( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET Hätäkeskuslaitos - kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2013 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu 1 12014
Kuvaliulehti HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET Julkaisun paivämäärä: 7.3.2014 Tekijät: Julkaisun laji: Tilinpäatös Toimeksiantaja: Työryhman asettamispaivä: Julkaisun nimi: Hatakeskuslaitos -kirjanpitoyksikön tilinpaätös 2013 Tiivistelmä: Hätäkeskuslaitos -kirjanpitoyksikön vuoden 2013 tilinpäatös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpaatöspaivan taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpaätökseen sisältyva toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan seka katsauksen toiminnan vaikuttavuuteen, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadun hallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisaltaä myös kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä. Avainsanat: Hatakeskuslaitos, hätakeskus, tilinpäätös, toimintakertomus Muut tiedot: Kokonaissivumäärä: Kieli: Luottamuksellisuus: Suomi
HÄTÄKESKUSLAITOS NÖDCENTRALSVERKET Utgivningsdatum: 7.3.2014 Författare: Typ av publikation: Bokslut Uppdragsgivare: Datum för tillsättandet av organet: Publikation: Bokslut för Nödcentralsverkets bokföringsenhet 2013 Referat: Bokslut för Nödcentralsverkets bokföringsenhet för år 2013 består av en verksamhetsberättelse, budgetens utfallskalkyl, intäkts- och kostnadskalkyl, balansräkning som ger bild av den ekonomiska ställningen på bokslutsdagen och av uppgifter som ges i bilagorna. Verksamhetsberättelsen som ingår i bokslutet innehåller ledningens översikt över verksamheten samt en beskrivning av verksamhetens effektivitet, avkastningar och kvalitetsledning samt kontroll över de psykiska resurserna. Verksamhetsberättelsen innefattar även resultaten av helhetsbedömningarna och sammandrag av missbruken. Nyckelord: Nödcentralsverket, nödcentral, bokslut, verksamhetsberättelse Ovriga uppgifter: Sidoantal: Språk: Sekretessgrad: finska
1. Toimintakertomus 2013... 5 1.1. Johdon katsaus......................................... 5 1.2. Vaikuttavuus................................................................... 6 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus.......................................... 6 1.3. Toiminnallinen tehokkuus............................ 8 1.3.1. Toiminnan tuottavuus.................................... 8 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus................... 9 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus.................................. 10 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus...... 12 1.4. Tuotokset ja laadun hallinta.................................. 13 1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet....... 13 1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu.................... 14 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen.................... 17 1.6. Tilinpäätösanalyysi....................................... 18 1.6.1. Rahoituksen rakenne........................................................ 19 1.6.2. Talousarvion toteutuminen.............................. 19 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma........................................ 20 1.6.4. Tase......................... 21 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma................ 21 1.8. Arviointien tulokset........................................ 22 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä................................................ 24 2. Talousarvion toteutumalaskelma... 25 3. Tuotto- ja kululaskelma... 26 4. Tase... 27 5. Liitetiedot... 28 5.1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet........................ 28 6. Allekirjoitukset.... 41
1. Toimintakertomus 2013 1.1. Johdon katsaus Hätäkeskuslaitos saavutti vuodelle 2013 asetetut tavoitteet. Toimintavuoden aikana hätäkeskuspalvelut tuotettiin laadukkaasti ja toiminnan tuloksellisuus kehittyi hätäkeskusuudistukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tästä osoituksena oli muun muassa päivystäjäkohtaisten puhelumäärien vaihtelevuuden pieneneminen. Myös valtakunnalliset erot puheluiden vastausajoissa pienenivät ja näin hätäkeskuspalveluiden saatavuuden tasapuolisuus parani valtakunnallisesti. Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuuden kehittyminen on onnistunut ennen kaikkea sitoutuneen henkilöstön avulla. Viraston taloudellinen tilanne vuonna 2013 oli vakaa. Siirtyvä määräraha vuodelle 2014 oli ennakoidusti suuri, mikä johtui pääosin suunnitellusta TOTI -hankkeen tilausvaltuuden määrärahan siirrosta sekä Hätäkeskuslaitokselle vuoden lopussa lisätalousarviossa myönnetystä toimitiloista irtaantumiseen tarkoitetusta määrärahasta. Hätäkeskuslaitoksesta tuli itsenäinen kirjanpitoyksikkö huhtikuussa 2013, tämä yhdessä uuden hallinnon tietojärjestelmä KIEKU:n käyttöönoton kanssa oli merkittävä ja onnistunut ponnistus muiden tehtävien hoitamisen ohella. Rakenneuudistus eteni suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 aikana Kuopion hätäkeskus vakiinnutti toimintaansa. Porin hätäkeskus aloitti toimintansa vuoden lopussa ja Porin aloituksen yhteydessä onnistuttiin turvaamaan lakkaavan Pirkanmaan hätäkeskuksen toiminnot loppuun asti. Rakenneuudistuksen toteuttamisessa hyödynnettiin aiempien vuosien kokemuksesta saatu oppiminen, mikä osaltaan turvasi uudistuksen etenemisen ja samaan aikaan laadukkaan
