10 SOMMITTELUSÄÄNTÖÄ JA ESIMERKKEJÄ Valokuvassa ei ole merkityksellistä vain se mitä kuvaat vaan myös miten teet sen. Huono sommittelu voi tehdä kuva-aiheesta tylsän, mutta kekseliäällä sommittelulla saat tavanomaisestakin aiheesta mielenkiintoisen kuvan. Alla 10 vinkkiä, jotka on helppo pitää mielessä kuvatessa. Niiden avulla voit saada kuviisi uutta potkua! Kaikkea tuskin kannattaa yrittääkään ympätä joka kuvaan. Harjoittele jokaista kohtaa erikseen, vähitellen opit soveltamaan sommittelun periaatteita kuviisi luontevasti ja tiedostamatta. Opit niiden vaikutuksen kuvaan ja voit käyttää niitä tarkoituksellisesti kuvien parantamiseen. Kuvauskohteita on niin monia, että yhtä sääntöä ei voi antaa. Se mikä toimii yhdessä kuvassa, ei välttämättä toimi toisessa. Sommittelun ei tarvitse olla monimutkaista. On olemassa satoja kirjoja teorioista ja säännöistä: kolmanneksen sääntö ja kultainen leikkaus esimerkiksi. Jos noudatat kirjaimellisesti jotain lakia, menetät kuvistasi spontaania ilmaisua. Pidä mielessäsi yksinkertaiset periaatteet, ja mieti, kuinka sovellat niitä kuviisi. Käytä sommittelua aihetta tukevana ilmaisukeinona. Tärkeintä on ymmärtää millä tavalla sommittelun suhteen tekemäsi valinnat vaikuttavat kuvaan. Voit vaikuttaa katsojan elämykseen kun tiedät kuinka jotkut visuaaliset asiat toimivat ja miten saat nuo efektit kuvaan. Kuvan kehystäminen kuvahetkellä, polttovälin valinta tai kohteen sijainti kuvaalalla voivat olla ratkaisevia asioita. Sommittelun hallitsemisen lisäksi tekninen osaaminen on tärkeää. Parhaisiin kuviin pelkkä tekniikka ei riitä, henkeä salpaavat kuvat vaativat hyvän visuaalisen otteen. Tässä sinulle 10 avainasiaa, jotka vaikuttavat visuaaliseen kokonaisuuteen. Lähde: http://www.digitalcameraworld.com/2012/04/12/10-rules-of-photo-composition-and-whythey-work/ 1
10 SOMMITTELUSÄÄNTÖÄ JA MITEN NE VAIKUTTAVAT 1. Pelkistäminen. Kuva copyright Jure Kravanja Kun katsot kohdetta paljaalla silmällä, aivot poimivat näkymästä pääkohteen nopeasti. Kamera ei kuitenkaan osaa korostaa kuvan pääaihetta, ilman, että kuvaaja vaikuttaa siihen. Kuvassa näkyy yhtä vahvoina kaikki se, mitä kameran edessä on. Miten toimia; valitse pääasiallinen kohde ja zoomaa niin, että kohteesta muodostuu kuvan pääasia. Jos et voi jättää kuvan ulkopuolelle häiritseviä kohtia, niin yritä ainakin saada ne taka-alalle. Toinen vaihtoehto on tehdä väkisin mukaan tulevista elementeistä osa kuvan tarinaa, ottaa ne mukaan pääkohteiksi. Silhuetit, tektuurit, muodot ovat elementtejä, jotka voit huoletta ottaa mukaan pelkistettyihin kuviin. Toistuva muoto tuo kuvaan rytmiä. Miksi tämä toimii Mitä pelkistetympi kuva, sitä suurempi vaikutus yksittäisellä elementillä on. 01: OTA KUVA TARPEEKSI LÄHELTÄ 02 SIHUETIT JA MUODOT OVAT VOIMAKKAITA ELEMENTTEJÄ 03 TÄSSÄ KUVASSA PALLON RAKENTEEN MUODOSTAMAT LINJAT VETÄVÄT KATSEEN KOHTI KESKUSTAA JA PÄÄAIHETTA 2
