Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Metropolia AMK Oy Riitta Konkola riitta.konkola@metropolia.fi 2. Pidättekö ehdotettua koulutusosion painoarvoa - Koulutusosion painoarvo on pääosin tarkoituksenmukainen ja se koostuu ammattikorkeakoulutoiminnan kannalta oleellisista toiminnoista ja tuloksista. Metropolia esittää kuitenkin muutoksia kokonaisrahoituksen prosenttijakaumaan sekä koulutusosion sisäisiin painotuksiin. Koulutusosion rahoitusosuuden olisi hyvä olla tasaluku 80 %, jolloin annetaan viesti tämän osuuden merkityksestä 4/5-osan painoarvolla kokonaisrahoituksessa. Metropolia ehdottaa siksi, että kohtaan Muut koulutus- ja tk-poliittiset tavoitteet 6 % sisältyvä alakohtainen rahoitus 1 % siirretään koulutusosioon, koska se liittyy selkeästi koulutukseen ja sen alakohtaisuudesta johtuviin pysyväisluonteisiin seikkoihin, ei politiikkaperusteisiin tavoitteisiin. 3. Pidättekö työryhmän ehdotusta ammattikorkeakoulututkintojen osuudeksi sekä kertoimien poistosta - Ehdotus ammattikorkeakoulututkintojen osuudeksi on oikeansuuntainen. Metropolia ehdottaa siihen kuitenkin 2 %:n lisäystä, sillä laadukkaat perustutkinnot, joiden kautta opiskelijat siirtyvät välittömästi työelämään, ovat koko ammattikorkeakoulujärjestelmän ja suomalaisen yhteiskunnan menestyksen kulmakivi. Osuudeksi ehdotetaan 42 %, joka saadaan vastaavasta vähennyksestä avoimen ammattikorkeakouluopetuksen osuudesta. Siirtoa avoimen opetuksesta perustellaan lausunnon myöhemmässä osuudessa. Metropolia ei kannata kertoimista luopumista ja pitää työryhmän ehdotusta ongelmallisena. Kertoimista luopuminen ei Metropolian käsityksen mukaan kannusta millään tavalla nykyiseen rahoitukseen verrattuna tuloksellisempaan, tehokkaampaan ja vaikuttavampaan toimintaan. Tällaisenaan työryhmän ehdotus merkitsee tosiasiassa resurssien merkittävää siirtoa liiketalouden koulutukselle, jonka kerroin nykymallissa on vain 0.8. Rahoitusmallin tulisi ohjata resursseja kunnianhimoisiin, erilaista osaamista ja soveltavaa teknologiaa yhdistäviin moniosaajien koulutuksiin, ei pelkästään yhden koulutusalan resurssien kasvattamiseen. Osaamistarvekartoitukset, ennakointitutkimukset tai tradenomien työllistymistilastot eivät tue sitä, että juuri liiketalouteen tulisi ohjata nykyistä suurempi rahoitusosuus. Ammattikorkeakoulujen profiilit ja koulutusalakohtaiset erot ovat merkittävän suuret. Kertoimista luopuminen merkitsee oleellista rahansiirtoa ammattikorkeakouluille, joiden profiilissa painottuu liiketalouden koulutus. Sen sijaan suuret ja monialaiset, ammattikorkeakoulut sekä profiililtaan kustannusintensiiviset tai valtakunnallisesti ainoat jonkin erityisalan koulutusvastuut, joutuvat kohtuuttoman suuriin taloudellisiin vaikeuksiin koulutuksen toteuttamisessa. Tutkintokoulutusten kustannusrakenne vaihtelee huomattavasti koulutuksen luonteen ja työelämässä tarvittavan osaamisen perusteella, ei historiallisen kehityksen seurauksena, kuten työryhmä toteaa. Näillä aloilla on tehty jatkuvaa koulutuksen uudistamistyötä, jotta vuosittain vähentyneellä rahoituksella on pystytty antamaan valmistuville alalla edellytetty ja työtehtävissä välttämätön ammattitaito. Tämä on näkynyt esimerkiksi
elokuva-alalla, jossa on tehokkaasti hyödynnetty koko suomalaista alan teknistä infrastruktuuria ja alan huippuammattilaisten osaamista opettajina. Elokuva- ja taidealalla on myös parhaat esimerkit pitkäaikaisesta yhteistyöstä, jossa alueen korkeakouluissa investointeja on mietitty tarkoituksenmukaisen yhteistoiminnan näkökulmasta. Alan koulutuksen luonteesta johtuen kustannuksia ei voida painaa samalle tasolle kuin kaikkein halvimmalla toteutettavien tutkintojen ja siksi esimerkiksi elokuva-alan kannalta kertoimien säilyttäminen on tärkeää. Sisäistä kompensaatiota ei välttämättä voida toteuttaa ammattikorkeakouluissa, joissa koulutusalarakenne merkitsee tosiasiallista rahoituksen heikkenemistä tuloksista riippumatta. Metropolian näkemyksen mukaan rahoituslaissa tulisi säilyttää ISCED-alakohtaiset kertoimet, mutta muuttaa ne pysyviksi: 04. Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 0.7 06. Tietojenkäsittely ja tietotekniikka 1.2 07. Tekniikan alat 1.2 erikseen määriteltyihin kustannusintensiivisiin tai valtakunnallisesti ainoisiin tutkintoihin tai suuntautumisiin 1.4 kaikille muille ISCED-aloille 1.0 Tekniikan alalla kerroin 1.2 on perustelua niin kauan kuin TES:ssä on alalla saatavuuslisä. Ehdotettua 1.4 kerrointa tulisi soveltaa työryhmän ehdotuksen mukaisesti etukäteen määriteltyihin tutkintoihin ja suuntautumisiin. Niiden poikkeava kustannusrakenne on kuitenkin pystyttävä osoittamaan laskelmin ja kansainvälisin vertailuin. Ehdotuksessa (sivulla 41) mainittuihin tutkintoihin tulisi välttämättä lisätä elokuva-alan suuntautumisvaihtoehto. Lisäksi Metropolia ehdottaa, että nykyinen ehdotus yhteisöpedagogitutkinnon sisällyttämistä tähän sivun 41 listaukseen otetaan kriittisen tarkastelun kohteeksi. Metropolian käsityksen mukaan siihen ei liity tavanomaisia kustannuksia ylittäviä elementtejä. Edellä mainittujen kertoimien tulee olla pysyviä, jolloin kolmen aiemman vuoden keskiarvoja ei enää jatkossa käytettäisi rahoituksen perusteena. 4. Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia - Metropolia pitää ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia tarkoituksenmukaisena. Tutkintotavoitteita määriteltäessä tulisi ottaa huomioon tilastot, joista käy ilmi valmistuneiden työllistyminen ammattikorkeakoulun toiminta-alueelle. On kestämätön ratkaisu, jos tutkintotavoitteet eivät vastaa kyseisen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen elinkeinorakennetta ja opiskelijat suorittavat tutkintoja aloille, joiden työpaikat sijaitsevat käytännössä kokonaan metropolialueella tai kasvukeskuksissa (esimerkiksi luovan alan ammatit).
5. Pidättekö ehdotettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö tarkistettua tekijän laskentamekanismia - Metropolia pitää rahoitusosuutta sopivana ja pitää nyt uudistettua laskentamekanismia kannustavana ja tarkoituksenmukaisena. 6. Pidättekö ehdotettua tekijän rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö yhteistyösopimuksiin perustuvien opintojen ja erikoistumiskoulutuksissa suoritettujen opintojen lisäämistä tekijään - Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen opintopisteiden rahoituskriteerin painoarvon nostaminen sillä perusteella, että opetus on voimakkaasti kasvanut, on kyseenalainen. Vaikka avoin opetus on tärkeä toimintamuoto ja lisää koulutuksellista tasa-arvoa yhteiskunnassa, rahoituksen maksimoinnin vuoksi mahdollisesti laajennettu, hajanainen ja sirpaloitunut tarjonta ei tosiasiallisesti lisää yksilöiden osaamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen rahoituksen tulisi pohjautua tavoitteellisempiin, esimerkiksi 30 tai 60 opintopisteen kokonaisuuksiin, ei yksittäisiin opintopistesuorituksiin. Näin edistettäisiin yhteiskunnan uudistumiskykyä ja sellaista osaamistason nostoa, joka antaa paremmat opiskelu- ja työelämävalmiudet opinnot suorittaneille. Merkitystä tulisi olla myös sillä, missä laajuudessa avoimen opintopisteiden suorittanut opiskelija pystyy jatkossa hyväksi lukemaan ne amk-tutkinnossaan, mikäli tulee valituksi ammattikorkeakouluun opiskelijaksi. Edellä esitettyä kerroinajattelua tulisi soveltaa myös avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteisiin (liiketalous 0.7, tekniikka 1.2 ja tietyt kulttuurin ja muiden kalliiden alojen koulutukset 1.4, muut 1.0). Kun ammattikorkeakoulujen välisiin yhteistyösopimuksiin perustuvat opinnot otetaan rahoituksen piiriin, on sillä merkittävä ohjausvaikutus. Metropolia kannattaa tätä ehdotusta, mutta myös näihin opintopisteisiin tulee soveltaa edellä mainittuja kertoimia. Yhteistyösopimuksiin perustuvissa opintopistesuorituksissa ongelmana on myös ns. kaksinkertainen rahoitus. Jos tuottava ammattikorkeakoulu saa rahoitusta OKM:ltä opintopisteiden perusteella ja lisäksi maksun ostavalta ammattikorkeakoululta, toiminta tulee kahteen kertaan rahoitetuksi. Uusi rahoitustekijä ehkä mahdollistaa ammattikorkeakoulujen välisen sopimushinnan päivittämisen alemmaksi, mutta tosiasiassa esimerkiksi pedagogisten opintojen kohdalla ostajalla ei ole vaihtoehtoja, jos opiskelijoiden opetussuunnitelmiin sisältyy näitä pakollisina opintoina. Metropolia esittää työryhmän 5 %:n ehdotuksesta poiketen rahoitustekijän osuudeksi 3 %. Erotuksena oleva 2 %:n osuus tulisi siirtää koulutusosioon ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneiden määrään. 7. Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista - Metropolia pitää työllistymiseen liittyvän rahoitustekijän vahvistamista erittäin tarkoituksenmukaisena. Työllistymisestä palkitseminen ratkaisee samalla monta muutakin seikkaa. Kun työllistyminen on vahva rahoitustekijä, alueen elinkeinoelämän tarpeet säätelevät nykyistä paremmin koulutustarjontaa ja tutkintotavoitteiden määrittelyä. Siksi Metropolia esittää työllistymisen painoarvon lisäämistä 1 %:lla. Tämä lisäys tehtäisiin vähentämällä opiskelijapalautteen osuutta vastaavalla prosenttiluvulla. Ulkomaalaisten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen on ehdottomasti vaikuttavampaa ja yhteiskunnan kannalta merkityksellisempää kuin nykyinen käytäntö palkita tutkinnon suorittamisesta. Metropolia kannattaa muutosta.
8. Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijapalautteen käsittelyksi rahoitusmallissa sekä rahoitukseen vaikuttaviksi valittuja kysymyksiä tarkoituksenmukaisina? - Metropolia ei pidä opiskelijapalautteen huomioimista tässä laajuudessa tarkoituksenmukaisena. Vaikka opiskelijoiden näkemykset ovat olennaisen tärkeitä ammattikorkeakoulujen kannalta, opiskelijapalaute kuvaa enemmän hetkellistä kokemusta eikä tosiasiallista tutkinnon antamaa osaamista ja työelämärelevanssia. Opiskelijoiden kokemukset opinnoista, oppimisesta ja suoritetun tutkinnon arvostuksesta tulevat esiin välillisesti muiden seikkojen avulla, esimerkiksi vetovoimassa, työnantajapalautteessa ja työllistymisluvuissa. Lisäksi on osoitettavissa, että työryhmän ehdotuksen mukaisilla laskentakaavoilla opiskelijapalaute ei tuota riittävästi eroa eri ammattikorkeakoulujen välille eikä se vaikuta rahoitukseen ammattikorkeakoulujen kesken juuri millään tavalla. Todellisuudessa rahoitustekijä palkitsee valmistuneiden määrästä ja kyselyn vastausprosentista. Rahoitus ei käytännössä parane eikä vähene opiskelijapalautemittarin tulosten perusteella. Siksi sen painoarvoa tulee vähentää. Metropolia ehdottaakin, että rahoitukseen tehdään prosentin pienennys 3 %:sta 2 %:iin ja vastaavasti työllistyneiden määrän rahoitusta lisätään tämän avulla 4 %:sta 5 %:iin. Mikäli prosenttiosuutta ei haluta laskea, tulee ammattikorkeakoulujen keskinäinen sijoittuminen opiskelijapalautteessa ottaa kaavassa huomioon. Lisäksi opiskelijapalautteen työelämäyhteydet-osion kriteerinä alumnien käyttö opetuksessa on ongelmallinen ja voi suosia niitä ammattikorkeakouluja, joihin ei ole tarjolla vaihtoehtoisia tai maan parhaimpia, esim. tietyn kapearajaisen osaamisen asiantuntijoita. Opiskelijoiden kannalta on tärkeää, että he saavat parasta opetusta, oli se alumnien tai alan huippuosaajien tuottamaa. Alumnien antaman opetuksen (sivulla 39) nostaminen opiskelijapalautteen työelämäyhteydet-osion toiseksi kriteeriksi ei ole perusteltua. Se tulee poistaa kokonaan kriteerinä. Sen sijaan jälkimmäinen työelämäyhteyksiin liittyvä kysymys on ammattikorkeakoulutoiminnan ydintä ja voi tulla huomioiduksi työelämäyhteydet-osion ainoana kriteerinä. 9. Pidättekö työryhmän ehdotusta kansainvälisen opiskelijavaihdon käsittelyksi - Metropolia pitää ehdotusta tarkoituksenmukaisena. 10. Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä - Koulutusosion rahoitusosuuden tulee olla selkeästi 80 %, jolloin annetaan tärkeä viesti tämän osuuden merkityksestä kokonaisrahoituksessa. Metropolia ehdottaa, että kohtaan Muut koulutus- ja tk-poliittiset tavoitteet 6 % sisältyvä alakohtainen rahoitus 1 % siirretään koulutusosioon, koska se liittyy selkeästi koulutukseen ja sen alakohtaisuudesta johtuviin seikkoihin. Kertoimista ei tule luopua, vaan ottaa ne käyttöön liiketaloudessa (0.7), tekniikassa (1.2) ja kansainvälisin vertailuinkin todennettavissa olevilla, tavanomaista selvästi kustannusintensiivisemmillä aloilla (1.4).
