Maaperäeliöt viljelijän tukena

Samankaltaiset tiedostot
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

Toimiva maaperän mikrobisto

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Maan viljavuus luomussa

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Tunnista lajit ja logot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

MITÄ MONIMUOTOISUUS MERKITSEE?

Viljelytoimenpiteet ja maaperän biologiset ominaisuudet [tiivistetty esitys]

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kimmo Saarinen. Vieraslajit, monimuotoisuus ja terveys

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Maan biologinen kasvukunto miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Erikoiskasvit monimuotoisen ja -vaikutteisen kasvinviljelyn voimavara

BIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON

Luomuliiton ympäristöstrategia

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Monimuotoinen metsäluonto

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

MITÄ KOMPOSTOINTI ON?

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Puiden juurierityksen estämisen vaikutus maaperään ja maaperäeläimiin

Karjanlannan hyödyntäminen

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Biomassan käyttömahdollisuudet

Ekosysteemi tai sen osa, jossa tapahtuvat prosessit kasvattavat ilmakehän hiilivarastoa. Vrt. hiilinielu.

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Lataa Lemmikkielämää - Seppo Turunen. Lataa

Orgaaninen aines maan kasvukunnon ylläpitäjänä. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Metsänuudistuskäsittelyjen vaikutus maaperän änkyrimatojen (Enchytraeidae) ja makroniveljalkaisten yksilömääriin

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Maaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Kemikaalien haittavaikutukset terrestrisessä ympäristössä

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Transkriptio:

Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017

Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki Maaperässä elää ja vaikuttaa hämmentävän paljon ja monenlaisia eliöitä Monessa ekosysteemissä maaperässä on enemmän monimuotoisuutta kuin maan päällä Maaperässä elää hajottajaeliöyhteisö, joka saa pääosan energiastaan kuolleesta eloperäisestä aineesta Metsämaa on vielä monimuotoisempi kuin peltomaa (sekä rakenteellisesti että biologisesti)

Miksi maaperän monimuotoisuutta ei tunneta eikä sen merkitystä ymmärretä? 3 Maaperän eliöt elävät piilossa Useimmat maaperäeläimet ovat pieniä ja huomaamattomia, eivätkä ihmisten mielestä sympaattisia Mikrobeja ei pystytä ihmisaistein havainnoimaan lainkaan, joitakin sienten kasvumuotoja lukuun ottamatta Maaperän ja sen eliöiden luonnontaloudellista merkitystä ei kyetä näkemään

Maaperän toiminnallinen (luonnontaloudellinen) merkitys 4 Maaperässä tapahtuu hajotustoiminta, jossa kuollut eloperäinen aines hajoaa ja siihen sitoutuneet ravinteet vapautuvat taas kasvien käytettäviksi Mikrobeilla on tarvittavat entsyymit, jotka pilkkovat mm. selluloosaa ja ligniiniä Hajottajaeläimet vaikuttavat mikrobien toimintaan syömällä niitä, pilkkomalla kariketta ja muokkaamalla maaperää ympäristönä Mikrobisolut ovat tärkeä osa eläinten ravitsemusta > Eliöiden toiminnasta syntyy maan kasvukunto! hyvä ravinnetalous ja rakenne sekä maaperän hiilivarasto

Lierojen ulosteita maanpinnalla

Maan mikrobisto 7 Tavattoman runsaasti erilaisia bakteereja, arkkeja, sieniä, sädesieniä, homeita, alkueliöitä jne. Biomassan mukaan moninkertaisesti maaperän eläimiin verrattuna Sienijuuret tärkeä symbionttinen suhde

Maaperän eläimet 8 Monimuotoinen joukko rataseläimiä, sukkulamatoja, karhukaisia, änkyrimatoja, lieroja, punkkeja, hyppyhäntäisiä, hyönteisiä ja niiden toukkia sekä muita niveljalkaisia Osa näistä eläimistä viettää koko elämänsä maassa, osa vain tietyn kehitysvaiheen tai vuodenajan Muodostavat mikrobien kanssa maaperän hajottajaravintoverkon Useimmat ovat peltoekosysteemin ja sen toiminnan kannalta hyötyeläimiä

Alkueliöitä - elävät maahiukkasia ympäröivässä vedessä Ameebat Kuoriameebat

Rataseläimet - Suomessa maaperässä kymmeniä lajeja - elävät maan vedessä

Karhukaiset - Suomessa reilu 50 lajia - elävät maan vedessä

Sukkulamadot - Suomessa maaperässä vajaa 100 lajia - elävät maan vedessä - joitakin kasvinsyöjiä, jopa tuholaisia (ankeroiset)

Änkyrimadot - Suomessa reilu 50 lajia, metsässä mm. kunttamato

Lierot - Suomessa n. 20 lajia, hyvin tunnettuja maanmuokkaajia

Punkit - Suomessa vähintään satoja lajeja maaperässä

- Suomessa ainakin 270 lajia Hyppyhäntäiset

Tuhatjalkaiset Hämähäkit - Suomen luonnossa noin 30 lajia - Suomessa kaikkiaan 650 lajia

Kärpästen ja sääskien toukkia

Maaperäeläimet biomassan mukaan 19 Yhdellä hehtaarilla on: muutamia satoja grammoja pieniä niveljalkaisia änkyrimatoja muutama kilogramma isoja niveljalkaisia useita kilogrammoja lieroja voi olla satoja kilogrammoja Mikrobeja on aina monikertaisesti enemmän kuin hajottajaeläimiä

Maaperän monimuotoisuuden uhat mikä on hajottajille haitallista? 20 Usein ja voimallisesti tehty maanmuokkaus Runsas keinolannoitus Torjunta-aineiden käyttö Maan eloperäisen aineen väheneminen Maahan päätyvät muut haitalliset aineet, kuten metallit ja orgaaniset yhdisteet Maan tiivistyminen

Mikä on hyväksi hajottajille? 21 Maan muokkaamatta jättäminen Eloperäisten lannoitteiden käyttö (kasviaines, lanta) Turhan liikenteen ja maan tiivistämisen välttäminen Kaikenlaisten kemikaalien käytön välttäminen Monimuotoinen kasvillisuus Maaperä ja sen toiminta tulee siis tarkoin huomioida ympäristömme hoidossa!

22 KIITOS HUOMIOSTASI! MUISTA AINA TOIMINNASSASI HAJOTTAJAELIÖT!