Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisien valajuhla 1.9.2017 Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere Arvoisa ministeri, hyvät valanantajat hyvä juhlayleisö Puhuin marraskuussa poliisin 200-vuotisjuhlassa Turun linnassa. Totesin, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan rauhan aikana. Viittasin myös Maanpuolustuksen suunnittelukunnan tutkimukseen, jonka mukaan kansainvälinen terrorismi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu Euroopassa ovat heikentäneet merkittävästi suomalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta. Kaksi kolmesta suomalaisesta koki tulevaisuuden turvattomampana viiden vuoden kuluttua. Näkemykset olivat synkeämpiä kuin koskaan tutkimuksen mittaushistoriassa. Yhdeksän kuukautta myöhemmin torilla Turussa pahin pelko toteutui ja täysin sivulliset ihmiset joutuivat silmittömän väkivallan kohteeksi. Kaksi ihmistä kuoli, kahdeksan loukkaantui. Henkirikoksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina. Poliisi toimi tilanteessa, kuten sen odotetaan toimivan. Ensipartio pysäytti epäillyn ampumalla vain kolme minuuttia sen jälkeen, kun oli saanut tehtävän hätäkeskukselta. Yksi ihmishenki pelastettiin varmuudella, ehkä useampikin. Tilanne olisi voinut päättyä myös toisin, sillä poliisin keskimääräinen toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä on valtakunnassa noin 10 minuuttia.
Poliisipartion ammattitaitoa ja viileää harkintaa kuvaa hyvin se, että epäilty pysäytettiin yhdellä laukauksella, joka ei ollut hengenvaarallinen. Sen jälkeen paikalle hälytettiin ensiapu ja epäiltyä suojattiin ulkopuolisten välittömiltä kostotoimilta. Esitutkinta on edennyt erinomaisesti ja sen myötä epäilty saatetaan rikosvastuuseen. Näin toimii oikeusvaltio. Teemme Turun tapaukseen liittyen vielä kattavan arvion siitä, millaisia vaikutuksia sillä on poliisitoiminnan kehittämiseen. Yleisesti jo tässä vaiheessa voi kuitenkin sanoa, että tapauksen hoitaminen antaa uskoa siihen, että meidän toimintamallimme ovat oikeat ja suunnitelmallinen pitkään annettu koulutus oikeansuuntaista. Hyvät kuulijat, Suomi täyttää sata vuotta, ja meillä on monta syytä juhlaan. Suomi on hyvä maa asua, elää ja yrittää. Se on edelleen yksi turvallisimmista. Rikosten määrä on ollut pitkään laskussa. Tilastojen näkökulmasta suurimmat vaaranpaikat ovat olleet tapaturmissa ja liikenteessä. Poliisin näkökulmasta instituutiotamme on koeteltu itsenäisyyden aikana kolmesti. Syinä olivat kieltolaki, Lapuan liike ja sodat. Nyt meitä haastavat kyberrikollisuus, terrorismi ja hybridiuhkat. Selviämme niistäkin. Henkilöstömme on tosin ollut viime aikoina kovilla. Uudet ilmiöt yhdistettynä vähempään väkeen johtavat väistämättä siihen, että joudumme asettamaan tehtäviä tärkeysjärjestykseen. Kiireelliset hälytystehtävät menevät kaiken edelle. Myös poliisin tietoon tulleet rikokset on tutkittava, joten niistä emme voi tinkiä. Lähes kaikkea muuta poliisitoimintaa onkin sitten sopeutettu ja varauduttu edelleen sopeuttamaan. Vaarana on, että ennalta estävään työhön ei jää riittävästi aikaa. Esimerkiksi väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisaation torjunnassa painopisteen tulisi olla juurikin ennalta estämisessä. Se tarkoittaa yhteiskunnan puuttumista
ilmiön taustasyihin, vaikuttimiin sekä leviämiseen. Samalla on tuettava integraatiota ja kotouttamista sekä ehkäistävä syrjäytymistä. Poliisi on luonnollisesti mukana tässä työssä, näkyvästi ja näkymättömästi. Saamme vinkkejä ja vihjeitä, sekä keräämme tietoa itse. Sitä on valtavasti. Se ei kuitenkaan riitä, sillä sitä on myös pystyttävä välittämään ja analysoimaan. Viime aikoina on keskusteltu paljon tiedustelulainsäädännöstä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että nykyinen lainsäädäntö rajoittaa myös viranomaisella jo olevan tiedon käsittelyä ja yhdistämistä. Esimerkiksi ulkomaalaislain perusteella otettuja sormenjälkiä