Pohjois-Karjalan kansanedustajille Ministeriöiden esitykset vuoden 2012 valtion talousarvioksi Yhteenveto maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta Valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt julkistivat pitkittyneiden hallitusneuvottelujen takia vasta ensivuotta koskevat talousarvioesityksensä. Eri ministeriöiden ja valtionvarainministeriön kahdenkeskisiä budjettineuvotteluja ei käyty lainkaan. Talousarvion käsittely hallituksen budjettiriihessä 14. - 15.9.2011 oli läpihuutojuttu. Eduskunnalle talousarvioesitys on tarkoitus antaa 23.9.2011. Sen jälkeen alkaa valiokuntakäsittely, jonka päätteeksi talousarvio hyväksytään muutoksin joulukuussa 2011. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka päätyy VM:n esityksen mukaan 2 695,4 milj. euroon, missä on 136 milj. euron (-4,9 %) vähennys kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioesitykseen. MMM esityksessä vähennys on huomattavasti pienempi, eli 43 milj. euroa (-1,6 %). Pääluokan menoissa VM ei esitä juuri mihinkään pääluokan menoihin lisäystä, sen sijaan MMM esittää pientä lisäystä mm. hallintoon, maaseudun kehittämiseen ja metsätalouteen. Maatalouden momenteilta VM esittää yhteensä peräti 100,2 milj. euron vähennystä, MMM:n esityksessä pudotus jää 45,4 milj. euroon. VM:n esityksessä kaikkien momenttien määrärahat ovat vähentyneet tästä vuodesta lukuun ottamatta maatalouden ympäristötukea, eläinten hyvinvointia ja ei-tuotannollisia investointeja koskevaa momenttia, jolle molemmat ministeriöt esittävät vaatimatonta 1 milj. euron lisäystä. VM:n esityksessä suurimmat pudotukset ovat kansallisessa tuessa (-13,2 m ), luonnonhaittakorvauksessa (-27,8 m ) ja luopumistuessa (-28,5 m ). Myös MMM leikkaisi kansallista tukea 3,2 milj. euroa, pitäisi LFA:n ennallaan ja luopumistuessa esittää 11,5 milj. euron alennusta. Kansallisen tuen leikkaukset molemmat ministeriöt kohdentaisivat AB-alueen tukiin, ainakin sen käsityksen saa talousarvion taulukoista. VM:n LFA-korvaukseen esittämä tuen alennus on käsittämätön, eikä sitä voi tehdä ilman säädösten muuttamista. Tätä varten VM esittää, että lainsäädäntöä muutettaisiin syksyn aikana siten, että viljelijöiden sitoumusten mukaisia tukia ja niiden kokonaisrahoitusta voidaan tarvittaessa muuttaa kesken sitoumuskauden myös tukia alentavasti. Suurin alennus tulisi VM:n esityksessä LFA:n kansalliseen maksuosuuteen (-20,0 m ) ja pienempi alennus EU:n osuuteen (-7,8 m ). Ministeri Koskinen on ilmaissut, ettei tätä leikkausta toimiteta, mutta ei kerro mihin vastaava leikkaussumma suunnataan. ( P-K:ssa n. 1,1 m ). Maataloudessa merkittävä säästökohde muodostuu luopumistuesta, jonka menoja vuokrausvaihtoehdon poistaminen alentaa VM:n mukaan peräti 28,5 milj. euroa. (P-K:ssa n. 1,5 m ) MMM arvioi säästön vain 11,5 milj. euroksi (n. 0,6 m ). Luopumistuen vuokrausvaihtoehdosta on lakimuutosesitys valmiina. MTK on lausunnossaan vastustanut muutosta, koska se heikentää rakennemuutoskehitystä. VM lisäisi markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen kohdennettavia määrärahoja nykyisestä 3,8 milj. eurosta 5,9 milj. euroon. Näitä varoja voidaan käyttää kansallisen markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimenpiteisiin valtakunnallisissa ohjelmissa. Metsätaloudenmäärärahoissa ministeriöiden esitykset poikkeavat myös merkittävästi toisistaan. VM:n esitys pudottaisi määrärahaa 16,5 milj. euroa (P-K n. 1,65 m ), mutta MMM korottaisi määrärahaa 0,9 milj. eurolla. Suurimmat leikkaukset VM kohdistaisi tukeen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (-8,3 m ), pienpuun energiatukeen (-6,3 m ) ja metsäluonnon hoidon
