Purotalkkaritloppuraportti 2017 Christian Koivula & Joonas Tammivuori 1
Sisällys: 1. Yleisesti 2. Ongelmia 2.1 Roskaisuus 2.2 Vieraslajit 2.2.1 Jättipalsami 2.3 Eroosio ja kiintoaines purossa 3. Poikastuotantoalueet 4. Kylmäoja 5. Rekolanoja 6. Havainnot ympäristöstä 7. Yhteenveto 8. Kehitysehdotuksia 9. Liitteet 9.1 Kalahavainnot 2
Yleisesti Purotalkkarin työtehtäviin kesän aikana kuului purojen siivoaminen, tukkeumia aiheuttavien rytöjen purku, vieraslajien havainnointi ja torjunta, suunnittelutyö, kutusoraikoiden kuohkeutus, talkoiden järjestäminen, työnohjaus sekä vesieliöstön olojen parantaminen lisäämällä kivi sekä puumateriaalia puroon monipuolistamaan virtaamaa ja parantamaan erityisesti taimenen poikastuotannon onnistumista. Vantaan alueen tämän hetken potentiaalisimmat purot taimenen poikastuotannon kannalta ovat Kylmäoja sekä Rekolanoja. Toimimme pääasiassa näiden kahden puron varressa, mutta rakensimme kutusoraikon myös Keravanjoen pääuomaan Hanabölenkoskelle, sekä talkoissa kolme kutualuetta Vantaankoskelle, yhden Matarinkoskelle sekä yhden Kormuniitynojalle. Alkukesän vietimme pääosin Rekolanojalla siivoten uomaa, mutta Korson keskustan Ankkalammen ruoppaus ja siitä johtuva kiintoaineen vapautuminen puroon esti laajemmat kunnostustoimet puron alueella, koska rakennetut soraikot olisi ruoppauksen päätyttyä joutunut putsaamaan kiintoaineksesta. Kartoitimme myös potentiaalisia taimenen kutualueita käyttämällä Aki Janatuisen tekemää laajaa Vantaan virtavesiselvitys 2010-2011 teosta. Tällaisten käyntien yhteydessä siivosimme purojen varsia roskista ja havainnoimme vieraslajitilannetta. Heinäkuun ajan, Ankkalammen ruoppauksen ollessa käynnissä Rekolanojalla, toimimme pääosin Kylmäojalla koisotien eteläpuolella. Rakensimme alueella kolme pitkää virta-aluetta, joihin jokaiseen sijoitettiin kaksi erillistä kutusoraikkoa. Työtä hankaloitti kärryn lastaamisessa auttaneen traktorikuskin jääminen lomalle, joten jouduimme lastaamaan soran sekä kiven peräkärryyn käsin sekä lapiolla. Elokuussa suurin osa ajasta meni talkoiden valmisteluun, mutta pääsimme myös viimeistelemään kesäkuussa aloittamiamme töitä Rekolanojalla. 3
Kuva 1 Läpikäytyä puronvartta josta on siivottu roskia, kitketty jättipalsamia, kunnostettu puroa tai kartoitettu eliöstöä. 4
Ongelmia Roskaisuus Roskien siivoaminen jatkui kesän 2016 tapaan. Purosta löytyi pääosin metalliromua, puutavaraa, sekä muoviroskaa, kuten muovipusseja tai autonrenkaita. Kesän leikkimieliseksi motoksi muodostuikin: ei päivää ilman autonrengasta. Ylivoimaisesti roskaisin paikka oli Rekolanojan varsi Korson keskustasta alavirtaan Asolanväyläle asti. Keräsimme tältä noin 600 metrin matkalta yli 20 peräkärryllistä sekalaista romua lajiteltavaksi. Tältä alueelta löytyi myös kesän haitallisinta jätettä; auton akkuja, sekajätesäkkejä sekä kuollut koira. Myös Ankkalammen työmaalta oli puroon tullut ylimääräistä puutavaraa kuten lautoja ja trukkilavoja, jotka paikoitellen olivat muodostuneiden rytöjen tukiranka. Kuva 2 Tyypillistä roskaa purossa Vieraslajit Kansallisen vieraslajistrategian mukaisia haitallisia vieraslajeja havaitsimme purojen varsilla useita. Yleisimpiä olivat myös Eu:n vieraslajistrategiassa esiintyvät jättipalsami (Impatiens gandulifera), sekä jättiputket (Heracleum sp.). Yksittäisiä havaintoja vieraslajeista oli 5
täplärapu Matarinkoskella, sekä supikoira ja espanjansiruetana Kulomäentien sillan alla Rekolanojalla. Jättiputket havaitsimme Kylmäojan varrella, noin 500 metriä koisotiestä etelään. Kaksi puron penkalla ollutta isoa jättiputkea kaivoimme suojavarusteissa pois ja lisäsimme samalla purossa olleeseen virtapaikkaan kutusoraa. Muita havaintoja jättiputkista ei puron varsilla ollut. Muita havaitsemiamme purolle ja luonnolle haitallisia vieraslajeja oli Japanintatar-kasvusto Kuussillanojalla, sekä Kormuniitynojan viljelypalstan varrella kasvaneet Lupiinit. Näistä ainakin Japanintatar kasvuston joku oli jo käynyt kitkemässä ennen järjestämiämme talkoita. Kuva 3 Jättiputken kitkentää Kylmäojan varrella Jättipalsami Jättipalsamia esiintyy ympäri Vantaata, Kylmäojan varsien ollessa tämän vieraslajin esiintymisen kannalta ongelmallisin. Varsinkin