Lausuntoyhteenveto - Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen kansallista voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö

Lausuntoyhteenveto 31.08.2015 TEM/126/00.04.01/2015 Lausuntoyhteenveto - Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen kansallista voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö Johdanto Lausuntomenettely ja lausunnonantajat Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 4.2.2015 työryhmän valmistelemaan yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen kansallista voimaansaattamista. Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallituksen esityksen muotoon ehdotus yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä muiksi tarvittaviksi lakimuutoksiksi. Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus siten, että hallituksen esitys on mahdollista antaa eduskunnalle syksyllä 2015 käsiteltäväksi osana talousarvioesitystä. Työryhmän tehtävänä ei ollut ottaa kantaa yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamiseen tai sen aikatauluun. Työryhmä luovutti 15.6.2015 työ- ja elinkeinoministeriölle mietintönsä, joka sisältää luonnoksen hallituksen esitykseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti 17.6.2015 lausuntopyynnön 19 vastaanottajalle. Lausuntopyyntö julkaistiin myös työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla. Lausuntopyynnössä pyydettiin lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lisäksi lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, tuleeko Suomen saattaa yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehty sopimus ja samalla eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistus voimaan Suomessa. Lausuntopyyntö lähetettiin seuraaville tahoille: Oikeusministeriö Ulkoasianministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Patentti- ja rekisterihallitus Helsingin käräjäoikeus Markkinaoikeus Valtakunnanvoudinvirasto Tulli Teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TEKES 358407 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 00023 Statsrådet Tfn 029 506 0000 FI-00023 Government Tel. +358 29 506 0000 Faksi 09 1606 2160 www.tem.fi Fax 09 1606 2160 www.tem.fi Fax +358 9 1606 2160 www.tem.fi

2 (9) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Keskuskauppakamari Suomen Yrittäjät Suomen Patenttiasiamiehet ry Patentti-insinöörit ry Suomen keksijäin keskusliitto KEKE ry IPR University Center Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry Suomen Asianajajaliitto Lausunnon antoivat oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus, Markkinaoikeus, Valtakunnanvoudinvirasto, Teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TEKES, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Suomen Patenttiasiamiehet ry, IPR University Center, Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry, Suomen Asianajajaliitto ja Glykos Finland Oy. Lisäksi Helsingin käräjäoikeus ja Tulli ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa. Kysymys uudistuksen voimaansaattamisesta Suomessa Lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, tulisiko Suomen saattaa yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehty sopimus ja samalla eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistus voimaan Suomessa. Lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti siihen, että Suomi saattaisi yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen voimaan. Yksikään lausunnonantaja ei vastustanut voimaansaattamista. Valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja valtakunnanvoudinvirasto eivät lausuneet kysymyksestä. Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainministeriö lausui puoltavansa patenttituomioistuinsopimuksen ratifiointia ja sen myötä eurooppalaisen patenttijärjestelmäuudistuksen voimaantuloa Suomessa. Patentti- ja rekisterihallitus Patentti- ja rekisterihallitus ei lausunnossaan ottanut suoraan kantaa voimaansaattamista koskevaan kysymykseen. Patentti- ja rekisterihallitus lausui kuitenkin, että se on osallistunut aktiivisesti uudistuksen valmisteluun ja on valmistautunut toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Markkinaoikeus Markkinaoikeus katsoi, ettei sillä riippumattomana ja puolueettomana tuomioistuimena voi olla kantaa voimaansaattamiseen. Markkinaoikeus kuitenkin totesi, ettei sillä ole aihetta vastustaa voimaansaattamista, mikäli siihen poliittisesti päädytään. Teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TEKES Tekes suhtautui myönteisesti siihen, että Suomi saattaa voimaan yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ja samalla eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistuksen Suomessa. Tekes kannattaa eurooppalaisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä harmonisoida säännöstöjä ja käytäntöjä kansainvälisillä markkinoilla. Suomen elinkeinoelämä ja kasvu edellyttävät kansainvälisyyttä ja vientiä. Innovatiivisten kansainvälisyyteen tähtäävien pk-yritysten mahdollisuuden kaikkien mahdollisten markkina-alueiden analysoimiseen on kallis ja usein ylivoimainen tehtä-

3 (9) vä. Osin siksi yhtenäispatentin yhtenäinen vaikutus antaa yrityksille selkeyttä ja turvaa laajentua, mahdollisesti nykykäytäntöä pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti kokonaisharkinnan tuloksena, käytettävissä olevien tietojen pohjalta, että Suomi ratifioi sopimuksen. Näissä olosuhteissa elinkeinoelämälle seuraavat hyödyt ja mahdollisuudet nähtiin ennakoituja haittoja ja uhkia suuremmiksi. Uudistuksessa mukanaolo olisi Suomen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden mukaista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoi lisäksi, että Suomen on tärkeä olla mukana ensimmäisten mukanaolevien maiden joukossa. Lausunnossaan EK käy läpi uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Elinkeinoelämän ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä selvityksessä tehdyt päätelmät uhista ja mahdollisuuksista on nostettu työryhmämietinnössä esille ja niiden vaikutuksia ratifiointipäätökseen on EK:n mukaan arvioitu riittävän monipuolisesti ja kattavasti. Vaikutukseltaan merkittävämpänä uudistuksena EK pitää yhtenäispatentin käyttöönottoa. Työryhmämuistion luovutuksen jälkeen päätetty periaatelinjaus vuosimaksujen tasosta (vuosimaksujen yhteenlaskettu määrä niissä neljässä maassa, jossa eurooppapatentteja saatetaan eniten voimaan) ei ole omiaan edistämään yhtenäispatentin käyttöä vuosimaksujen voimakkaan progression vuoksi. Suomessa voimassa olevien patenttien määrän kasvun EK toteaa sisältävän negatiivisten vaikutusten lisäksi myös myönteisiä vaikutuksia. Jos patenttjärjestelmäuudistus tulee voimaan myös Suomessa, yritysten on sopeuduttava uuteen järjestelmään heti sen alusta alkaen ja tämä auttaa kansainvälistymisessä. Yhtenäispatentin etuna suomalaisyrityksille on rekisteröinnin yksinkertaistaminen sekä suojan laajuus ja yhtenäisyys nykykäytäntöön nähden. Yhtenäispatentin käyttö ei ole pakollista, vaan yritykset voivat päättää, mikä suojamuoto palvelee niiden liiketoiminnallisia tarpeita parhaiten. Lausunnossaan EK toteaa, että patenttioikeudenkäyntien vähäisestä määrästä johtuen yhdistetyn patenttituomioistuimen vaikutukset yrityksille realisoituvat yhtenäispatentin vaikutuksia harvemmin. Oikeudenkäynteihin liittyvä merkittävin riski on se, että tuomioistuimessa voi voittaa tai hävitä paljon, koska tuomion vaikutukset ulottuvat samanaikaisesti kaikkien sopimuksen ratifioineiden maiden alueelle. Lisäksi tuomioistuimen omarahoitteisuuden