hätäkeskuspalveluiden tuottamisen. Muutosvaiheissa toteutettiin johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa. Uudistuksen myötä myös viranomaisyhteistyö tiivistyi ja kehittyi eri alueilla. Uuden operatiivisen Mtäkeskustietojärjestelmän toimitusprojekti eteni. Sovelluskehityksen etenemisaikataulussa havaittiin toimintavuoden aikana riskejä, joihin reagoitiin aktiivisesti yhteistyössä järjestelmän toimittajan kanssa. Vuoden aikana aktivoitiin myös uutta hätäkeskustietojärjestelmää käyttävien viranomaisten tietoisuutta järjestelmän käyttöönoton vaatimista toimenpiteistä. Järjestelmän tulevan käyttöönoton onnistumiseksi valmisteltiin erillistä käyttöönottoprojektia. Hätäkeskuslaitoksessa henkilöstöresurssin käyttöaste vuonna 2013 oli 93 prosenttia toteuman ollessa 684 henkilötyövuotta. Toimintavuoden henkilöstöresurssien käyttö oli jopa 62 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2012, joten toiminta kyettiin toimintamallien kehittämisen ansiosta turvaamaan selkeästi pienemmällä resurssilla. Samaan aikaan hätäpuheluiden vastausaikoihin asetetut tavoitteet pääosin ylitettiin. Puheluista 93 prosenttiin vastattiin alle 10 sekunnissa ja 96 prosenttiin alle 30 sekunnissa. Toiminnan tuloksellisuuden voidaan todeta kehittyneen selkeästi, toiminnan laadun säilyessä edellisten vuosien tasolla. Toiminnan laadun merkittävimpänä kehityskohteena on edelleen palvelukyvyn parantaminen hälytysviiveiden osalta. Sairauspoissaolojen määrä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Myös henkilöstön työtyytyväisyys säilyi lähes edellisvuoden tasolla, viraston keskiarvon ollessa 3,14. Edellisenä toimintavuonna vastaava keskiarvo oli 3,18. Aiempien vuosien tapaan työtyytyväisyyskyselyn tulokset ja niistä johdettavat kehitystoimet käsiteltiin jokaisessa yksikössä. Turvallisuussektorin toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Auttamisen ketjun viranomaisten toiminnan muutokset eivät voi olla vaikuttamatta kaikkiin hallinnonalan toimijoihin. Keskinäisen vaikuttavuuden tunnistaminen on hyvä lähtökohta sille, että Hätäkeskuslaitos voi osaltaan tukea sisäasiainhallinnon toimijoiden poikkihallinnollisuuden ja toiminnan tuloksellisuuden kehittymistä tulevaisuudessa. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa kehitetään edelleen tavoitteena yhä laaja-alaisempi auttamisen ketjun toiminnan tukeminen ja vaikuttaminen. 1.2. Vaikuttavuus 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialailaan edistaa turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua.
Keskeinen tavoite: Hätäkeskus vastaa avunpyyntöön viivytyksettä. Tunnusluku Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 2011 2012 2013 2013 toteuma toteuma tavoite toteuma 91 % 92 % 90 % 93% 96 % 97 % 95% 96 % Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (10 ja 30 s.) vastattujen hätä puhelujen määrää. Jakajana on järjestelmään kytkeytyneiden hätäpuhelujen määrä, poisluettuna ne joissa soittaja on luopunut alle 10 sekunnissa. Tunnusluku häme kehä kerava kuopio luma oulu poha pori vasu 10 sek. vastatut 94 % 92 % 96% 90% 92 % 93 % 92 % 93% 91 % alle 30 sek vaslalul 98% 96% 99 % 94 % 96% 97 % 97 % 96% 95 % Kaikista hätäpuheluista 10 sekunnin vastausaikaan päästiin 93 prosentissa puheluista. 30 sekunnissa vastattiin 96 prosenttiin hätäpuheluista. Keskuksittain tulokset vaihtelivat 10 s. vastausaikatavoitteessa välillä 90-96 % ja 30 sekunnin vastausaikatavoitteessa välillä 94-99 %. Tulossopimuksen molemmat vastausaikatavoitteet saavutettiin yhtä keskusta lukuun ottamatta kaikissa hätäkeskuksissa. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus toimii luotettavasti Hätäkeskuslaitoksen omien tietojärjestelmien toimivuudesta vastaavat IT -palvelujen tuottajat, kuten ELISA Oy alihankkijoineen, Suomen Erillisverkot sekä HALTIK. Tunnusluku 2011 2012 2013 2013 toteuma toteuma tavoite toteuma Käytlöas!e (% ), käytlöaika/kokonaisaika) 100 % 100 % 100% 100 % Hätäkeskuslaitoksessa oli kolme merkittävää operatiivisen tietojärjestelmän toimintahäiriötä vuoden 2013 aikana. Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmissä ei toimintavuoden 2013 aikana kuitenkaan havaittu sellaista vikaa tai häiriötä, joka olisi estänyt hätäkeskustoiminnan kokonaan. Hätäilmoitusten vastaanotto ja tehtävien välittäminen kyettiin hoitamaan varajärjestelyin. Valtakunnallinen VI RVE -verkon toimintahäiriö 15.1.2013 klo 14.31 aiheutti VI RVE -liikenteen häiriön 20 minuutin ajaksi, jona aikana hälytykset hoidettiin varajärjestelyin.