Kylmäojan läntinen ja keskinen haara ja niiden rannat ovat paikoittain täysin korkean jättipalsami-kasvuston peittämiä. Haarojen yhdistymisen jälkeen Koivukylänväylän pohjoispuolella kitkimme Finavian talkoissa jättipalsamia vain purojen penkoilta noin 15 jätesäkillistä. Puron itäpuolen metsään jättipalsamia jäi vielä niin paljon, että niiden kitkeminen 15 henkisellä talkooporukallakin olisi ollut mahdotonta. Kasvia esiintyy Koivukylänväylältä etelään tasaisesti, metsäisten ja varjoisten alueiden ollessa hieman huonompia kasvupaikkoja. Esiintymät laajenevat Koisotien alapuolelle mentäessä paikoin jopa jatkuvaksi kasvustoksi useiden satojen metrien matkalla Kylmäojan vartta. 6
Rekolanojalla jättipalsami-kasvustot ovat olleet huomattavasti pienempiä. Ylin kitkemämme n. 20 neliömetrin esiintymä oli Korson keskustassa Ankkalammen rannalla. Saimme kuitenkin asukkaalta ilmoituksen Vierumäenojan varressa olleesta kasvustosta, jota kävimme Sotkakujalla katsomassa. Tämä on meidän tiedollamme ylin Rekolanojan esiintymä ja sen kitkeminen on tarpeellista, jottei päädytä Kylmäojan tilanteeseen. Muuten Rekolanojan varrella esiintymiä oli suhteellisen satunnaisesti, joten aktiivisella työllä ja ohikulkijoiden kannustamisella kitkentään tilanne on vielä hallittavissa. Liikkuessamme puron varsilla, kitkimme pieniä kasvustoja ja myöhemmin kesällä irrotimme kasveista kukat. Varsinkin kukkien irrottamisen on huomattu olevan toimiva ja nopea metodin kasvin leviämisen estämisessä (Kinnunen, 2016). Eroosio ja kiintoaines purossa Purojen virratessa pääosin pehmeällä savimaalla, kulkeutuu kiintoainesta purossa jo luonnostaan. Tämän lisäksi vesisateiden aikaan hulevedet samentavat vettä kuljettaen kiintoainesta mukanaan. Varsinkin hiekan kanssa ongelmia tulee sen tukkiessa kutusoraikot. Tällaisia ongelmakohtia oli esimerkiksi Kylmäojalla keskisen haaran yhdistyessä läntiseen, sekä Ilolanojan yhdistyessä Kylmäojan pääuomaan. Rekolanojalla Korsossa lumenkasauksen yhteydessä puroon valunut hiekoitushiekka oli tukkinut noin 50 metrin matkan puron pohjaa. Kuva 4 Ilolanojasta (oik.) tulevaa kiintoainesta Kylmäojan pääuomaan 7
Koivukylänväylän pohjoispuolella Kylmäojalla 2016 rakennetut soraikot olivat jo lähes tukkeutuneet keskihaarasta valuneesta hienosta hiekasta. Keskihaaran alaosien jyrkät savipenkat tuottavat omat ongelmansa varsinkin kahdelle kylmäojan ylimmälle soraikolle. Jätimme nämä soraikot kuitenkin puhdistamatta, koska 15.6 ja 16.6 havaitsimme soraikoilla pikkunahkiaisia kudulla. Keskihaaran jyrkkä alaosa on myös lähes täysin rakennusjätteen peittämää, mutta sen poistaminen saattaa edelleen kiihdyttää penkkojen eroosiota. Havaitsimme myös tässä pienessä uomassa kesän ensimmäiset taimenen nollikkaat kesäkuun puolen välin tienoilla, ja sen jälkeen uomasta on löytynyt kymmeniä taimenen poikasia, jotka käyttävät rakennusjätettä suojapaikkoinaan. Ilolanojan ongelmana on Tuusulan puolella sijaitseva Jusslan teollisuusalue ja siellä tapahtuvat isot rakennustyöt. Eräänä sateisena päivänä ihmettelimme veden väriä kylmäojassa ja huomasimme Ristipuron altaan yläpuolella pääuoman ja Ilolanojan yhdistymiskohdassa huomattavaa värieroa näiden kahden haaran vedessä. Ilolanojan veden yhdistyessä kylmäojaan oli myös yhdistymiskohdan alapuolella huomattavissa kasvaneita hiekkamääriä. Kuohkeutimme nämä alapuoliset soraikot vapaaksi hiekasta. Tulevaisuudessa tuleekin panostaa myös vanhojen soiraikoiden huoltoon ja kuohkeuttamiseen, pelkästään uusien rakentamisen sijaan. Poikastuotantoalueiden rakentamisen yhteydessä yritimme ottaa huomioon myös läheiset penkat ja niiden tukemisen esimerkiksi puumateriaalilla. Osissa Kylmäojan paikoista, varsinkin Koisotien etelä puolella eroosio oli kaivanut penkoista esiin sinne haudattua vanhaa rakennusjätettä, jota poistimme jonkin verran. Jätimme kuitenkin osan paikoilleen tukemaan penkkaa ja estämään eroosiota. Talkoot Purotalkkarit järjestivät kesän aikana kuudet asukastalkoot, sekä Finavian henkilöstön kanssa yhdet talkoot, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön (SVK) kanssa kunnostuskurssin yhteydessä yhdet ja Mikkolan yhtenäiskoulun kalastuskurssin kanssa yhdet. Kaikki asukastalkoot alkoivat arki-iltoina klo 17 ja kestivät pisimmillään kahdeksaan. Talkoista luotiin Facebook tapahtuma 2-4 viikkoa ennen talkoita, sekä maastoon vietiin A4 ja A3 kokoisia laminoituja ilmoituksia noin 3 viikkoa ennen talkoita. Emme kuitenkaan vaatineet sitovia ilmoittautumisia, mutta Facebook-tapahtumaan ilmoittautuneiden perusteella arvioime osallistujamääriä. Jaoimme Facebook-tapahtumaa eri intressiryhmille, 8
