KERTOMUS KOKEMUSTEN VÄLITTÄ JÄNÄ A N N A O VA S K A, H E L S I N G I N Y L I O P I S T O

KERTOMUS KOKEMUSTEN VÄLITTÄ JÄNÄ A N N A O VA S K A, H E L S I N G I N Y L I O P I S T O

K E RTO M U S J A TO I S E N KO K E M U S ( R A J A M I N Ä N J A TO I S E N V Ä L I L L Ä ) Debatti narratologiassa: Tarjoaako kertomus pääsyn toisen mieleen? Dorrit Cohn, Transparent Minds (1978) David Herman, Introduction. The Emergence of Minds (2011) (seuraa Shaun Gallagheria & Dan Zahavia 2008) Helene Schjerfbeck, Maria (1906)

Fiktiivinen kertomus on ainoa kirjallinen laji, ja ainoa kertomuksen tyyppi, jossa voidaan esittää jonkun toisen ihmisen kuin puhujan itsensä sanomattomia ajatuksia, tuntemuksia ja havaintoja. (Dorrit Cohn, Transparent Minds 1978: 7.) Esim. Hän ei jaksa enää. (vs. En jaksa enää. ) Helene Schjerfbeck, Maria (1906)

Jotta voin ymmärtää toisia ihmisiä, minun ei tarvitse ensisijaisesti päästä heidän mielensä sisälle sen sijaan minun on kiinnitettävä huomiota maailmaan, jonka jo jaan heidän kanssaan. En kohtaa toista ihmistä irrallaan häntä ympäröivistä olosuhteista vaan jonkin keskellä, jolla on alku ja joka on menossa jonnekin. Näen hänet osana tarinaa, jossa minulla on tai ei ole roolia näyteltävänä. Tämä tarina ei ensisijaisesti kerro, mitä toisen pään sisällä tapahtuu. Se kertoo siitä, mitä jaetussa maailmassamme tapahtuu ja miten toinen ymmärtää sen ja vastaa siihen. (Shaun Gallagher & Dan Zahavi, The Phenomenological Mind 2008, 213-215.) Helene Schjerfbeck, Maria (1906)

F O K U S TA R I N A M A A I L M O I H I N - L U K I J A N N AV I G O I N T I TA R I N A M A A I L M O I S S A ( V S. TA R I N A TA PA H T U M I E N J Ä R J E S T Ä M I S E N Ä ) Helene Schjerfbeck, Maria (1906)

F R A G M E N T T E J A K E R T O M U S M U O T O J A M I N Ä N J A M A A I L M A N R A J AT

[ ] But he would not go mad. He would shut his eyes; he would see no more. But they beckoned; leaves were alive; trees were alive. And the leaves being connected by millions of fibres with his own body, there on the seat, fanned it up and down; when the branch stretched he, too, made that statement. The sparrows fluttering, rising, and falling in jagged fountains were part of the pattern; the white and blue, barred with black branches. Sounds made harmonies with premeditation; the spaces between them were as significant as the sounds. A child cried. Rightly far away a horn sounded. All taken together meant the birth of a new religion Septimus! said Rezia. He started violently. [ ] (Virginia Woolf, Mrs Dalloway 1925/ 1996: 17)

Every day it seems to me that things are more barren and sterile and hopeless. [ ] In Paris, before I realized that I was sick, there was a new significance to everything: stations and streets and facades of buildings colors were infinite, part of the air, and not restricted by the lines that encompassed them and lines were free of the masses they held. (Zelda Fitzgerald, letter to F. Scott, quoted in Nancy Miller, Zelda 1970)

Every day it seems to me that things are more barren and sterile and hopeless. [ ] In Paris, before I realized that I was sick, there was a new significance to everything: stations and streets and facades of buildings colors were infinite, part of the air, and not restricted by the lines that encompassed them and lines were free of the masses they held. (Zelda Fitzgerald, letter to F. Scott) [ ] But he would not go mad. He would shut his eyes; he would see no more. But they beckoned; leaves were alive; trees were alive. And the leaves being connected by millions of fibres with his own body, there on the seat, fanned it up and down; when the branch stretched he, too, made that statement. The sparrows fluttering, rising, and falling in jagged fountains were part of the pattern; the white and blue, barred with black branches. Sounds made harmonies with premeditation; the spaces between them were as significant as the sounds. A child cried. Rightly far away a horn sounded. All taken together meant the birth of a new religion Septimus! said Rezia. He started violently. [ ] (Woolf 1996: 17)

K E RTO M U S J A RU U M I I L L I N E N M I E L I Yhteys enaktiiviseen käsitykseen mielestä: -mieli maailmassa, ruumiillisena -rajojen hauraus Georgia O Keeffe, Seated Nude (1917)

K E RTO M U S J A RU U M I I L L I N E N M I E L I Ensimmäisen persoonan perspektiivi Ruumiillinen oleminen Sijoittuminen osaksi maailmaa Välittäminen maailmasta ja omasta olemassaolosta (affektiivisuus) (Varela, Thompson & Rosch 1991; Thompson 2007; Giovanna Colombetti 2013 & 2014) Georgia O Keeffe, Seated Nude (1917)