11. Pidättekö työryhmän ehdotusta henkilöstöliikkuvuuden käsittelyksi rahoitusmallissa - Metropolia pitää työryhmän ehdotusta tarkoituksenmukaisena, joskin sen ohjausvaikutusta tulee seurata ja arvioida tavoitteellisen ja tehokkaan kv-toiminnan näkökulmasta. 12. Muuta kommentoitavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä - Metropolia pitää ensiarvoisen tärkeänä, että korkeakoulujen kokonaan omistamien ja hallitsemien juridisten oikeushenkilöiden tulokset voidaan laskea korkeakoulujen tuloksiksi rahoitusmallissa lainsäädännön sitä estämättä. Tämä parantaisi oleellisesti ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia kilpailussa kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. Lisäksi Metropolian näkemyksen mukaan ehdotettu TKI-rahoitustekijä suosii ammattikorkeakouluja, joiden sijaintialue on ollut tai on erityisasemassa aluepoliittisin perustein myönnettävän EU-rahoituksen suhteen. Aiemmat EU-erityistuet tuottavat jatkossakin kertautuvaa etua, mikäli rahoitustekijää ei tarkenneta esimerkiksi sijaintialuekohtaisilla kertoimilla tai epäkohtaa tasoiteta strategiaosuudessa. 13. Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan osuudeksi sekä jakautumiseksi Pidättekö ehdotusta strategiarahoituksen määräytymisen perusteiksi - Metropolia pitää rahoituksen kokonaispainoarvoa 6 % ennustettavuuden kannalta ongelmallisena, vaikka strateginen rahoitus sinänsä on hyvä keino ohjata ammattikorkeakouluja toiminnallisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Rahoitusta tulisi pystyä arvioimaan tuleville vuosille, ja tämän rahoitusosuuden kasvamisen myötä se tulee olemaan haasteellista. Rahoitusosuus on erittäin harkinnanvarainen, joten sen ennustettavuuden lisäämiseksi rahoitukseen pitäisi saada jokin ennustettavuutta lisäävä elementti, kuten FTE-luku tai ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen suhteessa jaettava osuus. 14. Pidättekö työryhmän ehdotusta alakohtaisen tekijän laskemiseksi rahoitusmallissa - Metropolia ei kannata kertoimista luopumista. Työryhmän ehdotuksella on kauaskantoiset negatiiviset vaikutukset esimerkiksi soveltavien teknologioiden ja luovan alan koulutuksille, joiden merkitys Suomen kilpailukyvylle ja elinkeinoelämän uudistumiselle on olennainen. Niiden rahoitus heikkenee tavalla, jota 1 % kohdennus strategiarahoituksesta ei kompensoi. Kertoimista luopuminen suosii merkittävällä tavalla ammattikorkeakouluja, joiden profiilissa painottuu liiketalouden koulutus. Tätä rahoituksen painopisteen tietoista siirtämistä ei työryhmä ole perustellut riittävästi. Metropolian tiedossa ei ole tutkimustuloksia tai viitteitä siitä, että 3,5-vuotista liiketalouden koulutusta suosimalla yhteiskuntaan saadaan myönteisiä vaikutuksia tai kilpailijamaita parempaa osaamista. Tutkintokoulutusten kustannusrakenne vaihtelee koulutuksen luonteen perusteella. Kyse ei pääsääntöisesti ole historiallisesta kehityksestä, vaan kustannusrakenteeltaan kalliimmat alat ovat sellaisia jokaisessa maassa. Ongelma on ollut pikemminkin se, että kustannusrakenteeltaan edulliset, mutta samaan koulutusalaluokitukseen kuuluneet tutkintokoulutukset ovat hyötyneet joidenkin ammattikorkeakoulujen kalliimmille aloille osoittamasta lisärahoituksesta, kun laskennan pohjana ovat olleet alan kustannusten keskiarvot. Siksi työryhmän ehdotuksen (s. 41) mukaisille erityisaloille (yhteisöpedagogitutkintoa mahdollisesti lukuun ottamatta) elokuvan koulutus siihen mukaan lukien tulee osoittaa rahoitusta kertoimella 1.4 tutkinnoista,