2. Täytä kuva-ala. Mieti, onko taivaalla merkitystä. Kuva copyright Jure Kravanja Kun kuvaat laajaa maisemaa, on vaikea päättää kuinka suurena pääkohde pitäisi saada kuvaan, että se erottuisi, kuinka lähelle pitäisi zoomata. Itse asiassa liian paljon tasaväristä taivasta on joskus liian paljon tyhjää. Usein maisemakuvassa on liikaa maisemaa, katsojan on vaikea ymmärtää, mikä on kuvaajan tarkoittama pääasia. Mieti, onko taivaan ja horisontin mukaan ottaminen ollenkaan tärkeää. Päätä kuvaatko avaruutta vai maata. Löytyykö maisemasta joku mielenkiinnon kohde. Zoomaa siis vähän lähemmäksi kohdetta ja täytä kuva-ala maisemalla, kokeile jättää taivas ja horisontti kokonaan kuvasta pois. Tässä kuvassa anna kohteelle sen ansaitsema tila 01: TÄYTÄ KUVA-ALA PÄÄKOHTEELLA, JÄÄ VÄHEMMÄN TILAA KATSETTA HAJOITTAVALLE SEKAVUUDELLE 04:MAISEMAKUVASSA PÄÄKOHTEEN SIJOITTAMINEN YLÄKOLMANNEKSEEN TEKEE KUVASTA EPÄTAVANNOMAISEN JA SIKSI KIINNOSTAVAN. 03: TÄSSÄ KUVASSA MAASTONMUODOT MUODOSTAVAT KATSEELLE LINJAT 3
3. Kuvasuhde Kuva copyright Andy Lea Suurin osa kuvista tulee otettua vaakakuvina. Ensinnäkin on helpompi pidellä kameraa vaakaasennossa. Toiseksi, horisontti istuu helpommin leveään kuvaan. Myös liike on helppo saada osumaan kuva-alalle kun se on leveä. Kuvatessa kannatta kuitenkin kokeilla aina myös pystykuvan toimivuutta. Kuvan saa usein tosin helposti rajattua pystykuvaksi jälkeenpäinkin. Kameran kuvasuhde ei aina sovellu kuvan aiheeseen. Käytä rohkeasti muitakin suhteita. Jos et osaa päättä vaaka vai pysty, ota molemmat ja päätä myöhemmin 01: JOS KOHDE EI TUNNU ISTUVAN KUVASUHTEESEEN, VOIT RAJATA SEN MYÖHEMMIN SOPIVAKSI 02: KOKEILE PYSTYKUVIEN KUVAAMISTA 03: HUOMAA, ETTÄ KAMERAN KUVASUHDE EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE SE, JOLLAISENA KUVAT PRINTATAAN 4
4. Vältä keskeissommittelua Kuva copyright Piriya Pete Wongkongkathep Usein tulee sijoitettua pääkohde kuva-alan keskelle. Kuvaaja haluaa varmista, että kaikki oleellinen mahtuu mukaan kuvaan. Kuitenkin tällöin kuvasta usein puutuu jännite. Helppo tapa on noudattaa kolmanneksen sääntöä. Jaa mielessäsi kuva-ala kolmeen osaan vaakatasossa ja pystytasossa, sijoita kohde suunnilleen johonkin leikkauskohdista. Aivan niin helposti kuva ei takuuvarmasti onnistu. Kun siirrät kohteen pois keskeltä, pitäisi kuvaan löytää joku tasapainottava elementti, jotta lopputulos ei painottuisi liikaa kohteeseen. Puhutaan visuaalisesta tasapainosta, joka syntyy vastakohtien avulla. Tummaa ja vaaleaa tasapainoisesti tai vastavärejä. Tasapainon löytämiseen ei voi antaa mitään sääntöä. Harjoittelemalla opit pian näkemään mitkä elementit tasapainottavat toisiaan ja milloin kuva on harmoninen. Luota intuitioon ja usko omaan näkemykseesi. Tee kuvistasi mielenkiintoisempia muuttamalla painopistettä 01: ÄLÄ TAKERRU KOLMANNEKSEN SÄÄNTÖÖN. SIIRRÄ VAIN KOHDE POIS KESKELTÄ 02: ETSI KUVAAN MUKAAN JOKU TASAPAINOTTAVA SIVUKOHDE, TÄSSÄ KUVASSA SE ON VAALEA LUMILUOLAN SUUAUKKO 03: TÄSSÄ KUVASSA TYHJÄ TILA OIKEALLA PELKISTÄÄ KUVAA JA TUO PÄÄKOHTEEN ESIIN. KIIPEILIJÄN KATSEELLE JÄÄ TILAA 5
