1 Hyvinvointikertomuksen tarkoitus Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Kertomus on myös kuvaus kuntalaisten hyvinvointitarpeista, hyvinvoinnin eteen tehdyistä toimenpiteistä ja siihen sisältyy suunnitelma tulevista hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on ohjata kunnan hyvinvointipolitiikkaa ja luoda kokonaisnäkemys kuntalaisten hyvinvoinnista. Vuosittainen hyvinvointikertomus keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteiden raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Laajassa hyvinvointikertomuksessa puolestaan raportoidaan ja arvioidaan koko valtuustokauden ajanjakson aikana tapahtunutta kehitystä. 2 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Hyvinvointikertomuksen taustalla on indikaattoripankki SOTKAnet. Kyseessä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 199 alkaen. Aineisto on muodostettu eri toimijoiden koostamista tilastoista. Aineiston vertailtavuuden kannalta oleellista on se, että eri tilastolähteiden aineisto on muodostettu kaikista kunnista samalla periaatteella. Hyvinvointikertomusta laadittaessa valitaan kunnan kannalta kiinnostavia ja oleellisia (terveys)osoittimia eli indikaattoreita, joiden muutosta eri vuosina seurataan ja verrataan valittujen vertailukuntien tilanteeseen. Vuotta 215 koskevia ei suurelta osin ole vielä saatavissa SOTKAnetistä vuoden 216 alussa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurannan työkaluna toimii sähköinen hyvinvointikertomus, johon kootaan kunnan asukkaiden hyvinvointia kuvaavaa indikaattoritietoa ensisijaisesti THL:n koostaman tilastoaineiston perusteella. Kertomuksen pääkohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä ikäväestö. Työikäisen väestön tilannetta kuvaavat lähinnä työllisyys/työttömyysaste ja alkoholinkäyttö sekä sen tai mainittujen tekijöiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset. Kunnan asukkaiden työllisyystilanne on heikkenevä yleisen taloustilanteen vuoksi. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, mikä on seurannaisvaikutustensa takia huolestuttavaa. Työllisyyden hoitoon tehty 4 euron lisäpanostus ei vuonna 215 tuonut toivottua tulosta kehityskulun kääntämiseksi. Kunnan asukkaiden alkoholinkulutus on jonkin verran vähäisempää kuin muulla seutukunnan alueella. Tämä myönteinen asia ilmenee myös muuta seutukuntaa alhaisempana päihde- ja väkivaltarikollisuutena ja rattijuopumustapausten määrän vähenemisenä. Huolestuttavaa on kuitenkin huumausainerikosten määrän vuodesta 21 lähtien jatkunut kasvu. Vakavia tai muuta seutukuntaa vakavampia ongelmia ei ruokolahtelaisten lasten ja nuorten parissa pääsääntöisesti ilmene. Vakavat ongelmat mainituissa ryhmissä ilmentävät useimmiten kokonaisten perheiden ongelmia. Näihin ongelmiin Eksoten toimintamallit pureutuvat nykyisin varsin hyvin. Lasten ja erityisesti nuorten tilanne on osin kaksijakoinen. Perheiden ongelmat, kuten pitkittynyt työttömyys tai päihderiippuvuus, heijastuu ensin lapsiin. Tässä suhteessa tilanne Ruokolahdella ei ole huono, mutta saattaa heiketä, jos työllisyystilanne oleellisesti vaikeutuu. Toisaalta kunnan asukas- ja elinkeinorakenne puskuroi kielteistä kehitystä. Nuorten tilanteeseen voi vaikuttaa kunnan laajuus ja rakenne. Koulumatkat voivat olla pitkät myös ajallisesti. Aikaa ja voimia sekä mahdollisuuksia liikuntaan ja sosiaaliseen toimintaan on kylien nuorilla todennäköisesti jonkin verran vähemmän kuin taajaman nuorilla. Lisäksi on selvää, että kunnan järjestämä nuorisotyö tavoittaa parhaiten keskustaajamassa asuvat nuoret ja varhaisnuoret. Toisaalta on mahdollista, että keskustaajaman ulkopuolella asuvilla nuorilla on omat harrasteensa ja sosiaaliset ryhmänsä, jotka voivat olla taajamien ns. kielteisten Keskeneräinen 1/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 vaikutusten ulkopuolella. Kunnan ikääntyvän ja vanhusväestön tilanne ei poikkea