Etelä-Savo Pöytäkirja 25.6.2013 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2013 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 20.3.2013 klo. 10.00 13.55 Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Reijo Lähteenmäki / Etelä-Savon ELY Irma Kolari / RKTL Sanna Poutamo / Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Tanskanen / Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Ossi Tuuliainen / Etelä-Savon ELY Hannu Ripatti / Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Vesa Kallio / MTK-Etelä-Savo Pekka Sojakka / Etelä-Savon ELY Anu Eskelinen / GTK Pekka Sorjonen / JJR-kunnat, ympäristötoimi Tarja Hämäläinen / Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jorma Tiitinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli 16.10.2012) pöytäkirja hyväksyttiin pienin tarkistuksin. Pöytäkirja sijoitetaan Etelä-Savon vesienhoidon Internet -sivulle Yhteistyöryhmät ja osallistuminen alasivulle. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16464&lan=fi. 1
3. Toiminta ja aikataulut Pertti Manninen esitteli v.2013 töitä vesienhoidossa. Alkuvuonna on tehty kuulemispalautteen käsittelyä. Toimenpiteiden ohjeistusprojekti on käynnissä. Raportit valmistuvat 1.4. mennessä. Pinta- ja pohjavesien luokitus on käynnissä ja tulee myöhästymään aiemmin arvioidusta. Luokittelu valmistunee kaikilla ELYillä viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Ihmistoiminnan vaikutusten arviointia tehdään kesällä ja alkusyksyllä (ohjeistus myöhässä). Tämän jälkeen ryhdytään päivittämään toimenpideohjelmaa jatkuen kuulemiseen saakka. Pinta- ja pohjavesien seurantaohjelma valmistuu 2013 loppuun mennessä. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja toimenpideohjelmista alkaa lokakuussa 2014. Vesienhoitosuunnitelmat menevät valtioneuvoston käsittelyyn. Vesienhoitosuunnitelmat raportoidaan EU:lle 3/2016. Todettiin, että suunnitelmien päivitysvälit ovat kuuden vuoden sykleinä melko lyhyitä. Resursseja tulisi suunnata mahdollisimman paljon käytännön vesiensuojeluun. Todettiin, että kalastusalueilla vesien käyttö- ja hoitosuunnitelmat tulevat ilmeisesti menemään samaan rytmiin vesienhoidon kanssa. 4. Vesienhoidon 2. suunnittelukierros, ajankohtaiskatsaus Toimenpideohjelman ohjeistusprojektin tilanne Työssä on perustettu hankeryhmä ja seuraavat toimialakohtaiset tiimit: - pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet - yhdyskunnat ja haja-asutus - maatalous, turkiseläintalous ja happamat sulfaattimaat - metsätalous ja turvetuotanto - vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostus Lisäksi on määritelty vastuuhenkilöt sektoreille: teollisuus ja yritystoiminta, kalankasvatus sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta. Opastus sisältää seuraavia asioita: - toimenpideohjelmissa ja vesienhoitosuunnitelmissa käsiteltävät toimenpiteet - toimenpiteiden kustannusten arviointiperusteet - toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - nykyiset rahoitusjärjestelmät ja ohjauskeinot - rahoitusjärjestelmien ja ohjauskeinojen kehittämistarve - toimialaan kohdistuvat taloudelliset vaikutukset ja kustannusten kohtuullisuus - toimialaan kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten arviointi - toimialaa koskevien poikkeamien perusteiden arviointi - toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja seurattavat muuttujat 2
Työn pohjana ovat edellisen kierroksen vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä vesienhoidon toteutusohjelma, vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä 2010-2015 sekä 1. kauden sektoritiimien raportit. Jokaisesta sektorista valmistellaan oma raporttinsa. Opasluonnoksista on pyydetty kommentteja lukuisilta eri tahoilta. Palautteet on toimitettu toimialakohtaisille ryhmille tammikuussa. Palautetta on käsitelty sektoritiimeissä. Oppaat valmistuvat huhtikuun aikana. Ne ovat tuolloin saatavilla internetistä. Aikataulun ja työohjelman sekä keskeisten kysymysten kuulemiskierroksen palaute Pertti Manninen käsitteli kuulemispalautetta. Lausuntoja saatiin VHA1:llä 105 kpl ja muuta kuulemispalautetta 49 kpl. Näistä ESAELY sai n. 32 lausuntoa ja 13 kpl muuta palautetta. Mielipidettä kysyttiin kolmesta asiakokonaisuudesta: - Työohjelma, suunnittelun aikataulu sekä osallistumismenettelyt - Ympäristöselostuksen laatiminen ja sisältö - Vesienhoitoalueiden vesienhoitoon liittyvät keskeiset kysymykset Palautetta käsiteltiin seuraavissa aihepiireissä: - Suunnittelun toteutus, aikataulu sekä vaikuttamismahdollisuudet - Tiedotus, osallistaminen - Ympäristöselostuksen