Keravan hätäkeskuksen ELS -järjestelmässä havaittiin toimintahäiriö 27.4.2013 kello 20.10. Häiriön kesto oli 18 minuuttia, jonka aikana hätäkeskus toimi ns. manuaalitoiminnoin. Valtakunnallinen Alerta -verkon häiriö esti tekstiviestien lähettämisen hälytettäville yksiköille 23.9.2013 klo 23.10 alkaen, noin 65 minuutin ajaksi. VIRVE -verkon puhe- ja SDS -yhteydet toimivat tuona aikana normaalisti. Edellisten häiriötilanteiden lisäksi hätäkeskuksissa on ollut joitakin paikallisia sähkönsyötön häiriöitä kuluneen vuoden aikana. Häiriöiden aikana keskusten varavoimakoneet ovat käynnistyneet normaalisti ja hätäkeskustoiminta ei ole häiriintynyt merkittävästi. Mediajulkisuuden seuranta Hätäkeskuslaitos seuraa aktiivisesti mediajulkisuutta ja vaikuttaa julkisuuteen omilla viestinnän toimenpiteillään sekä proaktiivisesti että reagoiden tarvittaessa virheellisiin uutisointeihin. Viraston toiminnan ja kehittymisen kannalta on olennaista, että hätäkeskustoiminta on yhteiskunnallisesti tunnettua ja tunnustettua. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisätään mm. mediajulkisuuden kautta. Hätäkeskuslaitoksesta julkaistiin vuoden 2013 aikana yhteensä 2 687 mediaosumaa. (Luvussa on mukana printtimedioiden lisäksi myös verkkomedioiden toimituksellinen aineisto.) Tästä julkisuudesta kielteisten artikkeleiden osuus oli 11 %, neutraalien 86 % ja myönteisten 5 %. Hätäkeskuslaitos vaikutti myös itse mediajulkisuuteen omilla tiedotteiliaan, joita toimintavuonna lähetettiin 25. Tiedotteisiin perustuneita artikkeleita julkaistiin yhteensä 265, jotka muodostivat noin 10 % viraston kokonaisjulkisuudesta. Hätäkeskuslaitoksen edustajat muodostivat viidenneksen kaikista ensisijaisista toimijoista, jotka esiintyivät mediaosumissa. 1.3. Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1. Toiminnan tuottavuus Keskeinen tavoite: Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Käytössä oleva työvuoromalli tukee henkilöstön määrän kohdentamista. Tunnusluku 2011 2012 2013 2013 toteuma toteuma tavoite toteuma Kilsiteltyjen hillililmoitusten mililril I hillilkeskuspilivysliljil (pl. vuoromeslaril) 8200 8000 8200 8200
Tunnusluku häme kehä kerava kuopio luma oulu poha pori vasu Hätäilmoitukset I päivystäjä 2013 9600 7400 9000 7900 7600 8600 7300 7200 8400 Hätäilmoitukset I päivysläjä 2012 9100 7800 9300 7000 7500 7800 7100 7600 8000 Hätäilmoitukset I päivystäiä 2011 9500 8400 9900 6500 7900 7700 7300 7800 8400 Käsiteltyjen hätä ilmoitusten määrä / hätäkeskuspäivystäjä lasketaan suoritteissa mainitusta ilmoitusten kokonaismäärästä jaettuna toteutuneilla hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosilla. Koko laitoksen osalta tämän tunnusluvun toteuma on noussut edellisvuodesta 200 ilmoituksella / hätäkeskuspäivystäjä. Hätäilmoitusten aiheuttamassa kuormituksessa on aluekohtaisia eroja johtuen muun muassa yhdestä hätätapauksesta tulevien päällekkäisilmoitusten määrästä ja siitä, miten eri ilmoitustyypit jakaantuvat erilaisille alueille. Ilmoitusmäärien perusteella kuormituserot eri hätäkeskusten välillä ovat pienentyneet rakenneuudistuksen myötä. 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Tunnusluku 2011 2012 2013 2013 toteuma toteuma tavoite toteuma Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas 12,2 11,6 11,8 11,0 Kustannukset, euroa/hätäilmoitus 15,2 15,1 14,5 14,7 Tunnusluku häme kehä kerava kuopio luma oulu poha pori vasu kh Kustannukset euroa/asukas 6,9 8,5 6,3 7,0 6,3 7,0 7,3 7,6 7,2 4,0 Kustannukset euroa/ilmoitus 8,3 11,8 7,9 9,0 10,3 8,4 11,2 11,4 9,5 5,4 Yhteiset kulut eivät ole mukana Keskuskohtaisessa tunnusluvussa näkyy hätäkeskuksen koon vaikutus taloudellisuuteen. Hätäkeskuksen koon kasvaessa taloudellisuus paranee. Pienissä keskuksissa riittävien päivystäjäresurssien varmistaminen myös kiireaikana aiheuttaa alueen asukasmäärään ja hätäilmoitusmääraän suhteutettuna suuremman henkilötyövuosiresursoinnin kuin suuressa keskuksessa. Tunnuslukuun voi vaikuttaa myös kyseisen yhteistoiminta-alueen turismin ja työpaikkaliikenteen vuoksi muuttuva väkimäärä, koska tunnusluku huomioi vain virallisen asukasmäärän. Laitoksen yhteisiä kuluja ei ole vyörytetty keskuksille.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteita on tarkennettu vuonna 2012. Vuoden 2011 luvut on laskettu uusilla periaatteilla, jotta ne ovat vertailukelpoisia vuosien 2012 ja 2013 kanssa. Tunnusluvut lasketaan arvonlisäverottomista menoista pl. investoinnit ml. poistot. 