Kansanopistojen tarjoamat mahdollisuudet urapolun eri vaiheissa Ohjauksen ajankohtaisfoorumi: Koulunsa päättävien palvelut 24.3.2017 kehittämispäällikkö Tytti Pantsar, Suomen Kansanopistoyhdistys
Kansaopistoista Laki vapaasta sivistystyöstä: Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Oppilaitoksia on 76, kampuksia enemmän Sitoutumattomia grundtvigilaisia, kristillisiä, järjestöopistoja, erityisopistoja. Vapaan sivistystyön koulutuksen valtionosuus on kansanopistossa 57% laskennallisista kustannuksista. Opiskelijan osuutta katetaan eri tavoin, joita ovat opiskelijamaksut, opintosetelit, ylläpitäjän muu rahoitus. Tutkintoon johtava koulutuksessa omat rahoitusmallinsa
kansanopistolinjat Kansanopistojen yleissivistävät linjat kestävät yleensä yhden lukuvuoden. Kansanopistovuoden aikana voi kerrata kouluaineita, perehtyä erityisaloihin ja kokeilla ihan uutta tapaa opiskella. Monilla kansanopistolinjoilla valmistaudutaan jatko-opintoihin ja suoritetaan avoimen yliopiston opintoja, jotka voi hyödyntää myöhemmissä yliopisto-opinnoissa. Opiskelijat saavat kansanopistovuoden aikana opiskeltavan alan perustietoja ja - taitoja, jotka antavat pohjaa varsinaiselle ammattikoulutukselle. Linjoilta ei valmistuta tutkintoon. Linjan suorittamisesta saa todistuksen ja 6 lisäpistettä haettaessa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
kansanopistolinjat Yleissivistävät linjat ovat maksullisia. Maksut vaihtelevat linjoittain ja opistoittain. Opintomaksut sisältävät opetuksen lisäksi usein ruoan, mahdollisen asumisen opiston asuntolassa sekä tarvittaessa muut palvelut, kuten materiaalihankinnat. Tiettyihin kohderyhmiin kuuluvat opiskelijat voivat saada opintosetelin, jolla opinnot ovat ilmaisia tai niistä saa alennuksen. Hakuajat ja pääsyvaatimukset ovat linja- ja opistokohtaisia, kuitenkin yleensä opintoihin haetaan keväällä ja kesällä. Läpi lukuvuoden voi kysyä peruutuspaikkoja. Opintotuki ja asumislisä Kansanopistolinjoilla noin 6300 opiskelijaa vuosittain. Valtaosa 19-24 vuotiaita. Peruskoulun päättäneitä alle 1000. Opiskelijoista noin 20 % maahanmuuttajataustaisia.
avoin yliopisto/korkeakoulu Monet kansanopistot tarjoavat avoimen yliopiston/korkeakoulun opintoja. Opinnot järjestetään yhteistyössä yliopistojen kanssa. Suurin osa opetustarjonnasta on eri oppiaineiden perusopintoja, mutta monissa aineissa voi opiskella myös pidemmälle. Kansanopistovuoden aikana voi suorittaa yhden tai kahden aineen perusopinnot. Avoimen yliopiston opinnot voivat olla lisänä yleissivistävällä linjalla tai opintojen pääsisältö. Suoritetut opintopisteet voi hyödyntää, kun pääsee yliopiston tutkintoopiskelijaksi. Opinnot kehittävät oppimistaitoja ja akateemisia valmiuksia. Suoritettujen avoimen opintojen perusteella on mahdollista hakea tutkintoopiskelijaksi yliopistoon avoimen yliopiston väylän kautta.
aikuisten perusopetus Peruskouluopintoja voi suorittaa 21 kansanopistossa. Niissä voi suorittaa koko peruskoulun oppimäärän (aikuisten perusopetus) tai korottaa yksittäisiä arvosanoja. Koko oppimäärän suorittaminen on maksutonta. Kansanopistojen peruskouluopintoihin voivat hakea vähintään 17-vuotiaat, joilla ei ole suomalaista perusopetuksen päättötodistusta. Hakumenettely on opistokohtainen. Asuminen opistolla mahdollista. Kansanopistojen järjestämässä aikuisten perusopetuksessa oli syksyllä 2016 1092 opiskelijaa, valtaosa maahanmuuttajataustaisia. 1.1.2018 siirrytään uuteen aikuisten perusopetuksen malliin.
Kansanopistokymppi Kansanopistossa voi käydä kymppiluokan eli osallistua perusopetuksen lisäopetukseen. Vuoden kestävien opintojen aikana voi korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja. Kansanopistokympin suorittamisesta saa 6 lisäpistettä haettaessa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Kymppiluokka on maksuton niille, jotka ovat saaneet päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Sähköinen haku opintopolku.fi kautta. Esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=y- 3aEvVliPk&feature=youtu.be
ammatillinen koulutus Ammatillinen peruskoulutus Eri kansanopistoissa on tarjolla lähes 50 mahdollisuutta suorittaa ammatillinen perustutkinto. Ne antavat jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opinnoista voi valmistua esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi, lastenohjaajaksi tai media-assistentiksi. Joissakin opinnoissa tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Opintoihin haetaan yhteishaun kautta sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi. Ammatillinen lisäkoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavia erilaisia koulutuksia on tarjolla yhteensä noin 20. Yleisimpiä tutkintoja ovat koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen, lasten ja nuorten erityisohjaajan sekä suntion ammattitutkinnot.
maahanmuuttajat ja erityisryhmät Maahanmuuttajat voivat hakeutua kansanopistoihin kaikkiin samoihin opintoihin kuin muutkin. Lisäksi erityisesti maahanmuuttajia varten on seuraavia opintoja: Nutukka -ohjelma Omaehtoinen ja työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus Luki-koulutus Muu kieli- ja kulttuurikoulutus Aikuisten perusopetus Valma ja Luva Tuettu väylä korkeakouluun Erityisopetus Kaksi erityiskansanopistoa, Kuurojen kansanopisto ja Lehtimäen opisto. Lisäksi useissa muissa kansanopistoissa järjestetään erityistukea tarvitsevien ryhmien koulutusta.
SKY:n opiskelijatilasto 2016
Kansanopistokoulutusten hakukone www.kansanopistot.fi