Päätös. Etelä-Suomi Nro 211/2012/1 Dnro ESAVI/232/04.08/2010

Päätös Etelä-Suomi Nro 211/2012/1 Dnro ESAVI/232/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Päätös Borealis Polymers Oy:n Polypropeenituotannon toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 506, 19.5.2003 lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, Porvoo. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL 330 06101 Porvoo Yritys- ja yhteisötunnus: 1592102-1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Borealis Polymers Oy:n Polypropeenituotanto sijaitsee Porvoossa Kilpilahden teollisuusalueella. Toiminta sijoittuu Borealis Polymers Oy:n omistamille kiinteistöille Muovitehdas II 638-468-5-4 ja Muovitehdas I 638-468-1-130 Toimialatunnus: 20160 (TOL 2008) HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 31.12.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 4 e), 5 a) ja 6 a) mukaan. Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden Polypropeenituotantoa koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 506, 19.5.2003 toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2008 mennessä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 09 6150 0533 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 1) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 4 e) ja 6 a). MERKINTÖJÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Borealis Polymers Oy:n Polypropeenituotantoa koskevan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen (ESAVI/232/04.08/2010) kanssa on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ollut käsiteltävinä samanaikaisesti ympäristöluvan tarkistamishakemukset, jotka koskevat Borealis Polymers Oy:n Borstarkoetehtaan toimintaa (ESAVI/229/04.08/2010), LDPE-tuotantoa (ESAVI/ 230/04.08/2010) ja PE2-tuotantoa (ESAVI/231/04.08/2010) sekä Ashland Finland Oy:n polyesterituotantoa (ESAVI/182/04.08/2010). MUUT VIREILLA OLEVAT ASIAT Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on siirtänyt 31.5.2010 päivätyllä kirjeellä seuraavat asiat Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi: Borealis Polymers Oy:n LDPE- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan selvitys soihdun aiheuttaman melun vähentämisestä (7.4.2010). Borealis Polymers Oy:n LDPE-, PE2- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan pohjavesitarkkailun kehittämistä koskeva lausunto (Ramboll Finland Oy, 7.4.2009). Borealis Polymers Oy:n suunnitelmaselostus mittauskaivolle tulevien jätevesien näytteenoton ja vuotojen kannalta riittävän viipymän varmistamiseksi jätevesien johtaminen jätevesialtaan kautta merivesialtaaseen (Pöyry Environment Oy, 23.3.2009). Borealis Polymers Oy:n LDPE-, PE2- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan ja Ashland Finland Oy:n muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus (Pöyry, 20.4.2007).

3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.5.2003 antama ympäristölupapäätös No YS 506, joka koskee Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden polypropeenituotantoa. Vaasan hallinto-oikeuden 22.12.2005 antama päätös numero 05/0430/3 edellä mainitusta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.10.2006 antama vesilain (264/1961) mukainen päätös nro 30/2006/2 Neste Oil Oyj:lle, joka koskee veden johtamista merestä Porvoon tuotantolaitoksille. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 18.4.2006 päivätyllä kirjeellä No YS 599 Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden jätevesien tarkkailuohjelman muutoksen. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 14.6.2002 Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (päivätty 10.12.2001). Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksytty tarkkailuohjelmaan tarkennuksia ja muutoksia 18.3.2005, 29.3.2007 ja 16.8.2007 päivätyillä kirjeillä. Tällä hetkellä Porvoon edustan merialuetta tarkkaillaan 8.2.2011 päivätyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2011 2020, Ramboll Finland Oy). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt toiminnalle useita lupia. Lista myönnetyistä luvista (tilanne 27.9.2012) on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Ympäristövahinkovakuutus Ympäristövahinkovakuutus nro 48-01025-0, Pohjola. Kaavoitustilanne Asemakaava Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava). Se on ajantasaistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 7.4.2000 vahvistamalla rakennuskaavan muutoksella (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava). Borealis Polymers Oy:n toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on ko. asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Osayleiskaava Sköldvikin asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa oikeusvaikutteinen vuonna 1988 vahvistettu ja vuonna 1989 lainvoiman saanut

4 Sköldvikin osayleiskaava. Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Kullovikenin pohjoispuolella on maataloudelle varattujen alueiden lisäksi rakennussuojelualueiksi merkittyjä (SR) alueita (Kullogård ja Nygård). Kilpilahden osayleiskaava on vahvistettu 1988 ja päätös sai lainvoiman 1989. Osayleiskaavan osittainen kumoaminen uuden tien vuoksi sai lainvoiman 20.6.2007. Muuttuneiden liikennejärjestelyjen, Kilpilahdentien yleisja tiesuunnitelman sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi koko Sköldvikin osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna 2007. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueen kattavassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa koko Kilpilahden teollisuusalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jalostamon satama-alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Maakuntakaavassa on Kilpilahden uuden tieyhteyden läheisyyteen osoitettu laajoja aluevarauksia teollisuutta, työpaikkoja, kiviainesten ottoa, yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteen käsittelyä varten. Kilpilahden teollisuusalueen ympärille on merkitty vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä Seveso II -direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke (sev 1). Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Samoin teollisuusalueen ympärille on merkitty Kilpilahden suojavyöhykkeet 2 (sv2) ja 1 (sv1). Merkinnöillä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia ympäröivät ulompi (sv2) ja sisempi (sv1) suojavyöhyke. Suojavyöhykkeillä rajoitetaan alueen maankäyttöä. Uusi maakuntakaava korvasi vuosina 1981 2000 vahvistetut viisi seutukaavaa ja vuonna 2002 vahvistetun maakuntakaavan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella noin 11 km:n etäisyydellä Porvoon kaupungin keskustasta. Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Nybyn kylän asutukseen ja maanviljelyspeltoihin, idässä Svartbäckin selän merialueeseen, etelässä Svartbäckin kylään ja lännessä Fågelmossenin suoalueisiin. Kilpilahden teollisuusalueesta on pääosa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja satama) käytössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden lisäksi muita kemian alan yrityksiä, kuten Neste Renewable Fuels Oy:n biodiesellaitokset, StyroChem Finland Oy:n (polystyreeni), Ashland Finland Oy:n (polyesterihartsi), M-I Finland Oy:n (FIA-tehdas), Oy AGA Ab:n (hiilidioksidin talteenotto, ilmakaasu ja

