Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet Keski-Pohjanmaalla

LIITE 1 Keski-Pohjanmaan IV vaiheen maakuntakaava Kohdekuvauskortit Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet Keski-Pohjanmaalla 08/2014, päivitetty 01/2015 Sisältö: Halsua Honkakangas A 704_702, Honkakangas B 704_701... 1 Yleiskuvaus... 1 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 1 Keskeiset ympäristövaikutukset... 1 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 2 Liityntä sähköverkkoon... 3 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 3 Toteutusvalmius... 4 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 4 Luokka... 4 Kannisto 74_704... 5 Yleiskuvaus... 5 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 5 Keskeiset ympäristövaikutukset... 5 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 6 Liityntä sähköverkkoon... 7 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 7 Toteutusvalmius... 8 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 8 Luokka... 8 Kannus Mutkalampi 217_701... 9 Yleiskuvaus... 9 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 9 Keskeiset ympäristövaikutukset... 9 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 10 Liityntä sähköverkkoon... 11 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 11 Toteutusvalmius... 12 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 12 Luokka... 12 Kuuronkallio 217_702... 13 Yleiskuvaus... 13 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 13 Keskeiset ympäristövaikutukset... 13 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 14 Liityntä sähköverkkoon... 15 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 15 Toteutusvalmius... 16

LIITE 1 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 16 Luokka... 16 Kokkola Ullava 272_703... 17 Yleiskuvaus... 17 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 17 Keskeiset ympäristövaikutukset... 17 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 18 Liityntä sähköverkkoon... 19 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 19 Toteutusvalmius... 20 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 20 Luokka... 20 Lestijärvi Salmijärvi 421_701... 21 Yleiskuvaus... 21 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 21 Keskeiset ympäristövaikutukset... 21 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 22 Liityntä sähköverkkoon... 23 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 23 Toteutusvalmius... 24 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 24 Luokka... 24 Lestijärvi 2 421_702... 25 Yleiskuvaus... 25 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 25 Keskeiset ympäristövaikutukset... 25 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 26 Liityntä sähköverkkoon... 27 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 27 Toteutusvalmius... 28 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 28 Luokka... 28 Lestijärvi 3 421_703... 29 Yleiskuvaus... 29 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 29 Keskeiset ympäristövaikutukset... 29 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 30 Liityntä sähköverkkoon... 31 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 31 Toteutusvalmius... 32 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 32 Luokka... 32 Kalliolampi 421_704... 33 Yleiskuvaus... 33 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 33 Keskeiset ympäristövaikutukset... 33 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 34 Liityntä sähköverkkoon... 35 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 35 Toteutusvalmius... 36 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 36 Luokka... 36 Perho Kokkoneva 548_702... 37 Yleiskuvaus... 37 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 37 Keskeiset ympäristövaikutukset... 37

LIITE 1 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 38 Liityntä sähköverkkoon... 39 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 39 Toteutusvalmius... 40 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 40 Luokka... 40 Patanan tekojärvi 584_701; 924_702... 41 Yleiskuvaus... 41 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 41 Keskeiset ympäristövaikutukset... 41 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 42 Liityntä sähköverkkoon... 43 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 43 Toteutusvalmius... 44 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 44 Luokka... 44 Toholampi Toholampi läntinen B 849_701... 45 Yleiskuvaus... 45 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 45 Keskeiset ympäristövaikutukset... 45 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 46 Liityntä sähköverkkoon... 47 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 47 Toteutusvalmius... 48 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 48 Luokka... 48 Toholampi läntinen A 849_702... 49 Yleiskuvaus... 49 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 49 Keskeiset ympäristövaikutukset... 49 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 50 Liityntä sähköverkkoon... 51 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 51 Toteutusvalmius... 52 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 52 Luokka... 52 Toholampi itäinen 849_703... 53 Yleiskuvaus... 53 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 53 Keskeiset ympäristövaikutukset... 53 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 54 Liityntä sähköverkkoon... 55 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 55 Toteutusvalmius... 56 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 56 Luokka... 56 Veteli Pulkkinen 924_701... 57 Yleiskuvaus... 57 Teknistaloudelliset lähtökohdat... 57 Keskeiset ympäristövaikutukset... 57 Kartat näkyvyydestä ja vaikutuskohteista... 58 Liityntä sähköverkkoon... 59 Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan... 59 Toteutusvalmius... 60 Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet... 60 Luokka... 60 Patanan tekojärvi 584_701;924_702... 41

LIITE 1 1 LIITE 1 Aluekokonaisuus Honkakangas A; 74_702 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Honkakangas B; 74_701 Halsua Toisiinsa rajautuvat kohteet sijaitsevat Halsualla, vajaan 7 km etäisyydellä Lestijärven keskustasta ja 16 km etäisyydellä Halsuan keskustasta. Kohde on noin 150-170 m mpy. Maasto on loivasti itään päin kohoavaa. Alue on ojitettua suota ja metsää, jonka lisäksi alueen keskiosassa on runsaasti luonnontilaista vetistä suota. Alueen itäpuolelle 1,3-1,5 km etäisyydelle sijoittuu kaksi järveä, Iso-Lemmistö ja Kivestönjärvi sekä Haukilampi. Asutusta on alueen länsipuolella. Se myötäilee Pahkapuroa, Hautakoskentietä ja Lestijärventietä. Lähin taajaan asuttu alue on Lestijärvi (7,5 km). Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen määrä /km 2 Lähialueella < 2 km asuntoja A 6,85 6,25 20,55 58,00 1,32 3,36 9 B 15,94 6,25 47,82 58,00 0,62 2,01 26 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alueet ovat melko hyviä. A-alue on lähtökohdat melko pieni ja B-alueella tiestön määrä on vähäinen, mutta kokonaisuutena alueet ovat jopa keskimääräistä paremmat. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on 58 km, mutta linjakäytävä lävistää alueen, joten uusi linja on mahdollista sijoittaa koko matkalta nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja A-alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä vähemmän, vain 9 kappaletta, joista loma-asuntoja on 6. B-alueen lähivaikutusalueella asuntoja on keskimääräisesti 26, joista 14 on loma-asuntoja. Alueiden sisälle sijoittuu kolme metsäkämppää. A-alueen tieverkko on tiheä ja kiinteistöjen määrä alueella on kohtalainen. B-alueen kiinteistöjen määrä alueella on vähäinen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat Natura-alueisiin (kaikki lähistöllä SCI), sekä maakuntakaavan mukaisiin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin soihin ja niillä pesivään linnustoon. Natura-alueista Linjasalmenneva on lähin, se sijaitsee vajaan kahden kilometrin etäisyydellä A-alueesta. Mattilansaaren Natura-alue on noin 2,5 kilometrin etäisyydellä B-alueesta. Kotkanneva ja Pikku-Koppelon metsät on noin 3 km etäisyydellä B-alueesta. Muut Natura-alueet ovat Isoneva, Lestijärven saaret, Linjalamminkangas, Hangasneva ja Säästöpiirinneva sekä Lehtosenjärvi. Nämä ympäröivät aluetta 5-12 km etäisyydellä. Suoria vaikutuksia Naturaalueiden luontotyyppeihin ei muodostu etäisyyksistä johtuen. Linnustovaikutuksista merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maakotkaan, joita pesii useita alueen arvioidulla vaikutusalueella. Etäisyyttä lähimpiin asuttuihin (5 vuoden aikana) pesiin on useita kilometrejä, mikä vähentää vaikutuksia huomattavasti. Laaditun Natura-arvion mukaan kohtalaiset yhteisvaikutukset muiden seudun voimala-alueiden kanssa ovat mah-

LIITE 1 2 dollisia. Lähimpiin sääksen pesiin on etäisyyttä yli 3 km, mikä riittänee ehkäisemään merkittävät vaikutukset. Alue ei sijoitu muuttolintujen päämuuttoreitille, joten muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Alueeseen B rajautuvat Lullonneva ja Ahvenlamminneva sekä sisälle sijoittuva Ärmätinneva lukeutuvat maakuntakaavan LUO-kohteisiin (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue). Tehtyjen maastoselvitysten mukaan Ahvenlamminneva, Ärmätinneva ja Haudanneva ovat maakunnallisesti merkittäviä linnustokohteita (MAALI-kohde). Tuulivoimalat voivat muodostaa kohtalaisen riskin etenkin soilla pesiville metsähanhille, joutsenelle ja kurjelle. Kookkaita petolintuja ei alueilla havaittu. Ympäristövaikutuksia saattaa kohdistua myös vakituiseen asutukseen, mutta nämä vaikutukset tulevat olemaan määrällisesti pieniä, sillä asutus on pääasiassa yli 2 km etäisyydellä. Maisemavaikutukset kuitenkin kohdistuvat asutukseen 6 km etäisyydelle ja niitä voimistaa asutuksen yhteydessä olevat peltoaukeat. Loma-asutusta on alle kahden kilometrin etäisyydellä 20 loma-asuntoa, joka on keskimääräistä enemmän. Alle kahden kilometrin etäisyydelle sijoittuu vakituista asutusta keskimääräisesti. Lähialueella (alle 6 km) voimalat näkyvät lähinnä Purolan ja Kanalan kylissä. Läheisten tuulivoima-alueiden kanssa kohdistuu yhteisvaikutuksia muutamiin vakituisiin sekä loma-asuntoihin lähinnä alueen länsipuolella, mutta myös itäpuolelle muodostuu yhteisvaikutuksia. Maisemallisesti herkkiä kohteita, joille maisemavaikutukset kohdistuvat, ovat Linjasalmenneva (n. 2 km etäisyydellä) Kivestönjärvi ja Iso-Lemmistö (n. 1,5 km etäisyydellä) Kotkanneva (n. 3 km etäisyydellä), Venetjoen tekojärvi ja Lestijärvi (yli 10 km etäisyydellä). Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on vähäinen. Aluetta on työ kuluessa laajennettu Halsuan-Lestijärven maantien luoteispuolelle (B-alue) ja pienennetty A-alueen itäpuolelta. Muutoksilla on mm. pienenetty maakotkiin kohdistuvaa riskiä. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 3 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Honkakangas B -alueen sisällä on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue (neliapila). Turvetuotantovyöhyke 2:n (v.punainen viiva) ja 1:n (v.vihreä viiva) rajat kulkevat alueen halki niin, että B-alueen keskiosa kuuluu turvetuotantovyöhyke 2:en ja B-alueen koillisreuna kuuluu turvetuotantovyöhyke 1:en. A-alueen koillisreuna puolestaan kuuluu turvetuotantovyöhyke 2:en. Alueen pohjois-osan läpi on merkitty moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve (musta katkoviiva). Pohjoispuolella aluerajauksen ulkopuolelle jää kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää suoaluetta (neliapila). Alueiden kaakkois- ja luoteispuolella on suojeltuja suoalueita joiden yhteydessä on myös pienempiä vanhojen luonnonmetsien suojelualueita (v.sininen aluemerkintä, SL-3 ja SL-5). Suojelualueille sijoittuu myös Natura-aluetta (pistemerkintä). Luoteispuolen suoalueen reunamilla on lisää

