Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2010 (Lohi) Kurssitehtävät Tehtävä 1 Puolisoiden A ja B avioliitto horjui, ja he jättivät 1.4.2010 yhdessä avioerohakemuksen. Viikkoa myöhemmin B joutui liikenneonnettomuuden vuoksi sairaalahoitoon. Kun B heinäkuun loppupuolella 2010 palasi sairaalasta, hän huomasi kauhukseen, että A oli ryhtynyt koko perheen taloutta vahingoittaviin toimiin: a) A oli 10.4.2010 myynyt puolisoiden yhdessä omistaman noin 10 000 euron arvoisen moottoriveneen veljelleen X:lle 5000 euron hintaan. b) A oli 11.4.2010 myynyt vanhemmiltaan perintönä saamansa noin 10 000 euron arvoisen pianon työpaikkansa toimistosihteeri S:lle. Kauppahinta oli ollut täysin muodollinen: 500 euroa. - Piano on B:lle tärkeä, sillä hän toimii Kansallisoopperassa harjoitussäestäjänä. B onkin joutunut nyt vuokraamaan itselleen toisen pianon harjoituskäyttöä varten. c) A oli 12.4.2010 antanut perheen asuntona käytetyn As Oy Kariluoto Oy:n osakkeet pantiksi veljensä Y:n yrityksen veloista (n. 60 000 euroa) Riskirahoitus Oy:tä kohtaan. Asunnon arvo on 120 000 euroa ja sen omistaa A yksin. Yritys oli jo panttaushetkellä aivan vararikkotilassa. Elokuun 25. päivänä Riskirahoitus Oy:n toimitusjohtaja sitten ilmoittikin, että pantti tullaan realisoimaan tuota pikaa. B kysyy, mitkä ovat hänen oikeussuojakeinonsa A:n oikeustoimikumppaneita vastaan (A:lta itseltään on B:n käsityksen mukaan turha vaatia mitään). Mihin toimiin hänen tulisi ryhtyä oikeuksiensa turvaamiseksi. Tehtävä 2 A ja B ovat olleet naimisissa kymmenen vuoden ajan. A on yrittäjä, jonka raha-asiat ovat rempallaan. B:llä on sen sijaan ollut tämän vuoden alusta lukien hyväpalkkainen työ, hän on velaton ja hänellä on myös jonkin verran omaisuutta. Yrittäjä A:n kaksi päävelkojaa, X ja Y ovat tulleet luoksesi selvittämään oikeuksiaan. a) Y kertoo antaneensa A:lle 5 000 euron lainan kesällä 2005. Lainan A otti vaimonsa B:n selkäleikkausta varten ja käyttikin rahat tuohon tarkoitukseen. Y kysyy, eikö hänellä tällaisissa tapauksissa olisi oikeus vaatia suoritusta myös B:ltä. b) X ja Y ovat molemmat kiinnostuneita myös B:n nimissä olevan kesämökin saamisesta täytäntöönpanon piiriin. Kesämökkikiinteistön B on ostanut 1980-luvun lopulla. Kiinteistöllä on puolisoiden avioliiton alkuvuosina tehty merkittäviä parannustöitä. Tontilla sijainnut ennen varsin heikossa kunnossa ollut päärakennus on remontoitu moitteettomaan kuntoon. Korjaustyöt ovat tulleet maksamaan ainakin 20 000 euroa, ja ne on X:n ja Y:n
käsityksen mukaan rahoittanut yksin A. - Velkojat kysyvätkin, mitä vaatimuksia he voivat esittää tapahtuneen johdosta. 2 c) Tämän ohella X ja Y tavoittelevat A:n ja B:n yhteisissä nimissä olevan asunto-osakkeen ulosmittaamista. Heitä kuitenkin huolettaa se, että käräjäoikeus on pari viikkoa sitten velvoittanut A:n muuttamaan asunnosta ja määrännyt, että B saa jäädä sinne asumaan. Estävätkö nämä seikat asunnon käyttämisen A:n velkojen maksuun. d) Velkojat ovat myös kuulleet, että A on syksyllä 2005 maksanut B:llä olleen 10 000 euron opintolainan. He kysyvätkin, eikö heidän pitäisi tämän johdosta voida kohdistaa vaatimuksia B:hen. - Anna X:lle ja Y:lle perustellut vastauksesi. Tehtävä 3 A ja B jättivät 2.1.2010 avioerohakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus tuomitsi heidät avioeroon 10.8.2010. Puolisot ovat toimittamassa ositusta. Heillä on seuraavat varat ja velat. A:n varat: - Puolet (1/2) 100 000 euron arvoisista puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista, - 50 000 euroa rahaa, - 100 000 euron arvoinen murto-osa (1/3) eräästä liikehuoneistosta (A omistaa liikehuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista 1/3), - 30 000 euron arvoinen auto ja 20 000 euron arvosta koti-irtaimistoa. B:n varat: Puolet (1/2) edellä mainituista asunto-osakkeista (puolisoiden yhteinen koti) ja 20 000 euron arvosta koti-irtaimistoa. A:n velat: Liiketoiminnassa syntynyttä velkaa 50 000 euroa. Siitä 40 000 on tehty vuoden 2002 aikana (materiaalihankintoja). 10 000 euron suuruinen velkaerä on puolestaan hinnanalennusta, jonka A joutuu suorittamaan eräälle talopaketin ostajalle. Kyseinen talopakettikauppa tehtiin kesällä 2008 ja hinnanalennukseen velvoittavan tuomion antoi Espoon käräjäoikeus helmikuussa 2010. B:llä ei ole velkoja. Puolisot ovat 1.1.2000 solmineet avioehtosopimuksen, jonka mukaan A:lla ei ole aviooikeutta B:n omaisuuteen. Puolisoilla on tarkoitus toimittaa ensi viikolla ositus. B tiedustelee sinulta, millaisia