2 edistämiseen (-3,0 m ). Suurin erimielisyys ministeriöiden välillä on nimenomaan pienpuun energiatuessa, johon MMM esittää 8,5 milj. euron lisäystä. Peltojen ja metsien tilusjärjestelyihin käytettävistä määrärahoista näyttää ministeriöiden välillä olevan yksimielisyys, koska molemmat esittävät määrärahan leikkausta 7 milj. eurosta 5 milj. euroon. Tarve olisi nykyistäkin määrärahaa merkittävästi suurempi. Talousarvioesitysten tarkat määrärahaesitykset ovat liitetaulukoissa. Määrärahat momenteittain Maaseudun kehittämiseen liittyvä määräraha säilyisi lähes ennallaan, MMM kasvattaisi sitä 2,4 milj. eurolla. Kasvua momentin sisällä tulee maaseudun kehittämishankkeiden EU:n ja kansallisista rahoitusosuuksista, alennus puolestaan rajuista leikkauksista maaseudun elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä valtionavuissa. Maatalousneuvonnan valtionavustusten määrärahaan VM esittää romahdusmaista leikkausta: nykyisestä 10,7 milj. eurosta 3,2 milj. euroon eli vähennystä 70 % (P-K n. 8 htv). MMM:n vastaava esitys on 3,5 milj. euron alennus. Lisäksi VM haluaa karsia 4H-toimintaa leikkaamalla valtionapua 44 prosentilla 2,8 milj. euroon. Maatalous-pääluokassa ovat kaikki tärkeät tulotukimomentit, ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus sekä investointitukien korkotuki ja aiemmin siirto talousarviosta Makeraan. Maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen VM esittää 546,0 milj. euroa ja MMM vastaavasti 10,0 milj. euroa enemmän. Tämän vuoden määräraha oli vastaavasti 559,2 milj.. VM:n momentin 13,2 milj. euron leikkaus menee yli AB-alueen 141-tuen tukivaltuuden alenemisen. Komission päätöksen mukaan maksuvaltuus alenee 8,67 milj. euroavuonna 2012. Toisaalta talousarvioesityksessä on myös taulukko, jossa kansalliset tuet on AB-alueella alennettu juuri mainitulla maksuvaltuuden alenemalla AB-alueella ja pidetty pohjoinen tuki ennallaan. Talousarvion tukiluvut ovatkin tältä osin ristiriitaisia. Momentin määrärahatarvetta arvioitaessa on myös otettava huomioon, että vuonna 2010 maksettu väliaikainen kansallinen lisätuki kaventaa momentin määrärahan valtuutta 22 milj. euroa vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisäksi kansallisen tuen momentilta maksetaan EU:n lypsylehmäpalkkion kansallinen osuus. EU:n tulotuki ja EU-markkinatuenmomentilta maksetaan EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet (tilatukijärjestelmä). Momentin määrärahaan vaikuttaa alentavasti mm. vuonna 2012 toteutettava modulaatio. Molemmat ministeriöt esittävät momentille 547,2 milj. euroa (-8,2 m ). Maatalouden ympäristötuen momentilta maksetaan ympäristötuen lisäksi tuotantoeläinten hyvinvointituki sekä ei-tuotannollisiin investointeihin kohdistuvia menoja. Molemmat ministeriöt esittävät momentille 373,3 milj. euroa (+1,0 m ). LFA-korvauksenmäärärahaesitykset on käsitelty jo edellä. LFA:n kansallisen lisäosan määrään ei esitetä muutoksia. Lisäosa maksetaan kansallisen tuen momentilta, 119 milj. euroa. Maaseutuelinkeinojen korkotukimomentille molemmat ministeriöt esittävät 44,2 milj. euroa, mikä on 3,1 milj. euroa korkeampi kuin kuluvalle vuodelle esitetty alkuperäinen määräraha. Arvio vuoden 2012korkotukilainojen myöntövaltuudesta on 300 milj. euroa. Maatilatalouden kehittämisrahastoon Makeraan ei esitetä siirtoa talousarviosta. Ensi vuonna avustuksiin arvioidaan käytettävän 100 milj. euroa. Yllättäen koko momentti ja sen määräraha esitetään poistettavaksi talousarviosta ilman mitään selityksiä.