5 maakaasun nesteytys), Oy Innogas Ab:n (nestekaasun täyttö) ja Fingrid Oyj:n (kaasuturbiinivoimalaitos) tuotantolaitokset. Polypropeenituotanto (PP-tuotanto) sijaitsee Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueella. PP-tuotannon pohjoispuolella sijaitsee LDPE-tuotanto, koillispuolella Ashland Finland Oy:n polyesterituotanto ja itäpuolella Borstar-koetehdas. Länsipuolella sijainnut Finnplast Oy:n PVC-tuotannon rakennukset putkistoineen ja säiliöineen on purettu vuonna 2008. Eteläpuolella sijaitsee soihtualue, saniteettijätevesien puhdistamo ja muovitehtaiden säiliöalue. Kahden kilometrin säteellä Borealis Polymers Oy:n muovitehtaista asuu noin 700 henkilöä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tullessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin kolminkertaistuu. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 600 metriä muovitehtaiden alueesta etelään. Nybyn kylä (noin 50 asukasta) ja Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsevat tehdasalueelta pohjoiseen Porvoon moottoritielle johtavan tien varressa noin kahden kilometrin päässä muovitehtaista. Kulloon koulu ja sen yhteydessä toiminut päiväkoti muuttivat vuoden 2009 alusta lukien Kulloon uuteen sivistyskeskukseen noin kuuden kilometrin päähän muovitehtaista. Edellisessä lupahakemuksessa mainittu Fortumin asuinalue on purettu. Pohja- ja pintavesi sekä maaperä Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueen geologinen rakenne muodostuu vuorottelevista avokallioista ja suopainanteista. Alue ei ole tärkeää pohjavesialuetta. Geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Geohydrologisen tutkimuksen mukaan pohjaveden virtaus suuntautuu raja-tuille alueille, ns. pohjaveden virtauskanaviin ja ovat siten hallittavissa. Pohjavesien virtaussuunta tehdasalueilta on mereen. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja -puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama-alueelle. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2007 (Borealis Polymers Oy. Muovitehtaiden alueen maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 28.3.2008). Valko- ja voiteluöljyputkirikkoalueella, LDPE:n yksikköjen A C alueilla ja niiden eteläpuolella SLOP-pumppaamon ja VAC-tislaamon alueella sekä purettujen EDC-säiliöiden alueella todettiin ylemmän ohjearvon (VNA 214/2007) ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. EDC-säiliöiden eteläpuolella todettiin korkeita ftalaattipitoisuuksia. Lisäksi todettiin selvästi kohonneita haitta-

6 ainepitoisuuksia huokoskaasuissa isododekaanivuotoalueella sekä jätevesialtaiden lähialueilla, vaikka näillä alueilla maaperässä ei todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Myös useilla muilla alueilla todettiin jäämiä ja pienempiä haitta-ainepitoisuuksia. Havaitut haitta-aineet ovat suureksi osaksi hiilivetyjä, jotka näkyvät öljyanalyysissä. Kloorautuneita haihtuvia yhdisteitä todettiin vain pieniä pitoisuuksia. Suuria ftalaattipitoisuuksia ja metallipitoisuuksia havaittiin vain paikoitellen. Ramboll Finland Oy:n esittämän arvion ( Borealis Polymers Oy. Muovitehtaiden maaperän terveys- ja ympäristöriskien arviointi, Ramboll Finland Oy, 6.4.2009) mukaan välitöntä kunnostustarvetta alueella ei ole. Ramboll Finland Oy:n tekemän riskiarvion mukaan maaperässä olevilla haitta-aineilla ei ole olemassa merkittävää kulkeutumisriskiä. 1970-luvulla toimineen VCM-tehtaan maaperävuotojen seurauksena kahden valuma-alueen pohjavesissä havaitaan kohonneita pitoisuuksia kloorattuja hiilivetyjä, jotka ovat pääasiassa 1,2-dikloorietaania. Ilmanlaatu Vuonna 2011 mitatut ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet alittivat Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon mittausverkoston kaikilla mittausasemilla valtioneuvoston ilmanlaadusta säätämät raja- (VNA 38/2011) ja ohjearvot (VNp 480/1996). Riemarin ja Mustijoen mittausasemilla mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alhaisempia kuin vuosina 2007 2010 mitatut pitoisuudet. Vuonna 2011 Mustijoen asemalla mitatut typenoksidipitoisuudet alittivat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot selvästi. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina 2007 2010 mitatut pitoisuudet. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt. Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli vuonna 2011 keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa (VNA 38/2011) annettu tavoitearvo ylittyi heinäkuussa Mustijoen mittausasemalla kolmasti. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan yleensä Etelä-Suomessa usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa selvästi otsonin kaukokulkeutumiseen. Kilpilahden teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt ilmaan olivat alueen yhtiöiden vuoden 2011 päästöraporttien mukaan noin 5 570 tonnia, typen oksidien päästöt noin 3 160 tonnia ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt noin 3 990 tonnia. Laskelmissa ja arvioissa ovat mukana ainoastaan kiinteät päästölähteet, ei liikenteen aiheuttamat päästöt. Rikkidioksidipäästö oli samaa luokkaa kuin vuosina 2007 2010. Typen oksidien päästöt olivat samaa tasoa kuin vuosina 2007 2010. VOC-päästöt olivat samaa luokkaa kuin vuosina 2007 2009 mutta alhaisemmat kuin vuonna 2010.

7 Suojelualueet Fågelmossenin Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva rauhoitettu (YSA 204140) suoalue alkaa Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen länsipuoliselta rajalta. Natura-alue Boxin suot (FI0100068) käsittää Fågelmossenin lisäksi Vaxesmossenin (Sundsmanmossen) ja Stormossenin suot. Alueella on tavattu useita valtakunnallisesti uhanalaisia perhoslajeja. Klobbuddenin luonnonsuojelualue (ULH 26.1.1973) sijaitsee noin kolme kilometriä muovitehtaista itä-kaakkoon. Yksittäisiä suojelukohteita on lisäksi Illvardenin saaressa sekä öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut. Veden laadun muutokset Svartbäckinselän tuotantotaso on pysynyt entisellään, mutta lievä fosforipitoisuuden nousu ennakoi rehevöitymistä. Klorofylli-a:n pitoisuus on lievästi noussut viime vuosikymmenellä. Typen pitoisuus on nykyisin noin 500 g/l ja fosforin 35 g/l. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Svartbäckinselkä on yhteisrajoitteinen, mutta alue on Porvoon merialueista lähimpänä typpirajoitteisuutta. N/P-suhdeluku oli 1980-luvun alussa noin 14, kun se nykyisin on 11 12. Svartbäckin pohjaeläintiheydet ovat laskeneet 1980-luvulta lähtien ja pohjaeläimistön tila on heikko varsinkin ulommilla syvännepaikoilla. Pohjasedimentin öljypitoisuudet ovat olleet korkeita Svartbäckinselän keskiosissa ja alhaisin alueen eteläosan sedimenttinäytteissä. Svartbäckinselkä on tärkeä silakan poikasten kasvualue ja merkittävä ammattikalastusalue. Suomenlahdelle 1970-luvulla tulleiden suolapulssien vaikutus toi Turskan alueen kalasaaliiseen. Tolkkisten länsipuolella, Svatrbäckinselän pohjukassa pohjaeläinbiomassat ja lajisto ovat viime vuosikymmenen aikana vakiintuneet, vaikka likaantuneisuus leimaa aluetta. Valkokatkaa on viimeksi tavattu alueella vuonna 1983. Öljysataman ja merivesitunnelin alueiden pohjaeläimistö on Tolkkisten aluetta häiriintyneempi. Näillä alueilla on sedimentistä todettu kohonneita öljypitoisuuksia ja dioktyyliftalaattia (DOP). Vinyylikloridin tuotannosta aiheutunut sedimenttien pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle Svartbäckinselällä. Merivesitunnelin alueelta todettiin vuoden 1983 tutkimuksissa PAH-yhdisteisiin kuuluvaa fenantreenia. Viimeisimmät vuoden 2007 sedimenttien dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat alhaisia. Pitoisuudet täyttivät ruoppausmassojen meriläjitykselle annetut kriteerit. Alueelta pyydetyistä kaloista ja siellä sumputetuista simpukoista on todettu kloorifenoleita ja haihtuvia hiilivetyjä. Hartsihappoja on todettu sumputetuissa kaloissa Kartanonlahden ja öljysataman alueella. 2000-luvulla tutkituista kaloista ja liejusimpukoista todettiin dioksiinia ja furaania jopa siinä määrin, etteivät tutkitut kampelat olisi kelvanneet myyntiin. Kaiken kaikkiaan vesiympäristölle haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pieniä ja pitoisuudet laskemaan päin niin sedimenteissä kuin eliöissäkin.