sekä ulkopuoliset tahot tiedottivat talkoista omissa Facebook-ryhmissään. Talkoopäivänä, tai päivää ennen, jaoimme Facebook-tapahtuman uudelleen omilla sivuillamme muistutuksena ja usein tämän jälkeen tapahtumaan ilmoittautui lisää henkilöitä. Myös Virtavesien hoitoyhdistys tiedotti purotalkkareiden talkoista omassa talkookalenterissaan, ja tätä kautta saimme kaksi ilmoittautumista. 16.6 järjestettiin ensimmäiset talkoot Kylmäojan Nietospuistossa yhteistyössä Finavian kanssa. Näihin talkoisiin osallistui 14 henkilöä, joiden kanssa rakensimme kaksi noin 7m2 kutusoraikkoa, sekä kitkimme jättipalsamia noin 10 jätesäkillistä puron penkoilta. 27.6 talkoot järjestettiin Simonkylässä, Ristipuron altaan alapuolella Kylmäojalla. Nämä olivat kaikille avoimet asukastalkoot ja osanotto oli hyvää: talkoisiin osallistui noin 25 henkilöä, joista suurin osa oli lähellä asuvia. Talkoissa siivosimme roskia, sekä rakensimme noin 10m2 kutusoraikon ja lisäksi alapuolelle poikaskivikon. Roskaa ja jättipalsamia kerättiin noin 15 jätesäkillistä. 5.7 Oli vuorossa Kormuniitynojan talkoot Hakunilassa, yhdessä Kartanon palstaviljelijöiden kanssa. Talkoisiin osallistui noin 10 henkilöä ja pääpaino oli jättipalsamin kitkemisessä. Sitä kerätiinkin 25 jätesäkillistä a 75L. Rakensimme myös yhden noin 6m2 laajuisen kutusoraikon. Kuva 5 Kormuniitynojan talkoiden saalis 9
12.7 Talkoiltiin Kuussillanojalla yhdessä Rajakylän pientaloyhdistyksen kanssa. Paikalla oli 10 talkoolaista joista osa lapsia. Talkoiden ideana oli jatkaa jättipalsamin kitkemistä aikaisempien vuosien tapaan puron varrella. Talkoot aloitettiin Yhdistyksen toiveesta ja klo 15 ja kitkimme palsamia neljä tuntia. Sitä kertyikin 34 jätesäkillistä. Kuva 6 Jättipalsamia säkeissä 1.8 Rekolanojan talkoisiin Korsossa saapui yhteensä 17 henkilöä. Kuvittelimme, että nämä tulevat olemaan osallistujamäärältään kesän isoimmat talkoot sijainnista ja hyvästä kelistä johtuen. Pieni osallistujamäärä oli kuitenkin pettymys, ja yksi suunniteltu alue jäi purotalkkareiden seuraavan päivän projektiksi. Tämä saattoi osin johtua myös soran ja kiven välivarastoinnista hieman sivussa talkoo-alueesta, sekä kivimateriaalien sekoittamisesta yhteen kasaan. Talkoissa rakensimme kaksi kutusoraikkoa, joiden yhteispinta-ala oli noin 15 m2 7.8 Vantaankoskella sijoitimme pääuomaan keskiraekooltaan isompaa soraa. Kutusoraikko koostui raekooltaan 20-50mm sorasta, johon laitoimme sekaan 50-150mm kiveä. Paikka valikoitui aikaisempien havaintojen perusteella. Talkoisiin osallistui 12 henkilöä, ja rannalla ollut noin 2,5m3 soramäärä oli liian pieni kyseiseen paikkaan. Talkoot olivat ohi noin 45 minuutissa. 10
Kuva 7 Talkooketju Vantaankoskella 9.8 Talkoilimme jälleen Vantaankoskella, tällä kertaa SVK:n kunnostuskurssin yhteydessä järjestetyssä käytännön osuudessa. Rakensimme Vantaankosken itäiseen sivu-uomaan, muurin alle 2 noin 7m2 kutusoraikkoa sekä jatkoimme maanantain talkoissa aloittamaamme soraikkoa pääuoman yläosalla. Lopulta myös pääuoman soraikko Vantaankosken yläosalla valmistui ja sen kooksi tuli noin 20m2. 16.8 Matarinkoskella talkoiltiin kahdella eri ryhmällä. klo 14-16 paikalla olivat Mikkolan koulun kalastuskurssin 7- ja 8 luokkalaiset, joita oli 14. Puhdistimme heidän kanssaan tulevan kutusoraikon pohjan, ja siirsimme jokeen 30 ämpärillistä soraa. Tuokio olikin mukava ja osa oppilaista olikin kunnostustoiminnasta erittäin kiinnostuneita. Jatkoimme yleisillä talkoilla klo 17. Soramäärä oli mitoitettu hieman pidemmälle kantomatkalle, mutta saadessamme mönkijän käyttöön, helpottui talkoot ja soramäärä olikin hieman alimitoitettu. Paikalle saapui lopulta 20 henkeä ja sora oli joessa jo 45 minuuttia aloituksesta. Osa myöhemmin tulleista myöhästyikin itse talkoista. Kaikkiaan talkoissa kitkettiin yhteensä noin 70 jätesäkillistä jättipalsamia, 20 jätesäkillistä sekajätettä ja erinäistä isompaa roskaa, rakennettiin noin 90m2 kutusoraikoita sekä noin 50m2 eri ikäisille poikasille soveltuvaa kivistä virta-aluetta. Talkoisiin osallistui keskimäärin 15 henkilöä purotalkkareiden lisäksi. 11
