Liikuntatieteen päivät, Jyväskylä 30.08. 01.09.2017 Professori Marketta Kyttä Rakennetun ympäristön laitos Aalto Yliopisto Urbaani ympäristö liikkumisympäristönä
Yhdyskuntasuunnittelu ja terveys on kova juttu (Boarnet, 2006)
Ympäristöterveystutkimuksen kaksi aaltoa Ympäristön epäsuoratterveyttä edistävät piirteet (1990 ) Ympäristön suoratsairastuvuutta aiheuttavat piirteet
Lihavien 25-65-vuotiaiden osuus vuosina 1978-2015 (BMI>30) itse raportoitu paino ja pituus 25 20 15 Miehet Lihavien (BMI>30) osuus (%) 20-64- vuotiaista 1978-2015 itse raportoitu paino ja pituus Miehet Naiset Lihavien (BMI>30) osuus (%) 20-64- vuotiaista 1978-2015 itse raportoitu paino ja pituus Naiset 10 5 0 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Tutkimus terveyttä edistävän elinympäristön piirteistä Aktiivinen elämäntapa ja fyysinen terveys Elvyttävät ympäristöt ja henkinen hyvinvointi?
Paikkalähtöinen ihmis-ympäristö-tutkimus Pehmeä paikkatieto Kova paikkatieto
Miksi pehmo-gis paikkatietoa? Pehmeän paikkatiedon analysointi suhteessa kovaan paikkatietoon TUTKIMUKSELLISET SOVELLUKSET METODI VUOROVAIKUTTEISEEN SUUNNITTELUUN Osallisten tiedon kiinnittyminen suunnitteluratkaisuihin
Online-palvelu: Maptionnaire Laadi kysely Kerää aineistoa Analysoi & visualisoi tuloksia ja kerro niistä Kokeile www.maptionnaire.com
Esimerkkiprojekteja
PehmoGIS vuorovaikutteisen suunnittelun ja tutkimuksen työkaluna 2011 JÄLKEEN YLI 140 Maptionnaire PROJEKTIA PAIKKA- LÄHTÖINEN TUTKIMUS 218 804 OSALLISTUJAA VUORO- VAIKUTTEINEN SUUNNITTELU YLI 330 Maptionnaire PROJEKTIA
Sovelluksia tutkimuksessa ja vuorovaikutteisessa suunnittelussa ERI TEEMAT Sosiaalinen kestävyys Tiiviin yhdyskuntarakenteen hyväksyttävyys Ekosysteemipalvelujen saavutettavuus Active living -tutkimus Koettu turvallisuus Muistojen ympäristö Arkipalvelujen saavutettavuus Elämäntavat jne. ERI ASUKASRYHMÄT Lapset, ikääntyneet Urbaanit heimot SUUNNITTELUN ERI VAIHEET Käynnistys, Suunnitteluratkaisut, Päätöksenteko, Toteutus, Arviointi ERI MITTAKAAVAT Sisätiloista naapurustoihin, kaupunkeihin ja alueisiin SUUNNITTELUN KOULUKUNNAT Tietoon perustuva suunnittelu Vuorovaikutteinen suunnittelu Itseorganisoituva osallistuminen
Urbaani onni -tutkimus TEKES-hanke 2009-2010 Marketta Kyttä, Anna Broberg, Maarit Kahila, Sanna Iltanen ym.