3 oikeuksia hänellä on osituksessa. a) Kuinka paljon hänellä on mahdollisesti oikeus saada tasinkoa A:lta? b) Mitä omaisuutta hänellä on oikeus saada tasinkona? B pitää erittäin tärkeänä, että pääsisi puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon omistajaksi, koska hän haluaisi jäädä asumaan siihen yhdessä lasten kanssa (A onkin muuttanut pois asunnosta jo marraskuussa 2009). Lisäksi B kysyy, ei kai hänen tarvitse suostua ottamaan vastaan A:lle kuuluvan liikehuoneiston murto-osaa, jos A sitä tarjoaa. c) A on alkukesästä 2010 ehdottanut, että hän antaisi osituksessa B:lle ensinnäkin oman puolikkaansa puolisoiden yhteisenä kotina käytetystä asunnosta. Lisäksi hän on valmis antamaan autonsa, osuutensa koti-irtaimistosta sekä 30 000 euroa rahaa. Vastineeksi B:n pitäisi suostua siihen, että A ei maksa elatusapua puolisoiden yhteisille lapsille. - B ei halunnut tuolloin ottaa kantaa ehdotukseen. B pitää tarjousta omalta kannaltaan hyvänä, mutta häntä huolettaa se, että A:n velkojat saattavat esittää häntä kohtaan vaatimuksia, jos ositus toimitetaan mainitulla tavalla. B pelkää, että A tulee lähiaikoina ajautumaan vararikkotilaan, sillä hänen yrityksellään menee huonosti. B kysyykin, voiko hän suojautua A:n velkojien mahdollisilta vaatimuksilta. Tehtävä 4 Seuraavassa on neljä ositustapausta. Tee niistä jokaisesta osituslaskelma ja perustele ratkaisusi. Toisin sanoen: selvitä, kumpi puolisoista joutuu ehkä suorittamaan tasinkoa ja kuinka paljon. Voit lähteä siitä, että puolisot A ja B ovat hakeneet avioeroa 1.6.2010 ja että omaisuuksien arvoissa ja velkamäärissä ei ole sen jälkeen tapahtunut muutoksia. a) A:lla on omaisuutta 20 000 euroa ja B:llä 40 000 euroa. Puolisoilla ei ole velkoja. Tiedossa on, että B on toukokuussa 2009 lahjoittanut täysi-ikäiselle lapselleen 40 000 euron arvoisen loma-osakkeensa. Puolisoiden kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista. b) Puoliso A on avioliiton aikana käyttänyt omaa avio-oikeuden alaista omaisuuttaan kesämökkinsä perusparannustöihin. Rahaa on kulunut tähän 40 000 euroa ja kesämökin arvo on noussut saman verran. B:llä ei ole kyseiseen kiinteistöön avio-oikeutta. Aviooikeuden alaista omaisuutta on A:lla 20 000 euroa ja B:llä 40 000 euroa, eikä kummallakaan ole velkoja. c) Muutetaan kohtaa b siten, että kesämökin perusparannustyöt (40 000 euroa) onkin rahoitettu A:lle kuuluvalla avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella ja kyseinen kesämökki on A:lle kuuluvaa avio-oikeuden alaista omaisuutta. Kun puolisot hakevat avioeroa, kummallakin puolisolla on omaisuutta 80 000 euroa ja kaikki on avio-oikeuden alaista. Heillä on yhteisissä nimissään olevaa velkaa 40 000 euroa.
d) Ositustoimituksen lähtökohdaksi otettiin, että A:lla on avio-oikeuden alaista omaisuutta 20 000 euroa ja B:llä 40 000 euroa. Velkoja ei puolisoilla ollut. - Toisessa osituskokouksessa B toi sitten esille, että A oli kesäkuussa 2009 ajanut humalapäissään puolisoiden yhteisesti omistaman 30 000 euron arvoisen henkilöauton romuksi. Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta tapahtuman johdosta. A myöntää B:n kertomuksen todeksi. 4 Tehtävä 5 Kolme kuukautta sitten kuolleelta P:ltä jäivät lähimpinä oikeudenomistajina leski L sekä kaksi veljenpoikaa, X ja Y. Lesken hakemuksesta kuolinpesään määrättiin pesänselvittäjäksi asianajaja A.A. Perunkirjoituksessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt seuraavat varat: a) Kontulassa sijaitseva asuinhuoneisto, arvo asuinirtaimistoineen 60 000 euroa. Asuntoa oli käytetty P:n ja L:n yhteisenä kotina. b) Tuusulanjärven rannalla sijaitseva kesämökkikiinteistö, arvo 60 000 euroa. c) Postimerkkikokoelma, arvo 20 000 euroa. d) Pörssiosakkeita, arvo 20 000 euroa. e) Henkilöauto, arvo 10 000 euroa. f) Rahaa 10 000 euroa. Leski L:n todettiin omistavan 100 000 euron arvosta pörssiosakkeita, ja hän oli velaton. Puolisoilla ei ollut avioehtoa. Edelleen todettiin, että P oli tehnyt pätevän testamentin jossa hän oli määrännyt kesämökkikiinteistönsä serkulleen Z:lle ja kaiken muun omaisuuden jaettavaksi tasan X:n ja Y:n kesken. Pesänselvittäjä A.A:n ongelmana on nyt se, että P:ltä on jäänyt velkaa 80 000 euroa; tähän summaan sisältyvät hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesänselvittäjän palkkio. A.A pohtiikin nyt, mistä rahat velkojen maksuun tulisi ottaa. Anna A.A:lle neuvosi. Pidä silmällä kaikkia mahdollisuuksia - siis esimerkiksi kunkin kohdissa a, b, c, d ja e mainitun kohteen realisointia. Selvitä, mitä ongelmia eri vaihtoehtoihin ehkä liittyy. Tehtävä 6 P kuoli 1.1.2010. Hänen oikeudenomistajiaan ovat lapset A ja B. Vuonna 2005 oli P antanut takauksen entisen liikekumppaninsa X:n 100 000 euron velasta. Maaliskuussa 2010 todettiin X ulosmittauksen yhteydessä varattomaksi. Velkoja V vaatiikin nyt suoritusta yhteisvastuullisesti A:lta ja B:ltä. Hänen mielestään osakkaat ovat henkilökohtaisessa vastuussa velasta kolmella eri perusteella. Ensinnäkin: perunkirjoitus P:n jälkeen on toimitettu vasta 7.4.2010, eli liian myöhään. Toiseksi: Osakkaat ovat menetelleet perunkirjoituksen yhteydessä lainvastaisesti, kun he eivät ole ilmoittaneet siinä kyseistä takausvelkaa. Näin olisi pitänyt ilman muuta tehdä, sillä huhtikuun alussa oli jo täysin selvää, että takausvastuu tulee realisoitumaan. Kolmanneksi: A ja B olivat heti perunkirjoituksen jälkeen täyttäneet P:n tekemän esinelegaatin ja antaneet sen mukaisesti jäämistöön kuuluvan
arvokkaan maalauksen Taiteen ystävät ry:lle. Toimenpide loukkasi ilman muuta velkojien oikeutta. 5 Luoksesi ovat nyt saapuneet A ja B, jotka pyytävät sinulta arviota tilanteesta. A selvittää, että perunkirjoituksen viivästyminen johtuu hänestä riippumattomista syistä. A oli jo maaliskuun alkupäivinä sopinut asianajaja X:n ja tämän avustajan Y:n kanssa, että nämä tulevat toimittamaan perunkirjoituksen 30.3. Päivää ennen sovittua ajankohtaa oli X kuitenkin joutunut lähtemään Yhdysvaltoihin hoitamaan siellä vakavasti sairastunutta äitiään. Sen tähden toimitusta lykättiin viikolla. B puolestaan pitää henkilökohtaiseen vastuuseen asettamista aivan kohtuuttomana ja perusteettomana ottaen huomioon P:n jäämistön taloudellinen tilanne. P:ltä oli jäänyt omaisuutta vain noin 25 000 euron arvosta, ja se on kuolemantapauksen jälkeen huvennut hautajaisiin ja hautakiveen, perunkirjoituksen järjestämiseen sekä erinäisiin pikkukuluihin. Edellä mainitun, Taiteen ystävät ry:lle annetun taulunkin arvo on ollut vain noin 2 000 euroa, joten legaatin täyttämisestä ei voi mitenkään seurata vastuuta 100 000 euron velasta. Anna A:lle ja B:lle arvioisi tilanteesta. Kannattaako heidän vastustaa V:n vaatimusta ja jos kannattaa, mitä perusteita heidän pitäisi vastustuksensa tueksi esittää. Ota vastausta antaessasi huomioon marraskuussa 2004 voimaan tulleet uudet velkavastuusäännökset. Käytä hyväksesi myös hallituksen esitystä 14/2004. Tehtävä 7 Huhtikuun 1. päivänä 2010 kuolleelta P:ltä jäi neljä lasta (A, B, C ja D). Kesäkuun 24 päivänä toimitetun perunkirjoituksen pohjalta laaditusta perukirjasta käy ilmi, että P:ltä jäi seuraava omaisuus: - Asuinkiinteistö, arvo 60 000 euroa - Asunto-osake, arvo 60 000 euroa - Rahavaroja sen verran, että ne riittivät juuri ja juuri hautaus- ja perunkirjoituskulujen sekä P:n velkojen maksuun. Perukirjassa todettiin lisäksi, että P oli kuukautta ennen kuolemaansa suorittanut takaajana D:n velan, 50 000 euroa. Kun perilliset eivät päässet yksimielisyyteen jäämistön jakamisesta, heidän hakemuksestaan määrättiin pesänjakaja. Tämä piti ensin kaksi valmistavaa kokousta ja sitten kolmannessa, 10.9.2010 järjestetyssä kokouksessa ilmoitti perillisille toimittaneensa jaon seuraavalla tavalla: i) D:n osuus: Kun P on maksanut takaajana D:n velan, P:lle on syntynyt D:tä kohtaan 50 000 euron suuruinen saamisoikeus. Se osoitetaan jaossa PK 23:8:n nojalla D:lle, jolloin saatava lakkaa. Kun saatava kattaa D:n koko
perintöosan, D ei tule saamaan muuta omaisuutta, mutta hänen ei myöskään tarvitse maksaa pesälle mitään. 