LIITE 1 4 luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän suoalueen kohdemerkintöjä (neliapila). Alueen itäpuolella on pieni vanhojen luonnonmetsien suojelualue, joka on myös Natura-alue. Kauempana Lestijärven taajama ja kuntakeskus, joka on keskustatoimintojen alue (punainen c) ja Lestijärvi, jonka rannat ovat rantojensuojeluohjelman mukaan suojeltu (v.sininen aluemerkintä S-1). Lestijärvellä sijaitsee maakunnallisesti arvokas maisema-alue lähimmillään noin 6 km etäisyydellä, samoin Töppösen luolikot vastakkaisella suunnalla Halsualla. Matkailun vetovoima-alueen raja kulkee lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä alueesta (kartan oikealla puoliskolla esiintyvä vihreä viiva) Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella ei ole hankkeita vireillä. Luontovaikutuksista jatkosuunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomioita etenkin maakotkiin kohdistuviin yhteisvaikutuksiin sekä LUO -merkittyjen soiden linnustoon kohdistuviin vaikutuksiin. Arvojen huomioiminen voi vähentää tuulivoimaloille soveltuvan alueen pinta-alaa selvästi etenkin Honkakangas B-alueella. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 5 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kannisto; 74_704 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Halsua Kohde sijaitsee Halsuan kunnassa, noin 7 km keskustaajamasta itään. Kohde on noin 140-160 m mpy. Maasto on kaakkoon päin kohoavaa, erittäin kivikkoista metsää ja ojitettua suota. Sähköverkko kulkee alueen ohitse aivan aluerajauksen tuntumassa. Alueen luoteispuolella on Kanniston kylä, jossa on muutama vakituinen asunto. Alueen koillispuolella on Kanalan kylä ja luoteispuolella Marjusaari. Alueen ulkopuolella maa-alueet ovat pääosin kivikkoista metsää ja ojitettua suota. Alueen itäpuolella on myös luonnontilaisia soita ja kaksi pientä järveä. Kaksi luonnontilaista suoaluetta on myös alueen pohjoispuolella ja muutamia pienempiä suoalueita alueen eteläpuolella. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 16,09 6,25 50,88 43,50 0,54 3,42 66 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on hieman keskivertoa parempi. Kantaverkko kulkee aivan tuulivoima-alueen vierestä, mutta etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on noin 43,5 km. Linja voidaan vetää kokonaisuudessaan olemassa olevaan linjakäytävään. Asuntoja alueen lähialueella on 66 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 27. Alueen runkotieverkko on harva, kiinteistöjen määrä alueella on kohtalainen. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen ja maakotkiin. Kohteen läheisyyteen (< 2 km) sijoittuu kaksi pientä luonnonsuojelualuetta: toinen kaakkoispuolelle ja toinen, joka jää kolmesta suunnasta alueen ympäröimäksi, alueen pohjoiskärjen länsipuolella. Kohteen luontoarvot on on mahdollista huomioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kanniston kylä on alle 2 km etäisyydellä alueesta, ja siellä on muutama vakituisesti asuttu rakennus. Lähin hieman tiheämpi asutus on Pahkajoen varressa sijaitsevassa Kanalan kylässä, Harjunpäässä ja Pahkajokea mukailevan Lestijärventien varressa. Siellä on sekä vakituista että loma-asutusta. Tämä asutus sijaitsee 1-3 km etäisyydellä alueesta. 3-10 km säteellä kylissä ja Halsuan keskustassa sijaitsee asuntoja keskimääräisesti muihin alueisiin verraten. Loma-asuntoja alle 2 km etäisyydellä on useampia alueen itäpuolella ja Kanniston kylässä. Yksittäisiä loma-asuntoja on alle 2 km etäisyydellä joka ilman suunnassa. Kylien maisema muuttuu huomattavasti teknistyneenpään suuntaan. Länsipuolella, mutta paikoin myös pohjoispuolella maisemavaikutuksia korostavat yhteisvaikutukset lähiseudun muiden voimala-alueiden kanssa. Alue sijoittuu 1-2 maakotkaparin reviirille, mutta usean kilometrin etäisyy-

LIITE 1 6 det pesistä ehkäisevät vaikutuksia. Kymmenen kilometrin säteelle alueesta ulottuu yhteensä neljä Naturaaluetta (SCI) alueen pohjois- itä ja eteläpuolella. Näistä kolme on suojeltuja soita ja yksi metsä. Matkaa lähimpänä olevaan Natura-alueeseen on noin 3,2 km, muihin Natura-alueisiin on 5-6,5 km matka. Etäisyys on todennäköisesti riittävä ehkäisemään merkittävien vaikutusten muodostumisen. Alue sijoittuu etäälle muuttolintujen päämuuttoreiteistä, mistä johtuen törmäysriskit jäävät vähäiseksi. Maakunnan metsäpeuraan hanke saattaa aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia yhdessä muiden seudun tuulivoima-alueiden kanssa. Voimala-alueen soilla tiedetään olevan merkitystä metsäpeuran vasomis- ja kesälaidunalueina. Kannisto alueesta aiheutuvat keskeisimmät maisemavaikutukset kohdistuvat asutukseen ja maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Maisema-alueista alueen länsipuolella sijaitseva Töppösen luolikot rajautuu alueen viereen. Lounais- ja eteläpuolella sijaitsee Penninkijoki ja kaksi suojeltua nevaa, joiden muodostama maisemakokonaisuus sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km etäisyydellä. Halsuanjärven sekä Halsuan maisema-alueet sijaitsevat noin 6 km etäisyydellä. Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu RKYalue sijoittuu vajaan 7 km etäisyydelle. Luonnon- ja kulttuurimaisemat muuttuvat selvästi teknistyneempään suuntaan. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 7 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liittyminen sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Kanniston alueen sisällä ei ole voimassa olevia maakuntakaavan merkintöjä. Alueen rajauksen tuntumassa on kaksi pohjaveden hankintaan soveltuvaa aluetta (sininen viiva) ja hieman kauempana lounaispuolella yksi lisää. Länsipuolella, aivan alueen välittömässä läheisyydessä on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (t.viheä viivoitus) Alueen itäpuolella on maa-ainesten ottoon soveltuva alue (v.punainen alue) ja alueen ympäröimänä, pohjoiskärjen länsipuolella luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde (vihreä luo-merkintä). Alueen länsipuolella sijaitsee Halsuan taajama ja kuntakeskus on merkitty keskustatoimintojen alueena (punainen c). Matkailun vetovoima-alueen raja kulkee alueen kaakkoispuolella noin 7 km etäisyydellä. Turvetuotantovyöhykkeiden rajat (v.vihreä ja v.punainen viiva) kulkevat niin, että alue

LIITE 1 8 jää niiden ulkopuolelle. Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Alueella ei ole hankkeita vireillä Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on kohtalainen, Keski-Pohjanmaan alueista Kannisto on kuitenkin hankalimpia. Haasteellisuuteen on syynä pääosin kapea ja mutkainen tiestö. Kuljetukset edellyttävät yhdysteiden parantamista. Lisäksi tieverkko alueen sisällä on harva, joten alueelle on rakennettava uutta huoltotieverkostoa. Luontovaikutuksista jatkosuunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomiota etenkin maakotkaan ja alueeseen rajautuvaan luonnonsuojelualueeseen kohdistuviin vaikutuksiin ja maisemavaikutuksista asutukseen ja maakunnalliseen maisema-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin. Luokka Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 9 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Mutkalampi; 217_701 Kannus, Kokkola Kohde sijaitsee Kannuksessa ja Kokkolan kaupunkiin kuuluvan enklaavin alueella, Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajan tuntumassa, noin 14 km etäisyydellä Kannuksen keskustaajamasta ja 12,5 km Himangan taajamasta. Alue jatkuu yhtenäisenä Kalajoen puolelle, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Kohde on noin 50-60 m mpy. Alue on valtaosin ojitettua suota ja kuivahkoa kangasmetsää, minkä lisäksi alueella on pieniä luonnontilaista soita ja vähän viljelysmaata. Aivan alueen vieressä sijaitsee Mutkalammin, Korvenkylän ja Mökkiperän kylät, muutoin asutus jää 4-6 km päähän alueesta. Alue ympäröi Hietajärveä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 20,97 6,25 62,91 44,00 0,91 5,14 57 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Uusnivala) on noin 44 km ja linjaa varten tulisi raken- lähtökohdat taa uutta linjakäytävää koko matkalle. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on 57 kappaletta, joista loma-asuntoja on 8. Alueen tiestö on harva ja kiinteistöjen määrä alueella on runsas. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen ja Hietajärven maakunnalliseen virkistysalueeseen. Vaikka asutuksen määrä lähivaikutusalueella on keskimääräinen, siihen kohdistuva vaikutus on kohtalainen, sillä asutus sijaitsee lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä alueesta ja alue ympäröi Mutkalammen ja Korvenkylän asutusta sekä pohjois- että itäpuolelta. Myös Hietajärvi jää alueen ympäröimäksi lähes kauttaaltaan, joten järven maisemallinen luonne muuttuu huomattavasti. Yhdessä Kalajoen puolelle sijoittuvan tuulivoima-alueen kanssa vaikutukset voimistuvat alueen laajenemisen myötä. Ympäristön peitteisyys vähentää osaltaan maisemavaikutuksia. Mutkalammin, Korvenkylän, Raution Typön, Mökkiperän ja Kärkisen kylien maisema muuttuu tuulivoima-alueen myötä. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Alueen läheisyyteen sijoittuu useita geologisia muodostumia. Tuulivoimala-

LIITE 1 10 alueen laajuudesta johtuen voimalat ja tiet voidaan toteuttaa siten, ettei merkittäviä vaikutuksia luonnonarvoihin muodostu. Länsipuolella aluetta on myös pieni vanhojen metsien suojelualue. Natura-alueeksi määritelty Jäkälänevan suojelualue sijaitsee alueen itäpuolella 2-4 km etäisyydellä. Alueen suojeluperusteena ovat luontotyypit ja luontodirektiivin lajit (SCI), joihin vaikutuksia ei muodostu. Voimaloista voi aiheutua joillekin lintulajeille kohtalaisia vaikutuksia, yhdessä Kalajoen puolen voimala-alueen kanssa. Alueen läheisyydestä ei ole tiedossa suurten petolintujen, kotkien ja sääksien pesimispaikkoja. Alue ei myöskään sijoitu lintujen päämuuttoreiteille, joten merkittäviä vaikutuksia muuttolintuihin ei ole odotettavissa. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu pohjavesialue ja alueen sisään ja sen reunamille jää useita museoviraston rekisteröimiä muinaisjäännöskohteita, jotka on kuitenkin mahdollista huomioida teiden ja voimaloiden sijoitusta suunniteltaessa. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 11 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Todennäköisin liityntäsuunta on Uusinivalan sähköasema, jonne liityntä tapahtuu pääosin uudella ja uudessa linjakäytävässä kulkevalla 110 kv:n linjalla. Alue rajautuu Kalajoen kunnan rajaan, joka on myös Keski-Pohjanmaan maakunnan raja, joten alueen itäpuolella vaikuttavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät. Himanka on kuntaliitoksen myötä osa Kalajoen kaupunkia, joten alueen pohjois- ja luoteispuolen merkinnät ovat I ja II vaiheiden osalta informatiivisia. Mutkalammin alueen sisään ja välittömään läheisyyteen on merkitty maakuntakaavaan muutamia muinaismuistoja (v.sininen neliö). Alueen sisään jää myös maa-aineksen ottoon soveltuva alue (v.punainen alue). Alueen pohjoispuolella, aivan alueen välittömässä läheisyydessä on virkistyskohde (vihreä kolmio) arvokasta harjualuetta (musta viivoitus) ja pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Alueen länsikärjen tuntumassa on myös