5. Katsetta kuljettavat linjat Kuva copyright Fernand Hick Huonosti sommiteltu kuva jättää katsojalle epäselväksi, mitä pitäisi katsoa. Hänen huomionsa ei kiinnity mihinkään vaan katse vaeltaa kuvassa ilman päämäärää. Sisällyttämällä kuvaan jokin katsetta ohjaava elementti, kuvaaja voi määrätä katsojan katseen liikkeen kuva-alalla. Linjojen avulla kuvaan voi saada voimakkaan kolmiulotteisuuden tunnun. Mutkitteleva linja kuljettaa katseen läpi koko kuvan kohti pääkohdetta. Linjoja on kaikkialla, seinissä ovissa. Niitä muodostavat tiet, polut, sähkölinjat katsetta voidaan ohjata myös näkymättömillä linjoilla, kuten kuvassa olevan henkilön katseen suunnalla ti liikkeen suunnalla. Siis linjat ovat tärkeä sommitteluelementti 01: ESIMERKKIKUVASSA ON VOIMAKAS LINJA, ET VOI ESTÄÄ KATSETTASI SEURAAMASTA SITÄ. 02: KAUKAISUUTEEN HÄIPYVÄT TOLPAT MUODOSTAVAT KOLMIULOTTISEN NÄKYMÄN 03: AITATOLPPIEN JONO JOHDATTAA KATSEESI KUVAN KOHTEESEEN, PIENEEN HAHMOON KUVA-ALAN REUNASSA. 6
6. Käytä lävistäjiä Kuva copyright Jure Kravanja Horisontaaliset linjat tuovat kuvaan rauhallisen ja staattisen tunnelma. Pystylinjat ilmentävät pysähtyneisyyttä ja pysyvyyttä. Jos haluat kuvaan draamaa, liikettä ja mielenkiintoista tunnetta, käytä muussa suunnassa kuva-alan lävistäviä linjoja. Kuvaan sellaisia voi tuoda vaihtamalla kuvakulmaa tai polttoväliä. Epätavalliset kuvakulmat muodostavat kiinnostavia linjoja, koska perspektiivi vääristyy. Laajakulmaisilla polttoväleillä tai kallistamalla kameraa alas tai ylös, kuvaan saa uuden kuvakulman. Joskus lävistäjiä voi tehdä kuvaan heilauttamalla kamera kuvattaessa. Epäterävyys tuo kuvaan uudenlaisen efektin. Menetelmää (Dutch Tilt) voi kuitenkin soveltaa vainharvoin. Hyvä osata koska.diagonaalilinjat tuovat kuvaan voimaa ja liikettä 01: KÄYTTÄMÄLLÄ LAAJAKULMAOBJEKTIIVIA, TULET LUONEEKSI DIAGONAALEJA AUTOMAATTISESTI 02: MATALA KUVAKULMA PAKOTTAA KALLISTAMAAN KAMERAA, MIKÄ VOIMISTAA LÄVISTÄVIÄ LINJOJA 03: LINJAA ON VAHVISTETTU JÄTTÄMÄLLÄ TILAA HEVOSTEN LIIKKEEN SUUNTAAN 7
7. Tilaa liikkeen suuntaan Kuva copyright Max Earey Vaikka kuvaaja pysyy paikallaan, voi kuvaan saada liikkeen tunnun. Kuvaa katsottaessa nähdään mitä on tapahtumassa ja aivomme välittömästi muodostavat kuvan tapahtuman jatkosta. Katse siirtyy automaattisesti liikkeen suuntaan. Jos liikkeen suuntainen katse törmää kuvan reunaan ja jatkaa ulos kuvasta, katsojan tunne ei ole hyvä. Sama tulee muistaa myös ihmisiä kuvatessa. Kuvattavan katseelle on hyvä jättää tilaa. Siis kohteen edessä saisi mieluusti olla enemmän tilaa kuin sen takana. Miksi näin 01: LIIKKUVA AUTO TARVITSEE TILAA MINNE LIIKKUA, JOS TILAA EI OLE, KUVA NÄYTTÄÄ OUDOLTA. 02: KUVASSA TIEN VOIMAKKAAT LINJAT VOIMISTAVAT LIIKKEEN TUNTUA. JOS AUTO OLISI HIEKKAKENTÄLLÄ, SE EI NÄTTÄISI LIIKKUVAN YHTÄ NOPEASTI. 03: KUVAAJA ON KALLISTANUT KAMERAA VOIMISTAAKSEEN LIIKETTÄ 8
