Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 629/2001 vp Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahojen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 1999 2004 aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdiksi on määritelty mm. työikäisen aikuisväestön työllisyysasteen nostaminen, työvoiman saannin turvaaminen, keski-ikäisen väestön ja heikon pohjakoulutuksen saaneen aikuiskoulutusväestön osaamistarpeet ja elinikäisen oppimisen toimeenpano. Ammatillisen aikuiskoulutuksen luonteeseen kuuluu, että se on sidoksissa paitsi yksilön kehittymistarpeisiin, myös elinkeinoelämän, yritysten ja työyhteisöjen kehittymiseen: ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävänä on kehittää työelämää. Vuonna 2001 ollaan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tilanteessa, jossa valtion budjetissa lisäkoulutuksen taloudelliset resurssit ovat rajusti vähentyneet vuoteen 2000 verrattuna, työvoimapoliittisen koulutuksen määrä on vähentynyt, oppisopimuskoulutuksen kiintiöt ovat pysyneet ennallaan ja uusi laskennallinen valtionosuusjärjestelmä on tullut voimaan aiheuttaen kentällä suuria sopeutumisongelmia. Suurten muutosten osuminen lyhyellä aikavälillä ammatilliseen aikuiskoulutukseen vaarantaa koulutuksen kehittämisen. Esimerkiksi Pirkanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne ja paljon pk-yrityksiä. Työttömyys maakunnassa on korkealla, joissakin kunnissa selvästi maan keskitasoa korkeampi. Koulutuspalveluja Pirkanmaalla tarjoaa yhteensä 15 koulutuksen järjestäjää. Tarjonta on onnistuttu saamaan monipuoliseksi ja useita intressiryhmiä palvelevaksi. Vuonna 2001 valtionosuusjärjestelmän tultua voimaan valtionosuuden määräytymisperusteena oleva opiskelijatyövuosien määrä on laskemassa Pirkanmaallakin ratkaisevasti. Vuodesta 1999 Pirkanmaan osuus putosi 1 358 opiskelijatyövuodesta viime vuonna 1 200 opiskelijatyövuoteen. Muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä ei kuitenkaan ole syytä heikentää ja alasajaa ammatillisen aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus korjata ns. tupo-perusteisen rahoituksen jaossa Pirkanmaan opiskelijatyövuosiperusteen vastaamaan väestöpohjan mukaista laskelmaa ja nostaa ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahaa sekä miten hallitus aikoo ottaa huomioon määrärahojen jaossa alueellisen tasapainon, työllisyysnäkökohdat ja Pirkanmaan korkean työttömyyden? Versio 2.0

Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2001 Tero Rönni /sd Saara Karhu /sd Pia Viitanen /sd Pertti Turtiainen /vas Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Leena Rauhala /skl Mikko Kuoppa /vas Irja Tulonen /kok Jukka Gustafsson /sd 2

Ministerin vastaus KK 629/2001 vp Tero Rönni /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Rönnin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 629/2001 vp: Aikooko hallitus korjata ns. tupo-perusteisen rahoituksen jaossa Pirkanmaan opiskelijatyövuosiperusteen vastaamaan väestöpohjan mukaista laskelmaa ja nostaa ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahaa sekä miten hallitus aikoo ottaa huomioon määrärahojen jaossa alueellisen tasapainon, työllisyysnäkökohdat ja Pirkanmaan korkean työttömyyden? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opetusministeriö teki 6.4.2001 päätöksen ammatillisen lisäkoulutuksen vuoden 2001 valtionosuuden perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien määrän vahvistamisesta. Lähtökohtana päätöksessä oli kunkin läänin työikäisen aikuisväestön (25 64 v.) osuus koko maan ko. väestöstä. Lääninhallitusten vuonna 2000 tai sitä ennen tekemillä hankintapäätöksillä kuhunkin lääniin kohdistuvat sekä valtionosuusmäärärahalla toteutettavissa olevat opiskelijatyövuodet jaettiin siten, että ne jakautuivat läänien välillä niiden työikäisen aikuisväestön määrän suhteessa. Kullekin koulutuksen järjestäjälle valtionosuuspäätöksessä myönnetty opiskelijatyövuosimäärä kunkin läänin kiintiön sisällä perustui niiden vuosina 1998 2000 järjestämän ammatillisen lisäkoulutuksen keskimääräisen opiskelijatyövuosimäärän suhteelliseen osuuteen läänissä noina vuosina järjestetystä lisäkoulutuksesta sekä siihen, missä määrin niiden lääninhallitusten kanssa tekemien sopimusten mukaisten koulutusten opiskelijatyövuodet kohdistuivat vuoteen 2001. Lisäksi valtakunnallisten erikoisoppilaitosten tilanne otettiin huomioon korottamalla laskelmassa niiden opiskelijatyövuosimäärää kolmella prosentilla. Aikaisemmin järjestetyn koulutuksen tason katsottiin kuvastavan luonteeltaan pysyvämpää koulutustarpeen tasoa. Tästä lähtökohdasta johtuen ei opiskelijatyövuosien jakautuma maakunnittain vastaa täysin työikäisen aikuisväestön jakautumaa. Työttömyysastetta ei päätöksessä otettu huomioon. Vaikka ammatilliseen lisäkoulutukseen osallistuu myös työttömiä, on sen tarkoituksena ensisijaisesti tarjota työssä olevalle aikuisväestölle väylä ammatillisen osaamisensa kehittämiseen. Opetusministeriö katsoo, että opiskelijatyövuosien määrän vahvistamispäätös noudattaa lainsäädännön vaatimusta rahoituksen jakautumisesta alueellisesti tasapuolisesti koulutustarpeen mukaan. Hallituksen eduskunnalle vastikään antamaan lisätalousarvioesitykseen sisältyy esitys 80 milj. mk:n määrärahasta ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjille myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen. Ehdotettu lisämääräraha sisältyy tulopoliittista sopimusta vuosille 2001 2002 koskevaan hallituksen kannanottoon. Avustuksen jakoperusteista hallitus toteaa, että avustus on tarkoitettu myönnettäväksi ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneille koulutuksen järjestäjille työelämän ajankohtaisiin koulutustarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämiseen. 3