K E RTO M U S J A RU U M I I L L I N E N M I E L I Ensimmäisen persoonan perspektiivi Ruumiillinen oleminen Sijoittuminen osaksi maailmaa Välittäminen maailmasta ja omasta olemassaolosta (affektiivisuus) Merkityksenanto maailmalle Seurauksia sille, miten mielen sairaudet ymmärretään Georgia O Keeffe, Seated Nude (1917) (Varela, Thompson & Rosch 1991; Thompson 2007; Giovanna Colombetti 2013 & 2014)

M I E L E N H Ä I R I Ö T RU U M I I L L I S I N A, I N T E R S U B J E K T I I V I S I N A J A I N T E R A F F E K T I I V I S N A Muutoksia: -ensimmäisen persoonan perspektiivissä -ruumiillisessa kokemuksessa -olemisessa osana maailmaa (immersiossa) -affektiivisuudessa maailmasta ja omasta olemassaolosta välittämisessä -tapa olla maailmassa on muuttunut -suhde omaan ruumiiseen muuttunut -suhteet toisiin ihmisiin muuttuneita Georgia O Keeffe, Seated Nude (1917) EI JOTAKIN PÄÄN SISÄLLÄ OLEVAA!

TA R I N A M A A I L M AT J A N I I D E N L U K E M I N E N Sairauskertomukset tuottamassa minän ja maailman rajojen rikkoutumisia Tarinamuoto tavoittaa (ja suuntaa huomion) keskeisiin maailmassa olemisen piirteisiin: -ruumiillisuus -ensimmäisen persoonan perspektiivi (forme-ness) -oleminen ajassa ja tilassa -oleminen maailmassa, jolla on väliä (joka on merkityksellinen) sairauskertomuksissa manipuloidaan tarinan keskeisiä elementtejä: ruumiillista tilan ja ajan kokemusta, perspektiiviä Helene Schjerfbeck, Maria (1906)

TA R I N A M A A I L M AT J A N I I D E N L U K E M I N E N Tarinan tulkitsija ei ainoastaan rekonstruoi tarinoiden jatkumoa [ ]. Sen sijaan hän asuttaa mielikuvituksessaan (emotionaalisesti ja ruumiillisesti) maailman, jossa (sen lisäksi, että siellä tapahtuu ja on olemassa asioita), asioilla on väliä, ne ravistelevat, ylentävät ja inhottavat meitä, ne saavat meidät nauramaan ja suremaan ja niin edelleen. (David Herman, Basic Elements of Narrative 2009, 119.) Helene Schjerfbeck, Maria (1906)

V I R G I N I A WO O L F, R E A D I N G / L U K E M I S E S TA instead of being a book it seemed as if what I read was laid upon the landscape not printed, bound, or sewn up, but somehow the product of trees and fields and the hot summer sky, like the air which swam, on fine mornings, round the outlines of things. Helene Schjerfbeck, Maria (1906) TA R I N AT L U O M A S S A J A E T T U J A M A A I L M O I TA

M I N Ä N J A TO I S E N R A J A N Y L I T Y K S I Ä? L U K E M I N E N J A E M PAT I A Georges Poulet, Phenomenology of Reading (1969) teksti kolonisoimassa lukijan Marco Bernini & Ben Alderson-Day, Hearing the Voice -tutkimusryhmä lukeminen äänten kuulemisena Eva Hesse, Untitled (1960)

E M PAT I A KO K E M U K S E N A TO I S E N L Ä S N Ä O L O S TA TO I S E N AVO I N KO H TA A M I N E N Kaikkein vähimmillään empatia on toisen ihmisen tunnistamista kokemusten ja toimijuuden lähteeksi. Huomaavaisuus toista ihmistä kohtaan. Empatia voi myös olla sen ymmärtämistä, että toista ei voi kokea niin kuin mina koen itseni. Kaikkein suurinta empatian epäonnistumista [ ] on, jos ei huomata eroa minän ja toisen välillä. (Matthew Ratcliffe, Experiences of Depression 2015) Eva Hesse, Untitled (1960)

LOPUKSI Kertomukset sairaudesta kutsuvat lukijoita kuvittelemaan, miten oleminen maailmassa voi muuttua Kertomukset heijastelevat ja myös tuottavat käsityksiä mielestä ja mielen sairaudesta (enaktiivinen käsitys mielestä, arkipsykologia) Kertomukset nojaavat lukijoiden omiin kokemuksiin ruumiillisesta maailmassa olemisesta ymmärrämme kokemuksia, sillä tiedämme, millaista maailmassa oleminen on samalla ero toiseen säilyy: kertojan ääni selvästi vieras ääni (voidaan pysähtyä lukiessa, reflektoida) Lukeminen aina toisen kokemusten kohtaamista Kanssa-tuntemista, eron huomioimista Virittäytymistä erilaisuuteen: huomio erilaisiin maailmassaolemisen tapoihin