Poikastuotantoalueet Kesällä 2017 purotalkkareiden työnkuvan pääpaino oli uusien taimenen kutu- ja poikasalueiden rakentamisessa ja aikaisempina vuosina kunnostettujen alueiden huollossa. Kesän aikana rakennettiin yhteensä 31 uutta kutualuetta, joista talkoovoimin rakennettiin 8 soraikkoa. Suurimpaan osaan rakennettiin samalla myös laajat poikasalueet soraikoiden alapuolelle. Keskimääräinen soraikon laajuus oli noin 7m2 ja rakennetun poikasalueen koko noin 10m2. Monissa paikoissa oli myös osittain luontaista kivipohjaista virtaa soraikoiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi purojen metsäisillä osuuksilla on paljon liekopuita, jotka toimivat myös hyvinä poikasalueina. Huollettuja soraikoita oli 18, joista osaa huollettiin vain kaivamalla sora ylös noin 10-15cm matkalta ja irrottamalla kiintoaines virran vietäväksi, jonka jälkeen sora levitettiin takaisin tasaiseksi patjaksi. Osassa paikoista sora oli niin pahoin liettynyttä, tai kalat ja virta olivat huuhtoneet suurimman osan käyttökelvottomaan paikkaan, että lisä soraistus ja kiveys oli tarpeen. Varsinkin Pakkalanpurolla virtaamavaihtelut näyttävät olevan erittäin suuria ja äärevöityvät helposti. Huolsimme 2014 ja 2015 rakennettuja soraikoita Ylästöntien pohjoispuolella. Nämä soraikoit olivat lähes kokoaan huuhtoutuneet alkuperäisiltä paikoiltaan alapuoliseen virtaan ohueksi matoksi kaloille käyttökelvottomiin paikkoihin. Keräsimme soran virrasta haravilla ja lapioimme sen takaisin alkuperäiseen paikkaan. Soramäärä ei kuitenkaan riittänyt, joten toimme paikalle lisää 20-50mm soraa, sekä isompaa kiveä. Varsinkin isoa kiveä oli yllättävän vähän, joten rakensimme soraikoille uudet tukirakenteet. Pakkalanpuron huonon poikastuotannon osasyy voi olla suuret virtaamavaihtelut, jotka jyrkkien penkkojen takia kiihdyttävät virran voimakkaaksi, ja suojapaikkojen puuttuessa alkukesästä kuoriutuneet taimenen poikaset huuhtoutuvat pois purosta Vantaanjoen pääuomaan. Muissa paikoissa pelkkä soran aukaisu talikolla ja haravilla riitti sementoituneen soran kuohkeuttamiseen. Osilla soraikoista aktiivinen kutu useana syksynä oli siirtänyt soraikoita, joita tasoittelimme ja siirsimme takaisin ylävirtaan, alkuperäiseen paikkaan. 12
Kuva 8 Sorat on haravoitu sivuun ja samalla kiintoaines on poistunut virran mukana Kuva 9 Sorat on siirretty takaisin keskelle ja lisätty uutta. Vanhaa niskaa on tuettu ylimääräisellä kivimateriaalilla 13
Kylmäoja Kylmäoja kerää vetensä kolmesta eri haarasta: läntisestä, keskihaarasta, sekä Ilolanojasta ja se laskee Keravanjokeen Viertolan tienoilla. Kylmäoja on huhujen mukaan ollut 1900-luvun alussa Vantaanjoen valuma-alueen parhaimpia taimenpuroja. Puro on kuitenkin taantunut vähitellen erilaisten päästöjen ja rakentamisen lisääntyessä. 2000-luvun puolella tilanne oli jo niin huono, että Kylmäojan tutkimuksissa ei juurikaan havaittu enää puron luontaista eliöstöä. Suurimpana ongelman aiheuttajana on ollut lentokentältä valuva jäänestoaine propyleeniglykoli. Glykoli on aiheuttanut Kylmäojalle hajotessaan hapettomuutta sekä muodostaen vedelle epämiellyttävän hajun. Runsaiden glykoli päästöjen vuoksi Kylmäojan veden hapeton tila on tappanut myös sen luontaisen eliöstön. Tähän ongelmaan on lentokentällä kuitenkin alettu uuden ympäristöluvan myötä panostamaan ja glykoli päästöjä on saatu vähennettyä erilaisilla glykolin keräimillä. Tämä on myös näkynyt hyvinkin nopeasti Kylmäojan ekologisen tilan paranemisessa. Ekologiseen tilaan on vaikuttanut myös suuresti puro-uoman useat kunnostukset. Kunnostuksia on tehty lisäämällä puroon kiveä sekä puuta monipuolistamaan lähemmäs puron luontaista tilaa. Puron elpyminen on näkynyt myös taimenten lisääntymisenä ja puro alkaakin vähitellen olla taas yksi Vantaanjoen parhaimpia taimenpuroja. 14