Ministerin vastaus Jakoperusteista määrättäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Mikäli eduskunta hyväksyy lisätalousarvioesityksen tältä osin, opetusministeriö valmistelee edellä mainittujen perusteiden mukaisen valtioneuvoston asetuksen. Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 4

Ministerns svar KK 629/2001 vp Tero Rönni /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Tero Rönni /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 629/2001 rd: Avser regeringen när finansieringen fördelas på s.k. inkomstpolitiska grunder korrigera grunderna för studerandeårsverkena i Birkaland, så att de motsvarar beräkningen enligt befolkningsunderlaget och höja anslaget för den yrkesinriktade tilläggsutbildningen samt hur avser regeringen vid anslagsfördelningen beakta den regionala jämvikten, sysselsättningssynpunkterna och den höga arbetslösheten i Birkaland? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Undervisningsministeriet fattade 6.4.2001 ett beslut om fastställande av antalet studerandeårsverken som ligger till grund för 2001 års statsandel för den yrkesinriktade tilläggsutbildningen. Utgångspunkten för beslutet var andelen vuxna i arbetsför ålder (25 64 år) i respektive län av motsvarande befolkningsgrupp i hela landet. De studerandeårsverken som enligt länsstyrelsernas upphandlingsbeslut år 2000 eller tidigare riktar sig mot respektive län och de studerandeårsverken som kan genomföras med statsandelsanslaget allokerades så att de fördelade sig mellan länen i förhållande till länets arbetsföra vuxenbefolkningsandel. Det antal studerandeårsverken som genom statsandelsbeslutet beviljades respektive utbildingsanordnare inom kvoten för respektive län grundade sig dels på deras genomsnittliga proportionella andel studerandeårsverken i yrkesinriktad tilläggsutbildning 1998 2000 av tilläggsutbildningen i länet under dessa år, dels på i vilken grad studerandeårsverkena i utbildningen enligt avtalen med länsstyrelserna gäller 2001. Dessutom beaktades situationen för de riksomfattande särskilda yrkesläroanstalterna, så att man i beräkningarna för dem höjde antalet studerandeårsverken med tre procent. Nivån på den tidigare anordnade utbildningen ansågs reflektera att utbildningsbehovet ligger på en mer bestående nivå. På grund av denna synpunkt motsvarar fördelningen av studerandeårsverkena inte helt fördelningen enligt den arbetsföra vuxna befolkningen. Sysselsättningsgraden lämnades obeaktad i beslutet. Trots att också arbetslösa deltar i yrkesinriktad tilläggsutbildning, är dess primära syfte att erbjuda anställda vuxna en väg till kompetensutveckling. Undervisningsministeriet anser att beslutet om fastställande av antalet studerandeårsverken iakttar lagens krav på en regionalt jämlik fördelning av finansieringen enligt utbildningsbehovet. Den proposition med förslag till tilläggsbudget som regeringen nyligen avlät till riksdagen innehåller ett anslagsförslag om 80 milj. mk för betalning av stastsunderstöd som beviljas anordnare av yrkesinriktad vuxenutbildning. Det föreslagna tilläggsanslaget ingår i regeringens ställningstagande till det inkomstpolitiska avtalet för 2001 2002. Regeringen konstaterar i fråga om fördelningsgrunderna för understödet att detta är avsett att beviljas utbildningsanordnare som är specialicerade på yrkesinriktad vuxenutbildning för anordnandet av sådan utbildning som motsvarar arbetslivets aktuella utbildningsbehov. Om 5

Ministerns svar fördelningsgrunderna bestäms närmare genom förordning av statsrådet. Om riksdagen godkänner tilläggsbudgetpropositionen, bereder undervisningsministeriet en statsrådsförordning i enlighet med ovan nämnda motivering. Helsingfors den 6 juni 2001 Undervisningsminister Maija Rask 6