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Keskeinen tavoite: Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta. Tunnusluku 2011 2012 2013 2013 toteuma toteuma tavoite toteuma Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 120 % 182 % 100 % 156 % Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 123 % 174 % 120 % 298 % Maksullisen palvelutoiminnan eli palo- ja rikosilmoitinlaitteiden tuotot vuonna 2013 olivat 4,302 miljoonaa euroa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuden ollessa 156 % ja liiketaloudellisten suoritteiden 298 %. Hätäkeskuslaitos sai vuoden 2011 tilintarkastuksen yhteydessä tehtäväkseen korjata maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmia. Laskelmat on korjattu ja sen myötä kustannusvastaavuusprosentit nousivat merkittävästi. Hätäkeskuslaitos on kehittänyt maksulliseen toim intaan liittyvien kustannustietojen keräämistä vuoden 2013 aikana, ja tästä syystä maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuden vertailu edellisiin vuosiin ei ole täysin mahdollista. Vuodesta 2013 alkaen henkilöstökustannukset saadaan työaikakirjanpidosta ja muut kuin henkilöstökustannukset kohdennetaan maksulliseen toimintaan uuden ajurin avulla. Vuoden 2013 kustannusvastaavuus luvuissa on epävarmuutta Kiekun käyttöönoton 1.4.2013 takia, jonka johdosta henkilöstökustannukset ovat arvioita ajalta 1.1.-31.3.2013. Kiekun käyttöönoton ja asiakasrekisterin ongelmien takia palo- ja rikosilmoitinlaitteiden kustannusten sekä tuottojen jaolle julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisiin suoritteisiin sisältyy epävarmuutta. Hätäkeskuslaitos on laatinut uuden hinnoittelulaskelman maksuasetusta varten. Uusi maksuasetus tuli voimaan 1.1.2014. Julkisoikeudellisten suoritteiden uusi testausmaksu on 12 euroa/kk, aikaisemman 20 euroa/kk sijaan.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Hätäkeskuslaitos Julkisoikeudelliset suoritteet Muut suoritteet 2011 2012 2013 2013 2011 2012 2013 2013 tavoite toteutuma tavoite toteutuma TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 3662 3544 3544 3312 822 742 742 991 - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 3662 3544 3544 3312 822 742 742 991 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 21 22 52 41 5 5 10 8 - henkilöstökustannukset 1024 1004 989 643 224 220 183 52 - vuokrat 463 497 374 380 101 109 69 72 - palvelujen ostot 44 40 161 136 10 9 30 26 - muut erilliskustannukset 1 1 3 2 0 0 1 0 Erilliskustannukset yhteensä 1553 1564 1579 1202 340 343 293 158 KÄYTTÖJÄÄMÄ 2109 1980 1965 2110 482 399 449 833 maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 1044 371 678 888 229 81 126 168 - poistot 14 8 10 9 3 2 2 2 - korot 3 4 11 21 1 1 2 4 - muut yhteiskustannukset 432 0 0 0 95 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1493 383 699 918 328 84 130 174 Kokonaiskustannukset yhteensä 3046 1947 2278 2120 668 427 423 332 YLIJÄÄMÄ (+)1 ALIJÄÄMÄ (-) 616 1597 1266 1192 154 315 319 659 Käytetty mp17.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+)1 ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN 616 1597 1266 1192 154 315 319 659 Käytettävissä ollut mpl 7.1 :n mukainen hintatuki
1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Hätäkeskuslaitos 2011 2012 2013 2013 toteuma toteuma tavoite toteutuma TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virasto ilta saatu rahoitus 42 80 80 - EU:lta saatu rahoitus - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 0 42 80 80 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 - henkilöstökustannukset 9 - vuokrat - palvelujen ostot 43 100 92 - muut erilliskustannukset 1 Erilliskustannukset yhteensä 0 43 100 103 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset - poistot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 0 0 0 0 Kokonaiskustannukset yhteensä 0 43 100 103 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset 0-1 -20-23 kustannusvastaavuus -% 97.67 80,00 77.67 Maksullisen palvelutoiminnan lisäksi Hätäkeskuslaitos sai yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja sosiaali- ja terveysministeriöitä ja sisäministeriöitä 0,08 miljoonaa euroa vuonna 2013. Tuotot käytettiin valtakunnallisen 112 -päivän kustannuksiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 78 %.