seutukunnan väestön tilanteesta ainakaan huonompaan suuntaan. Pikemminkin ikäväestö, kuten kunnan koko väestö on hieman keskimääräistä terveempää kuin seutukunnan väestö. Sairastavuusindeksi on seutukunnan alhaisin. Ruokolahdella samoin kuin koko Suomessa erityshaasteena on ikäväestön osuuden ja määrän nopea kasvu, osin eliniänkin pitenemisen vuoksi. Erityisesti yli 75-vuotiaiden osuus ja määrä kasvavat nopeasti ja säännöllisessä kotihoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrä on noussut jatkuvasti. Laitoshoidon purku ja vanhusten kotona tapahtuvan hoidon sekä omaishoidon lisääntyminen tulee voimakkaasti kuormittamaan terveydenhuollon henkilöstöä. Kunta joutuu kriittisesti arvioimaan panostustaan vanhusväestönsä hyvän tai edes asiallisen hoidon turvaamiseen, etenkin jos kuntaan suunniteltu tehostetun palveluasumisen toteutus viivästyy merkittävästi. Työlliset, % väestöstä 4.1 Rautjärvi : 33.3 Parikkala : 33.7 Ruokolahti : 36.7 Imatra : 37.2 : 39.4 2 21 211 212 213 Keskeneräinen 2/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista 6.6 6 Ruokolahti Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti : 5.2 Parikkala : 5.8 Rautjärvi : 5.9 : 6.2 Imatra : 6.6 4 2 21 211 212 213 214 Työttömät, % työvoimasta 19.7 15 Ruokolahti Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti : 13.3 Parikkala : 15.7 Rautjärvi : 16.1 : 16.9 Imatra : 19.7 1 5 21 211 212 213 214 215 Keskeneräinen 3/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Koulutustasomittain 319 3 Rautjärvi : 239. Parikkala : 252. Ruokolahti : 276. Imatra : 295. : 319. 2 1 21 211 212 213 214 75-84-vuotiaat, % väestöstä 11.4 1 8 : 8. Imatra : 8.9 Ruokolahti : 1.8 Rautjärvi : 11.1 Parikkala : 11.4 6 4 2 21 211 212 213 214 215 Keskeneräinen 4/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Huoltosuhde, demografinen 83.2 6 : 63.9 Imatra : 67.5 Rautjärvi : 78. Ruokolahti : 79.7 Parikkala : 83.2 4 2 21 211 212 213 214 215 Lapsiperheet, % perheistä 36.3 3 Parikkala : 25.1 Rautjärvi : 26.5 Ruokolahti : 29.4 Imatra : 32.9 : 35. 2 1 21 211 212 213 214 Keskeneräinen 5/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 13.1 1 Ruokolahti : 3.3 Rautjärvi : 5.6 Parikkala : 6.5 : 7.2 Imatra : 8.8 5 21 211 212 213 214 Keskimääräiset kokonaiseläkkeet, omaa eläkettä saavat, eur/kk 1541 1 Parikkala : 1295. Rautjärvi : 1389. Ruokolahti : 1445. : 1488. Imatra : 1541. 5 21 211 212 213 Keskeneräinen 6/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 6.9 6 Rautjärvi : 1.2 Imatra : 2.3 : 2.3 Parikkala : 3.7 Ruokolahti : 5.4 4 2 21 211 212 213 214 Säännöllisen kotihoidon piirissä 3.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 21.6 2 15 Imatra : 11.1 Rautjärvi : 12.8 : 13.2 Ruokolahti : 14.9 Parikkala : 18.8 1 5 21 211 212 213 214 Keskeneräinen 7/13
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Ruokolahti - Vuosiraportti 215 133.8 1 Ruokolahti : 14.7 Parikkala : 18.9 Imatra : 19.1 Rautjärvi : 133.8 5 21 211 212 213 214 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 asukasta 8 6 Ruokolahti : 2.9 Parikkala : 3.6 : 4.3 Rautjärvi : 5.2 Imatra : 6.3 4 2 21 211 212 213 Keskeneräinen 8/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 asukasta 4.3 4 3 Parikkala :.7 Rautjärvi :.8 Ruokolahti : 2. : 2.4 Imatra : 3.2 2 1 21 211 212 213 214 Toimeentulotuki, euroa / asukas 16 1 8 Ruokolahti : 41. Parikkala : 52. Rautjärvi : 52. Imatra : 85. : 11. 6 4 2 21 211 212 213 214 Keskeneräinen 9/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18-vuotiasta 83 6 Parikkala : 22. Rautjärvi : 29. Imatra : 31. Ruokolahti : 31. : 31. 4 2 21 211 212 213 214 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2.6 15 Ruokolahti : 1.5 Imatra : 14.3 : 14.5 Rautjärvi : 14.9 Parikkala : 17.2 1 5 21 211 212 213 214 3 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Ruokolahden kuntastrategia uudistettiin vuoden 215 syksyllä. Strategian mukaan Ruokolahti on hyvä paikka asua, palvelujen äärellä, vesistöjen vierellä. Kunta panostaa hyviin asumismahdollisuuksiin ja aktivoi asukkaitaan. Kunnan palveluiden toimivuudesta ja yritystoiminnan edellytyksistä huolehditaan. Kunnan omaisuuden hallinta on aktiivista ja talous tasapainossa. Kunnallis- ja kiinteistöverojen taso pidetään vastaavien kuntien keskimääräisellä tasolla ja investoinnit toteutetaan pitämällä velkamäärä hallinnassa. Keskeneräinen 1/13