LIITE 1 12 arvokasta moreenialuetta. Alueen länsikärjen pohjoispuolella on pieni alue vanhojen luonnon metsien suojelualuetta. Hieman kauempana on maa-aineksen ottoon soveltuvan alueen kohdemerkintä (v.punainen ympyrä). Alueen eteläpuolella on pohjavedenottoon soveltuvia alueita (sininen viiva), maa-aineksen ottoon soveltuvia alueita (v.punaiset alue- ja kohdemerkinnät), sekä arvokkaita moreenialueita (musta viivoitus). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella on hankkeen suunnittelu ja YVA käynnissä (Prokon) Hankealueen läntinen kärki on lentoliikenteen aiheuttamalla korkeusrajoitusalueella. Finavian paikkatietoaineiston mukaan alueella ei saa olla yli 279 m mpy korkeita rakennelmia. Maanpinnan korkeus on kuitenkin hankealueen länsikärjessä vain n. 40 m mpy, joten voimalat voidaan varauksetta rakentaa täysimittaisina. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on kohtalainen. Sorapintainen tie 7720 tulee parantaa ja sen ylläpitoa tehostaa. Nykyinen tiestö on kuitenkin hyvä pohja huoltotieverkostolle. Asutuksen läheisyys, geologiset muodostumat (myös pohjavesialueet) ja muinaisjäännökset saattavat pienentää voimaloille käytettävissä olevaa pinta-alaa. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota yhteisvaikutuksiin Kalajoen puoleisen tuulivoimala-alueen kanssa. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 13 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Kuuronkallio; 217_702 Kannus Kohde sijaitsee noin 2 km Kannuksen keskustaajamasta etelään. Kohde on noin 60-100 m mpy. Maasto on loivasti kaakkoon päin kohoavaa. Alue on ojitettua suota ja metsää, jonka lisäksi alueella on luonnontilainen suo. Asutus ympäröi aluetta pohjois-, itä- ja länsipuolelta. Alueen kaakkoisja eteläpuolella on luonnontilaisia soita. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 12,00 6,25 36,00 44,00 0,93 4,42 300 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Hirvisuo) on noin 44 km, mutta alueen lävistää Fingri- lähtökohdat din 110 kv:n linja, johon tuulivoima-alue on mahdollista liittää. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä enemmän, 300 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 12. Keskeiset ympäristövaikutukset Alueen tiestön määrä on keskivertoa ja kiinteistöjen määrä alueella on runsas. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen ja aluetta ympäröiviin Natura-alueisiin. Asutusta on maisemallisella lähivaikutusalueella selvästi keskimääräistä enemmän, sillä alue on vain noin 3 km etäisyydellä Kannuksen keskustasta ja noin kilometrin etäisyydellä asemakaava-alueen asutuksesta. Alueen länsipuolella on haja-asutusta lähimmillään alle 2 km etäisyydellä. Alueen lounaispuolelle sijoittuu useita vapaa-ajan/työkäytössä olevia loma-asuntoja lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle. Natura-alueita on alueen läheisyydessä useampia. Länsipuolella on Etelänevan - Viitasalonnevan - Seljäsennevan muodostama kokonaisuus (SCI) lähimmillään 3 km etäisyydellä. Lounaispuolella on Lähdenevan Natura-alue (SPA/SCI) noin 7,5 km etäisyydellä ja kaakkoispuolella noin 3 km etäisyydellä Ritaneva - Vipusalonneva Märsynneva -alue (SPA/SCI). Suot lukeutuvat myös valtakunnallisesti arvokkaisiin linnustoalueisiin (FINIBA) Pohjois- ja itäpuolella aluetta on Lestijoen Natura-alue lähimmillään noin 2,5 km etäisyydellä. Etäisyydet ovat riittäviä ehkäisemään suorat vaikutukset luontotyyppeihin. Soiden joihinkin lintulajeihin voi kohdistua kohtalaisia vaikutuksia. Kuuronkallion alue sijoittuu mm. kahden uhanalaisen petolinnun reviirille. Laaditun Natura-arvion mukaan merkittävät vaikutukset eivät ole todennäköisiä. Alue sijoittuu etäälle lintujen päämuuttoreiteistä, mistä

LIITE 1 14 johtuen törmäysriski muuttolinnuille on keskimääräistä pienempi. Lestijokilaakso kuuluu maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin koko tuulivoima-alueen ohittavalta matkalta. Lestijoki kulkee lähimmillään noin 2,5 km etäisyydellä alueesta. Maisema-alueen nykyinen rakentuneisuus vähentää viljelymaisemaan kohdistuvaa maisemavaikutusta. Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko RKY-alueet sijaitsevat noin 3,5 km etäisyydellä. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Alueen koillis- ja itäpuolella on kolme virkistysaluetta 4-11 km etäisyydellä alueesta: Kitinkankaan vapaa-aika- ja urheilukeskus, Korpelan patoalue, uimaranta ja vanha voimala-alue, sekä Jämsänkallion ulkoilualue. Pitkät etäisyydet estävät merkittävien vaikutusten muodostumisen. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2 km ja 6 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 15 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liityntä voi tapahtua joko hankealueella olevaan linjaan tai Uusnivalan sähköasemalle pääosin 400 kv:n nykyistä linjakäytävää seuraillen tai Kokkolan Hirvisuolle pääosin nykyisessä 110 kv:n linjakäytävässä uudella 110 kv:n linjalla. Nivalan liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Hirvisuolle liityttäessä on mahdollista hyödyntää linjan yhteydessä olevia 20/110 kv:n sähköasemia mahdollisuuksien mukaan. Suhde voimassa olevaan maakun- Kuuronkallion alueen sisällä sijaitsee maa-ainesten ottoon soveltuva alue (v.punainen ympyrä) ja alueen läpi kulkee sähkölinja (musta z-viiva). Turvetuotantovyöhykkeiden 1 ja 2 raja (v.punainen ja v.vihreä viivat) kulkee

LIITE 1 16 takaavaan alueen itäreunaa niin, että alue on lähes kokonaisuudessaan turvetuotantovyöhyke 2 sisällä. Alueen pohjoispuolella on Kannuksen taajama ja joka on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (punainen c). Lestijokivarsi Kuuronkallion kohdalla on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (t.vihreä viivoitus), Lestijokivarsi on merkitty myös maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (v.ruskea viiva). Alueen länsipuolella on soidensuojeluohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue (v.sininen alue) ja useampi erillinen pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Myös kaakkoispuolella on suojeltu suoalue (v.sininen alue). Lähialueilla on myös useampia maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita (v.punaiset ympyrät). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella on vireillä yleiskaavoitus ja YVA (wpd Finland Oy). Hankealue on lentoliikenteen aiheuttamalla korkeusrajoitusalueella. Finavian paikkatietoaineiston mukaan alueella ei saa olla yli 279 m mpy korkeita rakennelmia. Maanpinnan korkeus on alueella n. 60-100 m mpy, joten maaston korkeimpiin kohtiin ei voida täysin varauksetta rakentaa voimaloita täysimittaisina. Puolustusvoimilta on saadun lausunnon mukaan selvitettävä hankkeen vaikutukset Puolustusvoimien radioyhteyksiin, kun voimaloiden lukumäärä, korkeudet ja sijoituspaikat ovat tiedossa. Haittojen vähentämiseksi aluetta on supistettu kaavaluonnoksen mukaisesta rajauksesta. Esitetyllä aluerajauksella edellä mainitut rajoitteet on todennäköisesti mahdollista huomioida niin, että haitat jäävät siedettäviksi. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 17 LIITE 1 Aluekokonaisuus Ullava; 272_703 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Kokkola Kohde sijaitsee Kokkolan Ullavassa, noin 4 km etäisyydellä keskustaajamasta. Kohde on noin 115-120 m mpy. Alue on ojitettua suota ja kivikkoista metsää, jonka lisäksi alueella on pieni luonnontilainen suo. Asutus ympäröi aluetta länsi- ja eteläpuolelta. Sepänkylä on alueesta noin 1 km etäisyydellä, Jääskä noin 2 km etäisyydellä ja Norppa noin 4 km etäisyydellä. Alueen pohjois- ja koillispuolella on paljon luonnontilaisia soita. Alueen eteläpuolella sijaitsee Ullavanjärvi reilun 3 km etäisyydellä. Järven rannassa on sekä vakituista että loma-asutusta. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 5,03 6,25 15,09 57,50 1,14 1,19 23 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on melko hyvä, vaikkakin kooltaan lähtökohdat pieni. Kantaverkon liittymispisteeseen on matkaa 57,5 km (Hirvisuo), mutta uudesta sähkölinjasta 41 km voidaan mahdollisesti sijoittaa nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräisesti, 23 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 6. Alueen tieverkko on tiheä ja kiinteistöjen määrä alueella on vähäinen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat Sepänkylän asutukseen, Ritaneva - Vipusalonneva Märsynnevan Natura-alueeseen (SPA/SCI) ja Vionnevan Natura-alueeseen (SPA/SCI). Maisemavaikutukset kohdistuvat erityisesti Ullavanjärven maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. Myös lähimpiin kyliin ja Ullavan taajamaan kohdistuu maisemavaikutuksia, joita lisäävät asutuksen yhteydessä olevat peltoaukeat. Sekä vakituista että loma-asutusta on lähialueella keskimääräistä vähemmän, mutta loma-asutusta sijoittuu 6 km visuaaliselle vyöhykkeelle keskimääräisesti Ullavanjärven ympäristöön sijoittuvien loma-asuntojen vuoksi. Arvokkaita maisema-alueita lähialueilla on Ullavanjärven ympäristö alkaen 2,5 km etäisyydeltä, Hongistonjärvet itäpuolella 5,5 km etäisyydellä, Alikylä alueen länsipuolella noin 8,5 km etäisyydellä ja Lestijokilaakso yli 10 km etäisyydellä alueen pohjois- ja itäpuolella. Näistä erityisesti Ullavajärven ympäristö ja asutus (myös runsas loma-asutus) ovat herkkiä maisema-

LIITE 1 18 vaikutuksille läheisen sijaintinsa ja avoimen maisemakuvan vuoksi. Muita maisemallisesti herkkiä alueita ovat kylät ja alueen koillis- ja itäpuoliset suot. Maisemakuva muuttuu kohteilla selvästi teknistyneempään suuntaan. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Ritaneva - Vipusalonneva Märsynnevan Natura-alue sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Alueen lounaispuolella, noin 5 km etäisyydellä sijaitsee Vionneva. Muihin suojelualueisiin etäisyyttä on enemmän. Suojelualueiden yhteydessä on useita erityisseurannassa olevien suurten petolintujen reviirejä. Kalasääskeen kohdistuvia riskejä lieventää se, ettei voimala-alue sijoitu lähipesien ja ruokailualueena toimivan Ullavanjärven väliin. Aluetta on pienennetty työn kuluessa, jotta haitalliset vaikutuksen Natura-alueilla pesiviin petolintuihin ja asutukseen jäisivät kohtuullisiksi. Tehdyn Natura-arvion mukaan etäisyyttä on riittävästi ehkäisemään suorat vaikutukset suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lintulajeihin. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 19 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet.` Liityntä sähköverkkoon Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Liityntä voi tapahtua joko Uusnivalan sähköasemalle pääosin 400 kv:n nykyistä linjakäytävää seuraillen tai Kokkolan Hirvisuolle pääosin nykyisessä 110 kv:n linjakäytävässä uudella 110 kv:n linjalla. Ensin mainitussa tapauksessa liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Hirvisuolle liityttäessä on mahdollista hyödyntää linjan yhteydessä olevia 20/110 kv:n sähköasemia pienempien tehojen osalta mahdollisuuksien mukaan. Aluerajauksen sisällä ei ole voimassa olevia maakuntakaavamerkinöjä. Alueen pohjois- ja länsipuolella, aivan alueen läheisyydessä on kaksi maaainesten ottoon soveltuvaa aluetta (v.punainen ympyrä). Alueen koillispuolella on arvokas moreenialue (musta viivoitus). Alueen itä- ja kaakkoispuo-