1.4. Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä ilmoituksia. Vastaanotetut ilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaiueista tuleviin ilmoituksiin ja muihin ilmoituksiin. Keskeinen tavoite: Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti. Tunnusluku 2011 2012 2013 2013 toteuma toteuma ennuste toteuma Ilmoitusten määrä, kpl *) 4260000 4137000 4327000 4050000 - hätäpuhelujen määrä, kpl 3050000 3021000 3072000 2886000 - kentälle välitetyt tehtävät kpl 1670000 1647000 1 752000 1678000 Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut 980000 976000 830000 900000 - virhe tai tahaton soitto 790000 815000 700000 760000 - asiaton tai ilkivaltainen soitto 190000 161 000 130000 140000 Muut - kiireetön sairaankuljetus 327000 287000 350000 257000 - hoitolaitossiirrot 175000 147000 100000 111 000 - neuvonta 271 000 236000 300000 195000 Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,80 0,77 0,81 0,75 *) Ilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. Vuoden 2013 aikana vastaanoteuiin hätäkeskuksissa yhteensä 4 050 000 ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2 886 000. Ilmoitusten kokonaismäärä pieneni edellisvuodesta noin 2 prosenttia ja hätäilmoitusten määrä noin 4 prosenttia.
1600 000 1400 000 4 miljoonaa ilmoitusta 2013 1200 000 1 000 000 800 000 k 600000 400 000 ]- 200000 o.:nl.:uofl t,)j il~~i'tllflf!n soiilo Yli 'te '~J 1.:aIHlton soknt pllnlhnnrtjnl.)lttl!t'r\ ti!\tjui. Poli~ fhuii'~lv, liltlyl 428000 I~UV~H" I Of",lUU) 113 000 II v;lnu~iy1 I t.'ht~vll 887 000 Tervevstoimi Pelastus 119000 182 000 9000 8000 161000 107000 ~ Muut Sosia -alitoimi II~ I I:e<"', 1'0000 100000 13000 4000 22000 2000 4000 13000 430000 Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden määrä väheni hieman edellisvuoden tasosta. Niiden osuus kaikista hätäpuheluista vuonna 2013 oli edelleen lähes kolmannes. Vastaanotetuista ilmoituksista noin 1 678 000 johti tehtävän välittämiseen eteenpäin. Välitettyjen tehtävien määrä on noussut edellisvuoden tasosta noin 1 % ja vastaa vuoden 2011 tasoa. Vuonna 2013 eri viranomaisten neuvonta ja opastus -tehtävä lajeille kirjattiin 195 000 ilmoitusta, mikä on noin 17 % vähemmän kuin vuonna 2012. Tämä johtuu osaltaan ilmoitusmäärän pienestä laskusta, mutta myös riskinarvioinnin yhdenmukaistumisesta ohjeistusten ja koulutusten myötä. Osa aiemmista neuvonnaksi kirjatuista tilanteista on johtanut kriteereiden yhdenmukaisemman tulkinnan myötä tehtävän välittämiseen. Ennalta suunniteltujen hoitolaitosten välisten potilassiirtojen määrä väheni edellisvuodesta noin 12 prosenttia ensihoitokeskusten käynnistettyä eri puolilla Suomea toimintansa ja otettua näistä vastuun itselleen. 1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Keskeinen tavoite: Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille viivytyksettä. Hätäkeskuslaitos seuraa toimialoittain määriteltävien tehtävien hälytysaikaa. Seurattaviksi tehtäviksi on valittu toimialoittain kaksi tehtävälajia, joista toinen edustaa riskinarvion osuvuuden kannalta kriittistä ja toinen muuten merkityksellistä tilannetta. Jokaiselle seurattavalie tehtävälajille on asetettu hälytysviiveen optimiaika, jonka toteutumista seurataan suhdelukuna kaikista ko. tehtävälajin hälytyksistä. Hälytysviiveen toteutunut aika on ensimmäiselle hälytettävälle yksikölle lähtevän hälytysviestin ja hätäpuheluun vastaamisajan erotus. Tieto
kerätään hätäkeskustietojärjestelmästä ja raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Uudelle mittarille asetettiin ensimmäiset ennusteet vuodelle 2013. Tunnusluku 2011 2012 2013 2013 Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille viivytyksettä. Häl~llsviive määritetllissä tehtävälajeissa toteuma toteuma ennuste toteuma (ei mitattu, uusi mittari) Terveystoimi: 700A (äkkieloton) s 90 sekuntia 66 % BO% 61 % 704A (rintakipu) S 120 sekuntia 66% 75 % 68 % Pelastustoimi: 202A (Iiikenneonnettomuus):s 120 sekuntia 51 % 65 % 53% 402A+B (rakennuspalo) S 90 sekuntia 49 % 60% 52 % Poliisi: 031A (ampuminen) + 032A (puukotus) S 120 sekuntia 57% 70 % 51 % Hälytysviive mmritellyissä tehtävälajeissa jäi alle ennusteen kaikissa tehtävälajeissa ensimmäisenä mittausvuonna. Hälytysviive on riippuvainen