6 ii) A:n osuus: Loput jäämistövarat, 120 000 euroa jaetaan tasan muiden lasten kesken. Kiinteistö annetaan kokonaisuudessaan A:lle. Kysymys on yhden omakotitalon kaupunkikiinteistöstä, jota ei voida jakaa ja johon ei ole järkevää perustaa yhteisomistusta. A myös asuu jo valmiiksi kiinteistöllä, ja hän on ilmoittanut olevansa halukas ottamaan sen osuuteensa. - Koska kiinteistön arvo ylittää A:n perintöosuuden, A:n tulee maksaa pesälle lunastusta 20 000 euroa. iii) B:n ja C:n osuudet: Sekä B että C ovat ilmoittaneet haluavansa ottaa jaossa itselleen asunto-osakkeen. Koska osakkeeseen ei voida perustaa mielekkäästi yhteisomistussuhdetta eikä ole selvää perustetta osoittaa osaketta kummallekaan heistä, osake myydään ja kauppahinta jaetaan B:n ja C:n kesken. Kummankin heistä osuudeksi tulee siten - A:n maksama lunastus huomioon ottaen - 40 000 euroa. Pesänjakaja antoi perillisille allekirjoittamansa jakokirjat ja kehotti heitä kirjoittamaan kappaleisiin hyväksymismerkinnät. Tämä jouduttaisi erilaisten asioiden käsittelyä. B ja C tiedustelevat nyt sinulta, onko jako toimitettu lain mukaan vai onko pesänjakaja toiminut jossakin kohdin virheellisesti. Kannattaisiko heidän hyväksymisen sijasta nostaa jaon moitetta koskeva kanne? Tehtävä 8 Toukokuun 1. päivänä 2008 kuolleelta P:ltä jäi kolme lasta: A, B ja C. Koska perinnön jakaminen tuntui vaikealta, he päätyivät uskomaan asian perheen vanhan juristin varatuomari V:n tehtäväksi. Hankittuaan tiedot jäämistön varallisuustilanteesta V laatikin valmiiksi jakokirjan. A:lle tuli sen mukaan 30 000 arvoinen kiinteistö, B:lle 30 000 euron arvoinen osakesalkku (Viipuri Oy:n osakkeita) ja C:lle 10 000 euroa rahaa ja 20 000 euron arvoinen P:n koti-irtaimisto. Muutamia viikkoja mietittyään perilliset päätyivät hyväksymään tämän sisältöisen jaon. A, B, C ja kaksi paikalle kutsuttua todistajaa allekirjoittivat jakokirjan 10.1.2010. Elokuun 1. päivänä 2010 B ja C nostivat Rovaniemen käräjäoikeudessa perinnönjaon moitetta koskevan kanteen. He vaativat jaon kumoamista. Vaatimustaan B ja C perustelivat seuraavasti: a) Jakoa rasittaa muotovirhe. Toinen jakokirjan todistajista on A:n lapsen, Aa:n puoliso. b) Jäämistö oli jaettu tasan, vaikka A:n olisi pitänyt todellisuudessa saada heitä vähemmän.
A oli nimittäin vuonna 2000 saanut P:n aviopuolisolta X:ltä, joka oli lasten äiti, 20 000 euron suuruisen ennakkoperinnön. X on kuollut 2001 täysin varattomana. B ja C kertovat viime kesänä kuulleensa, että tällainen ennakkoperintö pitäisi lain mukaan ottaa huomioon jälkeen eläneen puolison (siis tässä tapauksessa P:n) jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa. Myös varatuomari V oli varmasti tiennyt kyseisestä ennakkoperinnöstä, koska hän oli vuosikausia hoitanut X:n ja P:n asioita. V onkin tehnyt väärin ehdottaessaan jakoa, joka oli tällä tavoin virheellinen. 7 c) B:lle jaossa annettu osakesalkku on toukokuun 2010 aikana paljastunut korkeintaan 5 000 euron arvoiseksi. Toisaalta taas A:lle annetun kiinteistön arvo on kaksinkertaistunut maaliskuussa 2010 tehdyn kaavoitusratkaisun johdosta. A oli todistettavasti tiennyt jo jakoa ehdottaessaan sekä Viipuri Oy:n taloudellisista näkymistä että tulossa olevasta kaavoitusratkaisusta. Siten hän on toiminut petollisesti. d) C:n saamaan koti-irtaimistoon on kuulunut noin 3 000 euron arvoinen veistos. C:n puoleen kääntyi alkukesästä 2010 Taidelainaamo Oy:n edustaja, joka antoi täysin kiistattoman selvityksen siitä, että veistos kuuluu todellisuudessa yhtiölle. C onkin palauttanut veistoksen Taidelainaamolle. Kun C on näin joutunut luopumaan merkittävästä osasta jaossa saamaansa omaisuutta, on sopimusjaolta pudonnut pohja pois. A pitää sisarustensa vaatimuksia aiheettomina. Kohdissa a ja b esitetyt väitteet eivät perustu lainkaan lakiin. Kohdan c osalta hän toteaa, että B:n ja C:n olisi pitänyt valvoa paremmin etujaan jaossa ja olla suostumatta V:n ehdotukseen: nyt on liian myöhäistä katua. Kohdan d osalta A taas toteaa, ettei yhden näin vähäarvoisen esineen omistuskysymys voi johtaa jaon kumoutumiseen. Tilanteen oikeudellinen arviointi. Tehtävä 9 P kuoli 1.1.1992 auto-onnettomuudessa. Häneltä jäi lähimpinä oikeudenomistajina leski L ja puolisoiden kaksi yhteistä lasta, A ja B. Perunkirjoituksessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt omaisuutta (velkojen vähentämisen jälkeen) 10 000 euroa ja L:llä sitä oli 30 000 euroa. P:n omaisuus koostui koti-irtaimistosta ja huviveneestä, kun taas L:llä oli koti-irtaimiston lisäksi pienehkö metsätila ja pörssiosakkeita. Perukirjaan otettiin lisäksi merkintä siitä, että P oli viittä vuotta ennen kuolemaansa antanut kasvattilapselleen K:lle 10 000 euron suuruisen ennakkoperinnön. P:n tekemän testamentin mukaan L sai elinikäisen hallintaoikeuden pesän omaisuuteen. A ja B hyväksyivät testamentin, ja omaisuus jäi sen mukaisesti L:n hallintaan. Mitään ositusta tai jakoa ei siis toimitettu. L kuoli 1.6.2010. Hänen oikeudenomistajiaan ovat edellä mainittujen A:n ja B:n lisäksi vuonna 1980 syntynyt L:n lapsi C.
