuinka monta kromosomia on tipun sukusoluissa? e) Kuinka monta kromosomia tulee olemaan tipun jälkeläisten somaattisissa soluissa?

6. Sipulin juurenkärkipreparaatti a) Etsi ja nimeä sipulin juurenkärkipreparaatista tehdystä valomikroskooppikuvasta mitoosin eri vaiheita. b) Arvioi, onko sipulin somaattisessa solussa 16, 32 vai 64 kromosomia. c) Päättele, kuinka monta kromosomia on sipulin siitepölyn solussa.