laatiminen ja sisältö - Vesienhoitotoimenpiteiden vaikutukset ja kustannustehokkuus - Yhteistyö, rahoitusmahdollisuudet, resurssit - Keinot ja toimet, joilla vesien tilaa voidaan parantaa - Vesien tilaan liittyvistä keskeisistä ongelmista ja kehittämistarpeista, keskeiset kysymykset Esitetyt keskeiset kysymykset nähtiin kaiken kaikkiaan hyvinä ja kattavina. Priorisointia kuitenkin tarvittaisiin mm. rajallisten resurssien vuoksi. Riittävän ja oikean tiedon hankkiminen toimenpiteiden kohdentamiselle ja toteuttamiselle todetaan keskeiseksi asiaksi. Eri menetelmien vaikutuksista on seurantatietoa vielä verrattain vähän ja lyhyeltä aikajaksolta. Toimeenpanon vastuukysymykset, uudet yhteistyömuodot, toimenpiteiden rahoitus ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä tai erittäin keskeisiä asioita. Pohjavesien turvaaminen, vesielinympäristöjen parantaminen sekä erilaiset vesienhoidon toimeenpanon varmistamiseen liittyvät tekijät nähtiin erittäin keskeisiksi tai keskeisiksi. VHA1:n osalta oli nähty, että Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen oli erittäin keskeistä tai keskeistä. Hajakuormituksen vähentämisessä nousivat esiin erityisesti maatalouden ja metsätalouden toimenpiteet. Pistekuormituksen hallinnassa nousivat esille yhdyskunnat ja teollisuus, turveuotanto sekä vaaralliset ja haitalliset aineet. Myös sisäinen kuormitus ja sen hallitseminen koettiin keskeiseksi. 3
Uusina keskeisinä asioina esitettiin mm.: - Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja kustannustehokkuustarkastelut tulisi sisällyttää keskeisiksi kysymyksiksi - Esitetään tulevallakin suunnittelukaudella sisäinen kuormituksen sisällyttämistä keskeisiin kysymyksiin - Esitetään, että erityistilanteet ja onnettomuuksiin varautuminen otetaan osaksi keskeisiä kysymyksiä. - Esitetään, että alueellisten ja paikallisten tarpeiden huomioiminen tulisi nostaa keskeisiin kysymyksiin tai ohjauskeinoihin. - Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen katsotaan tärkeäksi ja esitetään aiheen säilyttämistä keskeisenä kysymyksenä. - Esitetään selvemmin tavoitteeksi myös pienempien vesimuodostumien tarkastelu sekä myös pienvesien ennallistamisohjelman valmistelun käynnistäminen ensi tilassa. - Esitetään, että keskeisiin kysymyksiin tulee nostaa pinta- ja pohjavesistä kerättävien kuormitustietojen luotettavuuden kehittäminen, kuormituslähteiden tarkempi selvittäminen sekä kuormitusmenetelmien kehittäminen Jonkin verran saatiin palautetta myös yksittäisiin vesimuodostumiin, lähinnä Kyyvedelle, Mikkelin lähivesille, Kangasniemen lähivesille sekä Puruvedelle. Kuulemispalaute huomioidaan tarkistettaessa vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia. Kuulemispalaute viedään internetiin kun se on käsitelty vesienhoitoalueilla. Valtakunnallinen palaute laaditaan joihinkin yleisimpiin kysymyksiin. Keskusteltiin sisäisen kuormituksen hallinnan merkityksestä. Todettiin, että sisäisen kuormituksen hallinnalla voitaisiin joissakin vesistöissä saavuttaa nopeitakin hyötyjä. Toisaalta todettiin, että ei ole muuta tapaa hallita sisäkuormitusta kuin hallita ulkoista kuormitusta. Hapettamalla saadaan happiolosuhteet paremmaksi mutta pitävää näyttöä ei ole, että saadaanko sillä katkaistua sisäkuormitus. Kalastuksella on katkaiseva vaikutus, toimenpiteenä sekin on kuitenkin tilaa ylläpitävä. Sisäistä ja ulkoista kuormitusta tulisikin siten hallita yhtäaikaisesti. Todettiin, että järven tilan huonontuminen voi tapahtua n. 10-15 vuoden aikana, mutta toipumiseen pitää varata aikaa 5-7 kertaa enemmän. Vedenlaadun paranemisen hitaus on vaikeaa perustella kansalaisille. Jos näkyviä tunnusmerkkejä ei saada, moni hanke helposti pysähtyy. Todettiin, että kuulemispalautteessa esitettiin paljon tarpeita mutta resursseja ei ole kovinkaan paljon. Kuulemispalautteessa oli korostettu valtion rahoitusta vesiensuojelutoimissa sekä vesien tilan seurannassa. Todettiin, että keskeisenä ajatuksena täytyy jatkossa pitää vesialueiden omistajien saaminen mukaan kustannusten kattamiseen koska muuten resurssit eivät riitä. Entistä tärkeämpää olisikin löytää oleellisimmat kohteet joiden vesiensuojeluun satsataan. Kommenttien joukossa oli näkemyksiä, jotka nykytiedon valossa eivät pidä paikkaansa. Asiantuntemusta tulee siten käyttää kuulemispalautteen jalostamisessa ja huomioimisessa vesienhoidon jatkosuunnittelussa. Oltiin mm. hieman eri mieltä siitä, että säännöstely olisi Etelä-Savossa keskeisimpiä ongelmia. Toisaalta oltiin varsin yksimielisiä, että hyvälaatuisista pohjavesistä on maakunnan alueella puutetta ja niiden suojelu on erittäin tärkeää. 4
