1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025
Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Suomi on EU:n jäsenmaana valinnut energiatehokkuussopimukset keinoksi, joilla se toteuttaa energiatehokkuusdirektiiviä (EED 2012/27/EU). Sopimustoimintaan liittyvän raportoinnin avulla Suomi raportoi vuosittain EU:lle energiansäästön toteutumisesta. Vuosille 2017 2025 solmittavat neljä energiatehokkuussopimusta kattavat kunta-alan, elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, yksityinen palveluala), kiinteistöalan (ml. vuokra-asunnot) ja lämmityspolttonesteiden jakelun. Kunta-alan sopimuksen tavoitteena on lisäksi, että kunta toimii esimerkkinä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä levittämällä asukkaille ja alueen toimijoille aktiivisesti tietoa energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvistä mahdollisuuksista ja niiden tuloksista. Lisätietoja: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/energiatehokkuussopimukset/ 2
Tukea energiansäästötyöhön sopimuskunnille Valtio tukee tapauskohtaisesti uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon liittyviä energiatehokkuusinvestointeja. Vain sopimukseen liittyneillä on jatkossakin mahdollisuus hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tuettavat investointihankkeet edistävät uusiutuvan energian käyttöä energiansäästöä energiantuotannon tai -käytön tehostamista tai vähentävät energiantuotannon tai -käytön ympäristöhaittoja. 3
Perustietoja uudesta sopimuksesta Sopimusosapuolia kunta (liittyjä), TEM, energiavirasto ja Kuntaliitto Sopimuskausi 2017-2025: sopimusjakso 2017-2020 ja sopimusjakso 2021-2025 Irtautuminen mahdollista ensimmäisen sopimusjakson jälkeen ilman sanktioita, esim. mahdollisia tukia ei joudu maksamaan takaisin Vuosina 2014-2016 tehdyt säästöt voidaan huomioida ns. varhaistoimina Tavoite 2017-2025, yht. 7,5 %, välitavoite 2020 yht. 4 % Varhaistoimien kanssa vastaavasti 10,5 % ja 7 % Varhaistoimet kannattaa siis ottaa mukaan sopimukseen, jos säästöjä yli 1 % per vuosi vuosina 2014-2016 4
Perustietoja uudesta sopimuksesta Säästö lasketaan viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden kulutustiedoista (nyt 2015), energiamäärä, MWh. Sopimuksen toteutumista mitataan tehtyjen säästötoimien, ei kulutuksen perusteella. Kulutuksen ei edellytetä olevan alhaisempi vuosina 2020 tai 2025 verrattuna lähtötilanteeseen 2015. Säästöt todennetaan laskennallisesti Käytössä ovat nykyiset ohjeet säästöjen 1) laskentaan ja 2) voimassaoloaikaan (säästöt voimassa tarkasteluvuosina 2020 tai 2025) Säästölaskennan yleisiä pelisääntöjä: http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/midcom- serveattachmentguid- 1e2750c7d3c4a0a750c11e2b7be4586ac9baa38aa38/saastolask_pelisaannot_final.pdf Jollei kunnan säästötoimiin ei ole olemassa valmista laskukaavaa, voi kunta itse perustella ao. toimen säästövaikutuksen ja vaikutusajan. Perustelut on kirjattava mahdollista tarkistusta varten. 5
Sopimuksen laajuus Sopimukseen kuuluvat kunnan päätäntävallassa olevat rakennukset, katu- ja ulkovalaistus, vesi- ja jätehuolto, joukkoliikenne, omat kuljetukset ja työkoneet. (4.1) Kunnan energiaa käyttävät toiminnot, elleivät kuulu muuhun sopimukseen (4.2, 4.3) Vuokra-asunnot (alle 500 asuntoa, muuten omaan VAETS-toimenpideohjelmaan) Kunta pyrkii myötävaikuttamaan, että sen omistamat tai osaomistamat kuntapalveluja tuottavat liikelaitokset ja yhtiöt liittyvät kunnan sopimukseen tai oman alansa sopimukseen. Kunta sitoutuu myötävaikuttamaan, että sen omistamat tai osaomistamat toiminnot (esim. jäte- ja vesihuoltoyhtiöt, satamat, ruokapalvelut, työterveys jne.) liittyvät sopimukseen tapauskohtaisesti Uutena elementtinä kunta voi laskea säästötoimiin kolmansien osapuolten energiansäästön, jota ei huomioida muilla sopimuksilla, esimerkiksi asukkaiden energiatehokkuusneuvonta. Näillä toimilla voidaan kattaa säästötavoitteesta jopa 50 %. 6