ei voida käyttää vakavien rikosten torjunnassa. Kyky yhdistellä ratkaisee. Siihen tarvitaan riittävää lainsäädäntöä, sekä tekeviä käsiä. Lopputuote on tietenkin itse operatiivinen toiminta. Poliisipartio on se, joka lopulta toimii, jos tilanne osuu kohdalle. Turussa tämä konkretisoitui. Arvoisa yleisö, Vakavan väkivallan uhka ei ole Suomessa uusi ilmiö. Poliisin on kyettävä turvaamaan ensivasteena kaikkia, ja kaikkina aikoina. Jotta poliisi voi turvata muita, sen on pystyttävä turvaamaan itsensä. Te valanantajat olette saaneet parhaan mahdollisen koulutuksen. Meidän päättäjien ja esimiesten velvollisuus on tukea teitä parhailla varusteilla, koulutuksella ja johtamisella. Valmiutta vaativien erityistilanteiden hoitamiseen on kehitetty systemaattisesti vuosien ajan, erityisesti Suomessa tapahtuneiden koulusurmien ja Norjan terroriiskun jälkeen osoitetulla lisärahoituksella. Ensimmäisenä paikalle tulevalla poliisipartiolla on hyvät edellytykset vastata välittömästi uhkaan. Olemme vasta saaneet päätökseen hälytystehtäviä hoitavien partioiden voimankäyttövälineiden hankinnat. Terrorismitorjuntaan kohdennetulla rahoituksella on voitu hankkia täysin uudenlaisia suorituskykyjä. Tulevaan lisätalousarvioon olemme esittämässä muun muassa uusia suoja- ja viestivälineitä.
Vaste ja kyky reagoida hengen ja terveyden vaarantavaan akuuttiin toimintaan on viime kädessä suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Siksi on tärkeää, että poliisien määrän väheneminen on saatu pysäytettyä. Myös muissa Pohjoismaissa on havahduttu toimintaympäristön muutokseen. Osallistuin viime viikolla pohjoismaisten poliisiylijohtajien tapaamiseen, jossa sovimme muun muassa väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisaation torjuntakyvyn yhteispohjoismaisesta tehostamisesta. Pohjoismaisiin kollegoihini verrattuna omat mahdollisuuteni operoida ovat jossain määrän rajoitetummat. Voimassa olevien päätösten perusteella Suomessa on vuonna 2020 noin 122 poliisia sataatuhatta asukasta kohden. Muissa pohjoismaissa vastaava luku on vähintään 200. Olen todennut aikaisemminkin, että poliisi pärjää kyllä aina, mutta pärjääkö yhteiskunta. Toivon toki, että yhteiskunta määrittää poliisille toimintaympäristön muutoksen mukaiset riittävät toimintaedellytykset, jotta selviämme lakisääteisistä tehtävistämme. Se on kuitenkin lopulta kaikkein tärkein asia, jotta voimme olla kaikkien aikojen turvaaja. Tällä hetkellä palvelumme maksavat kansalaiselle noin 40 senttiä vuorokaudessa. Hyvät valanantajat, Viime lauantaina osallistuin valtakunnalliseen poliisin päivään Oulussa. Kansalaisilta saamani palaute oli varsin myönteistä. Meihin luotetaan, ja meihin turvataan. Arvio perustuu siihen miten olemme kohdanneet ja kohdelleet ihmisiä eri tilanteissa. Toisaalta se perustuu siihen, että poliisiin itseensä kohdistuvat epäilyt tutkitaan. Syyttäjä tiedotti tällä viikolla, että epäilee poliisin entistä johtoa ja osin nykyistä henkilöstöä virkavelvollisuuden rikkomisesta tietolähdetoiminnassa. Luottamuksenkin kannalta on tärkeää, että kokonaisuus selvitetään perin pohjin.
Suomen poliisi on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan pienin ja se on tehnyt siitä huolimatta eurooppalaisittain hyvää tulosta. Luottamus poliisiin on maailmanennätysluokkaa ja poliisin ammattia arvostetaan, jopa eniten kaikista. Poliisin tehtäviä ei voi koskaan täysin digitalisoida. Turvallisuus tarvitsee tekijänsä ja te hyvät valanantajat olette niitä tulevaisuuden turvallisuuden tekijöitä. Tukena teillä on kansainvälisesti arvostettu koulutus ja kollegat, jotka hekin haluavat parhaansa mukaan auttaa ihmisiä. Tehkää työnne jämäkän oikeudenmukaisesti, mutta inhimillisesti ja erilaiset ihmiset heidän taustansakin huomioon ottaen. Luottakaa koulutuksessanne saamiinne oppeihin, mutta pitäkää itsenne koko ajan tasalla jatkuvan oppimisen kautta. Toivotan teille onnea ja menestystä vaativassa tehtävässänne.