Maatalouden ympäristötuesta todettiin, että rahoituksen suhteen tulee olemaan kaksi välivuotta. Uusia erityistukisopimuksia tai ei-tuotannollisia sopimuksia ei päästä tekemään. Uusi ohjelmakausi käynnistyy ilmeisesti 2015. Tällöinkin toimenpiteet tulevat pysymään suurin piirtein samoina. Kasvipeitteisyyteen tulee enemmän joustoa ja valinnanvaraa ja se tulee lisääntymään. 5. Pinta- ja pohjavesien uuden luokittelukierroksen tilannekatsaus, merkittävät muutokset Pintavedet Pekka Sojakka esitteli pintavesien luokittelun tilannekatsausta 2. vesienhoitokaudella. Pintavesien tyypittely on valmistunut ja muutokset koskivat noin 50 vesimuodostumaa. Lähinnä matalia järviä on siirtynyt syvempään järvityyppiin uudistuneen syvyysestimoinnin johdosta. Korostettiin, että tyypittelyn muuttuminen on osaltaan vaikuttamassa luokittelun muuttumiseen. Luokittelua tehdään SYKEn ohjauksen alaisena. Luokittelu julkistetaan toukokuun lopulla, tiedotus on mahd. viikolla 24. Viivästyksenä on ollut mm. laskentateknisiä ongelmia, muuttujakohtaisia ongelmia, vuoden 2011-12 biologisia tuloksia on edelleen konsulteilla, tiedon hajanaisuus (velvoitetarkkailuita ei rekisterissä), kemiallinen luokittelu viivästyy, hydromorfologinen luokittelu on kesken, mallinnuksen käytön mahdollisuudessa vielä tarkentamista, ryhmittelyohjesääntö on kommenteilla jne. Lisäksi tulee vielä keskitetysti sopia luokituksen tasosta eli mm. paljonko pitää olla tietoa, että vesimuodostuma voidaan luokitella. Suomenniemestä on sovittu siten, että ESAELYlle on tullut luokiteltavaksi 15 järveä ja 3 jokea. Kaakkois-Suomi hoitaa edelleen Kuolimon seurannan ja luokituksen, koska Kuolimon pinta-alasta 2/3 on KASELY puolella. Vastaavia esimerkkejä on Etelä-Savossa mm. Puruvesi ja Suontee. Todettiin, että n. 80 % luokituksesta on tehty Etelä-Savon osalta. Kyseessä on iteratiivinen prosessi eli luokituspäätös on tallennettu järjestelmään, mutta se voi vielä muuttua kun lisämuuttujia saadaan laskettua. Etelä-Savossa jokien vedenlaatu on luokiteltu, samoin vedenlaatu suurista järvistä. Biologisessa luokituksessa kalasto ja pohjaeläimet on luokiteltu, muutoin on vielä keskeneräisyyttä. Hydro-morfologinen luokitus on kesken. Kemiallinen luokittelu sekä vesien ryhmittely ja mallinnus on vielä tekemättä. Todettiin, että ekologisen tilaluokan määräytymiseen vaikuttaa: - biologisen tilan luokittelu - fysikaalis-kemiallisen tilan luokittelu - hydro-morfologisen tilan luokittelu Esiteltiin ekologisen luokituksen tasot: - ei luokittelua (aineisto puuttuu tai on riittämätön, esim. vain yksittäisiä havaintoja) - vedenlaatuluokitus (riittävä aineisto fys-kem. tekijöiden havaintoja, vain satunnaisia epäedustavia biol. havaintoja) 5
- suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus (niukasti luokittelumuuttujien havaitoja ja niukasti luokittelun laatutekijöitä) - laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus (useiden laatutekijöiden ajallisesti ja paikallisesti edustavaa aineistoa) - arvioidaan muiden vesimuodostumien perusteella (ryhmittelyn periaatteita soveltaen käyttämällä saman maantieteellisen alueen muista vastaavan tyyppisistä vesimuodostumista saatavilla olevaa tietoa) - alustava asiantuntija-arvio (raportointivaiheessa tullut YM:n määräys 1. kaudella) Esiteltiin tilanne koko Suomen osalta. ELYistä erityisesti ESAELY, POSELY ja PIRELY ovat jo tehneet ekologisen tilan kokonaisarviointia. Esiteltiin tilanne Etelä-Savon osalta kartalla. Kohteista puuttuu vielä biologisia aineistoja. Todettiin, että luokitusmuutokset eivät kokonaisuudessaan ole kovin dramaattisia tällä hetkellä. Erinomaista tilaa edustavat mm. Saimaan suuret osa-altaat. Alustavasti Varkauden alapuolinen vesialue nousisi hyvään tilaan. Louhivesi tippuisi erinomaisesta hyvään. Mikkelin alapuolisella Saimaalla tilanne on heikentynyt ja olisi tyydyttävän ja välttävän rajalla luokittuen kenties tyydyttävään tilaan. Todettiin, että heikentyneenä ovat myös Kyyveden pohjoiset lahtialueet. Keskinen osa Kyyvettä on turvassa, mutta lahtialueet ovat edelleen vaarantuneina. Naarajoki on luokittumassa tyydyttävän puolelle. Todettiin yleisesti, että huonoa laatuluokkaa ei esiintyisi tälläkään kertaa maakunnan alueella. Välttävän tilan vesimuodostumia saattaa tulla puolenkymmentä kappaletta. Pidettiin ongelmallisena suurten vesimuodostumien lahti- ym. rajattuja alueita, jotka ovat pääallasta huonommassa tilassa. Todettiin, että heikentyneet alueet tulisi ottaa huomioon, mikäli aineistoa on