4 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Vuoden 216 hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty uuden kuntastrategian linjauksia. Hyvinvointisuunnitelman rakenne noudattelee Eksoten johdolla laaditun n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Tarkoitus on, että Etelä- Karjalan kunnat noudattavat omassa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassaan laadittua ohjelmaa, ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan yhteneväisesti koko maakunnassa. Kunnanvaltuuston hyväksymä Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelma 215 216 on soveltuvin osin sisällytetty hyvinvointisuunnitelmaan. Hyvinvointisuunnitelma Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 1) Terveelliset elämäntavat Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Liikunta ja ravitsemus Liikuntaneuvonnan lisääminen Liikuntatoimi, järjestöt Liikuntaneuvontaan osallistuneiden määrä. Osallistuneiden määrän muutos. Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen Sivistystoimi Hyvinvointiprofiili Ehkäisevän päihdetyön toimintapäivät Sivistystoimi, perusopetus Hyvinvointiprofiili 2) Mielen hyvinvointi Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Kulttuuria kaikenikäisille Metku-toiminnan jatkaminen. Sivistystoimi (kirjasto, kulttuuri- ja nuorisotoimi, kansalaisopisto) Metku-tapahtumien määrä. Järjestöt Kansalaisopiston kurssien määrä ja osallistujat. Päihteiden käytön väheneminen. Eri-ikäisille suunnatut tietoiskut. Kouluterveydenhuolto Järjestöt Hyvinvointikertomuksen indikaattoritieto. Keskeneräinen 11/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Päihteiden käytön puheeksiotto. 3) Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Arjen ja elinympäristön turvallisuus Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelman toteuttaminen. Kunta, poliisi, Eksote, pelastustoimi, seurakunta Turvallisuussuunnitelmassa olevat arviointimittarit (mm. pelastustehtäväien määrä, tapaturmakuolemien määrä, katuturvallisuus) Esteetön liikkuminen helpottuu. Tekninen toimi, kaavoitus Esteettömien reittien määrän lisäys. 4) Asukasosallisuus ja yhteistyöverkostot Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan. Valmistelevat viranhaltijat, vanhus- ja nuorisoneuvosto. Lausunnot, kannanotot, kyselyt Seurafoorumitoiminnan käynnistäminen Liikuntatoimi, Etelä- Karjalan liikunta ja urheilu, järjestöt Osallistuneet tahot 5) Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Kunnan nettisivujen selkeys ja helppokäyttöisyys. Kunnan kotisivut päivitetään vuoden 217 loppuun mennessä. Kunnan nettivastaavat ja tietohallinto Asiakaspalautteet 6) Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys Keskeneräinen 12/13
Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen Toimijaverkoston parempi hyödyntäminen. TE-keskus, TYP, Eksote, järjestöt, yritykset Pitkäaikaistyöttömyyden määrä. Nuorisotyöttömyyden väheneminen Ohjaamo-hankkeen toimenpiteet Ohjaamo-toimijat, yrittäjät, järjestöt Nuorisotyöttömyyden määrä PK-yritysten toimintaedellytysten kehittäminen. Kunta tarjoaa teollisuustontteja hyvien liikenneyhteyksien ääreltä. Kunnan tekninen toimi. Tonttitarjonta Kunta- ja sijoittautumismarkkinoinnin tehostaminen. Kunnan interaktiivisen markkinointimateriaalin tuottaminen. Viranhaltijat / ostopalvelut Materiaali valmis vuoden 217 loppuun mennessä. OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Keskeneräinen 13/13