mm. tapahtumapaikan paikannuksen onnistumisesta sekä riskinarvio-ohjeistuksesta ja tehtävän käsittelyn muista sisällöllisistä vaatimuksista, kuten edellytettyjen kirjausten määrästä. Vuonna 2013 hälytysviiveisiin vaikuttavia muutostekijöitä olivat mm. Kuopion hätäkeskuksen käynnistyminen sekä uudet yksikkötunnukset, VIRVE - puheryhmät ja kartalta hälyttämiseen siirtyminen. Kartalta hälyttämisellä pyritään osaltaan aiempaa tarkoituksenmukaisempaan yksiköiden käyttöön ja kokonaistoimintavalmiusajan pienentämiseen, vaikka se tarkoittaisikin Hätäkeskuslaitoksen hälytysviiveen kasvua. Marraskuussa raportoitiin Porin hätäkeskuksen osalta Pirkanmaan alueen pelastustoimen hälytyksissä viiveitä ja joidenkin viestien häviämisiä. Nämä hälyttämisongelmat johtuivat gsmtekstiviestien epäluotettavuudesta. Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmälokilta on tarkastettu, että hälytykset ovat lähteneet suunnitellusti, mutta ne eivät ole kuitenkaan tavoittaneet pelastustoimen määrittelemää hälytettävää henkilöä tai muuta kohdetta. Ongelmia on ollut pääosin vapaaehtoisten tavoitettavuudessa ja Hätäkeskuslaitoksen käsityksen mukaan syyt ovat tekstiviestien välityskanavassa ja osin myös useiden hälytyskanavien yhteiskäytössä (puhesyntetisaattorisovellukset). Keskeinen tavoite: Väestöstä 90 prosenttia tuntee keskeiset hätäkeskuspalvelut Hätäkeskuslaitos korosti toimintakauden aikana kaikessa tuottamassaan ulkoisessa turvallisuusviestinnässä hätänumeron 112 asianmukaista ja oikeaa käyttöä. Pääkanavana on toiminut uudistettu 112.fi -sivusto sekä lokakuussa verkossa lanseerattu hätäkeskustoiminnan
asiantuntijalehti Halari (112.fi/halari). Hatakeskuslaitos on ottanut myös sosiaalisen median kanavia (YouTube, Facebook) käyttöön hätanumeron oikean käytön edistamiseksi. Hatakeskuslaitos osallistui perinteiseen 112-paivän valtakunnalliseen kampanjaan 11. helmikuuta tuoden esille kansalaisille hatanumeron soittamiseen liittyviä asioita. Valtakunnallinen paatapahtuma pidettiin toimintavuonna Vaasassa. Hatakeskukset olivat mukana paikallisten tapahtumien järjestamisessa usealla eri paikkakunnalla. Keskeinen tavoite: Yhteistyöviranomaiset ovat tyytyväisiä Hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Yhteistyöviranomaisille toteutetaan tyytyvaisyyskysely joka toinen vuosi ja vuonna 2013 kyselya ei toteutettu. Toimintavuonna kiinnitettiin erityistä huomiota rakenneuudistuksen edellyttamaan yhteistyöhön. Kokonaisuudessaan voidaan todeta viranomaisyhteistyön kehittyneen usealla alueella. Hatakeskukset onnistuivat hyvin paivittaisen yhteistyön sujumisessa, joka on yhteistyöviranomaisille tarkeä asia ja johon ollaan tyytyvaisiä 2009 2011 2012 2012 Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (1-5), vähintään (keskiarvo) 3,43 3,32 3,75 3,22 - josta poliisi 3,44 3,33 3,65 3,40 - pelastus 3,30 3,15 3,50 3,03 - terveystoimi 3,76 3,53 3,75 3,36 Asiakaspalautteet Vuonna 2013 Hätakeskuslaitos vastaanotti 588 asiakaspalautetta. Palautteista 183 oli osoitettu Hatäkeskuslaitokselle virastona ja 405 hatakeskuksille. Hatäkeskuslaitoksen internetsivuilla on palautelomake, jonka avulla kansalaiset voivat antaa palautetta. Palautteiden maara on laskusuuntainen verrattuna aikaisempiin vuosiin (2012: 630). Useimmissa tapauksissa palautteet ja selvityspyynnöt ovat sellaisia, joissa epäillään hatakeskuksen toiminnassa olleen puutteita tai asiakas ei ole saanut odottamaansa palvelua. Osa palautteista on kuitenkin positiivisia tai neutraaleja ja osassa kysytmn toimintaohjeita. Palautteet voivat koskea Hätäkeskuslaitoksen toimintaa yleisesti tai ne voivat liittyä yksittaiseen hätailmoitukseen. Osa palautteista sisältaa myös kehitysehdotuksia. Hatakeskuslaitos käsittelee kaikki asiakaspalautteet ja tekee selvityksen toiminnastaan selvityspyynnön esittäneelle taholle. Asiakaspalautteet rekisteröidmn Hätäkeskuslaitoksessa ja niista saatua informaatiota hyödynnetaan toiminnan kehittamisessa muun muassa henkilöstön koulutuksessa. Lisäksi palautteen selvittamisen yhteydessa havaittu virheellinen toiminta voi johtaa H~Uäkeskuslaitos -kirjanpitoyksikön tilinpaatös 2013, 1/2014
virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin tai työnjohdollisiin toimiin tehtävää käsitelleen virkamiehen kohdalla. 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Keskeinen tavoite: työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Henkilöstön määrä Hätäkeskuslaitoksessa suunniteltiin vuonna 2013 käytettäväksi yhteensä 735 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste oli noin 93 prosenttia toteuman ollessa 684 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste on prosentuaalisesti kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna 2012. Vuonna 2012 henkilöstöresurssien käyttö oli 746 henkilötyövuotta eli rakenneuudistuksen edetessä hätäkeskustoiminta on hoidettu 62 henkilötyövuotta pienemmin resurssein. Erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen neljän hätä keskuksen toiminnan yhdistäminen Kuopioon on mahdollistanut toiminnan pienemmin resurssein kuin aiemmin muun muassa päällekkäisten vuoroesimiestehtävien vähentyessä. Resurssien käyttöasteeseen on vaikuttanut myös rakenneuudistuksen aikainen normaalia suurempi henkilöstön lähtövaihtuvuus. Vuoden 2013 aikana tämä näkyi eniten Kuopion hätäkeskuksen ja muutaman lakkaavan keskuksen kohdalla. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli 31.12.2013 voimassa olevassa palvelussuhteessa nimitettynä vakituiseen virkaan 546 (79 %) ja määräaikaiseen virkaan 145 (21 %) henkilöä Määräaikaisen henkilöstön osuus on noussut neljällä prosenttiyksiköllä vuoteen 2012 verrattuna. Rakenneuudistuksen aikana määräaikaisten määrä hieman nousee kokonaisuutena ennen kuin kaikkien hätäkeskusten toiminnot on suunnitelman mukaisesti yhdistetty, koska hallinto- ja esimiesvirat täytetään ennen yhdistämistä pääsääntöisesti määräajaksi. Henkilöstöstrategian mukaan määräaikaisten määrää vähennetään rakenneuudistuksen edetessä. Strategian mukainen tavoite on toteutunut niissä keskuksissa, joissa toiminnot on yhdistetty, muun muassa Oulun hätäkeskuksessa vakituisessa virassa oli vuoden 2013 lopussa 88 %, Kuopiossa 93 % ja Porissa 91 % henkilöstöstä Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely (VMBaro) toteutettiin aikavälillä 2.9.- 4.10.2013. Kyselyyn vastasi 391 henkilöä 693:stä (56,4 %). Viraston tulosten keskiarvo oli 3,14. Tulos laski hieman edellisvuodesta (v. 2012 keskiarvo oli 3,18). Kyselyn tulokset ja niistä johdettavat toimenpiteet on käyty läpi kaikissa yksiköissä
VMBaro 2009 2010 2011 2012 2013 Johtaminen 3,34 3,36 3,33 3,32 3,29 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,49 3,39 3,44 3,37 3,34 Palkkaus 2,97 2,92 2,94 3,00 2,89 Kehittymisen tuki 3,11 2,85 2,94 2,92 2,86 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,67 3,65 3,58 3,52 3,61 Työolot 2,95 2,82 2,91 2,97 3,02 Tiedon kulku 3,13 3,11 3,09 3,18 3,10 Työnantajakuva 2,96 2,82 2,91 2,98 2,94 Yhteensä 3,21 3,14 3,15 3,18 3,14 Halukkuus henkilökiertoon 1,75 1,75 1,67 1,66 1,70 Aikomus vaihtaa työpaikkaa 1,78 1,62 1,64 1.65 1,66 Tunnusluku keskus häme kerava kehä hallinto luma oulu pika poha kuopio sata vasu VMBaro 3,68 2,89 3,20 3,43 3,34 3,23 3,07 3,29 2,88 3,51 2,93 Sairaus poissaolot Sairauspoissaolojen maärä on hieman noussut vuodesta 2012. Koko viraston henkilöstön osalta sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli 16,5 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun vuonna 2012 luku oli 15,9. Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 7,6 työpäivää ja salihenkilöstöllä 18,5 työpäivää henkilötyövuoua kohden. Jaksot yötä tekevän henkilöstön osalta sairauspoissaolojen vaihtelu hätäkeskuksittain on suurta. Erityisesti nykyisten jo yhdistettyjen hätäkeskusten sairauspoissaoloihin tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on tehostettu ja myös henkilöstöjohtamiseen liittyviä toimenpiteitä tulee parantaa. 1.6. Tilinpäätösanalyysi Sisäministeriön kirjanpitoyksikkö (240) purettiin kuudeksi kirjanpitoyksiköksi, Sisäministeriö (200), Rajavartiolaitos (201), Pelastusopisto (220), Maahanmuuttovirasto (232), Hätäkeskuslaitos (248) ja Hallinnon tietotekniikkakeskus (249). Hätäkeskuslaitos muuttui omaksi kirjanpitoyksiköksi Kiekun käyttöönoton yhteydessä 1.4.2013. Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös on koko vuodelta ja kirjanpitotiedot on konvertoitu alkuvuoden 2013 osalta uuteen tietojärjestelmään Kiekuun.