saatavilla. Vesistötietoa tulee useasta lähteestä, velvoitetarkkailustakin n. 15 %. Esimerkiksi Varkauden alapuolella velvoitetarkkailuaineisto on runsasta, mutta vaikutusalueen laajuus on rajallinen. Tuleekin muistaa, että suurin osa vesimuodostumaa on paremmassa tilassa. Tiedon taso on hyvin vaihtelevaa. Joistakin kohteista on vain yksi näyte, joistakin laajat biologiset aineistot. Usein järven parhaat osat ovat seurannassa tai sitten on olemassa vain heikentyneestä järven osasta tietoja. Monet lahtialueet ovat reheviä, mutta ne ovat voineet olla sitä jo pidemmän aikaa ja varsinaista kuormituslähdettä voi olla vaikea löytää. Esimerkkinä mainittiin Puruveden Sorvaslahti, joka on tuskin pitkään aikaan jos koskaan ollut Puruveden pääaltaan kaltainen. Tulisi miettiä, voidaanko luokittelussa ottaa huomioon myös ihmisten kokema vedenlaatu, jota VHS-työ ei tunnista. Vesienhoidon jatkotyössä voisi olla vesimuodostumakohtainen, epävirallisempi lahtialueiden ohjelma. Vesiensuojelun kustannukset maksaisivat paikalliset tahot. Kannattaisi tehdä omaehtoisten hoitohankkeiden organisointia. Pohdittiin luokittelukartan mahdollistamaa tulkintaa esimerkiksi maankäytön suunnittelijan näkökulmasta. Minne voidaan ohjata maakuntakaavassa esimerkiksi turvetuotantoa, jos hyvää huonompaa tilaa pitää parantaa ja toisaalta jos vesien tila ei saa huonontua erinomaisesta tai hyvästä. Pohdittiin, että voidaanko vesiensuojelussa panostaa enemmän ns. sairaanhoitoon vai terveydenhoitoon. Pidemmällä aikavälillä olisi varmaankin syytä painottaa jälkimmäistä, koska se voi olla edullisempaa. Usein varmaankin joudutaan käyttämään kompromissia. 6
Luokittelun luonnoskartasta todettiin, että nykyiset vesiensuojelun painopistealueet ovat oikeita ja toiminta on osassa niistä jo varsin pitkällä. Esimerkkinä mainittiin Kuonanjärven va, Raudanvedet, Kangasjärvi-Haapajärvi ja Kyyveden pohjoisosa. Todettiin, että ekologinen luokitus on täysin matemaattinen. Toinen on asiantuntijalähtöinen, kriittisempi tapa, jossa otetaan huomioon myös esim. sinilevät. Käytettäviin aineistoihin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti. Esimerkkinä mainittiin Kangasjärvi, joka on matemaattisesti menossa hyvään tilaan, koska vesiensuojelussa järven kokonaisfosfori on vähentynyt 2000-luvulla. Myös a-klorofylli ja näkösyvyys ovat parantuneet. Kuitenkin järvessä on todettu merkittävä ph-ongelma; kemikalointi on laskenut ph-lukua 6,7:stä jopa alle 5:een. PH:n muutos vaikuttaa ekologiaan, mm. kalastoon. Luokitusjärjestelmä ei tunnista tätä. Asiantuntija-arviona Kangasjärven tila on muutettu hyvästä tyydyttävään. Luokittelun tasosta todettiin, että luokitus voidaan tehdä 70% pintavesimuodostumista, noin 30:sta %:sta ei voi tehdä luokitusta. Luokiteltavista n. 15% voidaan arvioida luotettavasti, perinteisellä vedenlaatuluokituksella n. 40 % ja 45 % asiantuntija-arviona. Nykytiedon valossa Etelä-Savossa ei olisi kemialliselta tilaltaan heikentyneitä kohteita (TBT ja kalojen elohopea vielä ratkaistavia asioita). Yli puolet muuntuneista luokituksista on perusteltavissa luokitusteknisistä muutoksista, koska luokitusjärjestelmään on tehty suuri remontti. YM:n kärkihanke "Monitor 2020" tähtää siihen, että jatkossa voidaan puhua aidosta ympäristön tilaan tähtäävästä luokituksesta. Tulevalla seurantakaudella suuri osa kohteista on ns. luonnontilaisia seurantakohteita, jotta saadaan vertailuaineistoa. Pohdittiin keskeistä ongelmaa eli seurataanko vesissä vähän kaikesta vai paljon muutamasta. Jompaankumpaan on keskityttävä resurssien vähäisyyden vuoksi. EU-direktiivissä todetaan, että jäsenmaalla täytyy olla riittävä ja ajantasainen kuva kaikista pintavesityypeistä, joten näkökulman täytyisi olla laaja. Kansallisesti isoista vesistä täytyy olla toki enemmän tietoa. Vähäisellä seurantatiedolla on vaarana, että luokitusta ei saada lainkaan, luokituksen taso jää heikoksi tai luokitus epäonnistuu. Biologiset ja/tai fysikaalis-kemialliset laatutekijät eivät aina tue toisiaan. Pitkät rotaatiot ja harvat vuosittaiset näytteenottokerrat voivat aiheuttaa harhaa tuloksiin (satunnaisvaikutus, luontainen vaihtelu). Vesienhoidollisia toimenpiteitä vaativissa kohteissa tarvitaan monipuolista ja ajantasaista tietoa kohteesta ja valuma-alueesta. Tarkempaa tietoa tarvitaan ennen toimenpiteiden aloittamista, usein toimenpiteiden aikana sekä hoito- ja kunnostustoimenpiteiden jälkeen Ongelmana on tiedon riittämättömyys. Pelkkä seurantaohjelmista saatava tieto vesien tilasta ei ole riittävää ajallisesti eikä paikallisesti. Todettiin, että luokituskarttaa katsoessa kansalaisen tulee tiedostaa miksi kaksi eri tyypissä olevaa järveä voivat olla samassa ekologisessa tilassa. Ekologinen tila voi olla ristiriidassa virkistyskäyttökelpoisuuden kanssa. Tätä tulisi tuoda esille ehkä vielä aiempaakin enemmän luokitusasioita esitettäessä. Pohjavedet: Pertti Manninen esitteli pohjavesien luokittelua. Esiteltiin luokittelun perusteita, kuten että riskipohjavesialueiden nimeämisessä arvioidaan ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit pv- 7