Kylmäojan tilanne 2017 Kylmäoja on elpynyt kovaa vauhtia ja 2017 tilanteesta ei enää uskoisi, että vielä kymmenisen vuotta sitten puro oli käytännössä eloton. Kalahavainnoista huomaa (Liite 1), että taimenen poikasia tavataan purossa säännöllisesti jokaisesta eri ikäluokista. Taimenen havaintoja on saatu käytännössä Kylmäojan koko valuma-alueelta. Parhaimmat poikashavainnot ovat kuitenkin sijoittuneet puron keskivaiheille Simonkylän alueen tuntumaan, jossa kunnostuksia on toteutettu tiuhemmin. Kylmäojan valuma-alueelle rakennettiin 2017 vuoden aikana purotalkkareiden toimesta 19 uutta kutu- sekä poikasaluetta, joista talkoilla toteutettiin viisi. Lisäksi yksi tehdään Luontokoulu Naakan toimesta myöhemmin alkusyksystä. Uusia kutusoraikkoja valmistui noin 130 neliötä ja poikaskivikkoa noin 200 neliötä. Edellisinä vuosina tehtyjä kutu- sekä poikasalueita kunnostettiin/huollettiin yhteensä 12 kappaletta. Kuva 10 Kylmäojan kutu- ja poikasalueet 15
Kylmäojan tulevaisuus Kylmäojan tilan odotetaan paranevan entisestään. Finavia on edelleen panostanut glykolipäästöjen vähentämiseen, joten uusia suuria eliöstöä tappavia glykolipäästöjä ei luultavasti ole enää tulossa. Taimenille kunnostettujen kutu- sekä poikasalueiden yli kaksinkertaistunut määrä (13 -> 33 kpl) vuoden 2017 aikana vaikuttaa varmasti lisääntyvään taimenkantaan Kylmäojalla. Vuonna 2017 kartoitettuja paikkoja sekä niiden hyödyntäminen jatkossa Koivukylänväylän yläpuolelle on tehty viisi poikastuotantoaluetta, mutta niiden jatkeeksi on vielä mahdollisuus tehdä ainakin yksi kutusoraikko lähelle koivukylänväylän tietä. Alue kärsii hieman pohjan tasaisuudesta sekä kivikon puutteesta, joka aiheuttaa matalalla vedellä melko riittämättömät suojapaikat taimenen poikasille taikka isommille yksilöille. Tästä johtuen alue vaatisi vielä lisää poikaskivikkoa sekä isompaa kiveä tuomaan monipuolisemman ympäristön sekä enemmän suojapaikkoja erikokoisille taimenille. Kuva 11 Mahdollinen kunnostus alue Koivukylänväylän yläpuolinen osuus Simonkylänpuiston alueelle on tehty jo 5 kutu- sekä poikasaluetta, mutta niiden jatkeeksi ennen Ristipuronlampea on mahdollisuus tehdä vielä muutamia kutusoraikkoja. Alueen ongelmana on, että puron virtaus vähenee selvästi mitä lähemmäs lampea menee. Puron kohta on helposti saavutettavissa vieressä kulkevan kävelypolun ansiosta. Alueen etuna on suhteellisen hyvä vesisyvyys sekä valmiiksi mutkitteleva puro-uoma. Aluetta voi hyödyntää myös poikasten ja isompien taimenten alueena tekemällä poikaskivikkoa ja lisäämällä isoja kiviä taimenten suojapaikoiksi. 16
Kuva 12 Mahdollinen kunnostus alue Simonkylänpuiston alaosasta Ristipuronlammesta ylävirtaan Simonkyläntien sillalta alavirtaan on tehty 3 kutu- sekä poikaskivikkoa 100 metrin säteellä sillasta. Tästä alaspäin puro on meanderoiva ja suhteellisen luonnontilainen metsäisessä ympäristössä. Alueelle saisi useankin kutu- ja poikasalueen, mutta kivimateriaalin vienti puroon on hieman hankalaa tiheän ryteikön takia. Puro-osuus sopii tällä hetkellä hyvin isompien taimenten suojapaikaksi riittävän vesisyvyyden, ryteikön ja mutkittelevuuden ansiosta. Kuva 13 Mahdollinen kunnostus alue Simonkylän sillalta alavirtaan Vedabackanpolun sillalle 17
Vedabackanpolun sillalta Valkoisenlähteentien sillalle asti puro kulkee metsäisessä ympäristössä. Alueella on yksi aikoinaan tehty soraikko ja koskialue noin 50 metriä Vedabackanpolun sillalta alavirtaan. Lisäksi alueelta löytyi muutama pienempi soraikko, joista ei ole varmaa tietoa ovatko ne luonnollisia vai rakennettuja soraikkoja. Alue on erittäin potentiaalinen kutu- ja poikasalueeksi. Purossa on tällä alueella hyvin pudotuskorkeutta sekä se kulkee suojaisessa laaksomaisessa maastossa puiden ympäröimänä. Kunnostusten haasteena on paikoin erittäinkin jyrkät rantatörmät. Alueen kunnostamiseen voisi harkita kiven siirtoa mahdollisesti köysiradan avulla. Törmän päällä kulkee koko matkan kävelypolku, jota pitkin pääsee helposti kuljettamaan kivimateriaalin paikan päälle. Kuva 14 Mahdollinen kunnostusalue Vedabackanpolun sillalta Valkoisenlähteentien sillalle asti Valkoisenlähteentiestä aina Peltolantielle asti on useampi potentiaalinen kutu- ja poikasalueen kunnostuspaikka. Puro kulkee puistomaisen puuston suojassa ja suhteellisen mutkittelevana. Puron läheisyydessä kulkee kävelypolku, jota pitkin kivimateriaalin kuljetus on helppoa. Koisonrannan lammesta alavirran suuntaan noin 650 metriä on tehty jo 15 kpl kutu- ja poikasalueita. Alueella on jo suhteellisen hyvä määrä kunnostettua puroa, mutta potentiaalisia paikkoja on vielä tekemättä. Yksi alueen pienistä haasteista on, että 600 metriä Koisontiestä alavirtaan puron toinen puoli on yksityisten omistuksessa. Tällöin mahdollisissa kunnostuksissa ei olla vain Vantaan kaupungin omistamalla alueella vaan on myös otettava huomioon vastarannan kiinteistön omistajat. 18