vuoksi tuomioistuinmaksut tulevat olemaan merkittävästi markkinaoikeuden maksuja korkeammat. Keskuskauppakamari Keskuskauppakamari kannatti ehdotettua järjestelmää ja suositti sopimuksen ratifiointia. Näin siitä huolimatta, että päätös sopimuksen ratifioinnista tehdään ilman tietoa uuden patentointijärjestelmän todellisista vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Keskuskauppakamari katsoi, että suomalaisille yrityksille on parempi olla mukana hankkeessa ja sen valmistelussa kuin jättäytyä järjestelmän ja sen voimaansaattamisen ulkopuolelle. Jos sopimusta ei nyt ratifioitaisi, Suomella ei olisi vaikutusmahdollisuuksia edelleen avoimina oleviin kysymyksiin nähden. Keskuskauppakamari piti uudistuksessa mukana olemista tärkeänä niin suomalaisen yritysten kuin myös koko kotimaisen patenttialan kilpailukyvyn kannalta. Keskuskauppakamari toi lausunnossaan esiin, että patenttijärjestelmäuudistus tulee joka tapauksessa vaikuttamaan suomalaisten yritysten

4 (9) toimintaa, vaikka Suomi jättäytyisi järjestelmän ulkopuolelle. Toisaalta keskuskauppakamari pitää valitettavana, että monet asiat niin yhtenäispatenttiin kuin yhdistetyn patenttituomioistuimeen liittyen ovat vielä avoinna. Yhtenäispatentin myötä yritysten valinnanvara keksintöjen suojaamisessa kasvaisi ja uusi järjestelmä voi helpottaa patentointia, mutta se asettaa lisävaatimuksia yritysten patenttiosaamiselle. Yhdistetyn tuomioistuimen osalta keskuskauppakamari tuo esiin riskin patenttioikeudenkäyntien lisääntymisestä ja ns. patenttipeikko-toiminnan tulemisen Eurooppaan. Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät esitti, että Suomi ratifioi sopimuksen. Kun patenttijärjestelmäuudistuksen vaikutuksia arvioidaan kokonaisuutena, Suomen Yrittäjät pitää sopimuksen ratifioimisesta aiheutuvia hyötyjä siitä mahdollisesti aiheutuvia haittoja merkittävämpinä. Suomen Yrittäjät pitää yleisesti tärkeänä sitä, että suomalaisia yrityksiä kannustetaan toimimaan kansainvälisesti ja kehittämään uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Suomen Yrittäjät arvioi lausunnossaan laajasti patenttijärjestelmäuudistuksen vaikutuksia erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Arviointia vaikeuttaa se, että järjestelmää ei ole vielä olemassa ja sen vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin ei siten vielä tiedetä. Keskeisimpinä uhkakuvina nähdään voimassa olevien patenttien määrän lisääntyminen ja sitä kautta kotimarkkinayrityksen kasvava riski siitä, että se loukkaa tietämättään patenttia. Lisäksi tuomioistuimen omavaraisuustavoitteesta johtuvat korkeat tuomioistuinmaksut ovat ongelmallisia erityisesti pk-yrityksille, vaikka maksut ovatkin vain osa oikeudenkäynnin kokonaiskustannuksia. Toisaalta lausunnossa ei pidetä järkevänä sitä, että Suomi jäisi odottamaan ja ei ratifioisi tuomioistuinsopimusta nyt. Ns. patenttitulva on helpommin hallittavissa, kun yhtenäispatentteja tulee voimaan vähitellen ja jääminen järjestelmän ulkopuolelle tässä vaiheessa ainoastaan lykkäisi patenttitulvan negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi lausunnossa todetaan tärkeäksi, että Suomi on mukana tuomioistuimen toiminnan valmisteluissa ennen sopimuksen voimaantuloa ja että Suomeen perustetaan paikallisjaosto. Suomen Patenttiasiamiehet ry Suomen Patenttiasiamiehet ry katsoi perustelluksi, että sopimus saatetaan voimaan. Suomen patenttiasiamiehet ry toivoi lausunnossaan, että työ- ja elinkeinoministeriö edistäisi voimaansaattamisvaihetta eurooppalaisella tasolla siten, että järjestelmä astuisi voimaan koko maantieteellisessä laajuudessaan. Näin uudistuksen edut saataisiin käyttöön kokonaisuudessaan. IPR University Center IPR University Center katsoi lausunnossaan, että eurooppalainen