1(10) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 364/03/2005 Tilivirastot MAKSULLISEN TOIMINNAN JA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMIEN LAATIMINEN Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin (254/2004) mukaan viraston ja laitoksen on järjestettävä 41 :ssä säädetyn kirjanpitonsa lisäksi toiminnan tuloksellisuuden seuranta (tuloksellisuuden laskentatoimi) siten, että ne tuottavat taloudellisella ja luotettavalla tavalla: 1) viraston ja laitoksen ulkoisen ohjauksen tiedot; sekä 2) 63 ja 65 :ssä säädetyt tilinpäätös- ja toimintakertomustiedot. Asetuksen 65 :n 1 momentin 2 kohdan (254/2004) mukaan tiliviraston tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen tulee sisältää toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta, maksullisen toiminnan tulosta ja kannattavuutta ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuutta sekä niiden kehitystä koskevat tärkeimmät tiedot (toiminnallisen tehokkuuden tiedot). Valtion talousarviosta annetun lain 24 c :n (1216/2003) mukaan Valtiokonttori voi antaa määräyksiä virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen kirjanpidon, maksuliikkeen ja laskentatoimen hoidon, tilinpäätöksen laadinnan sekä muiden taloushallinnon toimintojen ja menettelytapojen yksityiskohdista. Valtiokonttori on tänään antanut talousarviolain 24 c :n nojalla maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelman sekä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatimisesta seuraavan määräyksen. Maksullisen toiminnan erityismääräykset Valtion virastojen ja laitosten maksullisesta toiminnasta on säädetty valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja maksullista toimintaa koskevissa erityislaeissa. Maksullisen toiminnan seurannasta on säädetty valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) sekä valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992). Valtion talousarviosta annetun lain 15 :n 2 momentin (165/1992) mukaan viraston ja laitoksen on järjestettävä maksullisen toiminnan kannattavuuden seuranta siten, että sen vuositulos voidaan esittää viraston tai laitoksen
2(10) tilinpäätöksen yhteydessä, jollei maksullinen toiminta ole vähäistä. Kustannusvastaavuuslaskelman laatimisvelvollisuus ja esittäminen: Maksullisen toiminnan kannattavuuden sekä sen kehityksen seuraamiseksi tiliviraston sekä viraston tai laitoksen, jolle ministeriö on vahvistanut talousarvioasetuksen 11 :ssä säädetyllä tavalla tulostavoitteet (tulosohjattu virasto), tulee laatia kustannusvastaavuuslaskelma varainhoitovuosittain. Kustannusvastaavuuslaskelma laaditaan kustakin seuraavasta maksullisen toiminnan osa-alueesta erikseen: 1. Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet 2. Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet 3. Erityislakien perusteella määrättävät maksut tai hinnoiteltavat suoritteet. Jokaisessa erityislaissa maksulliseksi määriteltyä toimintaa pidetään omana osa-alueenaan. Yksittäisen osa-alueen kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen on tilivirastolle tai tulosohjatulle virastolle pakollista, jos osa-alueen tuotot ovat vähintään 100 000 euroa. Jos osa-alueen 2 suoritteiden tuottamiseen on ollut käytettävissä maksuperustelain 7 :n 1 momentin mukaista hintatukea, osa-alueesta on aina laadittava erilliset laskelmat sekä hintatuetuista että ei-hintatuetuista suoritteista. Kustannusvastaavuuslaskelmat esitetään sitä vuotta koskevassa toimintakertomuksessa, jolta ne on laadittu. Kustannusvastaavuuslaskelmassa on esitettävä toteutunut kustannusvastaavuus varainhoitovuoden lisäksi myös kahdelta edelliseltä varainhoitovuodelta sekä vertailutietona varainhoitovuoden tavoite. Yhteisrahoitteisen toiminnan erityismääräykset Yhteisrahoitteisen toiminnan määritelmä: Yhteisrahoitteisella toiminnalla tarkoitetaan kaikkea viraston viranomaistoimintaan liittymätöntä, vapaaehtoista toimintaa, johon virasto saa rahoitusta joko talousarviotalouden ulkopuolelta tai toiselta virastolta ilman velvoitetta luovuttaa rahoittajalle välitöntä vastiketta. Yhteisrahoitteinen toiminta on yleisintä erilaisessa tiede-, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Talousarviotalouden ulkopuolisia yhteisrahoitteisen toiminnan rahoittajia ovat esimerkiksi EU ja erilaiset kotija ulkomaiset yleishyödylliset yhteisöt. Talousarviotalouden sisäisiä yhteisrahoitteisen toiminnan rahoittajia ovat esimerkiksi Suomen Akatemia ja Tekes. Talousarviotalouden sisäisessä yhteisrahoitteisessa toiminnassa ei ole merkitystä sillä, saako hanketta toteuttava virasto rahoittajalta varoja käyttöönsä laskutta-