LIITE 1 20 lella kulkee turvetuotantovyöhykkeen 2 raja (v.vihrea) niin, että alue on turvetuontantovyöhykkeen ulkopuolella. Länsipuolella on Ullavan taajama, joka on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ca). Taajaman yhteydessä on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän kohteen merkintä (vihreä neliö). Länsipuolella on myös laaja pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Alueen eteläpuolella on Ullavanjärvi, jonka ympäristö on kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde (t.virheä viivoitus). Ullavanjärven ympäristössä on myös useita muinaismuistokohteita (sininen neliö), yksi virkistys- ja matkailukohde (vihreä komio) sekä Haapalan kylä (v.ruskea at-merkintä). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella ei ole hankkeita vireillä. Hankealue on Finavian korkeusrajoitusalueella, mikä tarkoittaa, ettei alueella saa olla yli 279 m mpy korkeita rakennelmia. Maanpinnan korkeus on alueella n. 115-120 m mpy, joten alueelle ei voida täysin varauksetta rakentaa voimaloita täysimittaisina. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomioita etenkin seudun tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksien arviointiin ja vaikutusten vähentämiseen koskien Natura-alueiden luontoarvoja ja lintulajeja. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 21 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Salmijärvi; 421_701 Lestijärvi Kohde sijaitsee Lestijärvellä, vajaan 7 km etäisyydellä keskustaajamasta luoteeseen. Kohde on noin 140 m mpy. Alue on ojitettua suota ja metsää, jonka lisäksi alueella on luonnontilaista suota ja viisi pientä järveä ja lampea. Lähin asutus on noin 3 km etäisyydellä Syrin ja Tornikosken kylissä. Alueen pohjois- ja itäpuolella on paljon luonnontilaisia soita. Lestijärvi sijaitsee alueesta noin 5 km kaakkoon. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 9,28 6,25 27,84 8,00 1,20 2,16 0 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on erittäin hyvä, vaikkakin keskimääräistä hiukan pienempi. Kantaverkko lävistää alueen, mutta etäisyys lähtökohdat sähköasemaan on noin 8 km. Koko 8 km matkan sähkölinja on mahdollista sijoittaa nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella ei ole lainkaan. Alueen tieverkko on tiheä ja kiinteistöjen määrä alueella on vähäinen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat Natura-alueisiin. Pohjoisja koillispuolella aluetta, 500m etäisyydellä, sijaitsee Lestijoen yläjuoksu ja Paukaneva (SCI) sekä Isoneva (SCI), ja välittömästi niiden takana vajaan 3 km etäisyydellä alueesta on Kivinevan alue (SCI). Natura-alueeksi määritelty Lestijoki (SCI) virtaa kohti luoteenpuolella aluetta. Noin 5 km etäisyydellä alueesta sijaitsee Lestijärvi ja sen saaret (SCI) ovat myös Natura-aluetta. Kotkannevan ja Pikku-Koppelon metsien Natura-alue (SCI) sijaitsee noin 7 km alueesta lounaaseen. Kaikki Natura-alueet on suojeltu luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien perusteella. Tuulivoimalat voidaan rakentaa siten, ettei suoria vaikutuksia suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin muodostu. Suojelun perusteena olevaan metsäpeuraan hanke saattaa aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia yhdessä muiden seudun tuulivoima-alueiden kanssa. Alue sijoittuu yhden maakotkaparin reviirille. Yli neljän km:n etäisyys ja alueen pienuus ehkäisee merkittävien vaikutusten muodostumisen. Yhdessä lähiseudun muiden voimala-alueiden kanssa vaikutukset voivat kuitenkin olla kohtalaisia. Alueen läheisyyteen, alle 10 km:n etäisyydelle sijoittuu myös useita sääksen pesäpaikkoja, lähimmän ollessa reilun 2 km:n etäisyydellä. Merkittäviä vaikutuksia sääksiin ei arvioida kuitenkaan aiheutuvan johtuen siitä, ettei alue sijoitu todennäköisten pääruokailualueiden (Lestijärvi ja Pitkäjärvi) ja pesien väliin. Alue ei myöskään sijoitu lintujen pää-

LIITE 1 22 muuttoreiteille, mikä ehkäisee muuttolintuihin kohdistuvat merkittävät vaikutukset. Lähellä on monia virkistyskäyttöön merkittyjä alueita. Lestijärvi kuuluu maakuntakaavassa määriteltyyn matkailualueeseen, joka on luonto- ja erämatkailuun soveltuva alue. Lestijärven rannalla on useita virkistysalueita: Honkaniemi Mustakallio -alue, Rajakallio, Vasikkasaari, Lohilahti Laajalahti -alue ja karavaanareiden asuntovaunualue. Näistä kaksi viimeiseksi mainittua sijaitsevat lähimpänä aluetta, noin 6 km etäisyydellä. Lestijärvi ja sen rannat ovat myös maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Virkistyskäyttöarvoa on myös erämaisella Lestijoen yläjuoksulla yhdessä laajojen luonnontilaisten soiden kanssa. Voimala-alue muuttaa yhdessä seudun muiden tuulivoimala-alueiden kanssa Lestijärven ja lähisoiden maisemakuvaa teknistyneenpään suuntaan. Pitkähköstä etäisyydestä ja alueen pienuudesta johtuen Salmijärven osuus Lestijärven maisemallisesta muutoksesta on kuitenkin pieni. Maisemavaikutuksia kohdistuu myös maakunnallisesti arvokkaisiin Syrin ja Sykäräisten kylämaisemiin, joista jälkimmäinen lukeutuu maakunnallisesti arvokkaalle Lestijokilaakson maisema-alueelle. Vaikka asutus ei olekaan aivan alueen lähellä, laajat peltoaukeat korostavat maisemavaikutuksia. Yhteisvaikutuksia muodostuu lähiseudun muiden tuulivoima-alueiden kanssa. Etäisyydestä ja alueen pienuudesta johtuen maisemavaikutus ei ole niin mittava kuin lyhyemmillä etäisyyksillä sijaitsevien alueiden. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 23 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle (tai vaihtoehtoisesti Uusnivalaan) 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alueen läpi kulkee sähkölinja (musta viiva) sekä moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve (musta katkoviiva). Alueen pohjoiskärjen läpi kulkee maaseudun kehittämisen kohdealueen raja, sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen raja. Molempien osalta pieni osa alueesta on rajan sisäpuolella. Pohjois- ja itäpuolella on laajoja soidensuojeluohjelmaan ja rantojen suoje-

LIITE 1 24 luohjelmaan kuuluvia luonnonsuojelualueita (v.sininen aluemerkintä), jotka kuuluvat myös Natura 2000 -alueisiin. Kaakkoispuolella on myös alue, joka kuuluu ainoastaan Natura 2000 -alueisiin (sininen pistetäyttö). Eteläpuolella aluetta on merkitty pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva) joka on osittain myös arvokasta harjualuetta (musta viivoitus). Eteläpuolella on myös Syriltä Syrinharjua myötäillen Valkeiselle ulottuva Lestijärven kulttuurimaisema ja länsipuolella aluetta on Syrin kylän ympäristö, jotka on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi (t.vihreä viivoitus). Etäämmällä Lestijokilaaksoon ja Härkänevalle ulottuvat myös kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella on vireillä yleiskaavoitus ja YVA (wpd Finland Oy). Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomioita etenkin seudun tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksien arviointiin ja vaikutusten vähentämiseen koskien arvokkaita maisema-alueita, loma-asutusta, virkistyskäyttöä, matkailua sekä Natura-alueiden luontoarvoja, erityisesti metsäpeuraa. Luokka B. Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 25 LIITE 1 Aluekokonaisuus Lestijärvi 2; 421_702 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Lestijärvi Kohde sijaitsee Lestijärvellä, noin 3 km etäisyydellä keskustaajamasta etelään. Kohde on noin 160 m mpy. Alue on ojitettua suota ja metsää, jonka lisäksi alueella on luonnontilainen Rimpineva sekä pieni alue viljeltyä maata. Asutus ympäröi aluetta pohjois- ja itäpuolelta. Yli-Lestin kylä sijaitsee noin 2 km päässä alueesta. Alueen etelä- ja lounaispuolella on luonnontilaisia soita. Lestijärvi on noin 2,5 km etäisyydellä alueen koillispuolella. Alueen ympärillä on myös useita pieniä lampia ja järviä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 8,86 6,25 26,58 70,50 1,31 4,97 74 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on hieman keskivertoa huonompi. lähtökohdat Alueen pinta-ala on melko pieni. Kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on matkaa 70,5 km, mutta uusi sähkölinja voidaan mahdollisesti sijoittaa nykyiseen linjakäytävään 58 km matkalta. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on runsaasti, 61 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 14. Alueen tieverkko on tiheä ja kiinteistöjen määrä alueella on runsas. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat Natura-alueiden linnustoon, asutukseen ja erityisesti Lestijärven loma-asutukseen sekä Lestijärven arvokkaaseen maisema-alueeseen ja lähialueiden virkistyskäyttöön. Lähellä on monia virkistyskäyttöön merkittyjä alueita. Lestijärvi ja Valkeinen kuuluvan maakuntakaavassa määriteltyyn matkailualueeseen, joka on kuvailtu luonto- ja erämatkailuun soveltuvana alueena. Matkailualue sisältää useita virkistysalueita: Valkeisen alue, Honkaniemi Mustakallio -alue, Rajakallio, Vasikkasaari, Lohilahti Laajalahti -alue ja karavaanareiden asuntovaunualue. Näistä kaikki Valkeista lukuun ottamatta sijaitsevat Lestijärven rannoilla. Yli 8 km:n etäisyys Valkeiseen ehkäisee merkittävien maisemavaikutusten muodostumisen. Lestijärvi ja sen rannat ovat myös maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta ja tällä alueella voimalat tulisivat muuttamaan maisemaa merkittävästi teknistyneempään suuntaa. Myös lähimmillään vajaan 2 km etäisyy-

LIITE 1 26 dellä kulkevan kantatien 58 (Kinnulantie/Lestijärventie) varsi on arvokasta maisema-aluetta. Näiden lisäksi maisemavaikutus kohdistuisi asutukseen ja loma-asutukseen, joita alueen läheisyydessä on keskimääräisesti. Asutusta on lähimmillään noin 1 km etäisyydellä Mattilan, Tikan ja Similän kylissä alueen itä- ja kaakkoispuolella. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on suuri. Lestijärven länsirannalla sijaitsevat saaret ja ranta-alue on määritelty Natura-alueeksi (SCI). Natura-alueeseen on etäisyyttä n. 3 km. Mattilansaari (SCI) on noin 2 km etäisyydellä lännessä. Eteläpuolella aluetta 5,5 km etäisyydellä on Lehtosenjärvi (SCI) ja lounaispuolella noin 3 km etäisyydellä Linjasalmenneva (SCI) ja hieman kauempana Linjalamminkangas (SCI). Etäisyyksistä johtuen voimalat voidaan toteuttaa siten, ettei suoria vaikutuksia Natura-alueiden luontotyyppeihin muodostu. Suojelun perusteena olevaan metsäpeuraan hanke saattaa aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia yhdessä muiden seudun tuulivoima-alueiden kanssa. Alueen länsipuoleiset suoalueet ovat metsäpeurojen tärkeitä vasomis- ja kesälaidunalueita. Kohtalaisia vaikutuksia voi muodostua myös petolinnustoon yhdessä lähiseudun muiden voimala-alueiden kanssa. Alueen ympäristössä, pääosin Naturaalueiden yhteydessä, on erityisseurannassa olevien petolintujen reviirejä: yksi maakotkan reviiri ja kaksi sääksin reviiriä 10 km säteellä alueesta. Lähipään maakotkan pesimispaikkaan on etäisyyttä yli 5 km, mikä pienentää merkittävästi törmäysriskiä. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi alueen pinta-alaa on pienennetty kaavaluonnoksen rajauksesta. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 27 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alueen sisällä ei ole maakuntakaavan merkintöjä. Alueen länsipuolella on arvokas harjualue (musta viivoitus) joka on myös pohjaveden ottoon soveltuvaa aluetta (sininen viiva). Samalla alueella on lentokenttä, joka tosin on merkintänä poistumassa maakuntakaavasta. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen raja kulkee alueen länsipuolella, ja kattaa Lestijärven ympäristön sekä suoalueita tuulivoima-alueen eteläpuolelta. Kaakkois-