55 opintopisteen suorituksista sekä avoimen ammattikorkeakoulun ja yhteistyösopimuksiin perustuvista opintopisteistä. Kuten aiemmin on todettu, rahoituslakiin tulisi välttämättä palauttaa ISCED-luokituksen mukaiset alakohtaiset kertoimet seuraavasti: liiketalous 0.7, tekniikka 1.2, kustannusintensiiviset erityisalat 1.4, muut alat 1.0. Kustannusintensiivisten alojen osalta työryhmän esitykseen tulee liittää taustalaskelmat ja kansainväliset vertailut alan koulutuksen luonteeseen liittyvistä erityiskustannuksista. Elokuvan koulutus tulee liittää sivun 41 luetteloon. Alakohtainen rahoitus 1 % esitetään siirrettäväksi koulutusosioon, koska se liittyy selkeästi koulutukseen ja sen alakohtaisuudesta johtuviin seikkoihin. 15. Pidättekö työryhmän ehdotusta siirtymäkaudeksi - Siirtymäkauden tulee olla pidempi ja ulottua koko sopimuskauteen 2017-2020. Tänä aikana laskennallinen rahoitus ei voisi laskea tai nousta enempää kuin 3 %. Metropolia pitää tarkoituksenmukaisena, että raja-arvot ovat kummassakin päässä samat, koska todellisuudessa rahoituslain muutos merkitsee joka tapauksessa rahoituksen lisääntymistä liiketalouden koulutukseen profiloituneille ammattikorkeakouluille ilman, että tätä siirtymää on perusteltu. 16. Onko teillä kommentoitavaa asetusehdotuksiin liittyen? - Lopullinen asetusteksti tulee tarkistaa, jotta siinä käytetyt käsitteet ovat yksiselitteisiä ja vastaavat työryhmän esityksen muotoiluja. Metropolia ei kannata asetustekstiä tällaisenaan, vaan edellyttää lausunnossaan esiin tuomiensa seikkojen huomioimista lopullisessa asetusluonnoksessa. 17. RAHOITUSMALLIN PIDEMMÄN TÄHTÄIMEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET - On tärkeää, että keskustelua laadullisesta työllistymisestä on työryhmässä käyty. Metropolian näkemyksen mukaan laadullisen työllistymisen merkitys on kuitenkin nykyisten nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden aikana menettänyt merkitystään. Nykypäivänä kilpailuetua ja innovatiivisia läpimurtoja syntyy nimenomaan silloin, kun työpaikoille rekrytoidaan muiden kuin perinteisten alojen ammattilaisia. Sijoittuminen koulutusta vastaavalle alalle ei siksi voi olla rahoitustekijä, koska se jäykistäisi työmarkkinat ja ehkäisisi uudistumiskykyä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta tulee harkita, onko sen nostamisella rahoitustekijäksi saavutettavissa riittävän merkittävää lisäarvoa ja tuloksellisuutta, vai soveltuuko se enemmän osaksi korkeakoulujen laatujärjestelmiä ja jatkuvia arviointikohteita.
18. MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI - Metropolian ehdotus rahoitusmalliksi on seuraava: Koulutus 80 % suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 42 % 55 op suorittaneiden määrä 23 % valmistuneet työlliset 5 % avoin amk ja muut osiot 3 % opiskelijapalaute 2 % kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus 2 % ammatillisessa opettajakoulutuksesta suoritetut opinnot 2 % alakohtainen rahoitus 1 % Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 15 % ulkopuolinen tk-toiminnan rahoitus 8 % suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 4 % julkaisut yms. aineistot 2 % henkilöstön kv-liikkuvuus 1 % Muut koulutus- ja tk-poliittiset tavoitteet 5 % ammattikorkeakoulujen strateginen rahoitus 5 %