3(10) malla tai saamalla kirjausoikeuden rahoittajan momenttiin. Maksullinen toiminta ei ole koskaan yhteisrahoitteista toimintaa. Samoin yhteisrahoitteista toimintaa ei ole esimerkiksi viranomaistoiminta, johon on toiselta virastolta saatu kustannusten korvausta. Kustannusvastaavuuslaskelman laatimisvelvollisuus ja esittäminen: Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden selvittämiseksi tiliviraston sekä viraston tai laitoksen, jolle ministeriö on vahvistanut talousarvioasetuksen 11 :ssä säädetyllä tavalla tulostavoitteet (tulosohjattu virasto), tulee laatia kustannusvastaavuuslaskelma varainhoitovuosittain. Kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen on pakollista, jos tiliviraston tai tulosohjatun viraston yhteisrahoitteiseen toimintaan saama ja varainhoitovuodelle jaksotettu rahoitus on vähintään 100 000 euroa. Kustannusvastaavuuslaskelmien laatiminen Laatimisessa noudatettavat yleisperiaatteet: Maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuotoista, kustannuksista ja kustannusvastaavuudesta. Tietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä arvioitaessa noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Oikeiden ja riittävien tietojen antaminen edellyttää mm. seuraavien asioiden huomioon ottamista: Tuotto- ja kustannustiedot perustuvat kirjanpitoon ja henkilöstökustannusten laskenta perustuu käytössä olevaan toteutuneen työajan seurantaan. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma laaditaan suoriteperusteisesti. Tulot kohdennetaan sille vuodelle, jolloin suorite on luovutettu. Kustannuksiksi kohdennetaan ne kustannukset, jotka ovat aiheutuneet näiden suoritteiden tuottamisesta. Suoriteperusteisuudesta voidaan poiketa pitkäaikaisten hankkeiden osalta. Pitkäaikaiset hankkeet ovat sellaisia loppusuoritteita, joiden valmistusaika ulottuu vähintään kahdelle varainhoitovuodelle. Jos pitkäaikainen hanke laskutetaan valmistusasteen mukaan erinä eri vuosina, voidaan tuotot jaksottaa vastaavalla tavalla. Tällöin kustannukset kohdennetaan sille varainhoitovuodelle, jolle vastaavat tuotot kohdennetaan. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan sisällytetään laskentavuoden kaikki maksullisen toiminnan tuotot ja kustannukset. Kustannusvastaavuuslaskelmaan ei kuitenkaan sisällytetä liikekirjanpidon tilikartan tililajin 305 Tuotot sponsorille tarjottavasta media- ja imagohyödystä mukaisia
4(10) tuottoja ja niitä vastaavia kustannuksia eikä tiliviraston sisäisiä tuotto- ja kustannuseriä. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma laaditaan tulo menon kohdalle -periaatteen mukaisesti. Tällöin rahoittajien rahoitusosuudesta kohdennetaan kullekin varainhoitovuodelle vain hankkeen varainhoitovuodelle kohdennettuja kustannuksia vastaava osuus. Yhteisrahoitteisen toiminnan menot ja mahdolliset muut tulot kuin rahoittajilta saadut rahoitusosuudet kohdennetaan suoriteperusteisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksiin sisällytetään kaikki tästä toiminnasta aiheutuvat kustannukset siitä riippumatta ovatko kustannukset rahoittajan rahoitusehtojen mukaisia tukikelpoisia kustannuksia vai ei. Tuottojen ja kustannusten kohdentamisessa maksullisen toiminnan eri osaalueille ja yhteisrahoitteiseen toimintaan noudatetaan aiheuttamisperiaatetta. Kustannusten osalta varmistutaan erityisesti siitä, että ne sisältävät maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuuden myös viraston yhteiskustannuksista, pääomakustannuksista ja muista laskennallisista eristä lukuun ottamatta yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen pääoman korkokustannusta. Mikäli suoritteiden tuottamiseen tai yhteisrahoitteisen hankkeen toteuttamiseen osallistuu myös muita valtion viranomaisia alihankkijoina tai vastaavalla tavalla, luetaan myös näille aiheutuvat kustannukset maksullisen toiminnan suoritteiden tuottamisesta tai yhteisrahoitteisen hankkeen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Eri vuosien kustannusvastaavuuslaskelmien tulee olla vertailukelpoisia. Tämä edellyttää, että laskentaperusteiden kuten tuottojen ja kustannusten jaksottamista, kohdistamista ja arvostamista koskevien laskentaperusteiden tulee pysyä pääsääntöisesti samana. Mikäli laskentaperusteita joudutaan muuttamaan, muutokset mainitaan laskelmien liitetiedoissa. Olennaisten muutosten vaikutus on eriteltävä. Viraston ohjauksesta ja valvonnasta vastaavien viranomaisten tulee voida varmistua kustannusvastaavuuslaskelmien oikeellisuudesta. Tämä edellyttää, että laskentaperusteet ja niiden mahdolliset muutokset dokumentoidaan tai niiden tulee muutoin olla saatavilla. Valtiokonttori on määrännyt kustannuslaskelmien ja niiden laadintaperusteiden säilytysajoista erikseen. Oikean ja riittävän tiedon saamiseksi kustannusvastaavuuslaskelmia on lisäksi tarvittaessa täydennettävä lisälaskelmilla ja liitetiedoilla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilliset laskelmat maksullisen toiminnan saman osa-alueen erityyppisistä suoritteista tai tilivirastoon hallinnollisesti kuuluvien itsenäisten virastojen, laitosten tai muiden toimielinten maksullisen tai yhteisrahoitteisen toiminnan osa-alueista. Samoin mikäli kolmen vuoden aikasarja ei toiminnan luonteen vuoksi anna riittävää kuvaa maksullisen toiminnan suoritteen todellisesta pitkän aikavälin kustannusvastaavuudesta, tulee kustannusvastaavuuslaskelman liitetietona esittää myös pitkän aikavälin tiedot suoritteen keskimääräisestä kustannusvastaavuudesta.