8 Mereen Sköldvikin edustalle johdetun lämpökuorman vaikutusta veden laatuun ei ole ollut havaittavissa. 1990-luvulla purkutunnelin alue pysyi sulana ja lämpötila kohosi noin kahdella asteella 4 5 metrin paksuisessa vesikerroksessa 15 metrin syvyydessä talviaikana. Kalvön itäpuolen syvänteessä on viime vuosina todettu hapen vajausta. Melu Kilpilahdessa petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden melulähteet ovat pääosin jatkuvasti käynnissä. Syntyvä melu on yleensä tasaista ympäri vuorokauden ja laajakaistaista. Jatkuvasti toimivien kiinteiden laitteiden lisäksi melua synnyttävät säiliöauto- ja junaliikenne, satamassa purkavat laivat sekä turvasoihdut. Näistä turvasoihdut aiheuttavat poikkeustilanteissa melutason selvää nousua ja meluvyöhykkeen kasvua. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kilpilahden alueelle on rakennettu uusi tieyhteys maanteiden 170 (Helsingintie) ja 148 (Nesteentie) välille noin kuuden kilometrin matkalle. Uusi tie ohittaa Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolelta yhtyen maantiehen 148 Kulloon entisen koulun eteläpuolelta. Merkittävimmät yksityistiejärjestelyt ovat Borealiksen uusi tieyhteys Y4 ja yhteys Y6 Borealikselta Spjutsundintielle (maantie 1534). Borealiksen yhteys tulee toimimaan teollisuusalueen toisena pääsuuntana ja palvelee suurta osaa lännestä tulevaa liikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnan yleiskuvaus Borealis Polymers Oy hakee Polypropeenituotannon toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (No YS 506, 19.5.2003) lupamääräysten tarkistamista. Toiminnassa ei ole tapahtunut luvan myöntämisen jälkeen merkittäviä muutoksia. Toiminnanharjoittaja suunnittelee nostavansa tuotannon kapasiteetin tasolle 250 000 tonnia vuodessa. Polypropeenituotanto on käynnistetty vuonna 1988. Prosessi on italialaisen Himont-yhtymän kehittämä Spheripol-prosessi. Nykyinen tuotantokapasiteetti on 180 000 tonnia vuodessa, joka suunnitellaan nostettavaksi tasolle 250 000 t/a. Tuotannosta noin 90 % viedään ulkomaille, lähinnä Eurooppaan. Polypropeenista valmistetaan erilaisia kalvoja, kuituja sekä ruiskupuristus- ja ekstruusiotuotteita. Lisäksi tuotannossa syntyy ns. off-spec muovimateriaalia lähinnä laadunvaihtojen yhteydessä. Tämä materiaali on toimitettu raaka-aineeksi Ravago Distribution Center N.V.:lle Belgiaan ja Lassila & Tikanoja Oyj:lle Kotkaan. Jatkossa kaikki syntyvä off-spec muovimateriaali toimitetaan Lassila & Tikanoja Oyj:lle Kotkaan. Vuonna 2010 Polypropeenituotannossa syntyi PE-scrapia yhteensä 1 759 tonnia. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintalukuja vuodelta 2011.

9 Tuotantopäivät 362 Käyntiaika (h/a) 8 683 Henkilökunta (kpl) 43 Tuotanto (t/a) polypropeeni 195 507 Tuotanto Spheripol-prosessissa voidaan valmistaa kolmea eri peruspolymeerityyppiä, jotka ovat homopolymeeri, random-kopolymeeri ja heterofaasinen kopolymeeri. Homopolymeeri on puhdasta polymeeriä. Kopolymeereissä on polypropeenin joukossa vaihteleva määrä eteenijohdannaisia. Eri polypropeenilaadut luokitellaan sulaindeksin, eteenipitoisuuden ja lisäaineistuksen mukaan. Näitä kolmea ominaisuutta muuttamalla ja yhdistämällä saadaan kuhunkin käyttösovellukseen parhaiten sopiva tuote. Katalyytin valmistus ja syöttö, esipolymerointi ja polymerointi Homopolymeerin valmistus tapahtuu kahdessa identtisessä loopreaktorissa, joihin syötetään propeenia, katalyyttiä ja vetyä. Katalyytti muodostuu Ziegler-Natta-tyyppisestä titaanikatalyytistä ja kahdesta kokatalyytistä, joina toimivat trietyylialumiini (TEAL) ja silaanipohjainen donori. Kiinteä katalyytti disperkoidaan öljy-/rasvaseokseen. Katalyytin osat syötetään aktivointisäiliöön tietyssä suhteessa. Katalyyttikompleksi esipolymerisoidaan ja esipolymeroitu tuote syötetään loop-reaktoriin. Polymerointireaktio on eksoterminen. Loop-reaktoreissa kiertävän nestemäisen propeenin paine on noin 35 bar ja lämpötila pidetään 70 C:ssa reaktorien vaipassa kiertävän jäähdytysveden avulla. Polymeroitumisreaktiossa propeeni polymeroituu katalyyttipartikkelin ympärille. Reaktiossa syntyvän polypropeenipartikkelin viipymäaika loop-reaktorissa on keskimäärin 2 tuntia. Random-kopolymeerin valmistus eroaa homopolymeerin valmistuksesta siten, että loop-reaktoreihin syötetään propeenin, vedyn ja katalyytin lisäksi eteeniä. Eteenin määrä on 1 3 % syötettävän propeenin määrästä. Heterofaasinen kopolymeeri valmistetaan siten, että reaktoreissa tehty homopolymeeri ohjataan korkeapaine-erotuksen jälkeen kaasufaasireaktoriin. Kaasufaasireaktoriin syötetään propeenia, eteeniä ja vetyä, jotka reagoivat homopolymeeripartikkelin huokosissa. Syntyvää tuotetta kutsutaan heterofaasiseksi kopolymeeriksi. Kaasufaasireaktorilta tuote ohjataan matalapaine-erotuksen kautta jälkikäsittelyyn samalla tavalla kuin homopolymeerit. Polypropeenin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa polymeroinnin aikana säätämällä loop-reaktoreihin syötettävän vetymäärää. Vety vaikuttaa polypropeenin moolimassaan. Random-kopolymeerien valmistuksessa loopreaktoreihin syötettävän eteenin määrää säätämällä voidaan vaikuttaa syn-