3 Muut hallinnonalat Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalallamyel-määrärahoja esitetään tarpeen mukaisesti nostettavaksi 47 milj.. Maatalouden tapaturmavakuutusvarat pidetään ennallaan. Maatalousyrittäjien lomituksen määrärahaa arvioidaan tarvittavan vajaa 8 milj. euroa tätä vuotta enemmän mukaan lukien turkistuottajien lomitusvarat 2,6 milj. euroa. Poronhoitajien sijaisapukokeilua jatketaan lisäksi 0,3 milj. euron turvin. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalallavm leikkaisiyksityisteiden kunnossapitoonkohdennettavia määrärahoja 10 milj. eurolla 13 milj. euroon. LVM pitäisi määrärahan ennallaan eli 23 milj. eurona. Valtionvarainministeriön hallinnonalallamaa- ja puutarhatalouden energiaverojen palautuksen määräraha on arvioitu yhteensä 60 milj. euroksi. VM toteaa esityksessään, että hallitusohjelmassa on sovittu tuen pienentämisestä 20 milj. eurolla. Tämä tulee voimaan siten, että se koskee vuodesta 2012 lukien käytettyjä polttoaineita. Palautuksen väheneminen näkyy vasta vuoden 2013 talousarviossa. Energiaverojen palautus oli ainoita edellisellä hallituskaudella saatuja toimenpiteitä hillitä maatalouden kohtuutonta kustannusten nousua suhteessa tuottoihin. LIITETAULUKOT Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot 2010 2011 Esitykset 2012 Muutos 2012/11 Muutos 2011/10 TP TA VM MMM VM MMM VM MMM Momentti milj. milj. milj. milj. milj. milj. % % 30. 01. Hallinto 107,3 94,0 92,8 97,8-1,2 3,8-1,1 3,6 10. Maaseudun kehittäminen 104,5 167,8 164,8 170,3-3,1 2,4-2,9 2,3 20. Maatalous 2 146,5 2 154,1 2 053,9 2 108,7-100,2-45,4-4,7-2,1 30. Elintarvikk. turvallisuus ja laa 47,6 52,2 52,7 52,7 0,5 0,5 1,1 1,1 40. Kala-, riista- ja porotalous 66,6 66,6 61,7 62,7-4,9-3,9-7,3-5,8 50. Vesitalous 31,7 32,9 22,8 28,8-10,0-4,0-31,6-12,7 60, 63.Metsätalous 186,9 193,9 177,4 194,8-16,5 0,9-8,8 0,5 70. Maanmittaus ja paikkatiedot 72,4 70,4 69,4 72,8-1,0 2,4-1,4 3,4 YHTEENSÄ 2 763,5 2 831,9 2 695,4 2 788,7-136,5-43,2-4,9-1,6 2
4 Viljelijätuet vuosina 2010-2012 2010 2011 Esitykset 2012 Muutos 2012/11 Muutos 2012/11 toteuma arvio VM MMM VM MMM VM MMM milj. milj. milj. milj. milj. milj. % % Kansallinen tuki ( mom. 30.20.40) 586,1 559,2 546,0 556,0-13, 2-3,2-2,4-0,6 EU-tulotuki yhteen sä (mom. 30. 20.41 548,4 541,4 539,2 539,2-2, 2-2,2-0,4-0,4 Ympäristötuki ym. yh t. (30.20.43) 345,7 372,2 373,3 373,3 1, 1 1,1 0,3 0,3 Valtion osuus 248,3 265,1 266,4 266,4 1, 3 1,3 0,5 0,5 EU:n osuus 97,4 107,1 106,9 106,9-0, 2-0,2-0,2-0,2 Luonnonhaittakorvaus (m om. 30.20. 418,9 422,6 394,8 422,6-27, 8 0,0-6,6 0,0 Valtion osuus 301,7 304,3 284,3 304,3-20, 0 0,0-6,6 0,0 EU:n osuus 117,2 118,3 110,5 118,3-7, 8 0,0-6,6 0,0 Yhteensä 1 899,1 1 895,4 1 853,3 1 891,1-42, 1-4,3-2,2-0,2 Valtion osuus, milj. 1 136,1 1 128,6 1 096,7 1 126,7 EU:n osuus, milj. 763,0 766,8 756,6 764,4 EU:n osuus (%) 40,2 40,5 40,6 40,4 3 Kansalliset tuet vuosina 2010-2012 (MMM:n laskelma) 2012 2012 Muutos 2010 2011 TAE TAE 2012/11 toteuma arvio VM MMM VM MMM milj. milj. milj. milj. milj. milj. Tuki yhteensä tuotannolle 586,1 560,8 546,0 556,0-14,8-4,8 -Etelä-Suomen kansallinen tuki 86,2 83,9 75,2 75,2-8,7-8,7 -Pohjoinen tuki 335,3 335,2 335,2 335,2 0,0 0,0 -LFA:n kansallinen lisäosa 119,0 119,0 119,0 119,0 0,0 0,0 -Muu kansallinen tuki 45,6 22,7 26,6 26,6 3,9 3,9 Edellisiin vuosiin kohdistuvat tukimenot - 24,9 26,6 26,6 1,7 1,7 Valtuus budjetissa 84,1 84,1 58,0 58,0 4
