Siikatutkimukset ja seurannat 2014-2016 ja arvio mereisten siikakantojen tilasta Luonnonvarakeskus 2016 Lari Veneranta, Erkki Jokikokko, Erkki Jaala, Richard Hudd, Alpo Huhmarniemi, Hannu Harjunpää, Mikko Jaukkuri, Irma Kallio-Nyberg & Ari Leskelä Luonnonvarakeskus
Siikaohjelman seurantakokous 2016 Siikasaaliit ovat heikentyneet Pohjanlahdella (2010) Luonnonlisääntyminen heikolla tasolla (2010) Vaellussiika luokiteltiin uhanalaiseksi Karisiika (merikutuinen) vaarantuneeksi WWF:n kuluttajan kalaopas (2012), vaellussiikaa vältettävä korjattu 2014 harkinnanvaraiseksi MMM perusti siikatyöryhmän (2012) tilanteen selvittämiseksi Työryhmän mietintö (2013), tiedot siiasta puutteellisia RKTL (Luke) käynnisti siikatutkimuksia (2014-) Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskuksen siikatutkimukset 2014-2016 Kutu- ja poikasalueiden selvittäminen Vaellussiian poikastuotannon kartoittaminen jokivesissä Vaellussiian lisääntyminen rakennetuissa joissa Mätimunien selviytyminen joissa Kaikuluotaimen (DIDSON) kokeilu nousevien kalojen määrän selvittämiseksi Paikallisen merikutuisen siian merkintä Saalisaineistojen analysointi & hankkeet Uusi kalastuslaki: Luonnonlisääntymisen edellytyksiä parannettava
Luonnonvarakeskuksen siikatutkimukset 2014-2016 Tavoitteena on tuottaa tietoa kestävän siian kalastuksen edistämiseksi ja jotta toimiva vaellussiian luonnontuotanto saataisiin palautettua rannikkoalueillekin siikakannat ovat vahvat ja kestävästi kalastettavia kalastuksen säätelytarve on vähäisempi kantojen geneettinen monimuotoisuus säilyy kotimaista rannikkokalaa on jatkossakin tarjolla kuluttajille
Pohjanlahden siikamuodot Merikutuinen siika Ominaisuus Vaellussiika Karisiika Saaristo/suistosiika Kasvu Nopea Vaihtelee Nopea Koko Useita kiloja Pääasiassa < 500g Useita kiloja Siivilähampaita Paljon Vähiten Näiden välistä Veden lämpötila Lämpimämpi Kylmin Lämpimämpi? Vaellus Pitkä Paikallinen Paikallinen Kalastus Verkot, rysät ym. Verkko Verkko Kalastettavuus Jatkuva Kausittainen?
Vaellussiikasaaliit rannikkoalueella Luonnonvarakeskus
Kutunousijat Perämeren joissa Kemijoki ja Oulujoki 7-vuotiaat, Kalajoki 6-vuotiaat naarassiiat
Tornionjoen Kukkolankosken lipposiiat
Tornionjoen siika Keskipainon ja merialueen verkkokalastuksen määrän välillä riippuvuussuhde Saaliit seuraavat istutuksia kalojen iän mukaisella viiveellä Luonnonvarakeskus
Vapaa-ajan kalastus
Siikasaaliiden alueellinen jakautuminen - pyyntiruudut Siikasaaliit painottuvat Merenkurkkuun ja Perämerelle Voisiko merikutuisella siialla vahvistaa alueellista siiankalastusta? Paikallinen kala paikallinen motivaatio kantojen vaalimiseen? Mahdollisuus tuotantopotentiaalin lisäämiseen tai ennallistamiseen?
Yksikkösaalis Saalis, 1000 kg 0.4 Ammattikalastuksen verkkosaalis Merenkurkussa 500 0.35 0.3 450 400 350 0.25 300 0.2 250 0.15 0.1 200 150 100 0.05 Siika Ahven 50 0 0
Osuus Verkon silmäkoko Pohjanlahdella Pohjoinen Perämeri Muu Pohjanlahti Pyyntivuosi ja alue
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Proportion Osuus Vaellussiikasaaliin ikäjakauma Pohjanlahdella 1 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 10 9 8 7 6 5 4 3 2 Trap Rysä net Verkko Gill net Vuosiluokka ja pyydys Luonnonvarakeskus
Siika- ja meritaimensaaliiden jakautuminen saalissa 1998-2004 ja 2005-2011 suhteessa vuodenaikaan. Pylväiden sisällä olevat luvut ovat verkon silmäkoon mediaani merialueittain ja vuodenajoittain.