5(10) Kustannusvastaavuuslaskelmien rakenne: Kustannusvastaavuuslaskelmat laaditaan seuraavien kaavojen mukaisesti. Kaavoissa esitetty kustannuserien ryhmittely erillis- ja yhteiskustannuksiksi on kuitenkin esimerkinomainen. Jos kaavojen mukainen laskelma ei anna riittäviä tietoja kustannusrakenteesta, kyseinen kustannuserä on eriteltävä kaavaa tarkemmin.
6(10) MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot - maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset - vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset - poistot - korot - muut yhteiskustannukset = osuus yhteiskustannuksista yhteensä = kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki
7(10) YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus - EU:lta saatu rahoitus - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset - vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset - poistot - muut yhteiskustannukset = osuus yhteiskustannuksista yhteensä = kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot kustannukset Kustannusvastaavuus-%
8(10) Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotoilla tarkoitetaan virastoa tai laitosta koskevassa maksuasetuksessa tai erityislaissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa mainittujen maksullisten suoritteiden myynnistä saatuja tuottoja lukuun ottamatta valtion liikekirjanpidon tilikartan tiliryhmään 31 kirjattavia vuokra- ja käyttökorvaustuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot käsittävät edellä mainitut vuokra- ja käyttökorvaustuotot, maksullisen toiminnan käyttöomaisuuden myynnistä saadut tuotot, viivästyskorot yms. erät. Muihin tuottoihin saa sisällyttää vain sellaisten käyttöomaisuusesineiden myyntituottoja, jotka ovat olleet maksullisen toiminnan käytössä ja joiden aiheuttamat pääomakustannukset on kohdistettu maksulliselle toiminnalle. Mikäli käyttöomaisuusesineet ovat vain osittain maksullisen toiminnan käytössä ja maksulliselle toiminnalle on siten kohdistettu vain osa pääomakustannuksista, kohdistetaan myyntituottoja maksulliselle toiminnalle vastaavassa suhteessa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saadulla rahoituksella tarkoitetaan valtionhallinnon sisäisiltä rahoittajilta, kuten Suomen Akatemialta, saatua rahoitusta. EU:lta saadulla rahoituksella tarkoitetaan Euroopan yhteisön rahastolta (rakennerahastohankkeet) tai suoraan muulta Euroopan yhteisön organisaatiolta saatavaa rahoitusta. Muulla valtionhallinnon ulkopuolisella rahoituksella tarkoitetaan valtion talousarviotalouden ulkopuoliselta julkishallinnon organisaatiolta, yritykseltä tai muulta yksityissektorin yhteisöltä saatavaa rahoitusta. Yhteisrahoitteisen toiminnan muilla tuotoilla tarkoitetaan mahdollisia muita tuottoja kuin rahoittajalta saatuja tuottoja (esimerkiksi yhteisrahoitteiseen toimintaan liittyviä käyttöomaisuuden myyntituottoja) Maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset Erilliskustannuksilla tarkoitetaan niitä kustannuksia, jotka ovat yksinomaan maksullisen toiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan aiheuttamia. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sisältävät hyödykkeiden suoriteperusteiset ostot. Tilikauden ostomenot oikaistaan suoriteperusteisia tuottoja vastaaviksi kustannuksiksi varaston muutoksen avulla. Henkilöstökustannukset sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot (ennakkoperintälain 13 ) sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilösivukustannukset. Henkilösivukustannuksia ovat mm. palkkaperusteiset eläke-, sosiaaliturva-, tapaturma- ja taloudellisen tuen maksut. Jos maksullisten suoritteiden tuottamiseen tai yhteisrahoitteiseen toimintaan osallistuu myös työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä, luetaan myös työllisyysvaroista maksetut palkat ja muut henkilöstökustannukset maksullisen toiminnan suoritteiden tuottamisesta tai yhteisrahoitteisesta toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Työllisyysvarojen osuus