Elokuun 2. päivänä 2010 pidetyssä perunkirjoituksessa todettiin, että leski L:ltä jääneen pesän muodosti kutakuinkin sama omaisuus kuin mikä puolisoilla oli ollut P:n kuollessa. Omaisuuden arvo oli nyt 60 000 euroa. Velkaa L:llä oli 5 000 euroa. Se oli syntynyt L:n annettua vuonna 2002 takauksen erään sittemmin konkurssiin menneen yhdistyksen veloista. Velkoja oli myöntänyt L:lle maksuaikaa lokakuun 2010 loppuun asti. 8 A ja B esittivät perunkirjoituksessa C:lle, että pesä jaettaisiin saman tien. Perunkirjoituksen toimittaneen varatuomari X:n johdolla ryhdyttiinkin valmistelemaan perinnönjakoa. A ja B esittivät, että heidän tuli saada omaisuutta seuraavasti: - Ensinnäkin P:n perillisinä puolet pesästä, eli 30 000 euroa. L:n velkaa ei tässä laskelmassa voitu huomioida, sillä sen L oli aiheuttanut moitittavalla menettelyllään. Edellä mainittu yhdistys oli nimittäin konkurssikypsä jo silloin, kun L takauksensa antoi. - Lisäksi A:lle ja B:lle kuului L:n perillisinä kummallekin kolmannes leski L:n pesäosuudesta, eli mainittu velka huomioon ottaen 25 000 eurosta. Siten A:n ja B:n tuli saada yhteensä 46 667 euroa (30 000 + 8 333 + 8 333), ja loput jäisivät C:lle. C piti ehdotusta lainvastaisena. Mitä ensinnäkin tuli perintöoikeuteen P:n jälkeen, A ja B olivat jo menettäneet oikeutensa kymmenen vuoden määräajan kulumisen vuoksi. Näin oikea tulos oli, että L:ltä jäänyt 55 000 euron nettojäämistö jaettiin tasan kolmen lapsen kesken. L:n ottama 5 000 euron velka tuli tietenkin panna samalla tavalla kaikkien perillisten rasitukseksi; se myös piti tietysti maksaa ennen jakoa. A:n ja B:n väite, jonka mukaan velan tuli rasittaa erityisesti C:tä, oli lakiin perustumaton. Siltä varalta, että C olisi vanhentumiskysymyksessä väärässä, hän ilmoitti vetoavansa jaossa seuraavaan seikkaan: kun P oli viimeisinä vuosinaan antanut kasvattilapselleen huomattavan lahjan L:n tietämättä, tämä seikka tuli panna A:n ja B:n rasitukseksi - C:n osuutta kyseinen lahjoitus ei saanut pienentää. Ota kantaa osapuolten vaatimuksiin ja väitteisiin. Kuinka paljon A:n, B:n ja C:n tulee mielestäsi saada omaisuutta L:n pesästä? Tehtävä 10 P kuoli 1.5.2010. Häneltä jäi neljä lasta (A, B, C ja D), jotka kaikki olivat velkaisia. - Lapsi A asetettiin 3.5.2010 konkurssiin. Kesäkuussa 2010 hän saattoi konkurssipesän tietoon 2.6.2010 pidetyssä perunkirjoitustilaisuudessa antamansa kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan hän luopuu perinnöstä isänsä jälkeen. - Konkurssipesän pesänhoitaja ilmoitti, että pesä ei hyväksy luopumista: Koska A on konkurssin vuoksi menettänyt kelpoisuutensa määrätä omaisuudestaan, ei hän tietenkään voi myöskään luopua perinnöstä.
- B:n velkojat ryhtyivät puolestaan toimiin jo heti P:n kuoleman jälkeen. Toukokuun 10. päivänä ulosottomies ilmoitti B:lle, että hänen pesäosuutensa oli nyt ulosmitattu pankki M:n saatavasta. B puolestaan ilmoitti, että hän ei ole vielä edes ottanut perintöä vastaan, eikä aio ottaakaan. Siten ulosmittaus kohdistuu nyt vieraaseen omaisuuteen. 9 - C:n puoleen samainen ulosottomies kääntyi 12. toukokuuta. C ilmoitti ulosottomiehelle, ettei pesäosuuden ulosmittaus tullut kysymykseen, koska hän oli jo luopunut perinnöstä. C osoittikin ulosottomiehelle 8.5.2010 allekirjoittamansa ja kuolinpesän osakkaiden tietoon saattaman asiakirjan, jossa luki: Luovun täten perinnöstä P:n jälkeen lapseni Ca:n hyväksi. - Myös D:ltä yritti ulosottomies ulosmitata pesäosuutta. D ilmoitti vastustavansa toimenpidettä sillä perusteella, että hän oli jo syksyllä 2004 ilmoittanut P:lle itselleen, että hän luopuu perinnöstä P:n jälkeen. Arvioi lasten velkojien asemaa ja P:n jälkeen tulevan perinnön kohtaloa. Meneekö perintö velkojien vai joidenkin muiden tahojen hyväksi. Tehtävä 11 Eloonjääneellä puolisoilla (L) on PK 3:1a:n mukaan tietyin edellytyksin oikeus saada elinikäinen asumisoikeus perittävältä (P) jääneeseen asuntoon. Arvioi lesken mahdollisuuksia vedota tähän oikeuteensa seuraavissa tilanteissa. Kaikissa tapauksissa voit lähteä siitä, että P:ltä on jäänyt myös perintöön oikeutettuja rintaperillisiä. a) P:n ja L:n avioliitto ehti kestää vain vuoden, ennen kuin se purkaantui P:n kuoleman johdosta. 