Tiivistämispolitiikka Kuva: Sirkku Huisko
Urbaani onni -tutkimus Töölö Kallio Pohjois-Haaga Kannelmäki Lassila Kontula Mellunmäki Kysely syksyllä 2009 3119 vastaajaa www.pehmogis.fi/helsinki Suvela Leppävaara Matinkylä Soukka
Pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä laatutekijöitä Ympäristö on kaunis Kävellen tai pyörällä liikkuminen on sujuvaa Luonnonläheinen Rauhallinen Harrastus- ja tekemismahdollisuudet ovat hyvät Ympäristö on siisti Rentouttava Julkisilla liikennevälineillä liikkuminen on sujuvaa Palvelut ovat hyvät Oman elämäntavan toteuttaminen onnistuu hyvin Tunnelmaltaan elävä Sosiaalinen turvallisuus on hyvä Historian havina tuntuu Kutsuva Meluton Rakentamisen väljyys on sopiva Asukkaiden kirjo on sopiva Lapsiystävällinen Naapurit elävät yhdessä sopuisasti Rakentamisen tiiviys on sopiva Ympäristö on viimeisteltyä Alueen maine on hyvä Sosiaalinen elämä on vilkasta Asukkaat pitävät hyvää huolta ympäristöstä Kulttuurielämä on vilkasta Minulle tärkeät ihmiset ovat lähellä Liikenneturvallisuus on hyvä Asukkaat välittävät toisistaan Autolla liikkuminen on sujuvaa Sopivan yllätyksellinen Asumisen hinta-laatusuhde on kohdallaan Paikan ilmeeseen vaikuttaminen on mahdollista = Ympäristön tunnelma = Ympäristön ulkoinen ilme = Sosiaalinen ilmapiiri = Ympäristön toimintamahdollisuudet 0 200 400 600 800 1000 1200 1400
Kokemukselliset kartat eri kaupunginosista (tässä: Kannelmäki)
Yksilöllisesti herkkä yhdyskuntarakenteen analyysi
Kovan ja pehmeän paikkatiedon yhdistäminen: Yhdyskunnan tiiviys & koettu laatu 100 90 Koettu laatu 80 70 60 50 40 30 < 20 20-40 40-70 70-100 100-130 130-160 160-190 > 190 Asuntoja/ ha Urbaani onni -tutkimus Koettu Overall laatu perceived kokonaisuudessaan quality Ulkoinen The appearance ilme Toiminnalliset The functional possibilities mahdollisuudet Tunnelma The atmosphere Sosiaalinen The social life elämä Brittitutkimus (Bramley et al 2009) Perceived Koettu laatu environmental quality Pride, Ylpeys, attachment kiintymys Social Sosiaalinen interaction vuorovaikutus Safety Koettu turvallisuus Perceived Lähipalvelujen environmental käyttö quality Kyttä, M. Broberg, A., Haybatollahi, M., & Schmidt- Thomé, K. (2016) Urban happiness Context-sensitive study of the social sustainability of urban settings. Environment and Planning B: Planning and Design, vol 43, 34 57.
Välilliset vaikutukset! YHDYSKUNTA- RAKENNE KOKEMUKSELLISET JA KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT HYVINVOINTI- VAIKUTUKSET TULOS: Tiiiviys nostaa elinympäristön koettua laatua JOS se tuo palveluja lähemmäksi Keskusta-alueet Tiiviys -Homeᵃ (.91**) -Floor (.98**) -Block (.87**) -E-Value (.91**) ns Positiivinen laatuverkko -Social quality (.34**) -Atmosphere (.66**) -Functional quality (.42**) -Appearance (.56**).33** Negatiivinen laatuverkko -Social quality (.60**) -Atmosphere (.53**) -Functional quality (.41**) -Appearance (.56**).43** -.29** Koettu laatu -Social quality (.75**) -Atmosphere (.88**) -Functional quality (.61**) -Appearance (.73**).20** Hyvinvointi -Health (.53**) -Quality of life (.83**) -Happiness (.72**) Arkiverkko -Shopping (.36**/.26**) -School (.03/.14**) -Work (.57**/.06) -.13*
Välilliset vaikutukset YHDYSKUNTA- RAKENNE KOKEMUKSELLISET JA KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT HYVINVOINTI- VAIKUTUKSET Esikapunkialueet Tiiviys -Homeᵃ (.97**) -Floor (.96**) -Block (.46**) -E-Value (.87**).34** Viherrakenne -.09* Positiivinen laatuverkko -Social quality (.29**) -Atmosphere (.54**) -Functional quality (.45**) -Appearance (.61**).20** Negatiivinen laatuverkko -Social quality (.56**) -Atmosphere (.69**) -Functional quality (.37**) -Appearance (.58**).39** -.26** Koettu laatu -Social quality (.74**) -Atmosphere (.90**) -Functional quality (.56**) -Appearance (.78**).23** Hyvinvointi -Health (.49**) -Quality of life (.87**) -Happiness (.68**) Miksi lähellä olevia palveluja ei koeta myönteisesti lähiössä? -Park (.42**) -Forest (.74**) -Water (.15**) Arkiverkko ns -Shopping (.26**) -School (.14**) -Work (.06).08*
HUOM! Myös viheralueet kokemuksellisesti äärimmäisen tärkeitä! Viherrakenteen % osuus Tiiviys Green structure proportion 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 + - + - Housing units/ha 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Lapsiystävällinen elinympäristö Kids out ja Lasten Turku tutkimushankkeet Opetus- ja kulttuuriministeriö, TEKES Anna Broberg, Nora Fagerholm, Marketta Kyttä, Maarit Kahila ym.