alueilla. Luokittelu tehdään ainoastaan nimetyille riskipohjavesialueille, muilla alueilla tilan katsotaan olevan hyvä. Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Kemiallisen tilan luokittelussa otetaan huomioon pohjavettä pilaaville aineille annetut ympäristönlaatunormit. Itse luokitusjärjestelmään ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Toista suunnittelukierrosta varten ohjeistusta on tarkennettu määrällisen tilan arvioinnin osalta. Riskien arviointia ja riskialueiden nimeämisen ohjetta tullaan myös tarkistamaan toista suunnittelukierrosta varten. Määrällinen tila Vesitaseessa tarkastellaan otetaanko pohjavesimuodostumista enemmän vettä kuin siellä syntyy. Jos tiedetään, että vedenoton pitkänajan vuosikeskiarvo ylittää käytettävissä olevan pohjaveden määrän, pohjavesimuodostuma on huonossa määrällisessä tilassa. Seuraavaksi arvioidaan pohjavedenoton vaikutukset pintavesimuodostumien ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa pohjavesimuodostuman kanssa yhteydessä olevaa pintavesimuodostumaa, jossa pohjavesi purkautuu pintaveteen. Vaikutukset maaekosysteemeihin sisältävät pohjavesimuodostumiin yhteydessä olevat vesilain mukaiset lähteet, lähdepurot, lähteiköt ja VPD-Natura -alueet. Näiden lisäksi tarkastellaan suot ja pohjavedestä riippuvaiset muut kosteikot sikäli kun niiden ekosysteemien riippuvuus pohjavedestä tunnetaan. Jos ihmistoiminnan aiheuttamasta pohjavedenpinnan laskusta tai pohjaveden virtaussuunnan muutoksesta aiheutuu suolaisen tai muun huonolaatuisen veden pääsy pohjavesimuodostumaan, luokitellaan pohjavesimuodostuma huonoon määrälliseen tilaan. Pääsyllä tarkoitetaan muusta pinta- tai pohjavesimuodostumasta tulevaa huonolaatuista vettä, ei esimerkiksi pohjavesimuodostumassa olevan haitta-aineen liikkeelle lähtöä. Kemiallinen tila Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelusta käytiin läpi mm. keskeisimmät periaatteet laatunormien soveltamisesta. Esiteltiin riskialueiden tarkastelua ja kemiallisen tilan arviointia koskeva kaaviokuva: 8
Lopuksi esiteltiin kartta 1. kauden riskikohteista. Toisella kaudella on tulossa lisää riskialueita niistä, jotka olivat 1. kaudella selvityskohteita, koska niistä on saatu uutta tietoa. Alustavasti uusia riskialueita olisi n. 13 kpl ja selvityskohteita n. 3 kpl. Luokittelu on vielä keskeneräinen. Pohdittiin, että onko suojelusuunnitelmat tehty riskikohteissa vastaavalla tarkkuudella kuin riskialueiden osalta luokittelu- ym. ohjeistuksen mukaan pitäisi tehdä. Todettiin, että useinkaan riskin suuruus ja mittakaava eivät ole tarkemmin tiedossa. Näin ollen monin paikoin tarvitaankin vielä tarkempia pohjavesiselvityksiä. Keskusteltiin joistakin keskeisistä pohjavesialueista, joissa kemiallisen tilan suhteen on havaittu ongelmia (Sulkavan Rauhaniemi, Naarajärvi, Jäppilän alue jne.). Todettiin myös, 9
että varavedenhankintakysymys on ratkaisematta monella alueella, esim. Mikkelissä tilanne on hankala. Sovittiin, että valtakunnallinen ja mahd. alueellisesti tehtävä pinta- ja pohjavesien luokittelun tiedote välitetään YTR:n jäsenille kun ne valmistuvat. 6. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien päivityksen organisointi Etelä-Savossa/paikallisella tasolla Vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia aletaan päivittämään kesän jälkeen. Toimenpiteiden suunnittelua varten oli 1. kaudella käytössä maakunnan alueella alatyöryhmiä, jotka kokoontuivat YTR-kokouksen pitopäivänä aamupäivällä. Myös toisella kaudella tarvitaan yhteistyötä, mutta resursseja ei ole mahd. järjestää samassa mittakaavassa. ELY esittää, että voitaisiin käyttää sähköposteja tai sähköistä työtilaa. Osallistuvia tahoja olisivat yhteistyöryhmän lisäksi toimenpideohjelmien toimeenpanon toimintaryhmät Etelä- Savossa sekä YTR:n nimeämät muut tahot. Todettiin, että sähköinen kommentointi keventäisi toimintaa, mutta jos on tarvetta tapaamiseen, sille ei olisi estettä. Välillä keskustelua olisi hyvä käydä tapaamisen muodossa esim. kun suunnitelmat ovat pidemmällä. Luonnokset olisivat luettavina ennen