71-vuotiaana kuolleelta P:ltä jäi omaisuutena murto-osa (½) 250 000 euron arvoisesta Töölössä sijaitsevasta asuinhuoneistosta. Toisen puolikkaan tästä P:n ja L:n yhteisenä kotina käytetystä asunnosta omisti P:n Yhdysvalloissa asuva veli V. Rahavaroja P:ltä jäi vain sen verran, että ne riittivät perunkirjoitus- ja hautauskustannuksiin. Myös 28- vuotiaalla L:llä oli aikaisemmin ollut omistuksissaan asunto (Malmilla sijaitseva 3 h + k huoneisto), mutta sen hän myi pois pian puolisonsa kuoleman jälkeen ja sijoitti rahat pörssiosakkeisiin. Niitä L omistaakin 500 000 euron arvosta. Muuta merkittävää omaisuutta ei L:llä ole. b) P:n jäämistöön kuuluu 100 000 euron arvoinen, puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto sekä 20 000 euroa rahaa. Velkoja P:llä on 30 000 euroa. L:llä on rahavaroja 20 000 euroa, mutta ei muuta merkittävää omaisuutta. Puolisot ovat solmineet avioehdon, jonka mukaan heillä ei ole toistensa omaisuuteen avio-oikeutta. c) P:n jäämistöön kuuluu 95 m 2 suuruinen (4 h + k) puolisoiden yhteisenä kotina käytetty Eirassa sijaitseva asunto. Lisäksi P:ltä on jäänyt rahavaroja 100 000 euroa. 61-vuotias L puolestaan omistaa Herttoniemessä sijaitsevan 70 m 2 suuruisen (3 h + k) asunnon, joka on
ollut viime vuodet L:n täysi-ikäisen tyttären käytössä. Puolisoilla on avio-oikeuden täysin pois sulkeva avioehto. 10 d) P:ltä on jäänyt omaisuutena 200 000 euron arvoinen asuinkiinteistö, jossa puolisot ovat asuneet viime vuodet, 100 000 euron arvoinen kesämökkikiinteistö sekä 100 000 euroa rahavaroja. L:llä on puolestaan 200 000 euron arvosta irtainta omaisuutta. Puolisoilla ei ole avioehtoa eikä velkoja. - P:n perilliset vaativat osituksen toimittamista. He ilmoittavat haluavansa antaa L:lle tasingoksi 1/2 murto-osan asuinkiinteistöstä. L vastustaa ehdotusta: hänen mielestään asuinkiinteistön murto-osa ei kelpaa tasingoksi. Hän katsoo, että hänellä on oikeus vaatia käyttöoikeutta asuntoon PK 3:1a:n nojalla, minkä lisäksi hänen tulee saada tasinkoa 100 000 euroa muusta omaisuudesta, joko rahaa tai kesämökkikiinteistö. Tehtävä 12 P kuoli 1.1.1985. Häneltä jäi lähimpänä oikeudenomistajana leski L; puolisoiden avioliitto oli ollut lapseton. P:ltä jääneet lähimmät sukulaiset olivat hänen kaksi veljeään A ja B. P:llä oli kuolinhetkellään omaisuutta velkojen vähentämisen jälkeen 10 000 euroa. L:llä puolestaan oli omaisuutta 50 000 euroa, eikä lainkaan velkoja. L:n varoihin sisältyi 20 000 euron arvoinen kiinteistö (Mätäoja-niminen tila ), jonka hän oli saanut vanhemmiltaan seuraavin ehdoin: Tähän kiinteistöön ei L:n aviopuolisolla ole avio-oikeutta. - Avioehtoa ei puolisoilla ollut. L kuoli lokakuussa 2009. Häneltä ei jäänyt yhtään omaa perimykseen oikeuttavaa sukulaista. L oli tehnyt testamentin, jonka mukaan Mätäoja-tila tuli antaa Soudun ystävät ry:lle. Muuta ei testamentissa määrätty. L:n pesää selvitettäessä havaittiin, että L:ltä oli jäänyt omaisuutta 80 000 euroa: mainittu Mätäoja-tila, jonka arvo on nykyään 60 000 euroa, sekä 20 000 euron arvosta muita varoja. A ja B kääntyvät puoleesi. He haluavat tietää, kuinka paljon heille lain mukaan kuuluu L:n omaisuudesta. Onko L:n tekemä testamentti tehokas? Onko siis L voinut todella määrätä näin huomattavan osan omaisuudestaan Soudun ystävät ry:lle ja jättää A:n ja B:n näin vähille varoille? Vastaa A:n ja B:n kysymyksiin. Miten tilanteen arviointi muuttuisi jos L:ltä olisikin Mätäoja-tilan lisäksi jäänyt muuta omaisuutta 60 000 euron arvosta? Tehtävä 13 P kuoli 1.1.1995. Häneltä jäi lähimpänä oikeudenomistajana leski L; puolisoiden avioliitto oli ollut lapseton. P:ltä jääneet lähimmät sukulaiset olivat hänen kaksi veljeään A ja B. P:llä oli kuolinhetkellään omaisuutta 10 000 euroa ja L:llä 50 000 euroa (velat on jo vähennetty). Kaikki omaisuus oli avio-oikeuden alaista.