Kuva 15 Mahdollinen kunnostus alue Valkoisenlähteentiestä aina Peltolantielle asti Kylmäoja jatkuu Peltolantiestä eteenpäin noin 550 metriä aina Keravanjokeen asti. Tätä aluetta ei kartoitettu purotalkkareiden toimesta vuonna 2017. Sen hyödyntämisestä kutuja poikasalueena ei siis ole tietoa. Alueella on kuitenkin koko toinen puoli yksityisten omistuksessa ja toinen puoli Vantaan kaupungin puistoa. 19
Rekolanoja Rekolanoja pääuoma on yli 12 kilometriä pitkä ja se kerää vetensä aina Tuusulasta ja Keravalta asti ja laskee lopulta Keravanjokeen Vantaan Jokiniemen alueella. Rekolanoja koostuu Vallinojan Ja Savionojan latvapuroista. Rekolanoja on kärsinyt suuresti uomanmuokkauksesta kaupungistumisen myötä sekä jätevesipäästöistä. Päästöjä on kuitenkin saatu kuriin ja vedenlaatu on sitä myöden parantunut. Rekolanoja tilanne 2017 Rekolanoja on parantunut vedenlaadultaan vähitellen ja taimenen lisääntyminen on paikoin ollut hyvää. Parhaimmat taimen havainnot tehtiin Koivukylänväylän siltojen alla (Liite 1). Kohdassa havaittiin kesän 2017 aikana useita taimenen nollikkaita, 1-vuotiaita sekä 2- vuotiaita. Taimen havainnot vähenivät vähitellen ylävirtaan mentäessä, mutta niitä nähtiin paikoitellen vielä Korsontien sillalla asti 4 kilometriä Koivukulänväylän sillalta ylävirtaan. Rekolanojaan rakennettiin purotalkkareiden toimesta 6 uutta kutu- sekä poikasaluetta, joista talkoilla toteutettiin kaksi. Uusia kutusoraikkoja valmistui noin 40 neliötä ja poikaskivikkoa noin 60 neliötä. Edellisinä vuosina tehtyjä kutu- sekä poikasalueita huollettiin Koivukylänväylän sillan alla kaksi kappaletta. Puron kunnostukset painottuivat loppukesään, koska keskikesällä toteutettiin mittava Ankkalammen ruoppaus, josta oli odotettavissa kiintoaineksen kulkeutumista. 20
Kunnostukset tehtiin vasta tämän jälkeen, jotta vältyttäisiin suurimmalta kiintoaineen kulkeutumiselta, joka olisi luultavasti tukkinut uudet kutu- sekä poikasalueet. Kuva 16 Rekolanojan kunnostetut kutu- sekä poikasalueet Myös Ankkalammen pohjapatoa oli muokattu alkukesästä ja se muodosti vähällä vedellä nousuesteen kaloille. Pohjapadon toteutuksessa oli puutteita ja se ei muodostanut portaista tasaisesti laskevaa virtaa, vaan se muodosti noin 55cm suoran putouksen betonisen rakennelman reunalle. Purotalkkarit suunnittelivat pohjapatoa alkukesästä ja toteuttivat käsin väliaikaisen muokkauksen. Putouskorkeutta saatiin vähennettyä noin 30cm, jolloin putouksen korkeudeksi jäi noin 25cm veden korkeudesta riippuen. Putouksen alle saatiin muodostettua myös noin metrin syvyinen ns. kalojen ponnistusalue. Kohde kunnostetaan koneellisesti myöhemmin Ankkalammen loppukunnostuksen yhteydessä. 21
Kuva 17 Käsin kynnystetty pohjapato vähällä vedellä Rekolanoja oli kesän 2017 Vantaan seudun roskaisin puronvarsi varsinkin Korson alueella. Roskia kerättiin aina autonakuista runkopatjoihin yhteensä 15 peräkärryllistä ennen puron varsinaista kunnostusta. Vuonna 2017 kartoitettuja paikkoja sekä niiden hyödyntäminen jatkossa Ankkalammen ruoppauksen takia tulisi kiinnittää huomiota jo kunnostettujen kutu- sekä poikasalueiden huoltoon, koska lammesta on odotettavissa vielä ennen uuden kasvillisuuden syntymistä kiintoaineksen huuhtoutumisia. Osittain keskeneräisen pohjapadon sekä Ankkalammen ruoppauksen takia kesällä 2017 ei toteutettu yhtään kunnostusta lammen yläpuolisille osuuksille. Myös jatkossa näkee kuinka hyvin taimenet nousevat Korsontien sillan alapuolisille uusille 2017 tehdyille kunnostuskohteille ja onko kannattavaa siirtyä kunnostuksissa ylöspäin vai keskittyä edelleen ala- sekä keskikohdan osuuksille. Rekolanojan Ankkalammen yläpuolinen osuus jäi vuonna 2017 osittain kartoittamattomaksi alueeksi. Vallinoja on hyvin luonnostaan mutkitteleva puro, mutta suhteellisen vähä vetinen 22