Sopimuksen aikana tapahtuvat muutokset Kunta ilmoittaa energiavirastolle, jos kunnan toiminnassa tapahtuu muutoksia sopimuskauden aikana. Sopimus on siten joustava muutoksille. Kunnan on syytä kirjata tarkasti se kulutus, joka sopimukseen kuuluu liittymishetkellä ja ne muutokset, joita siihen mahdollisesti sopimuskauden aikana tehdään. 7 12.12.2016
Sopimuksessa mainittua Kunnan on liitettävä energiatehokkuus, energiansäästö ja pyrkimys uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan toimintaa ja sen strategioita, johtamisjärjestelmiä ja toimintasuunnitelmia. Kunnan on nimettävä toimeenpanon vastuuorganisaatio, tarvittaessa toimintayksikkökohtaiset vastuuhenkilöt (6.1) Kunta nimeää sopimuksen vastuuhenkilön, joka huolehtii, että sopimuksen toimeenpano ja tehtävät organisoidaan ja resursoidaan. Kunta nimeää sopimuksen yhdyshenkilön, joka toimii yhteyshenkilönä sopimusosapuoliin, Motivaan ja kunnan omassa organisaatiossa. Kunta voi halutessaan nimetä erikseen raportointivastuuhenkilön tai henkilöitä hoitamaan vuosittaista raportointia. 8
Toimintasuunnitelma Kunnan on laadittava toimintasuunnitelma tai päivitettävä olemassa oleva toimintasuunnitelma sopimuskaudeksi (6.2). Toimintasuunnitelma on esimerkiksi kuvaus siitä, kuinka sopimuksen tavoitteet otetaan huomioon kunnan strategioissa ja ohjelmissa ja miten energiatehokkuustyö organisoidaan. Kunta pyrkii huomioimaan siinä kuntalaisten tarpeet ja näkemykset. Toimintasuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja tarpeen mukaan. Toimintasuunnitelma on laadittava vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta 9
Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä Hankintojen energiatehokkuusohjeiden käyttö, Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa: https://www.tem.fi/files/44594/tem_24_2015_energiatehokkuus_julkisissa_hankinnoissa_150120 16.pdf (6.3) Suunnittelun ohjaus, rakennukset (6.4) Katselmustoiminta (6.5) Seurantakatselmukset tarvittaessa Käyttöönottokatselmukset uusissa ja perusparannuskohteissa Toimenpiteet toteutettava ja raportoitava Katselmoitava myös ulkovalaistus, vesihuolto, kuljetukset Uudet rahoitusmenettelyt (6.6) Kulutusseuranta ja sen hyödyntäminen (6.7) Aktiivinen energian- ja veden kulutustietojen hyödyntäminen Kohdekohtainen energiatehokkuuden seuranta Kouluttaa henkilöstöä tuntitehomittausten hyödyntämiseen 10
Muita sopimuksen mukaisia toimenpiteitä Koulutus ja tiedotus (6.8) Henkilöstö ja luottamushenkilöt Verkkosivuille tietoa sopimuksesta ja sen toteuttamisesta, tehostamissuunnitelma Energiatehokkuus mukaan kunnan tilinpäätöstietoihin Energiatehokkuus kasvatus- ja opetustoiminnassa Mediayhteistyö Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (6.9) Uusiutuvien kartoitus Uusiutuvien käyttöönotto rakennuksissa, energiantuotannossa, hankinnoissa Kehityshankkeet, koulutus ja tiedotus Uutena toimintatapana alueellinen yhteistyö (6.10) Sopimuskunnat, maakuntaliitot, energiatoimistot Vuosittainen raportointi 30.4. mennessä (6.11) Ainakin yksi energiatehokkuustoimenpide on toteutettava ja raportoitava vuosittain 11
Erottamisperusteet Erottaminen (sis. mahdollisten tukien takaisinmaksun) Toimintasuunnitelman laatimisen, päivittämisen ja sen julkaisemisen laiminlyönti Vuosiraportoinnin laiminlyönti Vuosittain vähintään yhden energiatehokkuustoimenpiteen toteuttamisen tai sen raportoinnin laiminlyönti 12