5 Makeran ja TAE:n mukainen rahoitus vuosina 2010-2012 5 2010 2011 VM:n ja MMM:n Muutos Muutos arvio arvio esitykset 2012 2012/11 2012/11 milj. milj. milj. milj. % MAKERA Käytettävissä yhteensä 238,67 242,10 209,40-32,7-13,5 -omat tulot 71,16 56,00 47,40-8,6-15,4 -lainojen ja avustusten peruutukset 0,03 3,40 3,10-0,3-8,8 -EU:n rahoitus 22,05 27,20 29,80 2,6 9,6 -edell. vuodelta siirtyvä määrä 106,05 125,66 129,10 3,4 2,7 -maitokiintiöiden myynti 0,44 0,00 0,00 0,0 0,0 -siirto talousarviosta (mom. 30.20.61) 38,94 29,84 0,00-29,8-100,0 LAINAT yhteensä 236,86 302,90 303,00 0,1 0,0 Valtion lainat (Makera) 1,63 2,90 3,00 0,1 3,4 Korkotukilainat (TA, mom. 30.14.49) 235,23 300,00 300,00 0,0 0,0 AVUSTUKSET Makera 98,40 94,80 100,00 5,2 5,5 KORKOTUKI Korkotukilainat (mom. 30.14.49) 13,90 41,10 44,20 3,1 7,5 PÄÄLUOKKA 33 (Sosiaali- ja terveysministeriö) 2010 2011 Esitykset 2012 Muutos 2012/11 TP TAE VM STM VM/STM VM/STM Momentti milj. milj. milj. milj. milj. % 33.40.51 MYEL 508,3 530,2 577,0 577,0 46,9 8,8 33.40.54 MATA 14,5 15,5 15,7 15,7 0,2 1,3 33.80.40 LOMITUS*) 196,7 202,3 209,9 209,9 7,6 3,8 Yhteensä 719,5 748,0 802,6 802,6 54,7 7,3 *) sis. turkistalouden 2,6 milj. v. 2010-2012 6
6 Budjettiyhteenveto Pohjois-Karjalan maakuntaan Vaikutuksiltaan merkittävin ja epäilyttävin on LFA tuen leikkaus 6,6 %, jonka VM kohdistaa EU:n osittain rahoittamaan osuuteen. Pohjois-Karjalaan on maksettu ko. tukea n. 16,6 miljoonaa euroa, josta leikkautuisi n. 1,1 miljoonaa euroa. (Huom! Ministeri Koskinen on ilmaissut, ettei tämä toteutuisi, mutta tästä ei ole saatu varmuutta). Huolestuttavinta on, että parhaillaan käydään EU:ssa maataloustukineuvotteluja, joihin on viitattu useasti eräitten valtioiden tukipakettien yhteydessä. Vaarana on, että Suomen erityiskysymyksiä ei huomioida ja menetämme erivapaudet maksaa maatalouden jatkuvuuden kannalta tärkeätä kansallista tukea. Suomen oma-aloitteisesti tehdyt leikkaukset ovat signaali EU:lle, ettemme tarvitse nykyistä tukipolitiikkaa. Tämä vaikeuttaa Suomen neuvotteluasemaa niin EU:n kuin kansallisten tukien osalta. Hallitus liikkuu tosi heikolla jäillä ja vaarantaa suomalaisen maataloustuotannon jatkuvuuden. Lisäksi LFA sitoumusten muuttaminen kesken sopimuskauden vaatii lainsäädäntömuutoksia ja voimme vain kuvitella minkälainen ruljanssi siitä alkaa, jos muutos edellyttää sopimusten uudistamista. Hallinnon työllisyys on taattu. Lisäksi emme tiedä edellyttääkö muutos EU:n hyväksymistä, jolloin vaarana on tukien maksatuksen viivästyminen. Kansallisiin tukiin tehty muutosesitys on epämääräinen, ja siinä on ristiriitatilanne kokonaisleikkauksen ja kohdentamisen välillä, johon ei ole selitystä annettu. Luopumistuessa olevan vuokrauksen poistaminen (vuokraamalla pellot nuorelle viljelijälle) poistuu (P-K n.1,5 m ). Tämä hidastaa rakennekehitystä ja sen vaikutusta maan hintaan on vaikea arvioida. Maakunnan maatilojen ja tuotannon jatkuvuuden kannalta huolestuttavaa on myös maatilatalouden