ja hiekkapohjainen. Purossa on kuitenkin mahdollista kokeilla kutu- sekä poikasalueen tekoa. Raporttien mukaan Vallinojan Tussikosken alaosassa nähtiin vuonna 2009 luultavasti merestä noussut taimenpari kutupuuhissa (Rinne suul. tiedonanto). Tussinkoski olisi erittäin hyvä taimenen poikasalueena etenkin nollikkaille sekä 1-vuotiaille, mutta kutusoraikon teko lähelle Tussinkoskea on haastavaa huonon saavutettavuuden ja luonnosuojelualueen, sekä vähävetisyyden johdosta. Vallinojan alaosassa ennen Rekolanojaan yhtymistä on lähde, jonka alapuolista osuutta voisi harkita hyödyntävän kunnostuksissa. Kuva 18 Ankkalammen yläpuolinen osuus sekä siihen laskeva Vallinoja (Myllyniitynoja) Ankkalammesta aina Heikanpuistolle asti on käytännössä hyödynnetty kaikki potentiaaliset kutualueet. Alueelle tehtiin vuonna 2017 kuusi uutta kutusekä poikasaluetta, mutta varsinkin isomman kivimateriaalin lisääminen osille virtakohtia voisi olla hyödyllistä. Seuraavina vuosina olisi myös hyvä huoltaa kunnostuskohteita Ankkalammen ruoppauksen takia. Kuva 19 Ankkalammen ja Heikanpuiston välinen alue, jossa on toteutettu 2017 kuusi kunnostusta 23
Seuraava kutu- ja poikasalueen voisi toteuttaa Asolanväylän sillan yläpuolelle. Vuonna 2017 purotalkkarit alustivat jo pienen koskipätkän. Paikkaan saisi helposti lisättyä kutusoraikon ja täydentämällä koskea hyvän poikaskivikon. Kuva 20 Asolanväylän yläpuolelle saisi helposti uuden kutu- sekä poikasalueen Asolanväylän sillalta aina Koivukylänväylän sillalle asti on jo aika hyvin kunnostettu. Tällä alueella on jo tehtynä yhteensä 12 kutu- ja poikasaluetta. Muutaman kunnostuskohteen vielä tälle jaksolle olisi mahdollista toteuttaa, mutta jatkossa tälle alueella voisi keskittyä lähinnä vanhojen alueiden huoltamiseen. Kehäradan alle olisi mahdollisuus rakentaa muutaman kutu- ja poikasalueen. Puro on suhteellisen kapeahko tällä alueella, mutta virtausnopeus ja vesisyvyys sopisi hyvin kunnostusta ajatellen. Tämän alueen yläpuolella noin 100 metrin päässä on Rekolanojan parhaimmat taimen havainnot, joten tästä kohteesta saisi hyvän jatkumon yläpuolen koskiosuudelle. Kuva 21 Kehäradan alle mahdollista rakentaa muutama kutu- sekä poikasalue Kehäradan alapuolista puro-osuutta ei kartoitettu vuonna 2017. Suurin osa tästä osuudesta kulkee keskellä golfkenttää. Tätä osuutta voisi kartoittaa ja selvittää onko golfkentän osuudelle mahdollista/hyödyllistä tehdä kunnostuksia. 24
Kuva 22 Rekolanojan loppuosuus kulkee pitkälti keskellä golfkenttää Havainnot ympäristöstä Kesän mielenkiintoisimpiin havaintoihin lukeutuu Matarinkoskella näkemämme näätä, sekä Kylmäojalla Simonkylässä nähty saukko, tunti ennen siellä järjestettäviä talkoita. Muita havaintoja olivat metsäkauris Koisotien eteläpuolella, sekä supikoira ja kärppäperhe kulomäentien alla Korsossa. Myös hirviä oli liikkunut Rekolanojan varrella. Havainnot kertovat purojen olevan tärkeitä viherkäytäviä varsinkin isompien nisäkkäiden liikkumista ajatellen. Paikoittainen ongelma oli nisäkkäiden kulkemisen estävät rumpu ja siltarakenteet purossa. Nämä alikulut pienikin eläin joutuu kiertämään ja usein se altistaa ne myös liikenteelle. Esimerkiksi saukko liikku pääosin vedessä, mutta kiertää yksinkertaisetkin rumpurakenteet mieluummin maalta. Jos tällaisia rakenteita joskus korjataan, olisi hyvä saada puron ylitykset rakennettua siltoina, joissa on molemmilla puolilla kuivaa maata sekä kasvustoa. 25