kokousta. Juho Kotanen esitteli mahdollisuuksia ELYn ja YTR:n yhteiselle ryhmätyötilalle tietoverkkoon. Sinne voisi tämän hetkisen tiedon mukaan mm. tallentaa luonnoksia ja pysyvämmin säilytettäviä dokumentteja. Myös keskustelumahdollisuus näillä näkymin onnistuu. Käyttöönotto vaatii kullekin jäsenelle tunnuksenhakulomakkeen täytön ja lähettämisen ELYn AHTI-yksikköön. Ensimmäisen kauden alatyöryhmäjako voitaisiin pitää ennallaan. Voisi olla myös muitakin tahoja, jotka kommentoisivat luonnoksia. Esimerkiksi jokainen voi itse etsiä tietoja käyttäen apuna asiantuntijoita. Olennaista olisi, että ryhmän keskusteluosio olisi aktiivinen jos korvataan sähköpostiviestit. Sovittiin, että ELY tekee konkreettisen esityksen työskentelytavasta ja alustavasti osallistuvista henkilöistä syksyn kokoukseen. Esityksiä työhön osallistuvista henkilöistä voi lähettää sähköpostitse Pertille ja Juholle. 7. Toimenpiteiden toteuma Toimenpiteiden toimeenpanon EU-väliraportointi 2012 Toimenpiteiden toteutuksesta on tehty kansallinen väliraportointi v. 2012 sekä osasta ns. avaintoimenpiteistä tarkempi EU-raportointi. Toimenpiteet on raportoitu pintavesimuodostumien tietojärjestelmään VEMU 1:een ja pohjavesitietojärjestelmään POVETiin sillä tarkkuudella kun ne on sinne suunniteltu. Esiteltiin joidenkin keskeisimpien Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpiteiden toteumaa (suunnitellut, toteutuneet, toteuma-%) sekä tehtiin vertailua VHA1:n toimenpiteiden toteumaan. Toimenpiteiden seurannan tietolähteet on esitetty tarkemmin edellisen kokouksen pöytäkirjassa. 10
Esimerkkinä mainittiin seuraavat toteumat: Pintavedet - viemäröinnin laajentaminen haja-asutusalueille 43 % - uudet haja-asutuksen kiint.koht. jätevesien käsittelyjärjestelmät 4 % (loma-as. 8 %) - maatalouden kosteikot 8 % - maatalouden ravinnetaseen hallinta 14 % - metsätalouden eroosiohaittojen torjunta 30 % - metsätalouden tehostettu vesiensuojelusuunnittelu 98 % - pienehkön rehevöityneen järven kunnostus 133 % - virtavesien elinympäristökunnostus 50 % - kalankulkua helpottavat toimenpiteet 33 % - uudet siirtoviemärit 87 % - uudet jätevedenpuhdistamot 0 % Pohjavedet - suojelusuunnitelman laatiminen 156 % - suojelusuunnitelman päivittäminen 171 % - pohjavesiselvityksen tekeminen lisätoimenpiteenä 60 % - pohjavesien rakenneselvitys/mallinnus 60 % - Mahd. pilaantuneen kohteen tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointi lisätoimenpiteenä 38 % - Pilaantuneen kohteen kunnostussuunnittelu ja kunnostus nykykäytännön mukaisesti 71 % - Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet 77 % - Nykylaajuinen liikenteen alueiden pohjavesivaikutusten seuranta nykykäytännön mukaisesti 75 % Toteumaprosentit eivät kerro kaikkea toteutuksen tasosta, niissä on monenlaista tulkinnallista ongelmaa. Toimenpiteiden seurannan ongelmana todettiin, että esim. metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden määrä on yhteydessä toiminnan volyymiin. Esimerkiksi ojituksen vesiensuojelurakenteita tehdään sitä enemmän mitä enemmän ojitetaan. Joulukuussa 2012 raportoitiin ns. avaintoimenpiteet. Avaintoimenpiteitä olivat VHA1-2- alueilla: maatalouden ravinnetaseen hallinta, järvien kunnostukset, kalankulkua helpottavat toimenpiteet, uudet siirtoviemärit ja uudet jätevedenpuhdistamot (yhdessä), pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen (yhdessä). Avaintoimenpiteet ovat vesienhoitoalueen keskeisiä toimenpidetyyppejä, joista raportoidaan tarkemmin numerotietoa ja toteutumisastetta. Muut täydentävät toimenpiteet raportoitiin toimenpidetyypeittäin toteuma-asteella karkealla tasolla (ei aloitettu, käynnissä, toteutettu). Maatalouden toimenpiteiden tulevaisuudesta pohdittiin, että ravinnetaseet ovat mahd. tulossa pakolliseksi uudella ohjelmakaudella, mikä täytyy ottaa huomioon toimenpiteiden seurannassa ja uusien toimenpiteiden suunnittelussa. 11
