sote, valinnanvapaus ja kestävyysvaje Biomedicum 24.8.2017 Martti Kekomäki
hyvä muistaa, että nyt ollaan korjaamassa Euroopan kaikkein kustannustehokkainta järjestelmää (ECHI 2015 ja 2016): parempi siis olla tarkkana! maamme ottaa ulkomaista velkaa myös 2018 noin koko perusterveydenhuollon verran pulmia tuovat 1) väestön ikääntyminen: tämä tilanne kärjistyy vuoteen 2030 asti 2) teknologian nopea kehittyminen (yleensä = kallistuminen) ja 3) yksilön aseman ja päätäntävallan korostuminen, hedonismi, paternalismin väistyminen 4) sokea usko markkinoiden tehokkuuden voimaan
mitä nimenomaan halutaan? 1) peruspalveluiden tasa-arvoisempaa saatavuutta, saavutettavuutta 2) kustannuskehityksen sopeuttamista kansantulon kasvuvauhtiin 3) toiminnan laadullisten erojen pienentymistä: laadussa on eroja!
kolme (salaista) suomalaista vahvuutta palkkasuhteiset lääkärit yhdessä rakennetut hoitoketjut hetu (!) (näin listasi suomalaisten vahvuudet Dr. Martin Gilbert, M.D., Kaiser- Permanenten suurimman alueorganisaation ex-toimitusjohtaja minulle joulukuussa 2015)
hyvinvointisektorin kokonaiskustannusten hallinnan menetelmät 1: palvelujärjestelmän kaksisuuntainen integraatio, yksi ainoa joukkue! edellyttää samaa ansaintalogiikkaa läpi hoitoketjun ja kattavaa elektronista hyvinvointikertomusta kapitaatiorahoitus eli riskin kantamisesta maksaminen (palveluiden tuottamisen asemesta) budjettiohjaus ( capping ; ml. henkilökohtainen budjetointi) pitkät (=monivuotiset) hoitosuhteet voi edellyttää uusia kannusterakenteita vahva ja laaja-alainen preventiivinen toiminta, ml. koulutus ja työllistäminen koskee varsinkin ikäihmisiä ja syrjäytyviä
hyvinvointisektorin kustannusten hallinnan menetelmät 2: osaoptimoinnin tehokas välttäminen hoitoratkaisujen ja hoitotulosten jatkuva, ajantasainen ja luotettava vertailu eli vertaiskehittyminen (benchmarking) vrt. Intensium Consortium, tavoitteena maksimaalinen allokatiivinen tehokkuus yhtenäinen tuotteistus ja yhtenäinen sisäinen laskentatoimi, tavoitteena maksimaalinen tekninen tehokkuus ja vertailu alihankintatoimen hallinta, mm. PPO (Preferred Provider Organization) ja IPA (Independent Practice Association), edellinen kappaletavaratuotantoon jälkimmäinen osuuskuntamallin mukaisesti riskinkantoon; molemmat kuuluvat asiakassetelin käyttöalueeseen markkinapohjainen kilpailu, jossa maksaja määrää hoitoindikaatiot
nykysoten valinnanvapaus on väärässä jengassa ja yhä vain pulttia väännetään 1) lakiesityksen kapitaatio koskee yksilöä, ei yhteisöä, kuten muualla yhteisöissä riski tasoittuu, yksilöriski vaihtelee maan 20:ssä 0.25 miljoonan ihmisen väestöpohjassa 400-kertaisesti (ääripäät noin 100 ja yli 40 000 euroa/asiakas/v) Johns Hopkinsin (Baltimore) ACG ja UK:n Sollis Ltd yrittävät vasta määrittää yksilöriskiä 2) lakiesityksen valinnanvapauden kapitaatio koskee lähi- ja peruspalveluita mitä ne mahtavat olla??? 3) lakiesitys määrittää taloudellisen riskin ensisijaisesti iän, työssäkäynnin ja sukupuolen perusteella nämä selittävät kustannuksista alle 20 %: eivät riitä riskin arviointiin! 4) vapaa valinta kannustaa mielikuvamarkkinointiin ja ns. epäsymmetristen riskipoolien muodostamiseen:
nykysote on unohtanut ongelmat ja siksi kustannukset kasvavat takuuvarmasti uutena kustannuseränä räjähdysmäisesti kasvavat transaktio- l. vaihdantakustannukset, koska integraatio rikottu: ansaintalogiikka muuttuu hoitoketjun aikana! kapitaatio rakennettu tehottomaksi koska peruspalveluiden määrittely jää täysin tulkinnanvaraiseksi osaoptimointi jatkuu erillinen Kela-rahoitus pysyy Suomessa pyhänä: pimeätä!
tarjotusta sotemallista hyötyvät: suomalaiset juristit USAn transaktiokustannukset n 30 % koko kakusta
tarjotusta sotemallista hyötyvät: suomalaiset juristit USAn transaktiokustannukset n 30 % koko kakusta mielikuvamainoksia näpräävät nikkarit
tarjotusta sotemallista hyötyvät: suomalaiset juristit USAn transaktiokustannukset n 30 % koko kakusta mielikuvamainoksia näpräävät nikkarit kasvottomat kansainväliset suursijoittajat 2 mrd :n sijoitus 5 %:n tuotto-odotuksella merkitsee 100 m :n vuotuista pakoa kansantaloudesta
tarjotusta sotemallista hyötyvät: suomalaiset juristit USAn transaktiokustannukset n 30 % koko kakusta mielikuvamainoksia näpräävät nikkarit kasvottomat kansainväliset suursijoittajat 2 mrd :n sijoitus 5 %:n tuotto-odotuksella merkitsee 100 m :n vuotuista pakoa suomalaisesta kansantaloudesta - mutta kestävyysvaje pahenee.
onko valinnanvapaus mahdollista? on, mutta vaikea toteuttaa tasa-arvoisesti ja tehokkaasti Euroopan Unionin harvimpaan asutussa maassa (vrt. Yhdysvaltojen syrjäseudut) edellyttää, että joko tuottajalla on omassa halussa kaikki palveluintegraatioon tarvittavat osat, siis esimerkiksi yksityinen synnytystoiminta Lapissa, laitoksessa yli 1000 synnytystä/v? yksityinen teho-osasto Lieksassa 24/7? yksityinen lastensuojeluvirasto Kokkolassa (edellyttää viranomaistoiminnan delegoimista, voi olla vaikeata )? tai yksityinen vakuuttaja joutuu ostamaan palvelut julkiselta tuottajalta tuotteet määrittelemättä, sisäinen laskentatoimi puuttuu, kustannukset eivät tiedossa, kaikki hinnat siis hihasta: riitely loputonta
onko valinnanvapaus mahdollisuus? voi olla; jos tyydytään nyt asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjetointiin kummankin arvon määrittää julkinen maksaja
kiitos kiinnostuksestanne! kysymykset ja kommentit osoitteeseen martti.kekomaki@fimnet.fi