Yhteenveto Kesän aikana siivosimme purojen varsista noin 35 peräkärryllistä ihmisperäistä roskaa puutavarasta metalliromuun ja ongelmajätteeseen. Jättipalsamia kerättiin 80 jätesäkillistä, joiden koko oli 75 litraa. Kivimateriaali on siirretty puroihin talkoissa, sekä kahteen mieheen käsipelillä yhteensä noin 50 kuutiota, joista 20m3 on kutuun soveltuvaa 20-65mm soraa, 20m3 200-500mm poikaskiveä ja noin 10m3 on erinäisissä tehtävissä toimivaa 50-150mm kiveä ja soraa. Tästä kivimateriaalista rakensimme yhteensä noin 230m2 kutusoraikoita sekä noin 260m2 poikasalueita. Loput materiaalit on käytetty aikaisempien vuosien kunnostuskohteiden huoltoon ja eroosiosuojauksiin kunnostuskohteilla. Keskimääräinen kutusoraikon koko oli noin 6m2 ja sen yhteyteen rakennetun poikasalueen koko noin 10m2 paikasta riippuen. Huollettuja soraikoita oli yhteensä 18 kappaletta Kylmäojalla, Rekolanojalla ja Pakkalanpurolla. Puro- ja jokiuomia käytiin läpi kesän aikana yhteensä yli 25 kilometriä. Potentiaalisia soraikon paikkoja jäi rakentamatta ajan loppuessa kesken, mutta helppoja paikkoja olisi ollut ainakin Lepsämänjoella Länsi-keimolan tien alla, Tuusulanjoella Katriinantien alla sekä Kylmäojalla länsihaarassa, sekä Koisotieltä etelään. Rekolanojalla potentiaalisia paikkoja olisi ainakin Vallinojan haarassa Savimaantien 7:n kohdalla, sekä heti Asolanväylän yläpuolella. Myös Rekolan asemalta ylävirtaan on paljon paikkoja, jotka tarvitsisivat soraistusta. Näiden lisäksi ainakin pisararadan alla on kaksi rakennettua niskaa, joihin ei ole lisätty luonnonsoraa. Kesän mielenkiintoisimpiin työtehtäviin kuului Korsossa Rekolanojan Ankkalammen pohjapadon kalankulkumahdollisuuden parantaminen, Kartanonkosken Kermavuodon tarkastelu, Ilolanojan koneellinen kunnostus ruoppauksen jälkeen, sekä VHVSY:n Vantaanjooki-neuvvottelukunnan kokoukseen ja SVK:n kunnostuskurssille osallistuminen. Sähkökoekalastuksiin olisi ollut mielenkiintoista osallistua. 26
Kehitettävää Toimintaa olisi helpottanut kahden eri peräkärryn käyttö; toinen kuomulla ja toinen ilman. Kuomullinen kärry oli hyvä roskan kuljettamiseen, mutta kivimateriaalin lastaaminen siihen esimerkiksi traktorin kauhalla oli haastavaa. Myös mahdollisuus pienen traktorin käyttöön olisi ollut suotavaa varsinkin peräkärryn lastausta helpottamaan. Osassa talkoista kivimateriaalin määriä olisi voinut miettiä hieman tarkemmin ja välivarastoinnin tehdä purotalkkarien opastuksella. Lopuksi Yleisesti kesä sujui ongelmitta, kolme kuukautta kului nopeasti ja paljon saatiin aikaan. Suhteellisen vapaa toiminta purojen varsilla antoi työhön mielekkyyttä ja haastoi myös oman ammattitaidon ja tietämyksen. Ohikulkijoilta saatu runsas positiivinen palaute oli palkitsevaa ja toi työhön mielekkyyttä. Haluamme kiittää kaikkia Purotalkkari-hankkeessa mukana olleita erittäin antoisasta kesästä. Liitteet 27
Kalahavainnot: Rekolanoja 23.5 - Ankkalammessa hauki 24.5 - Rekolanojalla korsotien alla kuollut karppi 30. 5 - Koivukylänväylän alla useita 1 vuotiaita sekä muutama 2 vuotias taimen 3.7 - Kehäradan soraikoilla taimenia useita 1 ja 2 vuotiaita sekä yksi nollikas 17.7 - Korson korsotien kävelysillan alapuolella kaksi noin 10cm taimenta 20.7 - Koivukylänväylän alla useita 1 vuotiaita, muutama 2 vuotias sekä lähemmäs 10 nollikasta 1.8 - Rekolan aseman ja Asolanväylän välillä useita 1 ja 2 vuotiaita taimenia 7.8 - Koivukylänväylän alla muutama nollikas Kylmäoja 9.6 - Kylmäojan keskihaaran alaosassa useita taimenen nollikkaita (noin 5-10kpl) 16.6 - Kylmäojalla keskihaaran yhtymäkohdan alapuolen soraikoilla pikkunahkiaisia kudulla 16.6 - Finnavian talkooalueen yläpuolella keskihaaran yhtymäkohdan alapuolella n. 20cm taimen 26.6 - Kylmäojan ja Ilolanojan yhtymäkohdan alapuolella n. 10cm taimen 3.7 - Simonkylän talkoo alueella useita 1 vuotiaita taimenia 5.7 - Koison aseman takana noin 10cm taimen 10-11.7 - Kylmäojan ja Ilolanojan yhtymäkohdan alapuolisilla soraikoilla useita 1- vuotiaita ja muutamia 2 vuotiaita taimenia 20.7 - Koisontien alapuolella muutamia 1 vuotiaita taimenia 25-31.7 - Koisontien alapuolen uusien poikastuotantoalueiden teon yhteydessä muutamia 1 vuotiaita taimenia 27.7 - Simonkylän kävelysillan ympäristössä useita 1 vuotiaita, muutama 2 vuotias ja yksi paikallinen noin 35cm taimen 3.8 - Kylmäojan keskihaaran alaosassa tierummussa sekä sen alapuolella useita kymmeniä taimenen nollikkaita Vantaankoski 4.7 - Useita nollikkaita pikku-uomissa sekä myllyn yläpuolen rantamatalikoissa Itä-hakkilanoja ja Kormuniitynoja 24.5 - Kymmenittäin särkiä nousussa Krakanoja 7.7 - Alaosilla 2 pientä salakkaparvea sekä kivennuoliainen Kirkonkylänoja 19.7 - Kymmenittäin salakoita sekä kivennuoliainen Ilolanoja 14.8 - Koivukylänväylän alla pikkunahkiainen 28
KIITOS! 29