LIITE 1 28 puolella aluetta on Yli-Lestin kylä (v.ruskea at-merkintä). Lestijärvi, Lestijärven kulttuurimaisema ja Similänperän peltoaukea ovat lähistöllä sijaitsevia kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita (t.vihreä viivoitus). Itäpuolella kulkee moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve (musta katkoviiva) Luoteispuolella on vanhojen luonnonmetsien suojeluohjelman mukainen luonnonsuojelualue (v.sininen alue). Pohjoispuolella on maa-ainesten ottoon soveltuva alue (v.punainen ympyrä). Pohjoispuolella on myös Lestijärven taajama, joka on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (punainen c). Lestijärven kirkko on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde (vihreä neliö). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella on YVA ja kaavoitus meneillään (YIT). Useiden lähekkäin olevien alueiden yhteisvaikutukset erityisesti Lestijärven maisemakuvaan, virkistykseen, matkailuun, linnustoon ja metsäpeuraan tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Yleensä lentopaikan suojavyöhyke tulee jättää vapaaksi tuulivoimaloista, mutta Lestijärven lentopaikka on pois käytöstä ja myös merkintänä poistumassa maakuntakaavasta. Lestijärven lentopaikka sijaitsee alueen koillispuolella reilun kilometrin etäisyydellä. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 29 LIITE 1 Aluekokonaisuus Lestijärvi 3; 421_703 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Lestijärvi Kohde sijaitsee Lestijärvellä, noin 8,5 km etäisyydellä Lestijärven keskustaajamasta etelään. Kohde on noin 160 m mpy. Alue on ojitettua suota ja metsää, minkä lisäksi alueella on pienialaisia luonnontilaisia soita. Asutus ympäröi aluetta pohjois- ja itäpuolelta. Yli- Lestin kylä sijaitsee noin 2 km päässä alueesta. Alueen etelä-, lounais- ja länsipuolella on luonnontilaisia soita. Lestijärvi on noin 5 km etäisyydellä alueen koillispuolella, mutta alueen ympärillä on myös useita pieniä lampia ja järviä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 14,02 6,25 42,06 75,00 0,93 2,50 49 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on melko hyvä. Kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on matkaa 75 km, mutta uusi sähkölinja voidaan lähtökohdat mahdollisesti sijoittaa nykyiseen linjakäytävään 58 km matkalta. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräisesti, 49 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 8. Alueella tiestön määrä on keskivertoa ja kiinteistöjen määrä alueella on kohtalainen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat Natura-alueisiin, asutukseen ja erityisesti Lestijärven loma-asutukseen sekä Lestijärven arvokkaaseen maisema-alueeseen ja lähialueiden virkistyskäyttöön. Lähellä on monia virkistyskäyttöön merkittyjä alueita. Lestijärvi ja Valkeinen kuuluvan maakuntakaavassa määriteltyyn matkailualueeseen, joka on kuvailtu luonto- ja erämatkailuun soveltuvana alueena. Matkailualue sisältää useita virkistysalueita: Valkeisen alue (4 km), Honkaniemi Mustakallio -alue, Rajakallio, Vasikkasaari, Lohilahti Laajalahti -alue ja karavaanareiden asuntovaunualue. Näistä kaikki Valkeista lukuun ottamatta sijaitsevat Lestijärven rannoilla. Alueen lounais- ja etelä- ja kaakkoispuolella, matkailualueen sisällä, kulkee myös vaellusreitti Peuranpolku. Voimalat yhdessä muiden tuulivoimala-alueiden kanssa muuttavat alueen luonnetta merkittävästi teknistyneenpään suuntaan. Similänperän peltoaukea pohjoispuolella ja Valkealamminneva Lehtosenjärvi eteläpuolella ovat lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet. Lestijärvi ja sen rannat ovat myös maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Näillä alueilla voimalat tulisivat muuttamaan maisemaa merkittävästi teknistyneempään suuntaan. Myös lähimmillään vajaan 2 km etäisyydellä kulkevan kantatien 58 (Kinnulantie/Lestijärventie) varsi on arvokasta maisema-aluetta. Lisäksi alueen kaakkoispuolella noin seitsemän

LIITE 1 30 kilometrin etäisyydellä on Keski-Suomen maakuntakaavassa Kinnulan kunnan Kangaskylän ympäristö osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maakunnallisesti arvokkaan maiseman lisäksi maisemavaikutus kohdistuisi asutukseen ja loma-asutukseen, joita alueen läheisyyteen sijoittuu keskimääräisesti. Lähimmillään asutusta on reilun 1 km etäisyydellä Similän kylässä. Asutukseen muodostuu yhteisvaikutuksia lähiseudun muiden tuulivoima-alueiden kanssa. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Lestijärven länsirannalla sijaitsevat saaret ja ranta-alue on määritelty Natura-alueeksi (SCI). Natura-alueeseen on etäisyyttä n. 4 km. Eteläpuolella aluetta 1 km etäisyydellä on Lehtosenjärvi (SCI) ja länsipuolella noin 500 m etäisyydellä Linjasalmenneva (SCI) ja hieman kauempana Linjalamminkangas (SCI). Etäisyyksistä johtuen voimalat voidaan toteuttaa siten, ettei suoria vaikutuksia Natura-alueiden luontotyyppeihin muodostu. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat petolinnustoon yhdessä lähiseudun muiden voimala-alueiden kanssa. Myös suojelun perusteena olevaan metsäpeuraan hanke saattaa aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia yhdessä muiden seudun tuulivoima-alueiden kanssa. Alueen ympäristössä, pääosin Natura-alueiden yhteydessä, on erityisseurannassa olevien petolintujen reviirejä: yksi maakotkan reviiri ja yksi sääksen reviiri 10 km säteellä alueesta. Lähipään maakotkan pesimispaikkaan on etäisyyttä useita kilometrejä, mikä pienentää merkittävästi törmäysriskiä. Lähin sääksen reviiri on noin 2 km:n etäisyydellä alueesta. Voimala-alue ei kuitenkaan sijoitu pesän ja oletetun pääruokailualueen (Lehtosenjärvi) väliin, mikä ehkäisee merkittävien vaikutusten muodostumista. Alue muodostaa keskimääräistä suurimman riskin muuttaville kurjille. Alue sijoittuu kurkien päämuuttoreitille. Lestijärven kautta muuttaa vuosittain tuhansia kurkia. Törmäysriskiä vähentää se, ettei voimala-alue sijoitu kerääntyvien kurkien ruokailu- ja lepäilyalueiden väliin. Muuttolennossa valtaosa kurjista lentää voimaloiden roottoreiden yläpuolella. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 31 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Aluetta sivuaa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen rajaviiva siten, että pieni osa alueen kaakkois ja lounaisosista jää kehittämisalueen sisäpuolelle. Alueen pohjoispuolella on Yli-Lestin kylä (v.ruskea at merkintä). Kylän läheisyydessä on useita muinaismuistokohteita (sininen neliö). Lestijärvi, Lestijärven kulttuurimaisema, Similänperän peltoaukea, ja Valkealamminneva Lehtosenjärvi ovat lähistöllä sijaitsevia kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita (t.vihreä viivoitus). Alueen itäpuolella on pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Alueen etelä- ja länsipuolella on vanhojen luonnonmetsien suojeluohjelman mukaisia luonnonsuojelualueita sekä rantojen suojeluohjelman mukainen luonnonsuojelualue Lehtosenjärven ympärillä. Alueen länsipuolella kulkee

LIITE 1 32 moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella on YVA ja kaavoitus meneillään (YIT). Useiden lähekkäin olevien alueiden yhteisvaikutukset erityisesti maisemaan, virkistykseen, matkailuun, linnustoon ja metsäpeuraan tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 33 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Kalliolampi; 421_704 Lestijärvi Kohde sijaitsee Lestijärvellä, noin 11 km etäisyydellä keskustaajamasta itään. Kohde on noin 160 m mpy. Alue on ojitettua suota ja kallioista metsää, jonka lisäksi alueella on luonnontilaisia soita. Kalliolampi jää alueen itäpuolelle. Asutus ympäröi aluetta pohjois-, länsi-, ja eteläpuolelta. Alueen itä- ja kaakkoispuolella on luonnontilaisia soita. Lestijärvi on noin 1,5 km etäisyydellä alueen luoteispuolella. Alueen ympärillä on lisäksi useita pieniä lampia ja järviä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 7,29 6,25 21,87 81,50 0,92 2,33 40 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on hieman keskivertoa huonompi. Kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on matkaa 81,5 km, mutta uusi sähkölinja voidaan mahdollisesti sijoittaa nykyiseen linjakäytävään 58 km matkalta. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräisesti, 40 kappaletta. Näistä kuitenkin suurempi osa, 30 asuntoa, on loma-asuntoja. Alueella tiestön määrä on keskivertoa ja kiinteistöjen määrä alueella on vähäinen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat lintuihin, asutukseen ja erityisesti Lestijärven loma-asutukseen sekä Lestijärven arvokkaaseen maisema-alueeseen ja lähialueiden virkistyskäyttöön. Lähellä on monia virkistyskäyttöön merkittyjä alueita. Lestijärvi ja Valkeinen kuuluvan maakuntakaavassa määriteltyyn matkailualueeseen, joka on kuvailtu luonto- ja erämatkailuun soveltuvana alueena. Matkailualue sisältää useita virkistysalueita: Valkeisen alue, Honkaniemi Mustakallio -alue, Rajakallio, Vasikkasaari, Lohilahti Laajalahti -alue ja karavaanareiden asuntovaunualue. Näistä kaikki Valkeista lukuun ottamatta sijaitsevat Lestijärven rannoilla. Alueen lounais- ja eteläpuolella, matkailualueen sisällä, kulkee myös vaellusreitti Peuranpolku. Voimalat muuttavat sekä Lestijärven, Valkeisen järven, että Peuranpolun matkailualueen erämaista luonnetta huomattavasti teknistyneempään suuntaan. Lestijärvi ja sen rannat ovat myös maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta, ja tällä alueella voimalat tulisivat muuttamaan maisemaa. Myös lähimmillään 1,5 km etäisyydellä kulkevan kantatien 58 (Kinnulantie/Lestijärventie) varsi on arvokasta maisema-aluetta. Lisäksi alueen eteläpuolella reilun neljän kilometrin etäisyydellä Keski-Suomen maakuntakaavassa Kinnulan kunnan Kangaskylän ympäristö on osoitettu maakunnallisesti ar-

LIITE 1 34 vokkaaksi maisema-alueeksi. Näiden lisäksi maisemavaikutus kohdistuisi asutukseen ja loma-asutukseen. Lähialueella sijaitsee vakituista asutusta keskimääräistä selvästi vähemmän, mutta loma-asutusta keskimääräistä merkittävästi enemmän. Ympäristön peitteisyyden vuoksi lähimmät lomaasunnot jäävät katveeseen maisemavaikutuksilta, mutta lähialueella (< 6km) on runsaasti loma-asutusta johon kohdistuu visuaalisia vaikutuksia. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Lestijärven länsirannalla sijaitsevat saaret ja ranta-alue on määritelty Natura-alueeksi (SCI). Natura-alueeseen on etäisyyttä n. 4,5 km. Noin 3,5 km etäisyydellä alueen itäpuolella on Etelä-Sydänmaan Natura alue (SCI) ja hieman kauempana Multarinmeri - Harjuntakanen Riitasuo alue (SPA/SCI). Lounaispuolella aluetta 6-10 km etäisyydellä on Lehtosenjärvi (SCI) ja Linjasalmenneva (SCI). Pitkistä etäisyyksistä johtuen merkittäviä vaikutuksia suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin ei muodostu. Alueen ympäristössä, pääosin Natura-alueiden yhteydessä, on erikoisseurannassa olevien petolintujen reviirejä: kaksi maakotkan reviiriä ja kolme sääksin reviiriä 10 km säteellä alueesta ja hieman kauempana molempien lajien reviirejä muutamia lisää. Voimalat muodostavat kohtalaisen riskin sääkselle sijaitessaan ruokailualueena toimivan Lestijärven ja pesän välissä. Voimalaalue heikentää myös kohtalaisesti maakotkan pesimisreviiriä. Pitkä etäisyys vähentää kuitenkin merkittävästi törmäysriskiä. Tarkastelluista voimala-alueista Kalliolammen alue muodostaa suurimman riskin muuttaville kurjille. Alue sijoittuu kurkien päämuuttoreitille. Lestijärven kautta muuttaa vuosittain tuhansia kurkia. Törmäysriskiä vähentää se, ettei voimala-alue sijoitu kerääntyvien kurkien ruokailu- ja lepäilyalueiden väliin. Muuttolennossa valtaosa kurjista lentää voimaloiden roottoreiden yläpuolella. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 35 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alueen sisällä on varaus rakennettavaa uutta kantatietä varten. Alueen pohjoispuolella on Lestijärvi, jonka ympäristö on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (t.vihreä viivoitus). Pohjoispuolella on myös kaksi muinaismuistokohdetta. Itäpuolelle aluetta on merkitty moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve (musta katkoviiva). Pohjois-, itä- ja eteläpuolella aluetta kiertää turvetuotantovyöhykkeen 1 raja (v.vihreä viiva), niin että alue jää vyöhykkeen sisään. Eteläpuolella aluetta kulkee ulkoilureittiä osoittava viiva (musta palloviiva). Eteläpuolella sijaitsee myös pieni järvi, Valkeinen, jonne Syriltä ulottuu Syrinharjua myötäilevä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta

LIITE 1 36 Toteutusvalmius tärkeä alue (t.vihreä viivoitus) sekä arvokasta harjualuetta (musta viivoitus). Etelä- ja länsipuolella on laaja pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Luoteispuolella on maa-aineksen ottoon soveltuva alue (v.punainen ympyrä). Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella on YVA ja kaavoitus meneillään (YIT). Useiden lähekkäin olevien alueiden yhteisvaikutukset maisemaan, virkistykseen ja matkailuun tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Alueen läpi kulkee maakuntakaavan uusi valta/kantatievaraus, mikä on tarpeen huomioida suunnittelussa. Myös sääksen lentoreitti järvelle edellyttää voimaloiden sijainnin ja määrän suunnittelua. Luokka C: Tehtyjen selvitysten mukaan on mahdollista, että voimaloista aiheutuu maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. Soveltuvuuden arvioimiseksi suositellaan tarkempia selvityksiä.