Toteutustilanne Etelä-Savossa Mikkelin seutu Mikkelin alapuolisen Saimaan kuormitusselvityksen lähtötiedot on kerätty v. 2012. Kuormitusselvityksen tekee Ambiotica/Jyväskylän yliopisto. Kuormitusselvityksen valmistumisen määräaika on 4/2013. Mikkelin alapuolisen Saimaan yleissuunnitelma kilpailutetaan. Suunnitelma sisältää kaikki tähän mennessä tehdyt tarkastelut. Kuormitusselvitys osaltaan ohjaa suunnittelua, mutta kunnostussuunnitelma mahd. sisältää mm. tarkemmat suunnitelmat vesikasvien niitoista, poistokalastuksesta sekä valuma-alueilla tapahtuvista toimenpiteistä. Yhteistyökumppanit pyritään saamaan mukaan suunnitelman rahoitukseen. Mikkelin alapuolisen Saimaan vesienhoito on merkitty myös ELYn ja kaupungin väliseen aiesopimukseen. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on laatinut hulevesiohjelman. Rae-hankkeessa tullaan selvittämään kosteikkoja ym. maatalouden lisätoimenpiteitä v. 2013. Osakaskuntien yhdistämistä on edistetty v. 2012 lähtien. Vuoden 2013 aikana odotetaan asian suhteen edistymistä. Mikkelin seudulla on viemäriverkostoon liittyminen ajankohtaista m. Ukonvedellä (Heinälahti). Vuonna 2013 tullaan tekemään vesiensuojelun suunnittelua Hanhijärvellä. Virtavesistä todettiin, että Kissakosken kalatie on valmistunut. Voikoskelle tullaan pidemmällä aikavälillä rakentamaan kalatie. Virtavesien kunnostuskohteita on suunnittelun alla Mikkelin seudulla. Puulan länsiosassa on tehty kuormitusselvitystä. Selvitys alkoi v. 2012 yhdellä näytteenottokierroksella ja maastotöitä jatketaan v. 2013. Hanketta vetää Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Suomenniemi on liittynyt Mikkeliin ja ESAELY on saanut hoitaakseen n. kymmenkunta järvimuodostumaa ja yhden jokikohteen. Vedet ovat alueella suhteellisen hyvässä kunnossa. Kuolimolla on järjestäytynyt ProKuolimo-yhdistys ja myös Lönnrot-instituutti on mukana Kuolimoa koskevassa vesiensuojelutyössä. Pohjavesien vesienhoidon toteutuksesta todettiin, että keskeiset pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet v. 2010 ja Mikkelin kaupungin tekninen lautakunta saanut asian tiedoksi mutta asiasta ei ole kuulunut sen jälkeen mitään. Mikkelin pohjavesiasioita ei siten viedä tällä hetkellä eteenpäin missään alueellisessa ryhmässä. VR:n kyllästämön osalta on tehty pohjaveden puhdistusta mutta kreosoottiöljyjä ei saada poistettua. Pohjavedestä on tavattu myös kloorifenolia, mutta kunnostustoimintaa ei ole vielä järjestetty. Kyyvesi Ajankohtaisia viemäriverkostoon liittymisiä on Tervalahdella v. 2013-14. Naarajärvellä parikymmentä kiinteistöä on liittynyt verkostoon ja liittyminen jatkuu 2013-14. Koiraselän osalta 35 kiinteistöä on liittynyt verkostoon. Kymmenestä maatalouskosteikosta yksi on valistunut. Yksi kosteikko on lähdössä luvitukseen (ei ilmeisesti pelkästään maatalouskosteikko). Kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä pyritään edistämään Rae-hankkeen osalta. Haukivuorella järjestetään 26.3. maanomistajille tiedotustilaisuus Kyyveden lähialueen kosteikkojen suunnittelusta. Valuma-alueelta on löytynyt potentiaalisia kosteikoita ELYn/Rae- 12
hankkeen toimesta. Myös Kyyveden pohjoisosassa Etelä-Niskamäessä Naarajoen valuma-alueella on isot peltoalueet, jossa suunnittelija on aloittamassa toukokuussa maanomistajaneuvotteluja. Pieksämäellä järjestetään 10.4. lannoitteen käsittely- ja kosteikkokoulutusta. Metsäojitusten vesiensuojelusuunnitelmat on katsottu Kyyveden alueella tavanomaista tarkemmin mm. käyden maastossa. Metsätalouden osalta Suovulla on käynnissä vesiensuojeluhanke, samoin Kyyveden Siikalahdella. Metsätalouden vesiensuojelukosteikkosuunnitelmia on lupaharkinnassa 2 kpl. Kyyveden alueella on tehty niittotarpeiden tarkennusta. Ollaan kuitenkin päätymässä tulokseen, että nykyhetkellä niittoihin ei olisi tarvetta. Heiniöllä niitot jatkuvat omaehtoisesti. Poistokalastusta jatketaan Kyyvedellä 2013. Koko Kyyveden alueelle laaditaan v. 2014 poistokalastussuunnitelma. Heiniöllä kalastusta on tehty ja kalastusta tuleekin jatkaa. Kokonaisuutena Kyyveden alueelle tehdään v. 2013 yleissuunnitelma ja toimenpiteet hankkeistetaan. Pieksämäen seutu Viime vuonna seudulle perustettiin toimintaryhmä. Pieksänjärven valuma-alueella viemäriverkostoon liittyminen ei ole herättänyt kiinnostusta Heiniön alueelta, vaikka siellä nimenomaan sille olisi tarvetta. Pieksänjärven valuma-alueella on hehtaarimääräisesti suuria ojitusalueita, joissa vesiensuojelun valvonta tulee olla aktiivista. Ojitussuunnitelmat on tehty asianmukaisesti. Pieksänjärvellä on tehty vesikasvien poistoa ja poistokalastusta viime vuosina. Pieksämäen kaupungilla oli aiemmin 5000 e kalatalousvelvoite, nykyisessä luvassa on 10 000 e maksu poistokalastukseen. Ilmastuksen tehostamisesta todettiin, että järvessä on kaksi hapetinta. Eteläiselle selälle on hankittu entistä tehokkaampi laitteisto, joka toimii, mutta tuloksia ei vielä ole. Kangasjärvi-Maavesi-alueella tulee tehdä vesienhoidon toteutuksen suunnittelua v. 2014 aikana. Salmenjärven vesiensuojelutoimia ei ole vielä toteutettu. Pohjavesistä todettiin, että alueella pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmiina ja niitä valvova seurantaryhmä on kokoontunut. JJR-seutu Sysmän suunnalla viemäriverkostoon