8. Tausta Kuva copyright John Powell Älä keskity pelkästään kohteeseen, tarkkaile myös taustaa. Mieti millä täytät kuvan, kohteella vai kaikenlaisella sälällä. Taustaa ei useinkaan voi eliminoida, mutta sitä voi kontrolloida, heikentää sen vaikutusta. Olet varmaan huomannut, että siirtymällä hiukan, voit vaikuttaa taustaan paljon. Taustan saa sumeaksi käyttämällä pientä syväterävyyttää eli suurta aukkoa tai pidentämällä polttoväliä. Kaikki tietysti riippuu siitä, onko tausta oleellinen osa kuvan sisältöä ja tarinaa. Tausta voi olla arvoitus, kuten yllä olevassa kuvassa. Miksi olkoonkin tylsää puuhaa, mutta tausta on saatavakuntoon 01: KÄYTÄ PITKÄÄ POLTTOVÄLIÄ JA SUURTA AUKKOA KAUKANA OLEVAN TAUSTAN SUMENTAMISEKSI 02: TÄYTÄ KUVA-ALA KOHTEELLA: TAUSTALLE JÄÄ VÄHEMMÄN TILAA 03: KIINNITÄ HUOMIOTA KUVAKULMAAN JA SIJOITTUMISEESI KUVATTAVAN JA TAUSTAN SUHTEEN 9
9. Käytä värejä luovasti Kuva copyright Jure Kravanja Kirkkaat päävärit kiinnittävät huomiota ja näyttävät silmään hyviltä, kun niillä on kontrastina vastaväri. On kuitenkin muitakin konsteja muodostaa värikontrasti. Värikkäät kuvaelementit yksivärisellä taustalla esimerkiksi. Yllättävää kyllä, yhden värin eri sävyjä sisältävät kuvat ovat mielenkiintoisia. Maisemakuva on parempi, jos valo on pehmeä ja hämärä. Kuvan voi siis rajata myös värien mukaan. Esimerkkejä: abstraktin kuvan muodostaminen onnistuu värejä käyttämällä 01: SININEN MUODOSTAA KELTAISEN TAI ORANSSIN KANSSA VASTAVÄRIKONTRASTIN, JOKA ON TEHOKAS EFEKTI. 02: RAJAAMINEN ON OLEELLINEN ASIA KUN KÄYTÄT VÄRIKONTRASTIA 03: VAHVA ORANSSI ON TEHOKAS, KOSKA SE ON SIJOITETTU SIVUUN. KUVITTELE MILTÄ KUVA NÄYTTÄISI, JOS ORANSSI OLISI KESKELLÄ- 10
10. Säännöt on tehty rikottavaksi Kuva copyright John Powell Sommittelu on visuaalista puhetta, sommittelun avulla voit kertoa tarinan. Ihan samalla tavalla kun joskus kirjoittaessa tai puhuessa käytämme huomiota herättävää tai provosoivaa, sääntöjä rikkovaa kieltä tarkoituksena herättää huomiota, voimme kuvasta tehdä mielenkiintoisen rikkomalla yleispäteviä sääntöjä. Vahinkoja ei lasketa. Sääntöjä ei voi tarkoituksellisesti rikkoa, ellei tunne niitä. Paras tapa on keskittyä ilmaisuun yhden vaikutustavan kautta kerrallaan, ettei kuvasta tule täysin käsittämätön. Katsoja kuitenkin lähtökohtaisesti katsoo kuvaa luontaisella tavalla olettaen sen olevan sääntöjen mukainen. Vaikka kuinka yritetään opetella hyvän kuvan muodostaminen hyvän sommittelun ja visuaalisten periaatteiden mukaan, löytyy aina upeita kuvia, joissa niitä ei ole noudatettu. Jotta kuva olisi tolkullinen riko vain joitain sääntöjä, älä kaikkia. 01:NAISEN KATSEELLE EI OLE JÄTETTY TILAA. KATSOJAN KATSE JOUTUU HETI KUVAN ULKOPUOLELLE. KUETN HUOMAAT, SE KUITENKIN PALAA VÄLITTÖMÄSTI TAKAISIN KUVAN TOISEEN REUNAAN 02:MIEHEN KATSE MUODOSTAA LINJAN KANHDEN HENKILÖÄN VÄLILLE 03: PÄÄKOHDE ON TERÄVÄ, JA SIJOITETTU HYVIN KOLMANNESTEN LEIKKAUSKOHTAAN. MISHAHMO TASAPAINOTTAA. TAUSTA ON SUMEA, JOLLOIN ETUALA EROTTUU. KOLMIULOTTEISUUS VOIMAKAS. 11