patenttiuudistus tulee saattaa voimaan Suomessa, eikä järjestelmän ulkopuolelle asettuminen ole vaihtoehto. Järjestelmä on olennainen osa Euroopan sisämarkkinoita ja se voi tarjota merkittäviä etuja erityisesti innovatiivisille suomalaisille suurille ja keskisuurille yrityksille. Uudistuksen erilaiset vaikutukset ja sen mukanaan tuomat haasteet käsitellään mietinnössä pintapuolisesti ja ylimalkaisesti. Erityisenä haasteena lausunnossa mainitaan pienyritysten kasvava oikeudenkäyntikuluriski, paikallis- ja aluejaostojen välinen kilpailuasetelma, patentti- ja rekisterihallituksen tulojen väheneminen, mikä uhkaa PCT-virastona toimimista ja patenttiosaamisen turvaaminen. IPR University Center kat-

5 (9) Luonnos hallituksen esitykseksi soo, että Suomeen perustettavan paikallisjaoston toiminnan kehittymistä tulee seurata ja arvioida mahdollisesti uudelleen Pohjoismaiden ja Baltian maiden aluejaostoon liittymistä. IPR University Center katsoo, että eduskunnan tulisi yhtä aikaa eurooppalaisen patenttiuudistuksen ja siihen liittyvien lainsäädäntötoimien hyväksymisen kanssa hyväksyä kattava ohjelma patenttiosaamisen säilyttämiseksi ja parantamiseksi Suomessa. Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry piti perusteltuna, että eurooppalainen patenttijärjestelmäuudistus saatetaan voimaan Suomessa. Yhdistys kannattaa aktiivista immateriaalioikeuksiin liittyvän toimintaympäristön kehittämistä, sillä korkealaatuiset ja toimivat patenttijärjestelmät luovat edellytyksiä suomalaisten innovatiivisten yritysten toiminnalle niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Patenttijärjestelmäuudistus on monimuotoinen kokonaisuus, joka nykytiedon pohjalta tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehokkaaseen, Euroopan laajuiseen suojaukseen ja täytäntöönpanoon. Toisaalta järjestelmä asettaa patentin alttiiksi mitätöinnille yhdellä kertaa koko maantieteellisellä alueella ja patenttien territoriaalisen suojan laajentuessa lisää myös mahdollisia loukkausväitteitä. Suomen Asianajajaliitto Suomen Asianajajaliitto esitti lausunnossaan, että yhdistetyn patenttituomioistuimen perustaminen voidaan nähdä johdonmukaisena kehityksenä EU:n yleisiä tavoitteita ajatellen. Glykos Finland Oy Glykos Finland Oy lausui kannattavansa sopimuksen voimaansaattamista, vaikka yhdistetyn patenttituomioistuimen toimintaa liittyy suuriakin epävarmuustekijöitä (mm. oikeudenkäyntikielen valinta, forum shopping sekä tuomioistuinmaksujen suuruus). Lisäksi Glykos viittasi EUTI:n julkisasiamiehen ratkaisuehdotukseen kanteissa C-146/13 ja C-147/13. Julkisasiamies totesi, että solidaarisuus muita sopimuksen ratifioivia jäsenmaita kohtaan edellyttää sopimuksen ratifiointia. Oikeusministeriö Oikeusministeriö esitti teknisiä tarkennuksia rikosoikeudellisia säännöksiä koskeviin lakiehdotuksiin ja niiden perusteluihin. Lisäksi oikeusministeriö ehdotti käsittelyjärjestystä koskevia yksityiskohtaisia perusteluja täsmennettäväksi niin, että ne paremmin tukevat mietinnössä valittua kantaa toimivallan siirron merkittävyyden tarkastelussa. Muilta osin oikeusministeriöllä ei ollut esityksestä huomautettavaa. Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainministeriö katsoi lausunnossaan, että esitysluonnos vastaa hyvin kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä koskeville hallituksen esityksille perustuslain mukaan asetettavia vaatimuksia. Ulkoasiainministeriö esitti huomioita esityksen viimeistelyä varten koskien sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta tehtävää pöytäkirjaa ja erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa. Patentti- ja rekisterihallitus