liittymistavoite on saavutettu, muut etenevät määrärahojen ja suunnitelmien mukaan. Joroisselän kosteikot ovat selvityksessä paikallisten tahojen toimesta. RaE-hankkeen resurssien kohdentamista kosteikoihin ei ole varmuutta, ravinnetaseasiat hankkeen osalta kuitenkin ulottuvat JJR-seudulle. Raudanvesien osalta pidettiin 8.3. palaveri, jossa oli todettu että viisi kosteikon paikkaa olisi löydettävissä. Vesikasvien poistoa on Joroisselällä selvitelty ja joitakin täydennyskartoituksia on tehty. Alueelta on löydetty viitasammakkoa, mikä rajoittaa toteutusta. Poistokalastusta on tehty Joroisselällä v. 2012 koenuottauksella. Nuotta ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, joten rysäkalastussuunnitelma on tehty alueelle. Raudanvesillä poistokalastussuunnitelman toteutus jatkuu. Siitinselkä-Vuoriselällä paikallinen ryhmä toimii, mutta toiminta on jossain 13
määrin hiipunut. Alueelle suunniteltiin nuottauksia, joita jossain vaiheessa ehkä toteutetaan. Paljon alueella kunnostussuunnitelma (5 järveä) menisi luvitukseen. Suunnitelmaa ei sellaisenaan todennäköisesti toteuteta, mutta alueella aloitetaan kalastus v. 2013. Virtavesikunnostuksista todettiin, että Liunan kalatien rakentamiselle on sopimus. Luvassa toiminnanharjoittajaa velvoitetaan rakentamaan kalatie. Kiekan kalatietä ei toteuteta ennen kuin Liuna saadaan valmiiksi ja todetaan tulokset. Kiekassa ei ole kalatievelvoitetta. Osakaskuntien yhdistämisiä on saatu aikaan Joroisselän osalta. Kuormitusselvitystä on tehty Joroisselälle ELYn toimesta ja sitä jatketaan resurssien mukaan. Nevajärven vesienhoitoon ei ole toistaiseksi paneuduttu. Nevajärvellä voisi olla mahdollisuuksia osakaskuntien yhdistämiselle. Pohdittiin, että Juvalle olisi kenties tarvetta perustaa vesienhoidon ryhmä, jossa käsiteltäisiin esim. Nevajärveä. Muitakin selkeitä vesiensuojelukohteita tosin tarvitaan, jotta ryhmän perustaminen olisi järkevää. Kolme pohjavesien suojelusuunnitelmaa on tehty riskikohteille. Muille pohjavesialueille niitä on valmiina 8 kpl. Seurantaryhmä suojelusuunnitelmien toteutukseen ollaan perustamassa. Savonlinnan seutu Liittymistä viemäriverkostoon on tehty paikoitellen. Sorvaslahdella on yksi kosteikko rakennettu, mutta muuta vesiensuojelutoimintaa alueella ei toistaiseksi ole. Metsätalouden vesiensuojelua on tehty Kuonanjärven valuma-alueella. Vehkajärvien alueella on aloitettu kosteikon rakentaminen v. 2012. Kuonanjärvellä vesiensuojeluhanketta ei ole vielä aloitettu. Isolla Vehkajärvellä ja Kuonanjärvellä on menossa kunnostussuunnittelu. Vuonna 2012 nuotattiin, mutta tulokset eivät olleet hyviä. Rysäkalastussuunnitelma on tehty ja kalastus käynnistetään jatkossa. Tarpeellisimmat pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet Savonlinnan seudulla. Muut alueet Valamo-Karvion jätevesien siirtolinja ei toteudu, koska kunta ei ollut hankkeeseen halukas. Sen sijaan kunnan tulee saneerata Valamon puhdistamoa. Suunnittelu ja toteutus ovat v. 2013-2015. Heinäveden kirkonkylän puhdistamon purkuputken siirtoselvitys on valmistunut. Purkuputki siirrettäisiin Heinäveden reitin päävirtaan. Suunnittelu ja toteutus on 2013-2014. Juojärven reitille on perustettu Palokkityöryhmä. Ryhmän tehtävänä on miettiä miten uoma palautettaisiin luonnontilaan. Hanke on varsin mittava ja alkuvalmistelut vaativat monia selvityksiä. Hanke tulisi olemaan kallis, joten se täytyy viedä valtakunnallisena ja osin poliittisena hankkeena. Maakuntaliitto edistää omalta osaltaan hanketta. Todettiin, että paikalliset kyläläiset ovat tiedotuksen osalta jossain määrin jääneet asian ulkopuolelle. 14
8. Muut asiat Todettiin, että kalastusalueilta olisi halukkuutta saada mukaan edustaja YTR-työhön. Tämä sopii, mikäli he valitsevat edustajansa keskuudestaan. Edustajasta tehdään esitys syksyn kokoukseen. 9. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään 3.10.2013 Etelä-Savon ELYssä Pyöreässä kokoustilassa. Jos välillä tulee erityistä, tiedotetaan sähköpostilla. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.55. Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen sihteeri 15
Jakelu: Anne-Kaarina Lyytinen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Henrik Hausen, Järvi-Suomen kylät ry Hanna Eklund, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Kaija Siikavirta, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Rauno Jaatinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Seppo Ollikainen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Pekka Häkkinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY 16