Kyselyt lasten liikkumisesta ja tärkeistä paikoista HELSINKI TURKU Kysely syksyllä 2009 Kysely keväällä 2008 901 vastaajaa, 5011 merkityksellistä paikkaa 1837 vastaajaa, 12 343 merkityksellistä paikkaa www.pehmogis/helsinkilapset www.pehmogis.fi/turku
Hieno metsä! Jos tää hakataan, hakkaan sut! Tässä aikuiset painavat kaasujalkaa! Lapset kommentoivat Lauttasaarta Metsässä voi nauttia hiljaisuudesta Tykkään hiekkarannasta Täällä on paljon roskia viikonloppujen jälkeen
Turun eri osien lapsi-ystävällisyys Broberg, A. Kyttä, M. & Fagerholm, N. (2013) Child-friendly Urban Structures: Bullerby Revisited. Journal of Environmental Psychology., Vol 35, 110 120.
Lasten koulumatkojen aktiivisuus Broberg, A., Sarjala, S. (2015). School travel mode choice and characteristics of the urban built environment: The case of Helsinki, Finland. Transport Policy 37, 1 10..
Mikä ongelma?
JUURI NYT! Yksilöllisen elinpiirin dynaaminen mallinnus Staattinen bufferi kodin ympärillä Dynaaminen, yksilöllinen polygoni PhD project of Kamyar Hasanzadeh, 2017
Dynaamisen mallin arviointi VIISI HYPOTEESIA Kattavuus: Mallin tulisi kattaa selvästi enemmän elinpiirin arkisia kohteita Ikä: Elinpiirin koon tulisi korreloida henkilön iän kanssa (Yen, Michael, & Perdue, 2009) Yhdyskuntarakenne: Tiiviisti rakennetuilla alueilla elinpiirin koon tulisi olla pienempi arkipalvelujen hyvän saavutettavuuden takia (Krizek, 2003; Van Vliet, 1983)? Hyvinvointi: Elinpiirin koolla ja aktiivisen liikkumisen osuudella tulisi olla yhteys hyvinvointiin (Milton et al., 2015; Perchoux et al., 2013) Alueellisuus: Samalla alueella asuvien ihmisten elinpiirien pitäisi muistuttaa toisiaan enemmän kuin muiden alueiden asukkaiden elinpiirejä (Vallee et al., 2014) Hasanzadeh, K. Broberg, A. & Kyttä, M. (2017) Where is my neighborhood? A dynamic individual-based definition of home ranges and implementation of multiple evaluation criteria. Applied Geography 84,1-10.
Aktiivinen ikääntyminen Tiina Laatikaisen väitöskirjahanke Aktiivisen arkiliikkumisen ja yhdyskuntarakennetta kuvaavien muuttujien välinen korrelaatio Yhdyskuntarakenteen käveltävyys,261** Asuntotiheys,255** Asukastiheys,257** Kävelyreittien määrä,270** Risteystiheys,235** Urheilupaikat,220** Viherrakenne -,101** Kysely syksyllä 2015 1139 55-75-vuotiasta vastaajaa
Tuore tutkimus: mukana 14 kaupunkia, 10 maata, 5 mannerta Fyysistä aktiivisuutta selittivät: Asukastiheys p=0 001 Risteystiheys p=0 019 Julkisen liikenteen pysäkkitiheys p=0 0007 68 89 min/viikko enemmän fyysistä aktiivisuutta Puistojen määrä p=0 010 Sallis, J.F. et al. (2016) Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: a cross-sectional study. The Lancet 6736(16):348.
Seuraava askel dynaamisten elinpiirien mallinnuksessa Staattinen bufferi kodin ympärillä Dynaaminen, yksilöllinen polygoni Sisäisesti dynaaminen elinpiiri PhD project of Kamyar Hasanzadeh, 2017
Yksilöllisten elinpiirien keskittyneisyys Arkiset aktiviteettipaikat keskittyvät & muodostavat klustereita (vrt. Flamm and Kaufmann, 2006) PÄIVÄKOTI KAUPPA KOTI
Elinpiirityyppejä MONOSENTRINEN BISENTRINEN POLYSENTRINEN 23 % 7 % 70 % Monocenter Bicenter Polycenter 34
Alustavia tuloksia Polysentrisyys & asukasryhmät Yleisintä korkeimman tuloluokan omaavilla Yleisintä kaupunkien reuna-alueilla asuvilla Polysentrisyys & liikkuminen Kulkumuoto polysentrisillä harvimmin aktiivinen: Polysentrinen 48% Bisentrinen 55% Monosentrinen 60% Polysentrisyys & hyvinvointi Mitä polysentrisempi elinpiiri, sitä parempi koettu elämänlaatu (r =.07, p <.05) Mitä monosentrisempi elinpiiri, sitä parempi koettu terveys (r = -.03, p <.05) 35
Lineaariset puistot! Brown, G. Schebella, M.F. & Weber, D. (2014) Using participatory GIS to measure physical activity and urban park benefits. Landscape and Urban Planning, 121, 34-44.