L on kuollut kuukausi sitten. Hänen lähimmät perillisensä ovat kolme sisarta: C, D ja E. L:n pesää ovat lisäksi jakamassa P:n veli A ja 1997 edesmenneen B:n kaksi lasta, Ba ja Bb. 11 Seuraavassa on kaksi vaihtoehtoista tapahtumankuvausta. a) L:n pesää selvitettäessä havaitaan, että L:llä on omaisuutta velkojen vähentämisen jälkeen 100 000 euroa. Näihin sisältyy kokonaan uutena omaisuutena 30 000 euron arvoinen veistos, jonka L on saanut perintönä 1999. Kyseisessä perinnönjaossa L sai lisäksi rahavaroja 20 000 euroa. Ne kaikki ovat kuitenkin kuluneet L:n terveyden hoitamiseen (L:lle tehtiin 2002 selkäleikkaus ja 2004 ohitusleikkaus). b) L:n jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa havaitaan, että L:ltä on jäänyt omaisuutta 30 000 euroa. Tiedossa on, että L on syksyllä 2000 lahjoittanut Suomen kulttuurirahastolle 40 000 euroa. Muita merkittäviä muutoksia L:n varallisuusasemassa ei ole 1990-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut. Tehtävänäsi on kertoa P:n ja L:n sukulaisille, kuinka paljon kukin heistä voi odottaa saavansa L:n pesästä lain mukaisessa jaossa. Kohdan b osalta selvitä myös erikseen, onko perillisillä aihetta ryhtyä joihinkin toimiin lesken tekemän lahjoituksen johdosta. Tehtävä 14 Olet saanut kaksi asiakasta, joilla kummallakin on samantyyppinen ongelma: asiakas haluaa tietää, miten hänen on testamenttiaan tehdessään otettava huomioon lastensa lakiosaoikeus. Kyse on tarkemmin sanottuna seuraavasta: a) 65-vuotias P kertoo, että hän on avioliitossa oleva puoliso, jolla on kolme lasta. P sairastaa parantumatonta tautia ja uskoo kuolevansa muutaman kuukauden kuluessa. Hän haluaisi määrätä omaisuutensa jaettavaksi seuraavasti: A:lle rahavarat ja pörssiosakkeet (yhteensä 150 000 euroa), B:lle asunto-osake (arvo 100 000 euroa) ja C:lle loppuomaisuus (50 000 euroa). C:lle tulevan omaisuuden pääosan muodostaa Mikkelissä sijaitseva 45 000 euron arvoinen omakotitalokiinteistö. Sen osalta P on ajatellut ottaa testamenttiin määräyksen, jonka mukaan C ei saa luovuttaa kiinteistöä ennen kuin viisi vuotta on kulunut P:n kuolemasta. Määräyksen tarkoituksena on suojata C:tä ja hänen perhettään C:n pelihimosta johtuvilta menetyksiltä. - P pelkää, että B ja C ovat testamenttiin tyytymättömiä. Voivatko B ja C riitauttaa sitä lakiosaoikeuteensa vedoten? Muuta varallisuutta kuin edellä mainitut omaisuuserät ei P:llä ole. Hänellä ei myöskään ole velkoja. b) 72-vuotias R kertoo, että hänellä on puoliso (L) ja kaksi lasta (A ja B). R on tehnyt eläessään kaksi merkittävää lahjoitusta: 1995 hän on lahjoittanut puolisolleen L:lle puolet kesämökkikiinteistöstään (tämän puolikkaan arvo oli 30 000 euroa), ja 2004 hän ja L ovat yhdessä lahjoittaneet A:n aviopuolisolle X:lle 40 000 euron arvoisen kaupunkitontin. Tämä
tontti kuului R:lle ja L:lle puoliksi. Lahjoitusta ei tehty A:lle, koska A oli joutunut velkajärjestelyyn. Omaisuutta R:llä on nyt 50 000 euroa, ja L:llä sitä on 30 000 euroa. R sairastaa syöpää ja uskoo kuolevansa vielä ennen talven tuloa. Hän kysyykin, kuinka suuren testamentin hän voi tehdä Suomen jääkiekkoliiton hyväksi, jotta jäämistöomaisuus riittäisi vielä lasten lakiosien katteeksi. 12 Anna asiakkaillesi heidän pyytämänsä neuvot. Tehtävä 15 P kuoli 1.3.2010. P oli kuollessaan naimaton ja häneltä jäi kaksi perillistä, lapset A ja B. Toukokuun 1. päivänä 2010 toimitetussa perunkirjoituksessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt omaisuutta velkojen vähentämisen jälkeen 10 000 euroa. Perukirjaan merkittiin myös, että P oli 2004 antanut A:lle 35 000 euron lahjan ja liittänyt lahjakirjaan seuraavan määräyksen: Tätä lahjaa ei ole otettava huomioon A:n saamana ennakkoperintönä. Perunkirjoituksessa paikalla ollut P:ltä jäänyt avopuoliso C puolestaan antoi perillisille tiedoksi testamentin, jossa P oli määrännyt kaiken omaisuutensa C:lle. Samassa yhteydessä C halusi rehellisenä ihmisenä ilmoittaa, että P oli vähän ennen kuolemaansa lahjoittanut C:n täysi-ikäiselle tyttärelle Ca:lle 35 000 euroa. Lahjoituksen syynä oli se, että Ca oli pitänyt P:stä hyvää huolta koko tämän viimeisen sairauden ajan. Toukokuussa 2010 A ja B kävivät neuvotteluja perinnön jakamisesta. Veljekset olivat yhtä mieltä siitä, ettei P:n tekemää testamenttia pitänyt toteuttaa, sillä se loukkasi heidän lakiosaoikeuttaan. B esitti A:lle mielipiteenään, että koko 10 000 euron jäämistö kuuluisi hänelle, koska A oli saanut P:ltä tämän eläessä huomattavan lahjoituksen. A vastusti ajatusta. P:n nimenomaisen määräyksen mukaan kyseinen lahja ei ollut ennakkoperintöä, joten sitä ei voitu ottaa huomioon jaossa. Kun asiasta ei päästy sopuun, B teki tuomioistuimelle pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen. Oikeus määräsi pesänjakajaksi varatuomari X:n. Ensimmäinen jakokokous on määrä pitää lokakuun 5. päivänä 2010. Paikalle on kutsuttu myös avopuoliso C testamentinsaajana. Luoksesi on tullut B pyytämään oikeudellisia neuvoja. B kertoo haluavansa toteuttaa lakiosaoikeutensa täysimääräisesti. Hän pyytää siksi sinua selvittämään, kuinka paljon hänelle lain mukaan kuuluu. Samoin B haluaa tietää, mitä vaatimuksia hänen kannattaa esittää perinnönjaossa ja mihin muihin toimenpiteisiin hänen ehkä pitäisi ryhtyä oikeutensa turvaamiseksi. - Anna B:lle asiantuntevat neuvosi. Tehtävä 16 70-vuotias P kuoli auto-onnettomuudessa 1.1.2010. Hänen jäämistöstään löytyi seuraava muotomääräykset täyttävä, jouluaattona 1999 allekirjoitettu testamentti: Määrään kaikki tauluni ikuiselle ystävättärelleni K:lle. Ei niistä kukaan sukulaiseni mitään ymmärrä. Loput omaisuuteni jaettakoon tasan veljieni A:n, B:n ja C:n kesken. Siskoni tulkoot toimeen