6 (9) Patentti- ja rekisterihallitus toteaa, että se on osallistunut työryhmän työskentelyyn, eikä sillä ole erityistä huomautettavaa hallituksen esitystä koskevan luonnoksen osalta. Markkinaoikeus Markkinaoikeus totesi lausunnossaan, että lainsäädäntömuutosehdotusten taustalla olevat peruslinjaukset vaikuttavat yleisesti ottaen perustelluilta. Lisäksi Markkinaoikeus kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että lainsäädännöllisin toimin pyrittäisiin ratkaisemaan siirtymäkauden aikaan liittyviä kysymyksiä. Siihen, ettei rinnakkaisia oikeudenkäyntejä mahdollisteta niin laajalti kuin se olisi sopimuksen valossa mahdollista, ei markkinaoikeudella ollut huomauttamista. Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto rajasi lausuntonsa koskemaan vain ulosottokaareen ja patenttilakiin ehdotettuja ulosottoa koskevia muutoksia. Ulosottokaaren osalta valtakunnanvoudinvirastolla ei ollut huomautettavaa ja patenttilain muutosta, jossa nykyisin patenttiasetukseen sisältyvä merkintävelvoite nostetaan lakitasolle, pidettiin kannatettavana. Teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TEKES Tekesillä ei ollut lausuttavaa hallituksen esityksen luonnoksen tekstiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto sanoi lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa työryhmämietinnössä esitettyihin ehdotuksiin patenttilain ja muiden lakien muuttamisesta. Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät piti tarkoituksenmukaisena, että patenttilakia muutetaan vastaamaan yhdistetystä patenttisuojasta tehdyn sopimuksen määräyksiä, vaikka tämä tarkoittaa patentin tuottaman suoja-alan kaventumista nykytilaan verrattuna. Patenttijärjestelmän kokonaisuuden kannalta on järkevää, että kaikkiin Suomessa voimassaoleviin patentteihin soveltuvat samat aineelliset säännökset patentin tuottamaa yksinoikeutta ja sen rajoituksia koskien. Muutoksesta johtuvaa patentin tuottaman suojan kaventumista voidaan lisäksi pitää verrattain vähäisenä. Suomen Patenttiasiamiehet ry Suomen Patenttiasiamiehet ry katsoi hyväksi, että patenttilakia pyritään yhtenäistämään mainitun sopimuksen kanssa. SPAY arvosti ehdotusta erityisen määräajan säätämisestä kansalliselle voimaansaattamiselle tilanteessa, jossa pyyntö eurooppapatentin yhtenäisen vaikutuksen rekisteröimiselle on lainvoimaisesti hylätty. Lausunnossa esitettiin patenttilain 3 :n 1 momentin 3 kohdan sanajärjestyksen muuttamista niin, että se selkeämmin vastaisi TRIPS-sopimuksen ja EPC:n sanamuotoa. Lisäksi lausunnossa toivottiin, että hallituksen esitystä selvennetään eurooppapatentin väliaikaista suojaa ja siihen tarvittavien toimenpiteiden osalta. SPAY esitti lisäksi teknisiä tarkennuksia jatkovalmistelussa huomioitavaksi. IPR Unversity Center

7 (9) IPR University Center piti patenttilain muutosesityksiä asiallisina ja hyvin valmisteltuina. Lausunnossa esitettiin huomioita hallituksen esityksen osaan, jossa kuvataan sopimuksen sisältöä (art 26 ja 55) ja sen suhdetta Suomen lainsäädäntöön. Lisäksi lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että kotimarkkinayritys, jolla on kaupallinen suhde toiseen ulkomailla toimivaan vastaajaan, voi tulla haastetuksi vastaamaan ulkomailla käytävään oikeudenkäyntiin. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota yhdistetyn patenttituomioistuimen valtiosääntöoikeudelliseen asemaan. Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry piti oikeusvarmuuden sekä patenttijärjestelmän ennustettavuuden ja selkeyden johdosta tarkoituksenmukaisena, että patentin antaman yksinoikeuden ala ja sen rajoitukset olisivat yhdenmukaisia riippumatta siitä, tuleeko sovellettavaksi kansallinen patenttilaki vai uusi yhtenäistetty eurooppalainen säännöstö. Yhdistys esitti tarkennuksia eräisiin ehdotettujen lainsäädäntöuudistusten yksityiskohtiin. Patenttilain 3 :n 1 momentin 3 kohtaan ehdotetun muutoksen osalta perusteluissa tulisi täsmentää, että muutos ei kavenna menetelmällä saatavan tuotteen nauttimaa suojaa. Patenttilain 5 :ään ehdotettuja aluspoikkeuksia koskevia muutoksia tulisi yhdenmukaistaa mietinnössä ehdotettua enemmän sopimuksen sanamuodon kanssa. Lisäksi yhdistys esitti harkittavaksi, tulisiko 65 :n toimivaltakysymysten selkeyttäminen ottaa osaksi uudistusta vai tehdä se myöhemmin. Muita huomioita Muutamat lausunnonantajat esittivät huomioita, jotka eivät suoraan koskettaneet esillä olevaa esitystä, mutta liittyvät uudistukseen yleisesti. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö totesi lausunnossaan, että uudistuksesta seuraa tulonmenetyksiä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Lisämäärärahaehdotus sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja kevään 2015 kehyspäätöksessä on varauduttu lisämäärärahaan PRH:lle myös vuosille 2017-2019.Määrärahatarvetta tulee tarkastella myöhemmin ottaen huomioon todelliset tulonmenetykset sekä toiminnan tehostamismahdollisuudet. Vastaavasti oikeusministeriön 2016 talousarvioesitykseen ja kehysehdotukseen vuosille 2017-2019 sisältyi muiden tuomioistuinten toimintamenoihin vuotuinen 0,5 milj. euron lisäys. Lausunnon mukaan tämä määrärahatarve oli kuitenkin arvioitu oikeusministeriön esityksessä epävarmaksi ja määrältään myöhemmin täsmentyväksi. Patentti- ja rekisterihallitus Patentti- ja rekisterihallitus esitti lausunnossaan, että viraston toimintaedellytykset tulisi turvata rahoituksella valtion talousarviosta jo järjestelmän käynnistysvaiheessa. Patentti- ja rekisterihallituksella on keskeinen tehtävä innovaatiotoimintaa tukevassa toimintaympäristössä, koska se turvaa patenttien hakemiseen liittyvien palveluiden saatavuutta Suomessa. Markkinaoikeus Markkinaoikeus lausui, että uudistuksessa on pidettävä huoli siitä, että taloudelliset panostukset eivät vaikuta vähentävästi markkinaoikeuden

8 (9) tai yleisemmin tuomioistuinlaitoksen määrärahoihin. Markkinaoikeus myös totesi, että mikäli voimaansaattamiseen päädytään, Suomen paikallisjaoston sijoittaminen markkinaoikeuden tilojen yhteyteen vaikuttaa hyvin perustellulta ratkaisulta. Markkinaoikeus katsoi, että mietintöön sisältyvät arviot patenttituomioistuimen taloudellisista vaikutuksista ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät missään tapauksessa liian korkealle arvioituja. Teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TEKES Tekes toivoi lausunnossaan, että vuosimaksujen osalta saavutetaan tyydyttävä lopputulos. Erityistä painoa toivotaan laitettavan sille, että loukkaus- ja oikeudenkäyntikuluriski suhteutettaisiin myös yrityksen kokoon. Lisäksi Tekes pitää tavoiteltavana sitä, että tuomioistuimen paikallisosasto perustetaan Suomeen. Näin ylläpidettäisiin ja kasvatettaisiin patentointiin liittyvää osaamista ja palveluita. Nuorille ja kasvaville yrityksille on tärkeää, että Suomesta saa asiantuntevaa opastusta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää elinkeinoelämän kannalta tärkeänä, että Patentti- ja rekisterihallituksen toimintaedellytykset turvataan. Viraston osaamisen ja IPR-palveluiden tulisi jatkossakin säilyä yritysten käytettävissä. Viraston asemasta osana eurooppalaista patenttijärjestelmää sekä kansallisten hakemusten ja PCT-hakemusten tutkivana virastona tulee huolehtia kansallisesti. Elinkeinoelämän keskusliitto kiinnitti huomiota myös paikallisjaoston perustamiseen Suomeen ja katsoi, että se mahdollistaisi patenttiosaamisen ja -palveluiden sekä yleisemmin IPR-infrastruktuurin säilymisen kansainvälisen kilpailun edellyttämällä tasolla. Keskuskauppakamari Keskuskauppakamari katsoi lausunnossaan, että yritysten kannalta on tärkeää, että Patentti- ja rekisterihallituksen toiminta ja