10 tyvän polymeerin mekaanisiin ominaisuuksiin, esimerkiksi iskunkestoon. Heterofaasisen kopolymeerin valmistuksessa polymeerin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa säätämällä loop-reaktoreihin syötettävää vetymäärää ja säätämällä kaasufaasireltoriin syötettävien propeenin ja eteenin määrää. Loop-reaktoreihin ja kaasufaasireaktoriin syötettävä vety vaikuttaa syntyvän polypropeenin moolimassaan, kun taas kaasufaasiin syötettävillä eteenillä ja propeenilla säädetään polypropeenin mekaanisia ominaisuuksia. Kaasun poisto ja monomeerin talteenotto Toisesta loop-reaktorista polymeerilietettä siirretään jatkuvasti korkeapainekaasunerotussäiliöön höyryvaippaputkessa, jossa reagoimaton monomeeri höyrystyy. Erotussäiliöstä lähtevä kaasu pestään, nesteytetään ja palautetaan prosessiin. Pieni osa kierrätettävää kaasua poistetaan eteenilaitokselle propaanipitoisuuden pitämiseksi halutulla tasolla reaktoreissa. Polymeeri syötetään matalapainekaasunerotussuodattimeen, jonka operointipaine on lähellä ilmanpainetta. Vapautuva monomeeri paineistetaan, pestään ja yhdistetään korkeapainekaasunerotussäiliöstä tulevaan virtaan. Jos tehdään homo- tai random-kopolymeeriä, kaasu ajetaan suoraan korkeapainekaasunerotuksesta matalapainekaasunerotukseen. Kun tehdään blokkipolymeeriä, ajetaan kaasut korkeapainekaasunerotuksesta kaasufaasireaktoriin. Block-tyyppinen kaasufaasireaktori Kaasufaasireaktori on leijupetireaktori, jossa valmiiseen polymeeriin polymeroidaan lisäksi propeenia ja eteeniä iskulujuuden parantamiseksi. Kaasufaasireaktorin jälkeen polymeeristä poistetaan reagoimaton monomeeri matalapainekaasunerotussuodattimessa sekä eteeni erotetaan ja kierrätetään kaasufaasireaktoriin. Polymeerin höyrytys ja kuivaus Kaasunerotuksen jälkeen polymeerin joukkoon ajetaan matalapainehöyryä, jonka tarkoituksena on deaktivoida katalyytti täydellisesti ja höyrystää pois polymeeriin liuennut monomeeri. Vapautuvasta kaasusta pestään polymeerihiukkaset ja erotetaan vesi. Monomeeri palautetaan matalapainerotuskaasunsuodattimeen. Höyrynkäsittelysäiliöstä polymeeri johdetaan polymeerinkuivaimeen, jossa polymeerin höyrytyksessä absorboitunut vesi poistetaan kuumalla typellä (noin 100 C). Typpi kiertää suljetussa kierrossa. Kuivauksen jälkeen polymeeri siirretään pneumaattisesti typpikuljetuksella välisiilon kautta pelletoitavaksi. Purkausjärjestelmä, oheisyksiköt, propeenin puhdistus ja vedyn komprimointi Laitoksella on korkeapaine- ja matalapainepurkausjärjestelmä hätäalasajoa varten. Järjestelmä on varustettu sykloonilla, jotta polymeeriä ei pääse soihtulinjaan. Alueella on lisäksi metanoliveden jäähdytysyksikkö,

11 Soihtujärjestelmä Energiantuotanto instrumentti-ilman varajärjestelmä (boosterkompressori) ja lauhteenkeruujärjestelmä. TEAL-linjojen huuhteluun ja matalapainekiertokaasun pesuun käytetään vaseliiniölyä. Käytetystä öljystä poistetaan TEAL-jäämät käytetyn öljyn hapetusyksikössä. Patterirajalta tuleva propeeni ajetaan COS-poistimien (COS = karbonyylisulfidi, katalyyttimyrkky) kautta ja kuivataan. Alueella on myös vedyn komprimointiyksikkö ja varavetyjärjestelmä (vetykontit). Polymeerijauheen varastointi ja pelletointi Välisiiloista polymeeri siirretään pelletointirakennuksen katolla olevaan yläsiiloon, josta polymeeri syötetään ekstruuderin syöttösekoittimelle. Sekoittimella polymeeriin sekoitetaan lisäaineita, kuten antioksidantteja, UVstabilaattoreita ja työstöä helpottavia lisäaineita. Tätä lisäaineistettua osaa kutsutaan masterbatchiksi ja se on suuruudeltaan noin 3 % ekstruuderiin syötettävästä kokonaispolymeerimäärästä. Sekoittimelta esisekoite syötetään ekstruuderille, jossa muovi sulaa ja sekoittuu kulkiessaan ekstruuderin ruuviosan läpi. Ruuvi puristaa muovin ekstruuderin reikälevyn läpi vesitilaan, jossa syntyvät nauhat leikataan pelleteiksi. Pelleteistä erotetaan vesi pellettikuivaimessa. Pelletit seulotaan ja siirretään pneumaattisesti ilmalla ensin blendereihin, joissa tuotantoerä sekoitetaan (homogenisoidaan), minkä jälkeen se siirretään varastosiiloihin. Tuotteet toimitetaan asiakkaille bulk-toimituksina tai pakattuina oktabiineihin tai säkkeihin. Soihtujärjestelmään kerätään keskitetysti kaikki hiilivetyjä sisältävät kaasuvirrat, kuten hiilivetysäiliöiden, hiilivetyjä käsittelevien laitteistojen ja putkistojen varoventtiilien vuotokaasut. Käytössä olevan mastosoihdun suurin soihdutusteho on 200 t/h. Suurta soihdutustehoa tarvitaan esimerkiksi hätäalasajotilanteessa tai varoventtiilin lauetessa. Soihdutettavat kaasut kerätään kokoojalinjaan. Kaasut johdetaan pisaranerotus- eli soihdutussäiliöön. Soihdussa palaa aina pilot-liekki (3 poltinta), jota ylläpidetään propaanivarastosäiliöstä tulevan propaanin avulla. Varajärjestelmänä on pullopropaani. Polypropeenituotannossa on käytössä yksi varavoimageneraattori, jota käytetään mahdollisissa sähkökatkostilanteissa sekä koekäytetään noin tunnin ajan kuukaudessa toimivuuden varmistamiseksi. Moottorin GE-3903 polttoaineteho on 0,6 MW, savukaasut poistetaan 2 metriä korkean piipun kautta ja arvioitu käyntiaika on 12 h/a. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Vesienhallintajärjestelmä Borealis Polymers Oy ja Ashland Finland Oy ovat toimittaneet yhteisen suunnitelman vesienhallintajärjestelmän kehittämisestä ( Muovitehtaiden