Meritaimen ja siika - ristiriita Meritaimenen selviämiskoe - verkkokalastus Meritaimenista vähintään 40 % kuolee joko verkkoon tai viiveellä irrotuksen jälkeen (aineistossa 74 taimenta) Suurin osa meritaimenista jää saaliiksi siiankalastuksen sivutuotteena alamittaisena, ensimmäisenä merivuotena 40 mm verkoilla keskikoko 430 mm Erityisesti jokisuiden lähialueet kriittisiä
Meritaimen Isojoessa - palautustiheydet
Hankalat elukat Hylje Merimetso Resurssin - kalavarojen jakajia kalastajien kanssa Usein siellä, missä parhaat apajat ovat Vaikka kalantuotanto kasvaisi päätyisikö siitä kalastajille asti saaliiksi? Nettovaikutus siikakannalle? Mervi Kunnasranta
Hylje ja norppa Hylkeiden syömän siian kokoluokka 25-40 cm, eli 3-6 vuotiaita kaloja Määrä noin 13 % (4.8 25.3 %)hylkeen syönnöksestä (Lundström et al. 2010) A-B Florin, SLU - meneillään oleva selvitys Pohjanlahdella hylkeet syövät vähintään 600 t siikaa vuodessa ja norpat 90 t vuodessa Oletus hylkeitä 8000 kpl ja 0.4 kg siikaa/päivässä Norppia 20000 kpl, syövät vähemmän siikaa
Miksi vaellussiika on taantunut? Kalataloudellinen kunnostus taimen, lohi Istutuksia Patoaminen ja voimalaitos Ojitusta Koskien perkausta Aineisto Dan Vikström
Kalaystävälliset vesistötoimenpiteet? Valuma-alueet heijastuvat kalakantoihin Tulvasuojelu Metsä- ja pelto-ojitukset Turvetuotanto Happamien maiden erityisongelmat Tarkastelussa tulisi huomioida koko rannikkokalastus ja ympäristömuutosten vaikutukset kalakantoihin
Siikasaaliiden laskua paikattu istutuksilla Siikaistutuksia on tehty vastakuoriutuneilla jo ainakin 1930 40- luvulta Istutukset kesänvanhoilla siioilla aloitettiin merkittävässä määrin vasta -70 ja -80 lukujen taitteessa 2000 -luvulla Pohjanlahden alueelle on istutettu 40 90 miljoonaa vastakuoriutunutta ja 4 8 miljoonaa kesänvanhaa siianpoikasta vuosittain Istutukset ovat painottuneet vahvasti vaellussiikaan, kun taas vähäisiä määriä merikutuista on istutettu lähinnä Saaristomerelle sekä Selkämerelle Maalahden siikakanta ja Merenkurkun siikaistutukset Runsaiden istutusten vuoksi siikasaaliit eivät ole romahtaneet
Istutusten vaikutus Istutetut poikaset leimautuvat istutuspaikkaansa Suurin osa vaelluskalaistutusten tuottamasta saaliista yleensä pyydetään muualta kuin istutuspaikan lähialueelta Kokemäenjoessa tehdyssä värimerkintäkokeessa ei istutuspaikalla ollut vaikutusta kalojen nousuintoon jokeen Jokisuuhun tai jokeen istutetut palasivat kutupyynnin saaliiseen yhtä lailla
Istutusten vaikutus Uusia vaellussiikajokia? Espoon- ja Mankinjoki Poikas- ja emonäytteet Siiat geneettisesti erittäin lähellä Kokemäenjoen ja Kymijoen kantoja Istutussiioilla taipumus nousta istutuspaikan lähistön virtavesiin? Rauman oja
Siian poikastuotannon kartoitus rannikon joissa 2014-2015
Yhteensä 60 jokea kartoitettu 33 joessa havaittu luontaista lisääntymistä (vähintään 1 poikanen) Luonnonvarakeskus
Kokemäenjoki, Lammaistenlahti
Perämeri omassa luokassaan siikakalojen poikasmäärät
Nousevien siikojen määrä / Simojoki DIDSON
Siikojen lukumäärä Simojoki DIDSON - luotainseuranta Kertymä Siika 40 m ikkuna (koko joki) Siika 20 m ikkuna Vedenkorkeus (dm) Lämpötila ( C) 280 240 200 160 4000 3000 2000 1000 0 1.8. 16.8. 31.8. 15.9. 30.9. 15.10. Pvm 25 20 l 15 120 10 80 40 5 0 1.8.2014 19.8.2014 6.9.2014 24.9.2014 12.10.2014 Pvm 0
Maalahden merikutuinen siika Suurikokoinen, kutukypsät kalat tyypillisesti noin 0.5 2.5 kg Lisääntymisalueet jokisuistossa ja sisäsaaristossa Kutuvalmiita kaloja saatiin saaliiksi pääasiassa virtaisilta paikoilta, joissa vettä oli 1-3 m ja pohja soraa ja kiveä. Kannan kotiuttamisella uusille alueille kalataloudellista hyötyä?