1.6.1. Rahoituksen rakenne Vuoden 2013 talousarviossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin määrärahaa yhteensä 64,071 miljoonaa euroa, sisältäen TOTI -hankkeen tilausvaltuuden käyttöön määrärahaa 9,69 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 oli käytettävissä lisäksi vuodelta 2012 siirtynyt määräraha yhteensä 3,672 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin 525.000 euroa uuden hätäkeskustietojärjestelmän integroimiseksi TUVE -palveluihin. Vuoden 2013 neljännessä lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin Joensuussa ja Kouvolassa sijaitsevien, hätäkeskusuudistuksen johdosta vapautuneiden toimitilojen vuokrasopimusten ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuviin kustannuksiin 4,4 M, josta vähennyksenä 139.000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisen johdosta. Tuottoja kertyi yhteensä 4,444 miljoonaa euroa, pääosin maksullisen toiminnan palo- ja rikosilmoitinlaitteiden kytkentä- ja kuukausimaksuista. Tuottojen muutos edelliseen vuoteen oli +2,6 %. 1.6.2. Talousarvion toteutuminen Määrärahat 2013 2012 muutos % Talousarvio 26.30.022 64071000 58505000 LTA 4786000 978000 Määrärahat 68857000 59483000 15,8 Siirtyvä määräraha 3672 233 6082508-39,6 Määrärahat yhteensä 72529233 65565508 10,6 Tuotot 4444256 4331745 2,6 Toiminnan kulut 59920085 62247488-3,7 Investoinnit 4628086 3977532 16,4 Rahoituksen käyttö 60103916 61893275-2,9 Siirtyvä määräraha 12425317 3672 233 238,4 Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kuluista suurin osa oli henkilöstömenoja, jotka olivat 39,735 miljoonaa euroa eli 66,3 % kaikista kuluista. Muut suurimmat kuluerät olivat palvelujen ostot 11,084 miljoonaa euroa (18,5 %) sekä vuokrat 6,65 miljoonaa euroa (11,1 %). Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2013 toimintamenoihin sisältyi uuden hätäkeskustietojärjestelmän tilausvaltuuden käytöstä menoja yhteensä 4,628 miljoonaa euroa. Kehyksessä oli tätä käyttötarkoitusta varten myönnettyä määrärahaa 9,69 miljoonaa euroa ja vuodelta 2012 siirtyi 58.000 euroa valtuusrahaa. Vuodelta 2013 vuodelle 2014 siirtyvästä erästä 5,12 miljoonaa euroa on TOTI -hankkeen tilausvaltuuden käytöstä siirtyvää määrärahaa.
Siirtyvän määrärahan suuruus johtuu myös siitä, että siinä on mukana vuoden 2013 neljännessä lisätalousarviossa myönnetyt 4,4 M Kouvolan ja Joensuun hätäkeskusten vuokrasopimusten ennenaikaisesta päättämisestä maksettavaan kertakorvaukseen, koska kertakorvaus siirtyi maksettavaksi vuonna 2014. Loppuosa siirtyvästä erästä koostuu arvioitua pienemmistä ICT- ja henkilöstömenoista. Käytettävissä olevat määrärahat kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 9,374 miljoonaa euroa ja 15,8 %. Tämä kasvu johtuu emo tilausvaltuusrahoista ja tiloista luopumisten kertakorvauksista. 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 Maksullisen toiminnan tuotot 4302311,20 4280318,71 Vuokrat ja käyttökorvaukset 29324,00 230 Muut toiminnan tuotot 112620,33 4444255,53 50570,40 4331119,11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 910197,05 1288773,78 39735 42386 Henkilöstökulut 027,96 955,58 Vuokrat 6649981,37 6055783,83 Palvelujen ostot 11 083 10643 977,54 376,03 Muut kulut 538623,99 604757,55 Valmistus omaan käyttöön (-) -582290,96 0,00 Poistot 164284,56 295646,36 Sisäiset kulut 869292,67 59 369 094,18 723874,53 61 999167,66 JAÄMAI -54 924 838,65-57668048,55 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 738,08 625,82 Rahoituskulut -232,83 505,25-887,94-262,12 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 190,00 0 Satunnaiset kulut 0,00 190,00-14308,24-14308,24 JAÄMA II -54 924 143,40-57682 619,91 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT JAÄMA 111-54 924 143,40-57682618,91 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 171 809,56 164041,93 Suoritetut arvonlisäverot -4470-4234 -4298877,19 686,75 868,33-4 070 826,40 TILIKAUDEN TUOnO-/KULUJÄÄMÄ -59 223 020 59-61 753 445 31