12 vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus, Pöyry, 20.4.2007) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Borealis Polymers Oy on lisäksi toimittanut suunnitelman jätevesijärjestelmien muutoksista (Pöyry Environment Oy, 20.4.2009) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Nykytilanteen yleiskuvaus Polypropeenin öljystä puhdistetut prosessivedet, Borstar-koetehtaan jälkikäsittelyn jätevedet, ylijäämälauhteet, polypropeenin ja säiliöalueiden sadevedet sekä pohjavesistripperissä puhdistettu vesi johdetaan ilmastusportaiden kautta jätevesialtaaseen. Pohjavesikaivoista pumpattava vesi, jota ei puhdisteta, johdetaan jätevesialtaaseen. Viipymä altaassa on useita vuorokausia, jonka aikana osa jätevesiin joutuneesta hienojakoisesta kiintoaineesta sedimentoituu ja osa kevyistä hiilivedyistä haihtuu. Jätevesialtaasta vedet johdetaan määrämittauksen ja näytteenoton jälkeen merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Vesimäärä on 450 000 600 000 m 3 /a. LDPE-laitoksen ja Borstar-koetehtaan prosessivedet johdetaan öljynerotusaltaaseen (API) ja siitä mittauskaivon kautta merivesitunneliin. Pääkytkinlaitoksen, käyttöhyödykealueen ja LDPE-laitoksen sadevedet ja pesuvedet sekä muovitehtaiden vesilaitoksen liete (180 000 m 3 /a) johdetaan mittauskaivon kautta merivesitunneliin. Mittauskaivossa on määrämittaus, harjavälppä ja automaattinen näytteenotto. Vesimäärä on 450 000 530 000 m 3 /a. Tuotevarastoalueen sadevedet, sekoitelaitosten sade- ja prosessivedet sekä säiliöautopesuaseman pesuvedet johdetaan sadevesiviemäristöä pitkin sadevesialtaaseen. PE2-tuotannon prosessi- ja laattavedet johdetaan kiintoaineen ja muovipölyn erotusaltaan (Skimmer Pit) kautta tuotevarastoalueen sadevesiviemäriin. Sadevesialtaassa painavimmat partikkelit painuvat pohjaan. Kelluvan aineksen pääsy pumppaamoon estetään vesirajassa olevalla levyseinällä ja sen takana olevalla harjavälpällä. Sadevesialtaasta vedet pumpataan merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Purkuviemärissä on mittapatokaivo, missä mitataan sadevesialtaalta ja jätevesialtaalta johdettavien vesien yhteismäärä. Määrä on 1 000 000 1 300 000 m 3 /a. Merivesitunneliin johdetaan vesiä mittauskaivon ja ajokuiluun asennetun purkuviemärin kautta 1 015 000 1 450 000 m 3 /a. Suunnitelma toimenpiteistä Toimitetussa suunnitelmassa on esitetty seuraavia toimenpiteitä. Muovitehtailla otettaisiin käyttöön tasausaltaat 1 ja 2 sekä varoaltaat 1 ja 2. Tasausaltaan 1 tilavuus olisi 10 400 m 3. Siihen johdettaisiin kaikki tällä hetkellä mittauskaivoon viemäröidyt vedet, Polypropeenituotannon prosessivedet öljynerotuksen kautta ja salaojavedet, tasausaltaan 2 vedet sekä varoaltaiden puhtaat vedet. Tasausaltaassa 1 kiintoaine erottuisi pohjalle. Vedet johdettaisiin välppäämön (kiintoaineen poisto) kautta merivesitunneliin.

13 Tasausaltaaseen 2 johdettaisiin LDPE-tuotannon prosessi- ja sadevedet, käyttöhyödykealueen ja tuotevarastoalueen sadevedet, osa suljetun Pekeman kaatopaikan suotovesistä sekä säiliöautopesuaseman vedet sadevesiviemäristöä pitkin. PE2-tuotannon prosessi- ja laattavedet johdettaisiin kiintoaineen ja muovipölyn erotusaltaan (Skimmer Pit) kautta tuotevarastoaltaan sadevesiviemäriin. Tasausaltaan 2 vesitilavuus olisi noin 2 100 m 3. Varoaltaaseen 1 johdettaisiin tasausaltaaseen 1 normaalisti johdettavia vesiä prosessihäiriötilanteissa, polyesterituotannon viemärivedet palonsammutustilanteissa ja polyesterintuotannon biologisen puhdistamonkapasiteetin ylittävät virtaamahuiput. Varoaltaaseen 2 johdettaisiin tasausaltaaseen 2 normaalisti johdettavia vesiä silloin, kun altaaseen johtavan viemäriverkoston alueella on palonsammutustilanne tai prosessihäiriötilanteissa. Varoaltaan 1 vesitilavuus olisi 14 000 m 3 ja varoaltaan 2 vesitilavuudeksi on suunniteltu 10 000 m 3. Suunnitelman toteuttaminen Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut 12.7.2011 hakemuksen täydennyksessä, että Borealiksen muovitehtaitten mittauskaivon yhteys merivesitunneliin suljetaan ja vedet johdetaan flotaatioaltaalle muovipölyn/pellettien erotusta varten. Tälle altaalle tuodaan myös Polypropeenituotannon prosessi- ja sadevedet. Flotaatioaltaalta vesi pumpataan maa-altaalle (jätevesiallas), josta se lasketaan merivesitunneliin. Samalla polypropeenin blendereiden pesuvesille rakennetaan erillinen muovipölyn erotussäiliö ennen flotaatioallasta. Mittauskaivon ja flotaatioaltaan välille rakennetaan maan alle nk. tasausallas, jonka muodostaa DN1200 putki. Tasausaltaan tarkoitus on tasoittaa äkillisiä vesimääriä esimerkiksi rankkasateen aikana, jottei flotaatioaltaan toiminta häiriinny. Tämän hankkeen toteutus aloitettiin elokuussa 2011 ja muutos kokonaisuudessaan otetaan käyttöön kesällä 2012. Neste Oil Oyj:n omistaman ja operoiman muovitehtaiden vesilaitokselta peräisin olevan jätevesilietteen erottamista Borealiksen muovitehtaiden jätevirroista tehdään omana operaationa. Hankkeesta vastaa Neste Oil Oyj. Jätevesilietteet johdetaan omaa viemäriä pitkin merivesitunneliin kesästä 2012 alkaen. Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja laitoksella tuotannossa käytettävistä kemikaaleista ja raaka-aineista.