LIITE 1 37 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Kokkoneva; 584_702 Perho Kohde sijaitsee Perhon kunnassa, 3,5 km etäisyydellä keskustaajamasta pohjoiseen. Kohde on noin 160-170 m mpy. Maasto on melko tasaista. Alueella on turvetuotantoalueita, ojitettua suota ja metsää. Alueen etelä- ja länsipuolella on runsaasti asutusta ja viljelysmaita. Pohjois- ja itäpuolella on paljon luonnontilaisia soita. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 18,41 6,25 55,23 30,00 0,59 2,55 103 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on noin 30 km. Kantaverkko kulkee alueen vierellä, joten linja voidaan vetää koko matkalta nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä enemmän, 103 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 8. Alueen tieverkko on harva ja kiinteistöjen määrä on kohtalainen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeiset ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemavaikutuksina asutukseen, jota on näkymäalueella keskimääräistä enemmän, lähimmillään noin 1,5 etäisyydellä alueesta. Asutus on keskittynyt Perhon keskustaajaman lisäksi Kokkolantien (vt13) ja Hietaniementien varsille, jotka kulkevat alle 2 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Vakituista asutusta Kokkonevan näkymä-alueella on selvästi keskimääristä enemmän. Maisemavaikutusta asutukseen lisää se, että asutuksen yhteydessä on paljon peltoaukeita. Perhon keskustaajama on kokonaisuudessaan alle 5 km etäisyydellä alueesta. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Penninkijoki Hangasneva - Säästöpiirinneva sijaitsee lähimmillään alle 2 km etäisyydellä. RKY-kohde Perhon kirkko sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä alueesta, Perhon keskustaajamassa, johon tuulivoima-alue tulisi näkymäanalyysin mukaan näkymään. Lähistöllä on myös pienehköjä järviä, joiden rannoilla maisemavaikutukset korostuvat. Vaikutuksia Salamajärven kansallispuistoon lieventää pitkä yli 8 km:n etäisyys. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Alue sijoittuu kahden maakotkaparin reviirille, mutta useiden km etäisyys

LIITE 1 38 riittänee ehkäisemään merkittävät vaikutukset. Suurempi riski voimaloista voi aiheutua noin 2 kilometrin päässä alueesta sijaitsevalle sääksen pesimäpaikalle. Alue ei kuitenkaan sijoitu sääksen todennäköisten ruokailujärvien ja pesäpaikan väliin, mikä vähentää merkittävien vaikutusten todennäköisyyttä. Voimala-alue sijoittuu kahden maakunnallisesti arvokkaan (MAALI-alue) linnustokohteen väliin (Suovanneva ja Kokkonevan peltoalue). Suovanneva on myös maakuntakaavan mukainen LUO -merkitty kohde. Hangasnevan Natura-alueeseen (SCI) etäisyyttä on noin 1,5 km, mikä todennäköisesti riittää ehkäisemään merkittävät vaikutukset alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin, mutta joillekin soiden pesimälajeille voimala-alue voi muodostaa kohtalaisen riskin. Suovanevan LUO-alue rajautuu tuulivoima-alueeseen. Tuulivoima voi aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia mm. pesiviin metsähanhiin. Kokkoneva sijoittuu lintujen päämuuttoreittien ulkopuolelle, joten merkityksellisiä muuttolinnustoon kohdistuvia vaikutuksia ei ole odotettavissa. Alueen länsipuolella, 1,5-4 km etäisyydellä alueen länsipuolella on arvokkaita moreenialueita, jotka on kuitenkin mahdollista huomioida teiden ja voimaloiden sijoitusta suunniteltaessa. Aluerajausta on pienennetty kaavaluonnoksen mukaisesta rajauksesta, jotta vältettäisiin merkittävät haitat linnustoon ja asutukseen. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 39 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alueen sisällä on yksi turvetuotantoalue (magneta aluemerkintä) ja alueen länsipuolella, aivan alueen rajan tuntumassa toinen. Alueen läpi kulkee turvetuotantovyöhyke 2:en raja (v.punainen viiva) niin, että alueen etelä- ja länsiosat ovat vyöhykkeen sisällä. Pohjois-, itä- ja länsipuolella kulkee moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarvetta osoittava viiva (musta katkoviiva). Alueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsee vanhojen metsien suojeluohjel-

LIITE 1 40 man mukaisia ja suoden suojeluohjelman mukaisia luonnonsuojelualueita (siniset alueet SL3 ja SL5). Suojelualueet kuuluvat myös Natura 2000 verkostoon. Lisäksi koillispuolella on useita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä suoalueita (neliapila). Länsipuolella kulkee myös turvetuotantovyöhykkeen 1 raja niin, että alue jää sen ulkopuolelle. VT13 kulkee alueen länsipuolella ja sen varteen on merkitty kevyenliikenteen yhteystarve (punainen katkoviiva). Alueen länsipuolella on Oksakosken kylä (v.ruskea at-merkintä). Perhon taajama on alueen eteläpuolella ja kuntakeskus on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (punainen c). Taajaman yhteydessä on myös kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä kohde. Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella ei ole hankkeita vireillä. Asutuksen sekä arvokkaiden lintualueiden ja sääksen pesäpaikan läheisyys ovat keskeisiä tarkemmassa suunnittelussa huomioitavia seikkoja. Arvojen huomioiminen voi vähentää tuulivoimaloille soveltuvan alueen pinta-alaa. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 41 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Patanan tekojärvi; 584_701; 924_702 Perho, Veteli Kohde sijaitsee Perhon ja Vetelin kuntien rajalla, Etelä- Pohjanmaan maakuntarajan tuntumassa. Alue on Patanan tekojärven rannassa, järven itäpuolella. Perhon taajamaan on noin 18 km ja Veteliin noin 17 km. Kohde on noin 100-130 m mpy ja maasto on kaakkoon päin kohoavaa. Alueella on metsää, viljelysmaata, ojitettua suota, turvetuotantoaluetta ja luonnontilaista vetistä suota. Vakituista asutusta on useassa kylässä ja loma-asutusta on etenkin Patananjärven ja Patanan tekojärven rannoilla. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 15,81 6,25 47,43 31,00 1,14 4,36 90 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on kohtalainen. Alue on pintaalaltaan keskikokoa ja kiinteistöjen lukumäärä on kohtalainen. Kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on matkaa 31 km ja siitä 19 km voidaan mahdollisesti sijoittaa nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä enemmän, 90 kappaletta, joista 29 on loma-asuntoja. Alueen tieverkko on tiheä. Hankealue on lentoliikenteen aiheuttamalla korkeusrajoitusalueella. Finavian paikkatietoaineiston mukaan alueella ei saa olla yli 461 m mpy korkeita rakennelmia. Maanpinnan korkeus on kuitenkin hankealueella korkeimmillaan vain n. 130 m mpy, joten myllyt voidaan varauksetta rakentaa täysimittaisina. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat vakituiseen ja lomaasutukseen. Loma-asutuksen määrä lähialueella on keskimääräistä suurempi. Alue on aivan Patanan tekojärven rannan tuntumassa joten maisema- ja meluvaikutukset ulottuvat metsäiseen maastoon verrattuna kauemmaksi. Tekojärven rannalla maisemavaikutusalueella on yhteensä 31 loma-asuntoa, jotka ovat 0,5-3 km etäisyydellä alueesta. Patananjärvi (luonnonjärvi) taas sijaitsee vajaan 2 km etäisyydellä alueen rajasta ja sen rannalla on runsaasti vakituista asutusta sekä 10 loma-asuntoa. Voimalat näkyvät myös reilun viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle Vimpelin kunnassa olevalle Sääksjärvelle, jonka ympäristö on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Myös vakituista asutusta lähialueella on keskimääräistä enemmän. Kylämaisemia voimalat muuttavat mm. Peltokankaan ja Haukankylässä, Pulkkisen ja Haukilahden kylissä ja Haukilahdentien varressa. Maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Haukan pihapiiri sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä. Yhteisvaikutuksia muodostuu lähialueella sijaitsevien tuulivoima-alueiden kanssa sekä vakituiseen että loma-

LIITE 1 42 asutukseen. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Eteläpuolella aluetta, noin 1,5 km etäisyydellä alueesta sijaitsee Ruokkaannevan Natura-alue (SCI). Vähän etäämmällä, alueen kaakkoispuolella sijaitsevat pienet Natura-alueet Isoraivio ja Pilleskytö (SCI). Pohjoispuolella aluetta sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä Natura-alue Hautahuhta (SCI). Etäisyydet ovat todennäköisesti riittävät ehkäisemään merkittävät vaikutukset. Lähiseudulla ei tiedetä pesivän kotkia ja sääksiä. Alue ei myöskään sijoitu lintujen päämuuttoreiteille, joten merkittäviä vaikutuksia muuttolintuihin ei ole odotettavissa. Aivan alueen vieressä, itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee pohjavesialueita ja alueen itä- ja länsipuolella sijaitsee arvokkaita moreenimuodostumia. Nämä eivät vaikuta alueen voimalapaikkojen suunnitteluun, mutta on otettava huomioon, mikäli pääsyteitä joudutaan rakentamaan tai parantamaan. Patanan tekojärven ympäristössä on ympäristökeskuksen toteuttama retkeily- ja virkistysaluekokonaisuus, joka on myös maakuntakaavassa virkistyskohteeksi määritelty. Vaikutuksia lieventää voimaloiden sijoittuminen osittain näkösuojana toimivan metsän taakse. Aluetta on laajennettu I kaavaehdotuksesta pohjoisosassa. Laajennuksen keskeiset vaikutukset kohdistuvat lähikylien (Haukilahti, Pulkkinen ja Patana) maisemakuvaan. Luonnonympäristöön ei todennäköisesti kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Voimalat sijoittelulla voidaan ehkäistä merkittävien vaikutusten muodostuminen läheisille moreenimuodostumille sekä Hautahuhdan Natura-alueelle. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 43 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Maakuntahallituksen rajaus (25.8.2014) yhtenäisellä viivalla ja aiempi rajaus katkoviivalla. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alue rajautuu eteläosastaan maakunnan rajan tuntumaan, joten alueen eteläpuolella vaikuttavat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät. Alueen lounaispuolella reilun viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Vimpelin kunnassa Sääksjärvi, jonka ympäristö on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen sisäpuolelle jää turvetuotantoalueen merkintöjä (magneta aluemerkintä) ja alueen läpi kulkee turvetuotantovyöhykkeen 2 raja (v.punainen viiva) niin, että alueen pohjoisosat ovat vyöhykkeen ulkopuolella. Alueen kapeimman kohdan itä- ja länsipuolella on arvokkaita moreenialueita (musta viivoitus). Luoteis-, koillis- ja kaakkoispuolella aivan aluerajauksen tuntumassa on pohjaveden ottoon soveltuvat alueet (sininen viiva). Itäpuolella

LIITE 1 44 on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä kohde (vihreä neliö) ja hieman kauempana on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä suoalueita (neliapila). Alueen länsipuolella on Patanan tekojärvi, jonka yhteydessä on arvokkaan kallioalueen merkintä (musta viivoitus) ja virkistys-/matkailualueen kohde merkintä (vihreä kolmio). Alueen länsipuolella on Patanan kylä (ruskea at-merkintä), vanhojen luonnonmetsien suojeluohjelman mukainen suojelualue (turkoosi aluemerkintä) ja pohjoispuolella Pulkkisen kylä (ruskea at-merkintä) Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Alueella ei ole hankkeita vireillä Turvetuotantoalueet, Patanan tekojärven loma-asutus, pohjavesialueet ja soinen, pehmeä maaperä saattavat pienentää voimaloille käytettävissä olevaa pinta-alaa. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu kohtalaisesti huoltotieverkostoksi. Yksityisteitä joudutaan todennäköisesti parantamaan, jotta ne soveltuvat huoltoteiksi. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota etenkin Patanan tekojärveen ja lähiasutukseen kohdistuviin vaikutuksiin. Luokka Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu

LIITE 1 45 LIITE 1 Aluekokonaisuus Toholampi läntinen B; 849_701 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Toholampi Kohde sijaitsee Toholammilla, noin 4 km etäisyydellä keskustaajamasta lounaaseen ja 14 km Ullavalta. Kohde on noin 120 m mpy. Alue on ojitettua suota ja metsää, jonka lisäksi alueella on luonnontilaista suota, peltoa ja turvetuotantoaluetta. Alueen raja kulkee Lestijoen varren asutuksen suuntaisesti, asutus on noin 2,5 km etäisyydellä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 14,19 6,25 42,57 58,00 0,43 6,41 9 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Uusnivala) on noin 58 km ja liityntä voidaan sijoittaa todennäköisesti suurelta osin nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä vähemmän, 9 kappaletta. Näistä lomaasuntoja on 7. Alueen tiestön määrä on harva ja kiinteistöjen määrä alueella on runsas. Alueen saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemaan ja asutukseen. Asutusta on runsaasti Lestijoen varressa. Vaikutuksia korostaa asutuksen yhteydessä olevat laajat peltoaukeat. Välittömällä lähietäisyydellä (< 2 km) sekä vakituista että loma-asutusta on selvästi keskimääräistä vähemmän, mutta lähivaikutusalueella (<6 km) niitä on keskimääräistä enemmän. Vakituiseen asutukseen muodostuu keskimääräistä enemmän yhteisvaikutuksia lähialueen muiden tuulivoima-alueiden kanssa ja loma-asutukseen vähäisemmin. Lestijokilaakso on määritelty osittain valtakunnallisesti ja muilta osin maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisema-alueelta etäisyyttä tuulivoima-alueeseen on 1,5-2,5 km. Maisemavaikutukset tulevat olemaan suuret, sillä Lestijokilaakso on avaraa peltomaisemaa. Vuonna 2013 laaditussa maisema-alueiden päivitysselvityksessä valtakunnallista maisema-aluetta suositellaan laajennettavaksi Sykäräisiin saakka, jolloin arvo olisi lähialueella valtakunnallinen. Länsipuolella Hongistonjärvet noin 2 km etäisyydellä on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Ullavanjärvi ja sen ranta-alueet ovat myös määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Se sijaitsee lähimmillään 4,5 km etäisyydellä lounaispuolella. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on suuri.

LIITE 1 46 Vaikutuksia tulee olemaan todennäköisesti myös linnustoon, sillä alueen ympärillä on linnuston kannalta merkittäviä Natura- ja Finiba-alueita. Luoteispuolella aluetta on Finiba-alueeksi määritelty Kopsanneva, maakuntakaavan LUO-kohteiksi nimetty Loukkuunneva ja Raikonneva ja Finiban lisäksi myös Natura-alueeksi (SPA/SCI) määritelty Ritaneva - Vipusalonneva Märsynneva -kokonaisuus. Jälkimmäinen on noin 5,5 km etäisyydellä ja Kopsanneva reilun kilometrin etäisyydellä alueesta. Lestijoki on määritelty Naturaalueeksi koko siltä osaltaan, joka ohittaa suunnittelualueen. Lestijoki kulkee n. 3 km etäisyydellä alueesta n. 20 km matkan. Laaditun Natura-arvion mukaan voimalat voitaneen toteuttaa siten, ettei suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Joihinkin em. linnustokohteiden lintulajeihin voi muodostua kohtalaisia vaikutuksia. Alue sijoittuu kahden Natura-alueen suuren petolinnun reviirille. Pitkä yli 6 km:n etäisyys ehkäissee kuitenkin merkittävien vaikutusten muodostumisen. Noin 2 km etäisyydellä on myös kolme sääksen pesimäpaikkaa. Voimala-alue ei kuitenkaan sijoitu ruokailualueina toimivien lähistön järvien ja pesäpaikkojen väliin, missä johtuen merkittäviä vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan. Alue ei myöskään sijoitu lintujen päämuuttoreiteille, mikä ehkäisee muuttolintuihin kohdistuvat merkittävät vaikutukset. Vaikutusten vähentämiseksi Toholammin läntinen alue on jaettu kahteen osaan ja pinta-alaa supistettu kaavaluonnoksen rajauksesta. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 47 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liityntä tapahtuu pohjoiseen, Uusnivalan sähköasemalle pääosin 400 kv:n nykyistä linjakäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alueen läpi kulkee moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve (musta katkoviiva). Alueen eteläkärjessä on turvetuotantoalue (magneta aluemerkintä), joka jatkuu myös aluerajauksen ulkoupuolelle. Kauempana alueesta on vielä toinen turvetuotantoalue. Alueen koillisen rajan tuntumassa on kaksi maaainesten ottoon soveltuvaa aluetta (v.punainen ympyrä). Aluerajauksen itäreunalla kulkee maaseudun kehittämisen kohdealueen raja

LIITE 1 48 (v.ruskea viiva), joka kattaa Lestijokilaakson. Lestijokilaakso on myös kulttuuriympäristö ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (t.vihreä viivoitus). Toholammin taajama on alueen koillispuolella ja kuntakeskus on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (punainen c). Alueen kaakkoispuolella on pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Eteläpuolella on kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää suoaluetta (neliapila) ja alueen länsipuolella on samalla merkinnällä kolme suota. Turvetuotantovyöhyke 2:n raja (v.vihreä viiva) kulkee alueen länsipuolella niin, että alue jää vyöhykkeen sisään. Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Alueella on vireillä yleiskaavoitus ja YVA (wpd Finland Oy). Hankealue on Finavian lentoestealueella, joka tarkoittaa, ettei lentoestealueen sisään jäävällä alueella saa olla yli 279 m mpy korkeita rakennelmia. Hankealueen pohjoisosissa maanpinnan korkeus on n. 115-120 m mpy, joten näille alueille ei voida täysin varauksetta rakentaa myllyjä täysimittaisina. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomioita etenkin seudun tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksien arviointiin ja vaikutusten vähentämiseen koskien asutusta, arvokkaita maisema-alueita ja Natura-alueiden luontoarvoja. Myös lähistön useat, linnustoltaan arvokkaat kosteikot on tärkeää huomioida jatkosuunnittelussa. Luokka Luokka C: Tehtyjen selvitysten mukaan on mahdollista, että voimaloista aiheutuu maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. Soveltuvuuden arvioimiseksi suositellaan tarkempia selvityksiä.

LIITE 1 49 LIITE 1 Aluekokonaisuus Toholampi läntinen A; 849_702 Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Toholampi Kohde sijaitsee Toholammilla, noin 11,5 km etäisyydellä keskustaajamasta etelään ja 17 km Ullavalta kaakkoon. Kohde on noin 140 m mpy. Alue on ojitettua suota ja metsää, minkä lisäksi alueella on luonnontilainen suo ja hieman peltoa. Asutusta on runsaasti Lestijoen varrella ja Sykäräisten kylässä, lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 13,63 6,25 40,89 49,00 0,96 2,86 14 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on hieman keskivertoa parempi. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Uusnivala) on noin 49 km ja liityntä voidaan sijoittaa todennäköisesti noin 30 km:n matkalta nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä vähemmän, vain 14 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 2. Alueella tiestön määrä on keskivertoa ja kiinteistöjen määrä on kohtalainen. Alueen saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemaan ja maisemavaikutuksina myös asutukseen. Asutusta on keskimääräistä hieman vähemmän lähialueella. Se sijaitsee 3-6 km etäisyydelle alueesta Lestijoen varressa, Härkänevalla alueen eteläpuolella ja Sykäräisissä kaakkoispuolella. Vaikutuksia korostaa asutuksen yhteydessä olevat laajat peltoaukeat. Loma-asutusta on välittömällä lähietäisyydellä (<2 km) vähän, mutta keskimääräistä enemmän lähialueella (<6 km). Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on kohtalainen. Lestijokilaakso on määritelty maakunnallisesti ja alueen pohjoispuolella myös valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisema-alueelta etäisyyttä tuulivoima-alueeseen on 1,5-2,5 km. Maisemavaikutukset tulevat olemaan huomattavat Lestijokilaakson avarasta peltomaisemasta johtuen. Vuonna 2013 laaditussa maisema-alueiden päivitysinventoinnissa suositellaan valtakunnallista maisema-aluetta laajennettavaksi Sykäräisiin saakka, jolloin arvo olisi lähialueella suurimmaksi osaksi valtakunnallinen. Ullavanjärvi ja sen ranta-alueet ovat myös määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Se sijaitsee lähimmillään 4,5 km etäisyydellä alueen länsipuolella. Kotkannevan Natura- (SCI) ja finiba-alue on alueen eteläpuolella lähimmillään n. 4 km etäisyydellä. Lestijoki on määritelty Natura-alueeksi koko siltä osaltaan, joka ohittaa suunnittelualueen. Lestijoki kulkee 2-3,5 km etäisyy-

LIITE 1 50 dellä alueesta n. 7 km matkan. Voimalat voitaneen toteuttaa siten, ettei suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Maakuntakaavan LUO-kohteiksi nimetyt Raikonneva ja Toristojanneva sijaitsevat 1-1,5 kilometrin etäisyydellä alueesta. Joihinkin em. linnustokohteiden lintulajeihin voi muodostua kohtalaisia vaikutuksia. Noin 2-3 km etäisyydellä on kaksi sääksen pesimäpaikkaa. Voimala-alue ei kuitenkaan sijoitu ruokailualueina toimivien lähistön järvien ja pesäpaikkojen väliin, mikä ehkäisee merkittävien vaikutusten muodostumista. Alue ei myöskään sijoitu lintujen päämuuttoreiteille, mikä vähentää muuttolintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutusten vähentämiseksi Toholammin läntinen alue on jaettu kahteen osaan ja pinta-alaa supistettu kaavaluonnoksen rajauksesta. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 51 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liityntä tapahtuu pohjoiseen, Uusnivalan sähköasemalle pääosin 400 kv:n nykyistä linjakäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Alueen läpi kulkee moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve (musta katkoviiva). Alueen pohjoispuolella on pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Alueen itäpuolella on Lestijoki, jonka varsi on sekä maaseudun kehittämisen kohdealuetta (v.ruskea viiva) että kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (t.vihreä viivoitus). Molempiin alueisiin

LIITE 1 52 lukeutuu mukaan myös alueen eteläpuolella sijaitseva Härkäneva. Alueen eteläpuolella on maa-aineksen ottoon soveltuva alue (v.punainen eomerkintä) ja hieman kauempana kaksi kaivosalueeksi soveltuvaa aluetta (v.punainen ek-merkintä). Eteläpuolella on yksi ja luoteispuolella kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää suoaluetta (neliapila). Alueen luoteispuolella kulkee turvetuotantovyöhyke 2:n raja (v.vihreä viiva) niin, että alue on vyöhykkeen sisäpuolella. Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Osalla aluetta on vireillä yleiskaavoitus ja YVA (wpd Finland Oy). Hankealue on osittain Finavian lentoestealueella, joka tarkoittaa, ettei lentoestealueen sisään jäävällä alueella saa olla yli 279 m mpy korkeita rakennelmia. Lentoestealueelle jää alueesta noin ¼-osa lännestä. Maanpinnan korkeus on n. 140 m mpy, joten tälle alueelle ei voida täysin varauksetta rakentaa myllyjä täysimittaisina. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomioita etenkin seudun tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksien arviointiin ja vaikutusten vähentämiseen koskien asutusta, arvokkaita maisema-alueita ja suo-alueiden luontoarvoja. Luokka B: Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi. Vaikutusalueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vaikutukset huomioimalla tuulivoima-alue voidaan todennäköisesti toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.