Aktiviteetit veden äärellä Kysely syksyllä 2013 2121 vastaajaa water.softgis.fi Laatikainen, T. Piiroinen, R. Lehtinen, E. & Kyttä, M. (2017) PPGIS approach for defining multimodal travel thresholds: accessibility of popular recreation environments by the water. Applied Geography, Vol 79, 1, 93-102. "Copyright Liikennevirasto /Digiroad 2012
Kohti vaikuttavaa asukastietoa Helsingin yleiskaava
Vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun haasteita VAIN KOURALLINEN IHMISIÄ OSALLISTUU OSALLISTU- MINEN ON VAATIVAA KÄYTÄNNÖT VAIHTELEVAT TIETOA VAIKEA HYÖDYNTÄÄ LIIAN MYÖHÄINEN OSALLISTUMINEN OSALLISTUMISEN VAIKUTTAVUUS?
Helsinki 2050 kysely: tiivistämispolitiikan hyväksyttävyys! helsinki.asiatkartalle.fi
3745 vastaajaa, lähes 33 000 paikannusta Population of Helsinki Respondents Age group
Rakentamisen paikat ja suojeltavat viheralueet
Konflitipotentiaalianalyysi Täydennysrakentamisen puolustajat dominoivat Viheralueiden säilyttämistä toivovat dominoivat Ristiriitaiset mielipiteet
Vertailu
Osallisten mielipiteen ja kaavaluonnoksen vertailu Asukkaiden paikannukset Kaava-alueen sisällä (%) Tärkeät viheralueet 1515 (25 %) Ehdotuksia uusista rakentamisalueista 9580 (61 %) Kaava-alueen ulkopuolella (%) 4476 (75 %) 6138 (39 %) TOTAL (%) 5991 (100 %) 15718 (100 %)
KYSELYAINEISTO: Tukea ajatukselle kaupunkibulevardeista?
Pehmeän paikkatiedon hyödyntäminen Lahdessa PehmoGIS data kaupungin paikkatietojärjestelmässä Tietoa lapsilta 59 päiväkodista Luonnonympäristöt joita käytetään varhaiskasvatuksessa Reitit näihin paikkoihin Asumakaava ei huomioinut lasten käyttämää reittiä yksityisen tontin läpi. Reitti on nyt merkitty v. 2016 kaavaluonnokseen.
Riittävän tiiviin, samalla vihreän elinympäristön suunnittelu!
KIRJALLISUUTTA Kiitos! Broberg, A. Kyttä, M. & Fagerholm, N. (2013) Child-friendly Urban Structures: Bullerby Revisited. Journal of Environmental Psychology. Vol. 35, 110 120. Brown, G. & Kyttä, M. (2014) Key issues and research priorities for public participation GIS (PPGIS): A synthesis based on empirical research. Applied Geography 46, 122-136. Gottwald, S. Laatikainen, T. Kyttä, M. (2016) Exploring the usability of PPGIS among older adults: challenges and opportunities. International Journal of Geographical Information Science, 1-18. Hasanzadeh K., Broberg A., Kyttä M, (2017) Where is my neighborhood? A dynamic individual-based definition of Home zones, Journal of Applied Geography. Accepted to be published, 2017. Kahila, M. Broberg, A. Kyttä, M. & Tyger, T. (2016) Let the citizens map - Public participation GIS as a planning support system in Helsinki 2050 master planning process. Planning practice and research, 31, 2, p. 195-214. Kyttä, M. Broberg, A., Haybatollahi, M., and Schmidt-Thomé, K. (2016) Urban happiness Context-sensitive study of the social sustainability of urban settings. Environment and Planning B, vol 47, 1-24. Kyttä, M. Broberg, A. Tzoulas, T. & Snabb, K. (2013) Towards contextually sensitive urban densification: location-based softgis knowledge revealing perceived residential environmental quality. Landscape and Urban Planning, Vol 113, May 2013, 30-46. Laatikainen, T. Tenkanen, H. Kyttä, M. & Toivonen, T. (2015) Comparing conventional and PPGIS approaches in measuring equality of access to urban aquatic environments. Landscape and Urban Planning, Vol 144, 22 33. Laatikainen, T. Piiroinen, R. Lehtinen, E. & Kyttä, M. (2017) PPGIS approach for defining multimodal travel thresholds: accessibility of popular recreation environments by the water. Applied Geography, Vol 79, 1, 93-102.