14 Kauppanimi/ kemiallinen nimi R-lauseke Varoitusmerkinnät Varastoitava määrä (t) Varastointitapa Käyttötarkoitus Käyttömäärä (t/a) 2,5-dimetyyli- 2,5di(tertbutyyliperoksidi)- O, Xi R7-36/38 0,05 Astiat Raaka-aine 1 heksaani Eteeni F+ R12 1 Putkisto Raaka-aine 10 091 Propeeni F+ R12 100 Paineastia Monomeeri 155 122 Vety F+ R12 0,5 Putkisto/ pullo/ kontti Apuaine 15 F, C, Xn Titaanitetrakloridi + hiilivetyjä R62-63-11-14- 34-37-48/20-52/53-65-67 R11-14-34-48/20-52/53-62 0,3 Tynnyri Katalyytti 1 Titaanitetrakloridi + hiilivetyjä F, C 0,4 Tynnyri Katalyytti 4 Trietyylialumiini F, C R14-17-34 5 Paineastia Kokatalyytti 21 Vinyylisykloheksaani F, Xi R11-36/37/38 1 Paineastia Konomeeri 1 Alkyyliamiinietoksylaatti N, C R22-34-50/53 0,5 Tynnyri Antisaatti 7 Bis-(2,2,6,6-tetrametyyli-4- piperidyyli)sebasaatti N, Xi R36-51/53 3 Säkki Lisäaine 7 Dioktadekyyli - R52/53 20 Säkki Lisäaine 110 Disyklopentyylidimetoksisilaani Xi R38-52/53 0,3 Tynnyri Katyylidonori 1 Antioksidantti Kresolijohdannainen - R53 10 Säkki 124 Sykloheksyylidimetoksimetyylisilaandonori Katalyytti- N, Xi R38-43-51/53 0,3 Tynnyri 2 Natron lipeä 50 % C R53 1 Kontti ph:n säätö 10 Prosessi käytettävät propeeni, eteeni ja vety tulevat putkilinjoja pitkin Borealis Polymers Oy:n eteenilaitokselta. Tuotantoprosessissa ei käytetä polttoaineita. Soihtujen pilot-polttimissa käytetään propaania. Raakaveden otto ja käyttö Muovitehtaiden tarvitsema prosessivesi johdetaan Neste Oil Oyj:n Muovitehtaiden vesilaitoksesta, joka sijaitsee Hackalandetin tekojärven rannalla. Vesilaitoksen omistaa Neste Oil Oyj, joka ostaa raakaveden Mustijoen Vesilaitos Oy:ltä. Syksystä 2004 lähtien juomavesilinjat ja prosessivesilinjat on erotettu toisistaan. Juomavesi tulee alueelle Porvoon kaupungin vesiverkostoa pitkin. Juomavesilinjoja on vedetty vain ohjaamoihin, toimistoihin sekä joihinkin erityiskohteisiin muovitehtaiden alueella. Polypropeenituotannossa käytettiin vuonna 2011 prosessivettä 75 777 m 3 ja talousvettä 1 276 m 3. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan mittauskaivoon. Sieltä vedet johdetaan flotaation kautta jätevesialtaaseen ja edelleen merivesitunneliin. Aikaisempi suora yhteys mittauskaivosta merivesitunneliin on suljettu. Mittauskaivoon, kuten myös sadevesialtaalle, tulee useiden laitoksien vesiä, joten Polypropeenituotannon jätevesikuormitusta ei pystytä erikseen mittaamaan tai laskemaan. Polypropeenituotannon jätevesikuormitus on siten

15 osa muovitehtaiden jätevesikuormitusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Borealiksen muovitehtaiden päästöt vesistöön vuosina 2007 2011 (VAHTI-järjestelmä ja vuoden 2011 jätevesien tarkkailutulokset). 2007 2008 2009 2010 2011 BOD 7ATU (kg/a) 38 43 23 104 120 COD Cr (kg/a) 59 624 111 122 63 095 55 655 55 823 Kiintoaine (kg/a) 252 313 414 773 692 Kokonaisfosfori (kg/a) 77 95 68 54 61 Hiilivedyt (kg/a) 182 220 131 244 154 Jätevesimäärä (m³/a) 1 480 937 1 563 863 1 316 341 1 417 680 1 488 263 Vuonna 2011 mereen johdettavien hiilivetyjen päästömäärä on vaihdellut kuukaudessa välillä 8,3 26,2 kg. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on mereen johdettaville hiilivedyille asetettu päästöraja-arvoksi enintään 200 kg kuukaudessa (Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat ja Borstarkoetehdas sekä Dynea Chemicals Oy:n PVC-laitos). Muovitehtaiden alueen saniteettivedet käsitellään muovitehtaiden saniteettijätevesien biologisessa puhdistamossa. Toiminta on käsitelty LDPEtuotannon ympäristöluvassa. Polypropeenituotanto käyttää omaa sekundäärijäähdytysvesikiertoa (makeavesikierto). Tämän jäähdytysvesikierron lämpöteho meriveteen on maksimissaan noin 17 MW. Toiminnanharjoittaja on arvioinut Polypropeenituotannossa vuonna 2011 käytetyn jäähdytysveden määräksi 54 574 130 m 3. Päästöt ilmaan Polypropeenituotannon VOC-päästöt ovat täydellä kapasiteetilla tasolla 50 tonnia vuodessa. Päästöt ovat käytännössä yksinomaan propeenia ja vain muutama prosentti on eteeniä. Päästöjen koostumus vaihtelee hyvin vähän tuotannon mukaan. VOC-päästöt ovat ns. hajapäästöjä eli pieniä vuotoja lukuisista venttiileistä, pumpuista, kompressoreista ja putkiliitoksista. Päästömäärän arvioidaan pysyvän jatkossa samana. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteenlaskettu VOC-päästö vuonna 2010 oli 335 tonnia. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on asetettu Polypropeenituotannon VOC-päästölle päästörajaksi 100 t/a ja Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteenlasketulle VOC-päästölle 400 t/a. Typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä syntyy vain soihdutuksista, joten päästöjä ei voida mitata, vaan ne arvioidaan laskennallisesti käyttämällä päästökertoimia, soihtukaasujen lämpöarvoja sekä kirjattuja soihdutusmääriä. Vuonna 2011 poltettiin soihdussa Polypropeenituotannossa syntyneitä kaasuja 919 t/a. Jatkossa soihdussa poltettavan kaasun määräksi arvioidaan 600 t/a.

16 Polypropeenituotannosta pääsee ilmaan jonkin verran polymeeripölyä, mutta sen määrää ei pystytä luotettavasti mittaamaan. Pölypäästöt ovat kuitenkin vähäisiä ja tulevat ulkoilmaan niin alhaalta, että pöly aiheuttaa vain esteettistä haittaa prosessi- ja tehdasalueella. VOC-päästön merkkikaasumittauksissa merkkiaineena käytetään rikkiheksafluoridia (SF 6 ), joka on voimakas (GWP-indeksi 22 200) kasvihuonekaasu. Vuonna 2010 rikkiheksafluoridia pääsi ympäristöön 3,2 kg. Seuraavassa taulukossa on esitetty Polypropeenituotannon päästöt vuosina 2008 2011 (VAHTI-järjestelmä) sekä toiminnanharjoittajan esittämä arvio päästöstä tulevaisuudessa. 2008 2009 2010 2011 Arvio Haihtuvat hiilivedyt (NMVOC, t/a) 50 50 40 40 50 Hiilidioksidi (CO 2, t/a) 1 937 2 756 2 798 2 895 2 000 Typenoksidit (NO x, t/a) 0,9 1,3 1,3 1,4 0,8 Hajupäästöt ovat vähentyneet VOC-päästöjen paremman hallinnan (kiristyskierrokset ja laiteuudistukset) tuloksena. VOC-päästöjen määrittäminen laskennallisesti Borealis Polymers Oy on toimittanut selvityksen muovitehtaiden laskennallisista päästöistä ( Polyolefiinilaitosten VOC-päästöjen laskennallinen määrittäminen ). Selvityksessä todetaan mm. seuraavaa. Työn suoritus Työ tehtiin käymällä prosessi PI-kuvista läpi ja laskemalla prosessissa olevien vuotolähteiden määrät. Tarvittaessa käytettiin isometrikuvia. Jokaisella vuotolähteellä on oma päästökerroin, joka kerrottiin laitteiden määrällä. Edelleen kaikista virroista ja laitteista tulevat päästöt kerrottiin tarkasteltavien aineiden massaprosenteilla, jolloin saatiin laskettua ainekohtaiset päästömäärät. Laskuista jätettiin pois palkeelliset venttiilit ja hermeettiset pumput, joiden päästömäärä arvioitiin olemattomaksi. Myös jousitoimisten takaiskuventtiilien päästömäärä oletettiin nollaksi. Tulokset Polypropeenilaitoksen kokonaispäästö on 52,0 tonnia vuodessa, josta 21,8 t/a on hajapäästölähteistä ja loput pistemäisistä päästölähteistä. Pistemäisistä lähteistä suurimmat ovat kaksi kolonnia (DA-9502 ja DA-9501). PPlaitoksen siiloja ei ole huomioitu, koska matalapaineprosessissa pelletteihin ei jää paljoa hiilivetyjä. VOC-päästöt ovat lähes kokonaan propeenia.