13 omillaan. - Testamentin tekemisen hetkellä P:llä oli kaksi siskoa, D ja E. A on nyt kääntynyt puoleesi ja kysyy, miten P:n jäämistö tulisi jakaa. Ongelmia aiheuttavat seuraavat seikat. a) P:n ikuinen ystävätär K oli ollut hänen avopuolisonsa, joka oli asunut P:n kanssa 1990- luvun alusta lähtien. K oli muuttanut pois P:n luota jo alkuvuodesta 2000. Pois muuttamisen taustalla oli ollut P:n ilmoitus siitä, että hän ei aio enää näin vanhana solmia avioliittoa. - A kysyy, eikö avoero merkitse nyt sitä, että K jää ilman tauluja. b) K:n taulusaannon toteuttamisessa on toinenkin ongelma. Suurin osa P:n tauluista on vaurioitunut arvottomiksi vesivahingossa marraskuussa 2009. P:n kotivakuutuksesta oli maaliskuussa 2010 maksettu kuolinpesän tilille 10 000 euron suuruinen korvaus. c) Pulmia aiheuttaa myös B:n osa. B on nimittäin kuollut jo vuonna 2002. Perukirjan mukaan hänen lähimmät perillisensä olivat sisarukset P, A, C, D ja E. Viime keväänä A sai sitten yllättäviä uutisia: Rovaniemen käräjäoikeus oli maaliskuussa 2010 vahvistanut, että B on ollut vuonna 1983 syntyneen Ba:n isä. - A:n käsityksen mukaan B:n ja Ba:n kesken ei ole vallinnut mitään kanssakäymistä; B ei ole luultavasti edes tiennyt Ba:n olemassaolosta. - A kysyykin nyt sinulta, voiko B:n lapsi yleensäkään päästä osalliseksi B:n hyväksi tehdystä testamentista. Varsinkin sitä mahdollisuutta, että pesän varoja menisi henkilölle, jonka olemassaolosta testamentin tehnyt P ei ole edes tiennyt, hän pitää täysin sietämättömänä. d) Yhtä paljon ongelmia tuottaa C:n osuuden kohtalo. C on nimittäin kuollut 2.1.2010. C oli mukana samassa liikenneonnettomuudessa, jossa P kuoli, mutta hän eli vuorokautta pidempään. C:llä ei ollut rintaperillisiä, mutta sen sijaan häneltä jäi aviopuoliso F, joka onkin ilmoittanut C:n sijaantuloperillisenä vaativansa osuutta P:n jäämistöstä. - A pitää selvänä, ettei tällainen sukuun kuulumaton henkilö voi päästä osalliseksi perinnöstä. Anna A:lle asiantuntevat vastauksesi. Tehtävä 17 P kuoli 10.1.2010. Häneltä jäi oikeudenomistajina kolme sisarusta: A, B ja C. Helmikuun 2. päivänä 2010 pidetyssä perunkirjoitustilaisuudessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt omaisuutta (velkojen vähentämisen jälkeen) 120 000 euroa. Samassa tilaisuudessa annettiin perillisten tiedoksi seuraavan sisältöinen P:n 1.1.2005 tekemä testamentti: Kaikki omaisuuteni on jaettava tasan Kanoottiklubi ry:n johtoryhmän jäsenten, Ka:n, Kb:n ja Kc:n kesken. - P oli kuulunut Kanoottiklubi ry:hyn vuodesta 1972 asti. Oletetaan, että testamenttiasiassa on nostettu jokin seuraavista kanteista:
- A on 1.7.2010 nostamassaan kanteessa vaatinut testamentin julistamista pätemättömäksi muotovirheen perusteella. Toiselle testamentin todistajista, kesällä 2007 kuolleelle X:lle, oli marraskuussa 2004 määrätty edunvalvoja hänen dementiansa vuoksi, joten hän ei ollut kyennyt toimimaan todistajana 1.1.2005 allekirjoitetussa testamentissa. - A, B ja C ovat 1.8.2010 nostamassaan kanteessa vaatinut testamentin julistamista pätemättömäksi muotovirheen perusteella. Toinen testamentin todistajista oli ollut Ka:n veli. - A, B ja C ovat 5.8.2010 nostamassaan kanteessa vaatinut testamentin julistamista pätemättömäksi sillä perusteella, että P ei ollut itse allekirjoittanut testamenttia. - Kantajat ovatkin pystyneet osoittamaan, että P:n allekirjoitus oli lisätty testamenttiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. - A, B ja C ovat 9.8.2010 nostamassaan kanteessa vaatineet testamentin julistamista mitättömäksi, koska P oli peruuttanut sen. P oli 6.12.2009 järjestämillään itsenäisyyspäivän juhlaillallisilla ilmoittanut usean henkilön läsnäollessa, että sen kanoottikerhon ihmisille ei kyllä tule pesästäni euroakaan.. - P oli saanut juuri kuulla Kanoottiklubi ry:n ryhtyneen oikein värväämään jäsenikseen maahanmuuttajia, mikä loukkasi ulkomaalaisvastaisen P:n tunteita. Aterian jälkeen P oli vielä sanonut paikalla olleelle varatuomari V:lle, että tämä saisi pian tehtäväkseen uuden testamentin laatimisen. Mitään tapaamisajankohtaa ei kuitenkaan ollut sovittu eikä P ollut palannut uudelleen asiaan. 14 Arvioi kanteiden menestymisen mahdollisuutta, yksi kerrallaan (kysymys on siis vaihtoehtoisista kanteista). Mikä vaikutus kullakin niistä mahdollisesti olisi jäämistön jakamiseen?