9(10) suoritteen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista ilmoitetaan laskelman liitetiedoissa. Vuokrat sisältävät toimitila- ja laitevuokrat. Palvelujen ostoihin kuuluvat ulkopuolisilta ostetut palvelut sekä palvelujen tuottajan laskuttamat tarvike- ja matkakustannukset. Palveluiden ostoihin kuuluvat myös sellaiset palkkiot, joista virasto ei maksa sosiaaliturvamaksua (ennakkoperintälain 25 ). Muut erilliskustannukset sisältävät em. ryhmiin kuulumattomat kustannukset. Yhteiskustannukset ovat maksullisen toiminnan, yhteisrahoitteisen toiminnan ja tiliviraston tai tulosohjatun viraston muun toiminnan yhteisesti aiheuttamia. Maksullisen toiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan osuuteen yhteiskustannuksista luetaan kaikki ne kustannukset, joilla on aiheutumisyhteys maksulliseen toimintaan. Kohdistettaessa virasto- tai tulosyksikkötason yhteiskustannuksia maksulliselle toiminnalle tai yhteisrahoitteiselle toiminnalle voidaan volyymipohjaisten jakoperusteiden (kuten toiminnan henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset) sijasta käyttää muita aiheuttamisperiaatteen mukaisia jakoperusteita. Näiden tulee perustua dokumentoituihin selvityksiin. Mikäli yksittäiset henkilöt tekevät sekä maksullisia suoritteita tai yhteisrahoitteista toimintaa että muita suoritteita tai muuta toimintaa kuin yhteisrahoitteista toimintaa, työkustannusten jakoperusteena käytetään työaikaa. Tukitoimintojen kustannukset -rivillä esitetään maksullisen toiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan osuus viraston yhteisten tukitoimintojen kustannuksista. Jos maksullisella toiminnalla tai yhteisrahoitteisella toiminnalla on erilliset tukitoiminnot, tukitoimintojen kustannukset käsitellään erilliskustannuksina. Poistot ovat käyttöomaisuusesineiden taloudelliselle pitoajalle jaksotettuja kuluosuuksia. Tämä jaksotus tehdään suunnitelman mukaan. Korot lasketaan sekä vaihto- että käyttöomaisuudelle. Vaihto-omaisuuden korko lasketaan varastoon varainhoitovuoden aikana keskimäärin sidotulle pääomalle. Käyttöomaisuuden korko lasketaan käyttöomaisuuteen varainhoitovuoden aikana keskimäärin sidotulle pääomalle. Korko lasketaan varaston ja käyttöomaisuuden joko alkuperäisestä hankintahinnasta, jolloin korkokantana käytetään nimelliskorkoa tai jälleenhankintahinnasta, jolloin korkokantana käytetään reaalikorkoa. Laskelman liitetiedoissa ilmoitetaan, onko käytetty nimelliskorkoa ja alkuperäistä hankintahintaa vai reaalikorkoa ja jälleenhankintahintaa. Nimelliskorko ja reaalikorko lasketaan Valtiokonttorissa vuosittain ja ilmoitetaan tilivirastoille vuoden alussa. Korkokustannusten sisällyttämisessä laskelmiin noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Korkokustannusta ei sisällytetä yhteisrahoitteisen toiminnan pääomakustannuksiin. Muut yhteiskustannukset sisältävät muut kuin edellä mainitut yhteiskustannukset. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan maksullisen toiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannusten ja yhteiskustannusten summaa.
10(10) Voimaantulo ja kumottavat määräykset Tämä määräys tulee voimaan välittömästi ja ensimmäiset tämän määräyksen mukaiset kustannusvastaavuuslaskelmat laaditaan varainhoitovuodelta 2005. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmiin ei kuitenkaan vuonna 2005 sisällytetä vertailutietoja edellisiltä vuosilta. Varainhoitovuodelta 2006 laadittaviin kustannusvastaavuuslaskelmiin esitetään yhteisrahoitteisesta toiminnasta vertailutietona vuoden 2005 toteutuneet tiedot. Tällä määräyksellä kumotaan Valtiokonttorin 21.10.2003 antama määräys Kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen (278/03/v447/531/2003). Lisätietoja tähän määräykseen liittyvistä asioista antavat Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksessa Jaakko Heiskanen (09) 7725 415, Hannu Koponen (09) 7725 404 ja Pirjo Rautio (09) 7725 407. Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi. Pääjohtaja Jukka Wuolijoki Toimialajohtaja Mikko Kangaspunta