17 Laskennallisten tulosten vertailu VOC-mittaustuloksiin Seuraavassa kuvassa on verrattu laskennallisesti saatuja tuloksia merkkikaasumittauksilla saatuihin tuloksiin. VOC-päästöjen vähentämissuunnitelma Borealis Polymers Oy on velvoitettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä numero 05/0427/3, 22.12.2005 tekemään teknillis-taloudellinen selvitys mahdollisuudesta vähentää VOC-päästöjä edelleen. Borealis Polymers Oy:n toimittamassa selvityksessä ( Teknillis-taloudellinen selvitys VOCpäästöjen vähentämisestä Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueella, 1.6.2012) todetaan mm. seuraavaa. Nykytilanne Laskennallisten VOC-päästöjen arvioinnissa selvisi hajapäästöjen jakautuminen lähteittäin. Merkittävin osa hajapäästöistä aiheutuu matalan paineluokan venttiileistä ( 300 lb). Kyseisen paineluokan venttiilien prosentuaalinen osuus laitosten hajapäästöistä oli: PE2-laitos 41 %, LDPE-laitos 58 %, PP-tuotanto 52 % ja Borstar-koetehdas 22 %. Yhteenlaskettu VOCpäästö matalan paineluokan venttiileistä muovitehtaan alueella on noin 50 60 t/a. Merkittävimmiksi pistemäiseksi lähteeksi todettiin LDPEtuotannon tuotesiilot, joiden yhteenlaskettu VOC-päästö on noin 90 t/a. Muovitehtaiden alueella ei ole laitteistoja, joilla kyseisiä hönkiä voitaisiin käsitellä. VOC-päästöjen vähentämismahdollisuudet Vuonna 2008 Borealis tilasi selvityksen hönkienpolttouunista, joka käsittelisi LDPE-laitoksen, Borstar-koetehtaan ja PE2-laitoksen hönkiä. Projektissa oli tarkoitus liittää nykyään ilmaan vapautuvia VOC-päästölähteitä polttoon, mutta myös ohjata joitakin tällä hetkellä soihtuun johdettavista poistokaasuista tälle uudelle regeneratiiviselle termiselle polttoyksikölle (Regenerative Thermal Oxidation, RTO). Näin saataisiin vähennettyä VOCpäästöjä ja parannettua energiatehokkuutta, koska polttoyksikkö tuottaisi

18 16 bar:n (g) höyryä. RTO-yksikkö käyttäisi tukipolttoaineena propaania, jota tarvittaisiin lähinnä käynnistyksessä. LDPE-yksikön syöttö uunille koostuisi kaasusta, joka sisältää pieniä määriä hiilivetyjä, pääosin eteeniä, joka vapautuu muovipelleteistä niiden valmistuksen jälkeen. Tyypillinen hiilivetypitoisuus on noin 700 ppm. Jos polttoyksikkö ei jostain syystä käy tai se ajautuu lukitustilaan turvallisuusriskin takia, ohjautuvat kaasut ilmakehään. PE2-laitoksen syöttö koostuisi kaasuista, jotka nykyään johdetaan PE2- laitoksen soihtuun poltettavaksi. RTO-yksikön häiriötilanteessa kaasut johdettaisiin automaattisesti PE2:n soihtuun. Borstar-koetehtaan syöttö koostuisi nykyään soihtuun johdettavista kaasuista, jotka ovat suuruudeltaan noin 200 kg/h, eli noin 145 t/a. RTOyksikön häiriötilanteessa virtaus ohjautuisi automaattisesti PP:n soihtuun. Kaikkien laitoksien syötöt joudutaan suodattamaan ennen RTO-yksikölle johtamista polymeeripölyn takia. Yksikkö on varustettava virtauksen tasaussäiliöllä, joka on varustettu varoventtiilillä. Paineen noustessa liian korkeaksi, kaasu purkautuu varoventtiilin kautta PP:n soihtuun. RTO-yksiköllä on tarkoitus tuottaa 16 bar:n höyryä. Syöttövetenä käytettäisiin lauhdetta tai tarvittaessa suolapoistettua vettä. Höyryn tuotanto olisi suurin piirtein yhtä suuri kuin muovitehtaiden kulutus, eli karkeasti noin 190 000 t/a. Tällä hetkellä Kilpilahdessa on kuitenkin 16 bar:n höyryn ylitarjontaa ja polttoyksikön tuottama lisähöyry vain suurentaisi ylitarjontaa Kilpilahden alueella. Vuonna 2008 projektin kokonaishinta-arvio oli 8 630 000 euroa ±15 %. Arvio nykyhinnasta on noin 9 700 000 euroa ottaen huomioon inflaation neljän vuoden ajalta (noin 3 %/vuosi). Asennustyöt vaatisivat laitosten pysäytyksiä liitäntöjen tekoa varten ja pisin vaadittu laitoksen pysäytys olisi 7 8 viikkoa. Matalan paineluokan venttiilien VOC-päästöjä voidaan vähentää suosimalla vähäpäästöisempiä venttiilityyppejä aina, kun venttiilejä vaihdetaan. Muovitehtaiden alueella on 1990-luvulta lähtien vaihdettu venttiilejä vähäpäästöisempiin malleihin esim. palkeellisiksi venttiileiksi tai ns. Garlocktiivisteratkaisun venttiileiksi. Kummallakin päästään samoihin päästötasoihin. Samaa periaatetta suosia vähäpäästöisiä venttiileitä jatketaan edelleen, ja vanhan tyylisiin venttiileihin vaihdetaan aina mahdollisuuksien mukaan Garlock-tyyppiset tiivisteet. Polttoyksikkö lisäisi muovitehtaiden CO 2 -päästöjä ja aiheuttaisi lisäkustannuksia puuttuvien päästöoikeuksien vuoksi.