kehittämisrahastomomentin poistaminen budjetista. Olemme saaneet maakunnan maatilatalouden investoinnit etenemään tavalla, jolla voidaan maakunnan elintarvikejalostus säilyttää maakunnassa. Nyt tätä taetta eivät maatalousyrittäjät voi antaa, ellei investointitukijärjestelmälle luoda jatkuvuutta. Itä-Suomen merkittävimmät maidon- ja lihanjalostajat ovat Pohjois-Karjalassa, ilman riittävää ja pitkäjänteisesti varmistettua raakaaineen saantia näiden toimintaedellytyksiä ei voida turvata. Kyse on sadoista tuotannollisista työpaikoista. Metsätaloudessa pienpuun energiatuen leikkaus vaikeuttaa metsänhoitoa sekä metsästä saatavan bioenergian käytön edistämistä. Tarve on päinvastainen ja kansantaloudelliset vaikutukset ovat positiiviset työllistäjänä ja kotimaisen energian saannin kautta. Jos turpeen nosto kielletään, niin esim. Joensuun kaupunki tarvitsee turvetta korvaavan energialähteen, silloin puuta tarvitaan (vai tuontienergiaa?). Maatalousneuvonnan 70% leikkaus merkitsee useita henkilötyövuosien vähennystä sekä neuvonnan palvelumaksujen nostamista. Pohjois-Karjalassa vähennys merkitsee n. 10 % htv:n vähennystä. EU:ssa kuitenkin halutaan lisätä maatalouden neuvontaa, joten on käsittämätöntä ajaa alas jo luotua ja toimivaa järjestelmää. VM leikkaisi yksityisteiden valtionavustuksia 10 miljoonalla 23 miljoonasta 13 miljoonaan. Tarve on päinvastainen, n. 33 miljoonaa euroa. Leikkaus lisää kuntien osuutta sekä nostaa tiemaksuja. Tämä on selkeä viesti maaseudun asukkaille. Hallitus haluaa pakottaa heidät taajamiin ajamalla alas yksityistieverkon ja nostamalla liikenteeseen suunnattuja veroja.
7 Hallitus leikkaa myös maa- ja puutarhatalouden energiaveron palautuksia kolmanneksen eli 20 miljoonalla eurolla. Tämä lisää maatalouden energiakustannuksia vastaavalla määrällä ja näin ollen siitä pitää luopua. Leikkaus ei koske muita elinkeinoaloja. Energiaveron korotukset tulevat koskemaan erityisesti maataloutta mm. maatalouspolttoaineiden ja lannoitteiden hinnankorotusten myötä. Tämän lisäksi maa- ja metsätalousyrittäjiä koskee myös pääomatuloveron korotus sekä muut yksityistalouden verotukseen liittyvät muutokset samalla tavalla kuin yksityishenkilöillä. Verotuslainsäädäntö on sellainen, ettei maa- ja metsätaloudenharjoittaja tai muu henkilöyrittäjä voi valita ja jakaa tulojaan haluamallaan tavalla ansio- ja pääomatuloon, vaikka ansiotulo olisi verotuksellisesti edullisempi. Pienestä pääomatulosta viljelijä/yrittäjä maksaa enemmän veroa, kuin listatut osakeyhtiöt. MTK Pohjois-Karjala pitää maa- ja metsätalousyrittäjille kohdistettavia valtiovarainministeriön leikkausesityksiä ja verokorotuksia ylimitoitettuina ja kohtuuttomina, kun otetaan huomioon maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuus ja toiminta- sekä toimeentuloedellytykset. MTK Pohjois-Karjala esittää, että Te kansanedustajina vaikuttaisitte vuoden 2012 valtion tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyssä esittämiimme asioihin tavalla, jolla valtiovarainministeriön esitys leikkauksista torjutaan ja kannattava maa- ja metsätalousyrittäminen turvataan. Joensuussa 19.9.2011 MTK Pohjois-Karjala JOUNI MÄKISALO Jouni Mäkisalo Puheenjohtaja Vilho Pasanen Toiminnanjohtaja