Siikojen merkintä 2014-2015 Maalahti Merikarvia
Merikutuisen siian kasvatus istutusta varten Merikarvia
Merkintä Merikarvialla Kuva Essi Jokela/ProAgria Kuva Johanna Möttönen/ProAgria
Kuinka paljon mätiä voi kuoriutua - sumputuskokeet -Kokemäenjoki -Perhonjoki -Tornionjoki -Viljelylaitos (Keminmaa) Mädin kuoriutumisprosentti noin 60 Mädin kunto? 37 26.04.2016
Haudontarasia, 4 kpl jokeen 38 26.04.2016
Lämpotila, C Rasioiden nouto keväällä 2015 6 5 Kutu 4 3 Kuoriutuminen 2 1 0 39 26.04.2016
Siianmädin haudontakoe tuloksia Kokemäenjoessa selviytyminen 61 % Perhonjoessa selviytyminen 39 % Puolet rasioista huonolla paikalla? Tornionjoessa selviytyminen 68 % Keminmaan kalanviljelylaitos, suodatettu vesi 69 % Hmm pelkkä vedenlaatu ei välttämättä mädin selviämistä rajoittava tekijä, virtaama ja pohjan rakenne vaikuttaa Voidaanko rakennettuihin jokiin luoda keinotekoisia kutualueita?
Vaellussiian kutualueiden selvittäminen 1 Viistokaikuluotaus 3 Mädin pumppaus 2 Kuvatulkinta 4 Kutualueet
Lammaistenlahti - viistokaikuluotaus
Depth Bottom classification Underwater video points Side scan image / bottom structure
Näytteenottopisteiden satunnaistaminen - Kokemäenjoki
Siianmädin imurointia Tornion- ja Kokemäenjoella kutualueiden löytämiseksi 2014-2015
Kokemäenjoella imurointi tuloksellista - marraskuu 2015
Pumppuun jääneen karikkeen määrä Lammaistenlahdella 49 26.04.2016
Pumppauksen aikaan mitattu pintavirtaama Lammaistenlahdella 50 26.04.2016
Lammaistenlahti, mätialue Etukäteistulos: Pinta-ala 10.4 ha Mätimäärä 31.0 / m2 -> 3.2 milj. 51 26.04.2016
Mutta toistopumppaus keväällä 2016 Kerättiin näytteet paikoista, joista syksyllä saatiin mätiä Näytteet vielä analysoimatta Pumppausten yhteydessä katsotun alustavan tuloksen perusteella mätiä vain 10/45 paikasta Mätipaikkojen hävikki suuri Pumppu vaihdettiin, vaikutus? Mätimuniin kohdistuva saalistus, kalat, vesihyönteiset, normaali kuolleisuus? Virtaamavaihteluiden merkitys Mikä on todellinen luontainen poikastuotanto? 52 26.04.2016
Siian mäti, sedimentaation aiheuttamat ongelmat Müller 1992 Mätimuna Sedimenttikerros
Entä merikutuinen siika? Lisääntymisalueet supistuneet Merenkurkusta etelään Taustatekijöinä todennäköisesti muutokset jääolosuhteissa ja matalien rannikkoalueiden rehevöityminen Perämerellä tilanne edelleen hyvä ja kanta kestää kalastusta Vanhatalo et al. 2012; Veneranta et al. 2013
Merikutuisen siian elinympäristö levät ja kasvillisuus Puhdas hiekkapohja Levätön Leväkasvustoa hiekkapohjalla Levällinen Pohjatyyppi
Merialueelle valuva kiintoainekuormitus SYKE/M. Huttula
Poikasten selviytyminen? Lämpimät syksyt Ulkosaariston ja avoimien aluiden jäähtyminen myöhään Mädin alkuvaiheen lämpötila korkea Nopea alkukehitys Jäättömät talvet Kuoriutuminen varhain, myöhäinen kevät Ravinnon ja poikasten esiintymisen päällekkäisyys kylmissä vesissä? Riittääkö ruskuaisvaranto syömisen aloittamiseen? -> Lisääntymisalueiden siirtyminen sisäsaaristoon?
Rannikkoalueen pienruoppausten vaikutus? Sundblad et al. 2014 Ruotsissa Tukholman lähialueella kalojen lisääntymisalueiksi tunnistetuista alueista 70 % oli vähintään 1 rakennus/100 m rantaviivaa ja 40 % alueista enemmän kuin 3 rakennusta / 100 m rantaviivaa
Merikutuinen siika Vaasan sisäsaaristossa Verkkokoekalastus Mätipumppaus
Mätipumppauskokeilu 2015 Avoin ja veden virtaukselle altis kohta Pohjalla soraa lohkareiden välissä, syvyys noin 1.5 m
Lisääntymisalueiden kunnostus? Minkälainen pohja? Virtaama? Veden laatu? Tarvittavien alueiden pintaala? Lammaistenlahden tulokset valmiit vuoden lopussa Fabricius & Lindroth 1954
Lisääntymisalueiden kunnostukset - esimerkki http://www.uvm.edu/rsenr/thunderbay/index.html www.miseagrant.umich.edu/restoration
Siian kutualueiden pohjan laatu??