19 Päästöt maaperään ja pohjavesiin Melu ja tärinä Jätteet Muovitehtailta ei ole päästöjä maaperään. Ainoastaan häiriö- ja vuototilanteissa saattaa kemikaaleja päästö maaperään. Onnettomuuksiin on varauduttu säiliöiden valuma-altailla, imeytysaineilla ja jatkuvalla käyttötarkkailulla. Toteutetun pinta- ja pohjavesitarkkailun perusteella Kilpilahden muovitehtaiden nykyinen toiminta ei vaikuta merkittävästi alueen pohja- ja pintavesien laatuun eikä alueen ulkopuolella kulkeudu pohja- ja pintaveden mukana merkittäviä määriä tehtaiden käyttämiä kemikaaleja. Polypropeenituotannossa on muutamia ympäristömelun kannalta merkittäviä melulähteitä, kuten polymerointi ja blenderit, joiden osuus muovitehtaiden alueen melupäästöön on kohtalainen, mutta eivät yksinään aiheuta melun ohjearvojen ylitystä lähiasutuksissa. Melun vaimentamiseksi polymeeripellettien siirtolinjoja on eristetty ja blenderien komopressorit on koteloitu. Borealis Polymers Oy on laatinut Borealiksen muovitehtaille yhteisen selvityksen (Borealis Polymers Oy:n LDPE- ja PP-tuotantolaitoksien sekä Borstar-koetehtaan selvitys soihdun aiheuttaman melun vähentämisestä, 7.4.2010) mahdollisuuksista vähentää soihdun aiheuttamaa melua. Selvitys on toimitettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 8.4.2010. Selvityksen mukaan muovitehtaiden prosesseissa tai soihduissa ei ole tällä hetkellä välittömiä mahdollisuuksia teknisin muutoksin vähentää soihdutuksia ja soihtumelua. Merkittävin keino soihtumelun minimoimiseksi on laitosten mahdollisimman häiriötön käyttö ja soihtujen huolellinen operointi. Polypropeenituotannon soihdun CB-1901 läheisyyteen on asennettu jatkuvatoiminen melumittari, jonka näyttö on soihtua operoivan PP-tuotannon ohjaamossa. Melumittarin näyttöä ja soihdun valvontakameraa seuraamalla säädetään soihtukärjen hajotushöyryn syöttöä. Tällä on vaikutusta syntyvään meluun ja soihdun nokeamiseen. Toiminnasta aiheutuva tärinä on vähäistä eikä siinä ole tapahtunut muutoksia edelliseen ympäristölupaan verrattuna. Polypropeenituotannon jätemäärä on melko pieni. Jätehuollossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Jätteiden kierrätystä on tehostettu ja jätetietoisuutta lisätty tarjoamalla koulutusta tavanomaisten ja ongelmajätteiden osalta koko henkilökunnalle. Kaatopaikalle toimitettavat teollisuusjätteet testataan kaatopaikkakelpoisuustesteillä akkreditoidussa laboratori-

20 ossa ja jokainen teollisuusjäte-erä testataan vastaavuustestillä omassa laboratoriossa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja laitoksen toiminnassa vuonna 2010 syntyneistä jätteistä (VAHTI-järjestelmä). Jätelaji Jätenimike (t/a) koodi Määrä Sijoitus- Vastaanottaja DHBP-peroksidia 160903 0,1 D10 Ekokem Oy Ab Pohjasakka Ondina Oil säiliö 160807 0,1 D10 Ekokem Oy Ab Öljykatalyyttiseos, dimetyyliaminotrietoksisilaani 130899 2,1 D10 Ekokem Oy Ab Kylmäkoneen jäteöljy 130306 0,4 D10 Ekokem Oy Ab Käytetty voiteluöljy, seassa katalyyttiä 130208 1,0 R01 Ekokem Oy Ab Käytetty kirkas voiteluöljy 130110 0,4 Ekokem Oy Ab Kaivosakka 190802 11,2 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Käytetyt suursäkit 150106 6,0 Lassila & Tikanoja Oyj Sekajäte 200301 33,8 D01 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Metalliromu 200140 8,5 Tikkurilan Romu Oy Puu 200138 54,5 R01 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Paperi ja kartonki 200101 14,7 Lassila & Tikanoja Oyj Katalyyttijäte 160807 2,0 D10 Ekokem Oy Ab Glykolivesi 160114 10,2 D10 Ekokem Oy Ab Lämmönsiirtoöljy 140603 3,4 R10 Ekokem Oy Ab Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuus ja ympäristöjärjestelmä Polypropeenituotantoa on uusittu suunnitelmallisesti useita kertoja soveltaen kulloinkin saatavissa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa koko tuotantoprosessille. Polypropeenituotanto toimii jatkuvassa kolmivuorotuotannossa, jossa ylös- ja alasajoja on vähän. Tuotannossa pyritään mahdollisimman pitkiin yhtäjaksoisiin ajoaikoihin päästöhuippujen välttämiseksi. Kapasiteetinnostohankkeet ja muut merkittävät prosessi- ja laitteistouudistukset tehdään etukäteen suunnitellun seisokkiaikataulun mukaisesti. Hajapäästöjä on vähennetty venttiiliuudistuksilla, tehokkailla tiivisteillä, pumppujen ja kompressoreiden koteloinnilla sekä epäpuhtauksia sisältävien päästöjen suljetuilla keräysjärjestelmillä. Säännöllisillä VOC-mittauksilla tarkkaillaan ilmaan joutuvia hajapäästöjä ja vuotohäviöitä. Vuotojen etsintäja tiivistyskierrokset (LDAR) tapahtuvat ennalta laaditun aikataulun mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Prosessista peräisin olevat jaksot-

21 taiset päästöt pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan kierrättämällä ne takaisin prosessiin. Häiriötilanteissa sekä laitoksen alas- ja ylösajoissa syntyvät kierrätykseen kelpaamattomat kaasut poltetaan soihdussa. Soihtujärjestelmää on uudistettu ja polttoa optimoitu päästöjen ja melun vähentämiseksi. Pölypäästöjen vähentämiseksi on käytössä suodattimia ja märkäpesureita. Siirtolinjojen ja siilojen pölyämistä pyritään vähentämään putkien ja rakenteiden asianmukaisella linjauksella ja sijoittamisella. Käytössä on suljetut sekundääriset jäähdytysjärjestelmät. Polypropeenituotannon jätevedet kootaan Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteiseen jätevesien hallintajärjestelmään. Jätevesien koostumusta ja ominaisuuksia tarkkaillaan säännöllisillä laboratorioanalyyseillä. Saniteettijätevedet käsitellään biologisessa jätevedenpuhdistuslaitoksessa ja puhdistamon toimintaa tarkkaillaan laboratorioanalyysein. Raaka-aineiden ja muiden kemikaalien käyttöä on tehostettu ja jätteiden syntymistä vähennetty tuotantoprosessien optimoinnilla. Jätteet kerätään, lajitellaan, kierrätetään tai ohjataan hallitusti asianmukaiseen jatko- ja loppukäsittelyyn. Polymeerien valmistukselle on laadittu BAT-asiakirja (Reference Document on Best Available Techniques in the Production of Polymers, August 2007). Seuraavassa taulukossa on vertailtu PP-tuotannon arvoja vuodelta 2011 BREF:ssä esitettyihin BAT-tasoihin. BREF:in vertailuarvo PP-tuotanto Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) [g/t] 1 100 2 100 205 Pöly [g/t] 17 Kemiallinen hapenkulutus (COD) [g/t] 19 30 Suora energia [GJ/t] 2,88 3,24 Ongelmajäte [kg/t] 1,8 3,0 0,3 Pölyn ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD) osalta vertailutietoa ei ole laitoskohtaisesti saatavissa. Porvoon Polypropeenituotannossa valmistetaan ensisijaisesti erittäin kovia polypropeenilaatuja, joten ekstrudointi tuotantoprosessin loppupäässä vaatii suuren määrän energiaa. Borealis Polymers Oy on toteuttanut merkittäviä energiansäästöön johtaneita energiainvestointeja voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen, joten pyrkimys energiatehokkuuden parantamiseen on ollut laitoksen iän ja tuotantoprosessin/tuotteen huomioon ottaen BAT-tekniikan periaatteiden mukaista.