LIITE 1 53 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Toholampi Itäinen; 849_703 Toholampi Kohde sijaitsee 9 km etäisyydellä Toholammin keskustaajamasta itään, Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajan tuntumassa. Kohde on noin 115-140 m mpy. Maasto on korkeampaa alueen eteläosassa. Alue on ojitettua suota ja metsää, jonka lisäksi alueella on luonnontilaisia suoalueita. Asutusta on runsaasti noin 4 km etäisyydellä alueen länsipuolella. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 23,78 6,25 71,34 40,00 0,94 0,79 10 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on erittäin hyvä. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on noin 40 km, josta 30 km matkalta uusi sähkölinja on mahdollista sijoittaa nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on vähän, 10 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 8. Alueella tiestön määrä on keskivertoa ja kiinteistöjen määrä on vähäinen. Nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, jotka koostuvat Lestijokilaakson kylä- ja peltomaisemasta. Vuonna 2013 laaditussa maisema-alueiden päivitysinventoinnissa suositellaan valtakunnallista maisema-aluetta laajennettavaksi Sykäräisiin saakka, jolloin lähialueella arvo olisi suurimmaksi osaksi valtakunnallinen. Lestijoki on määritelty myös Natura-alueeksi (SCI). Aluerajauksen supistaminen maakuntahallituksessa 25.8.2014 vähentää oleellisesti maisemavaikutuksia. Rajausmuutos kasvattaa etäisyyden maisema-alueeseen yli 4 km:iin. Ympäristövaikutuksia aiheutuu todennäköisesti myös alueen itä- ja eteläpuolilla oleville Natura-alueille: Kivineva (SCI) sekä Lestijoen yläjuoksu ja Paukaneva (SCI). Lestijoki sijaitsee 4-8 km etäisyydellä alueesta ja kaksi muuta Natura-aluetta ovat 0,2-0,5 km etäisyydellä. Laaja voimala-alue yhdessä muiden seudun alueiden kanssa muuttaa maisemallisesti herkkiä alueita merkittävästi teknistyneempään suuntaan. Suojelun perusteena olevaan metsäpeuraan hanke saattaa aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia yhdessä muiden seudun tuulivoima-alueiden kanssa. Alueen länsipuolella on runsaasti sekä vakituista että loma-asutusta, joihin

LIITE 1 54 kohdistuu maisemavaikutuksia. Vaikutuksia korostavat asutuksen yhteydessä olevat laajat peltoaukeat. Yhteisvaikutuksia muodostuu lähiseudun muiden tuulivoima-alueiden kanssa. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on suuri. Natura-alueiden yhteydessä 3-5 km etäisyydellä alueen kaakkoispuolella on erityisseurannassa olevien petolintujen reviirejä. Pitkähkö etäisyys vähentää merkittävien vaikutusten muodostumisen riskiä. Alueen ei myöskään sijoitu oletettujen pääruokailukohteiden (suot ja järven) ja pesän väliin. Laaditun Natura-arvion mukaan voimala-alue voidaan toteuttaa siten, ettei merkittäviä vaikutuksia muodostu. Alue ei myöskään sijoitu lintujen päämuuttoreiteille, mikä ehkäisee muuttolintuihin kohdistuvat merkittävät vaikutukset. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2, 6 ja 10 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 55 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liityntä tapahtuu pohjoiseen, Uusnivalan sähköasemalle pääosin 400 kv:n nykyistä linjakäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Toholampi itäinen rajautuu maakunnan rajaan, joten alueen itäpuolella vaikuttavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät. Alueen sisälle jää osa soidensuojeluohjelmaan kuuluvasta luonnonsuojelualueesta (turkoosi aluemerkintä). Alueen ulkopuolella, kaakkoispuolella on soidensuojeluohjelman mukaisia luonnonsuojelualueita. Alueen eteläpuolella on maa-aineksen ottoon soveltuva alue (v.punainen ympyrä), ja hieman kauempana arvokas moreenialue. Lestijokivarsi alueen länsipuolella on

LIITE 1 56 kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (t.vihreä viivoitus) sekä maaseudun kehittämisen kohdealue, jonka rajaviiva (v.ruskea viiva) kulkee alueen länsipuolella. Luoteessa lähellä aluetta on maa-aineksen ottoon soveltuva alue (v.punainen ympyrä) ja pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva). Alueen länsipuolella on Kleemolan kylä (v.ruskea at-merkintä) ja luoteispuolella Parhialan kylä samalla merkinnällä. Luoteessa hieman kauempana on Toholammin taajama-alue, jossa kuntakeskus on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (punainen c-merkintä). Luoteen ja pohjoisen suunnalla on merkitty moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve (musta katkoviiva). Alue kuuluu myös turvetuotantovyöhykkeelle 2, jonka rajaviiva (v.vihreä viiva) risteää maakunnan rajan kanssa alueen pohjoispään tuntumassa. Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Alueella on YVA- ja yleiskaavoitus käynnissä (wpd Finland Oy). Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomioita etenkin seudun tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksien arviointiin ja vaikutusten vähentämiseen koskien asutusta, arvokkaita maisema-alueita ja Natura-alueiden luontoarvoja. Alueen saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on kohtalainen. Erikoiskuljetusten vuoksi sorapintaisia teitä joudutaan todennäköisesti parantaman ja ilmajohtoja poistamaan kuljetuksen ajaksi. Luokka Luokka C: Tehtyjen selvitysten mukaan on mahdollista, että voimaloista aiheutuu maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. Soveltuvuuden arvioimiseksi suositellaan tarkempia selvityksiä.

LIITE 1 57 LIITE 1 Aluekokonaisuus Kunnat, joille kohde sijoittuu Yleiskuvaus Pulkkinen; 924_701 Veteli Kohde sijaitsee Vetelin kunnassa, noin 15 km keskustaajamasta kaakkoon. Halsuan keskustaajama sijaitsee noin 10 km päässä alueesta. Kohde on noin 100-130 m mpy. Maasto on loiva rinne, jossa on ojitettua ja ojittamatonta suota sekä pieniä peltotilkkuja ja metsää. Noin kilometrin päässä on runsaasti asutusta Pulkkisen ja Leppäniemen kylissä. Alueen länsipuolella on turvetuotantoalue ja samalla suunnalla on myös maanviljelystä. Itäpuolella on luonnontilaisia soita. Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Teiden määrä /km 2 Tilojen Lähialueella < 2 määrä /km 2 km asuntoja 19,54 6,25 58,62 37,50 0,95 5,37 118 Vihreä kuvaa keskiarvoa parempaa arvoa, keltainen keskimääräistä arvoa ja punainen keskimääräistä huonompaa arvoa. Teknistaloudelliset Teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan alue on keskivertoa. Etäisyys kantaverkon sähköasemaan (Alajärvi) on noin 37,5 km, josta 19 km matkalta uusi lähtökohdat sähkölinja on mahdollista sijoittaa nykyiseen linjakäytävään. Asuntoja alueen lähivaikutusalueella on keskimääräistä enemmän, 118 kappaletta. Näistä loma-asuntoja on 15. Alueella tiestön määrä on keskivertoa ja kiinteistöjen määrä on kohtalainen. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on hyvä ja nykyinen tiestö soveltuu hyvin huoltotieverkostoksi, joten kuljetusten vaatimat toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Keskeiset ympäristövaikutukset Keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat asutukseen, joka on lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä alueesta. Alle kahden kilometrin päähän ulottuu myös maakuntakaavassa määritelty matkailualue, jolla sijaitsee mm. Kemoran moottoriurheilualue. Mahdollisen maisemavaikutuksen merkittävyyttä lieventää alueen nykyinen tekninen luonne. Maisemavaikutusten arvioinnissa määritelty vaikutusten merkittävyys on vähäinen. Pulkkisen alueesta aiheutuvat keskeisimmät maisemavaikutukset kohdistuvat asutukseen, jota on alueen ympärillä runsaasti. Maisemavaikutusta lisää se, että asutuksen yhteydessä on paljon peltoaukeita. Maisema muuttuu teknistyneempään suuntaan myös muissa lähikylissä kuten Haukilahdella ja Kivikankaalla. Asutusta visuaalisella lähialueella (<6 km) on kuitenkin vain keskimääräisesti. Yhteisvaikutuksia vakituiseen ja loma-asutukseen muodostuu läheisten tuulivoima-alueiden kanssa niin etelä- kuin pohjois- ja koillispuolille. Lähivaikutusalueelle ei sijoitu arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijoittuvat yli 7 km etäisyydelle.

LIITE 1 58 Lähin maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Haukan pihapiiri sijaitsee reilun 5 km etäisyydellä. Vaikutusten luonnonympäristöön arvioidaan jäävän vähäiseksi. Noin 2,5 km etäisyydellä sijaitsee pieni Natura-alue, Hautahuhta, joka on suojeltu vanhojen metsien perusteella. Kaksi isompaa Natura-aluetta sijoittuvat noin 6-7 km päähän alueesta: Pilvinevan Natura-alue alueen pohjoispuolella on arvokas sekä kasviston että linnustonsa perusteella ja on määritelty myös finiba-alueeksi. Hangasneva Säästöpiirinneva alueen länsipuolella on määritelty suojelualueen lisäksi maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi yhdessä Penninkijoen kanssa. Finiba-alueeksi on määritelty edellä mainitun Naturaalueen lisäksi Haapajärvi, joka sijaitsee alueen luoteispuolella noin 7 km etäisyydellä. Petolintujen pesimäpaikkoja alueen lähistöllä on harvakseltaan. Alueen lähistölle (alle 5 km) ei sijoitu kookkaiden petolintujen tiedossa olevia pesäpaikkoja. Pitkistä etäisyyksistä johtuen suojelualueisiin ja suuriin petolintuihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole odotettavissa. Alue sijoittuu etäälle muuttolintujen päämuuttoreiteistä, mistä johtuen törmäysriskit jäävät vähäiseksi. Patanan tekojärvi sijaitsee noin 5 km etäisyydellä alueen etelä- ja lounaispuolella ja Halsuanjärvi 7 km koillispuolella. Pitkä etäisyys lieventää maisemavaikutuksia. Kartta 1. Kohteen sijaintikartta, johon merkitty myös näkyvyysmallinnus sekä 2 km ja 6 km etäisyysvyöhykkeet.

LIITE 1 59 Kartta 2. Vaikutuskohteita. Lisäksi alueen ympärille on piirretty 2, 6 ja 10 km vyöhykkeet. Liityntä sähköverkkoon Liitetään etelään, Alajärven sähköasemalle pääosin 400 kv nykyistä johtokäytävää seuraillen. Liittymisjohto voi olla joko 400 kv:n tai 110 kv:n linja riippuen liitettävien alueiden kokonaistuotannosta. Suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Aluerajauksen sisään jää maa-aineksen ottoon soveltuva alue (v.punainen alue). Samalla merkinnällä on toinen alue alueen luoteispuolella ja kaksi merkintää alueen eteläpuolella. Alueen länsipuolella on turvetuotantoalueen merkintä (magneta aluemerkintä) ja alueen ympäri kiertää turvetuotantovyöhykkeen 2 raja (v.punainen viiva) niin, että alue jää vyöhykkeen sisään. Alueen pohjoispuolella on pohjaveden ottoon soveltuva alue (sininen viiva),

LIITE 1 60 pienlentokenttä, sekä matkailun ja virkistyksen kohdealue (vihreä viiva). Pohjoispuolella on myös moottoriurheilurata (punainen kärkikolmio), Sillanpään kylä (v.ruskea at), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue (neliapila) ja vielä yksi maa-aineksen ottoon soveltuva alue. Alueen itäpuolella VT13 varteen on merkitty laajakaistan yhteystarve (punainen katkoviiva). Alueen länsipuolella on Pulkkisen kylä (v.ruskea at) ja vanhojenmetsien suojeluohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue. Luoteispuolella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue (neliapila). Toteutusvalmius Epävarmuustekijät, jatkosuunnittelutarpeet Luokka Alueella ei ole hankkeita vireillä Jatkosuunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomiota etenkin kyläasutukseen kohdistuviin vaikutuksiin. Asutus ja Sulkaharjun lentopaikan suojavyöhyke voi kaventaa tuulivoimaloille soveltuvan alueen pinta-alaa alueen pohjoisosasta. Luokka A: Soveltuu hyvin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi. Tehtyjen selvitysten mukaan voimalat voidaan toteuttaa siten, ettei maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia muodostu.