jatkuvuus turvataan tulevaisuudessa, tarvittaessa rahoituksella valtion budjetista. Suomalaisilla yrityksillä tulisi säilyä aito mahdollisuus hakea kansallista patenttia, joka ei kustannuksiltaan muodostu liian kalliiksi verrattuna esimerkiksi uuden eurooppapatentin hakukustannuksiin. Tämä on erityisen tärkeää pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Tärkeää on myös asiantuntevan ja laadukkaan neuvonnan saatavuus omalla äidinkielellä. Lisäksi keskuskauppakamari pitää positiivisena, että yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaosto saataisiin Suomeen. Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät toi lausunnossaan esille, että Patentti- ja rekisterihallituksen palvelut ovat tärkeitä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta virastolla on tärkeä rooli myös suomalaisen patenttiosaamisen näkökulmasta. Suomalaisten yritysten kannalta olisi huolestuttavaa, jos virasto ei voisi toimia enää kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) mukaisena tutkimusvirastona. Ei olisi myöskään suotavaa, että kansallisen patentin hinta kasvaisi vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin yleistymisen myötä. Suomen Yrittäjät pitikin tärkeänä, että Patentti- ja rekisterihallituksen rahoitus ja sen nykyisenkaltaiset toimintaedellytykset turvataan ja rahoitus järjestetään valtion talousarviosta. IPR University Center

9 (9) IPR University Center katsoi, että pitkällä tähtäimellä Patentti- ja rekisterihallituksen säilyttäminen PCT-virastona vaatisi erityistoimia ja myös Euroopan patenttiviraston organisaation hajauttamista siten, että se entistä enemmän hyödyntää kansallisten virastojen palveluja. Suomessa olisi lisäksi systemaattisesti panostettava IPR-koulutukseen ja muuhun osaamista edistäviin toimiin. Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry piti kannatettavana, että Suomeen perustetaan paikallisjaosto. Yhdistys katsoo, että huomiota tulisi kiinnittää siihen, että Helsinkiin perustettavaa paikallisjaostoa kehitettäisiin alusta lähtien varteenotettavaksi vaihtoehdoksi järjestelmän puitteissa ajettavia riitajuttuja varten. Lisäksi yhdistys korostaa tarvetta huomioida kansallisten osaamisverkostojen ja Patentti- ja rekisterihallituksen toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan kehittäminen kartoittamalla mm. uusia toimintamalleja yhteistyön tiivistämiseksi Euroopan patenttiviraston kanssa. Suomen Asianajajaliitto Suomen Asianajajaliitto puolsi lausunnossaan yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustamista Suomeen. Paikallisjaoston perustaminen Suomeen on tärkeää erityisesti oikeusturvan ja oikeuden saatavuuden (access to justice) varmistamisen kannalta. Paikallisjaosto on olennainen suomalaiselle elinkeinoelämälle, koska se edistää sitä, että patenttioikeudenkäynnit voidaan jatkossakin käydä Suomessa. Näin Suomi säilyttäisi myös jatkossa ajantasaisen asiantuntemuksen patenttioikeudellisessa riidanratkaisussa. Suomen Asianajajaliitto toi myös lausunnossaan esiin suhtautuvansa kielteisesti suunnitellun suuruisiin tuomioistuinmaksuihin ja oikeudenkäyntikuluille mahdollisesti määriteltävään kulukattoon. Glykos Finland Oy Glykos totesi lausunnossaan, että vaikka patentinhaltija tietää yhtenäispatentin vuosimaksun suuruuden, patentinhaltijan tulee kiinnittää huomiota siihen, missä suoja on voimassa. Glykos toivoo, että tuomioistuinsopimus ratifioitaisiin mahdollisimman nopeasti kaikissa sopimusjäsenvaltioissa, jotta yhtenäispatentin maantieteellinen suoja olisi mahdollisimman laaja. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota myös paikallisjaoston perustamiseen liittyviin näkökohtiin ja voimassa olevien patenttien määrän kasvuun Suomessa, joka yritysten tulee ottaa huomioon.