Entä jos?
Kesäsiika takaisin-interreg-projekti Tornionjoella 2016-2018 EU-Interreg -hanke, Suomesta Luonnonvarakeskus, Ruotsista Norrbottenin lääninhallitus ja Övertorneån Kansankorkeakoulu sekä paikalliset kalastuskunnat Tornion alajuoksulla Hankkeen syynä huoli kesäsiian katoamisesta (siikojen myöhentynyt nousu, pienentynyt keskikoko ja myös vähentynyt määrä) Kuva. Markku Vaaraniemi Luonnonvarakeskus
1. Telemetriaseuranta 2016-2017 Merkitään kudulle nousevia siikoja radiolähettimin Seurataan käsipaikannuksin ja kiintein loggerein kesän ja syksyn aikana Tavoitteena löytää kutualueet ja tarkemmat kutupaikat
2. Carlin- ja t-ankkurimerkinnät 2016-2018 Merkitään Kukkolankosken alapuolella yhteensä 1000 yksilöä ulkopuolisella Carlin- ja t-ankkurimerkillä Merkkipalautusten perusteella arvioidaan siikojen vaellusta ja elinalueiden laajuutta ja siikoihin kohdistuvan kalastuksen tehokkuutta
3. Luontaisen poikastuotannon määrän arviointi Emosiikojen keruu heinä- elokuussa ja lypsy 2016 ja 2017 Alitsariinimerkintä ja istutus Kukkolankoskelle 2017 ja 2018 Luonnonvarakeskus
4. Merkittyjen poikasten etsintä Merkittyjen osuuden perusteella arvioidaan luonnontuotannon määrää
Tornionjokeen 22.5.2015 istutettujen alitsariinimerkittyjen (250 000) vk-poikasten takaisinsaanti 26.5. Merkittyjä poikasia 8, luonnonpoikasia 12 2.6. Merkittyjä poikasia 2, luonnonpoikasia 143 1 km 26.5. Merkittyjä poikasia 18, luonnonpoikasia 61 2.6. Merkittyjä poikasia 7, luonnonpoikasia 109 2.6. Merkittyjä poikasia 3, luonnonpoikasia 126 17,5 km
Kemijoen luonnontuotannon arviointi 2016 Keväällä 2014 Kemijoelta löytyi luonnonpoikasia runsaasti Kokeilu - alitsariinivärjättyjen poikasten istutus keväällä 2016 Isohaaran alapuoliselle alueelle ja pyynti lippoamalla, poikaset Kemijoki Oy:n
SmartSea - kalakannat ja kalastus Ilmastonmuutoksen vaikutus kaloihin ja lisääntymisalueisiin Merikutuisen siian lisääntymisalueet Lohen vaellusalueet Voiko lisääntymisalueiden volyymillä ennustaa tärkeiden rannikon petokalojen kuten ahvenen ja kuhan saaliin kokoa? Lajien välisten interaktioiden mukaanotto kalojen levinneisyysalueiden mallinnuksessa ja kalastuksen arvioinnissa Silakka- ja kilohailisaaliiden ja muiden kalastettavien lajien merkitys resurssina tulevaisuudessa
SmartSea - Pohjanlahden merialuesuunnittelu ja mereisen suojelualueverkoston kehittäminen Kaavoitus, merialuesuunnittelu ja kalastuspolitiikka kuinka sovittaa spatiaalisesti yhteen kalatalous ja eri intressiryhmät merialueella Tärkeimpien kalastusalueiden ja pyyntiaikojen määrittäminen kestävän kalatalouden mallialueet merkkipalautustiedot siian ja meritaimenen saalisaineistot ja tärkeimpien kalastusalueiden analysointi Kriittisten lisääntymisalueiden verkoston ja suojelutarpeen määrittäminen tärkeimpiin kalastusalueisiin ja poikastuotantoalueisiin nähden, spatiaalinen ja temporaalinen tarkastelu: ahven, kuha, siika, muikku, meritaimen?
Muut toteutetttavat hankkeet Merikutuisen siian kutualueet 2016-2018 (ELY) Merenkurkun alue, kutualueiden tunnistaminen ja mädin esiintymispaikkojen kartoittaminen Nordwhifi siikatyöpaja joulukuussa 2016 (Pohjoismainen ministerineuvosto) Itämeren maat jatko vuoden 2013 työpajalle Keskitytään mm. kunnostuksiin
Kiitos! 75 26.04.2016