ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

2 Taustat Energiatehokkuussopimukset

3 Energiatehokkuussopimukset ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET Kattava vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt Suomessa jo vuonna 1997 Sopimustoiminta on tuottanut toivottuja tuloksia Uusi sopimuskausi vuosille käynnistyy

4 Energiatehokkuussopimukset SOPIMUSKAUSI SOPIMUSJAKSOT LIITTYMINEN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSKAUSI JAKSO (4 VUOTTA) 2. JAKSO (5 VUOTTA) Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanokausi Sopimukseen liitytään pääsääntöisesti koko yrityksen/yhteisön energiankäytöllä Sopimukseen liitytään koko kaudelle Vuoden 2018 loppuun mennessä liittyneiden on mahdollista irtautua sopimuksesta vuoden 2020 lopussa ilman energiatukiin liittyviä mahdollisia seuraamuksia

5 Energiatehokkuussopimukset ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS Energiavaltainen teollisuus l Elintarviketeollisuus l Kemianteollisuus Teknologiateollisuus l Puutuoteteollisuus Yleinen teollisuus ENERGIA-ALA Energiantuotanto Energiapalvelut PALVELUALA Kaupan ala l Matkailu- ja ravintolapalvelut l Autoala l Yleinen palveluala KIINTEISTÖALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS HÖYLÄ IV ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS TOIMITILAKIINTEISTÖT VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖT KAUPUNGIT & KUNNAT KUNTAYHTYMÄT LÄMMITYSPOLTTONESTEIDEN JAKELU Öljylämmityskiinteistöt

6 Energiatehokkuus FIRST FUEL Energiansäästö on maailmanlaajuisesti tunnustettu ensisijainen polttoaine first fuel, kun tavoitteena on vähentää energiankäyttöä ja ilmastopäästöjä Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä

7 Energiatehokkuussopimukset Suomen ensisijainen valinta EED toimeenpanossa Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) (EED) Sopimustoiminnan tulosten on tavoitteena kattaa yli puolet energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanokaudella direktiivin 7 artiklan mukaisesta sitovasta kansallisesta energiansäästötavoitteesta. Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille Suomea sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpano onnistuu vapaaehtoisin keinoin vain, jos sopimustoiminta on kattavaa ja täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta

8 Energiatehokkuussopimukset NÄITÄ SÄÄSTÄMME SÄHKÖ LÄMPÖ KUSTANNUKSIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEET

9 Tuloksena tuntuvia säästöjä TOTEUTETUILLA TOIMILLA SAAVUTETTU VUODEN 2015 ALUSSA: + 1 TWh/a asiakkaat 12 TWh/a 9,5 TWh/a LOPPUKÄYTTÖ Sähkön säästö 3,3 TWh/a Lämpöenergian säästö 6,3 TWh/a Polttoaineiden säästö 2,5 TWh/a Määrä vastaa yhteensä yli pientalon vuosittaista energiankäyttöä Asiakkaille suunnatun energiatehokkuusneuvonnan säästövaikutus noin pientalon vuosittainen energiankäyttö Hiilidioksidipäästöjen vähenemä 3,6 miljoonaa tonnia/a Säästöt energiakustannuksissa noin 440 miljoonaa euroa/a Investoinnit energiatehokkuuteen miljoonaa euroa

10 Hyödyt Energiatehokkuussopimus

11 Energiatehokkuussopimukset KANSALLISET HYÖDYT Lisää yritysten ja kuntien kustannustehokkuutta & parantaa toimintaedellytyksiä Ensisijainen keino EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanossa Palvelee myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa Auttaa kasvihuonekaasupäästövelvoitteiden saavuttamisessa Edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta Ei verotuksen tai lainsäädännön haitallisia vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn Keskeinen osa Suomen energiapolitiikkaa Vastaa osaltaan kansainvälisiin ilmastositoumuksiin Helpottaa uusiutuvan energian velvoitteiden toteutumista Luo vihreää kasvua & markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille Vaihtoehtoinen ja täydentävä keino lainsäädännölle/pakkokeinoille

12 Energiatehokkuussopimukset HYÖDYT LIITTYJÄLLE Energiankäytön tehostuminen muuttuu hyödylliseksi toimintatavaksi Tarkoituksenmukainen energiankäyttö on vastuullista Toiminnan ilmastokuorma vähenee Rakentaa ja vahvistaa myönteistä julkisuuskuvaa Turhien energiakulujen karsinta lisää kannattavuutta ja tulosta Mahdollisuus hyödyntää valtion energiatukea energiatehokkuustoimiin Liittyy luontevaksi osaksi johtamisjärjestelmiä Joustavampi ja mielekkäämpi vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille

13 Energiatehokkuussopimukset LIITTYJÄ HYÖDYNNÄ TUNNUSTA OMASSA VASTUUVIESTINNÄSSÄ Energiatehokkuussopimusten tunnusta käytettäessä tulee huomioida siihen liittyvä graafinen ohjeistus Energiatehokkuussopimustunnuksista on tehty useita eri tiedostomuotoja ja eri versioita eri käyttötarkoituksiin rgb = office-ohjelmat tai netti, cmyk = kirjapaino Mustavalkoiset (black) Vaaka (h = horisontaalinen) ja pysty (v= vertikaalinen) muodot Netti- ja painokäyttöä varten tunnuksesta on tehty myös valkoinen (white) versio, jota voit käyttää värillisellä pohjalla Tunnuksen kaikista versiosta on olemassa suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset versiot HUOM! TUNNUSTA EI SAA KÄYTTÄÄ YKSITTÄISEN TUOTTEEN TAI PALVELUN MARKKINOINNISSA.

14 Tavoite Energiatehokkuussopimukset

15 Energiatehokkuussopimukset KATTAVUUSTAVOITTEET VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ ELINKEINOELÄMÄ Energiavaltainen teollisuus: yrityksistä 100 % Keskisuuri teollisuus ja yksityinen palveluala: toimenpideohjelma-alueiden energiankäytöstä 50 % 65 % Energiantuotanto: sähköntuotannosta 85 %, kaukolämmön tuotannosta 70 % Energiapalvelut: sähkön ja kaukolämmön jakelusta ja myynnistä 80 % KIINTEISTÖALA Toimitilakiinteistöt: sopimuksen kohderyhmän huoneistoalasta vähintään 80 % Vuokra-asuntoyhteisöt: sopimuksen kohderyhmän huoneistoalasta vähintään 80 % KUNTA-ALA Kunnat ja kaupungit: asukasluvusta vähintään 75 % LÄMMITYSPOLTTONESTEIDEN JAKELU ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT Höylä IV: lämmityspolttonesteiden toimitusmäärästä vähintään 80 %

16 Energiatehokkuussopimukset LIITTYJÄN ENERGIANSÄÄSTÖTAVOITE ELINKEINOELÄMÄ* KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA Ohjeellinen energiamääräinen tavoite asetetaan liittymisvaiheessa Tavoite asetetaan vuodelle 2025 ja välitavoite vuodelle 2020 Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä** Tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä** Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä Liittyjän energiankäytön ei edellytetä tavoitevuosina 2020 ja 2025 olevan sopimukseen liittymistilannetta alempi Toimenpiteiden energiansäästövaikutuksen on oltava voimassa tarkasteluvuonna * Keskisuuri teollisuus ja palveluala ** Vuosina toteutettujen ja raportoitujen energiatehokkuustoimien säästöt voi halutessaan ottaa huomioon asettamalla vuodelle 2025 energiamääräisen (MWh) tavoitteen, joka vastaa 10,5 % liittyjän energiankäytöstä ja vastaavasti välitavoitteen vuodelle 2020, joka vastaa 7 % liittyjän energiankäytöstä.

17 Energiatehokkuussopimukset ESIMERKKI TAVOITTEEN ASETTAMINEN ELINKEINOELÄMÄ* KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA Ohjeellinen energiansäästötavoite sopimuskaudelle Sopimukseen liitettävä liittyjän viimeisin normaalivuotta edustava energiankäyttö yhteensä MWh 2. Välitavoite vuodelle 2020 vähintään 4 % = 40 MWh 3. Kokonaistavoite vuodelle 2025 vähintään 7,5 % = 75 MWh Ohjeellinen energiansäästötavoite kaudelle Sopimukseen liitettävä liittyjän viimeisin normaalivuotta edustava energiankäyttö yhteensä MWh 2. Välitavoite vuodelle 2020 vähintään 7 % = 70 MWh 3. Kokonaistavoite vuodelle 2025 vähintään 10,5 % = 105 MWh Energiankäytön ei edellytetä tavoitevuosina 2020 ja 2025 olevan sopimukseen liitettyä lähtötilannetta alhaisempi Tavoitteen toteuttamista seurattaessa hyväksytään seurantajärjestelmään raportoidut valitulla tavoitteen asettamiskaudella toteutetut toimenpiteet, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna ja jotka koskevat tavoitteen laskennan perusteena olevaa energiankäyttöä yhteensä * Keskisuuri teollisuus ja palveluala

18 Tavoitteen tarkistusmahdollisuus Energiatehokkuussopimukset

19 Energiatehokkuussopimukset ENERGIANSÄÄSTÖTAVOITTEEN MUUTTAMINEN SOPIMUSKAUDELLA Vuosille 2020 ja 2025 asetettavia ohjeellisia energiansäästötavoitteita (MWh) on mahdollista muuttaa mikäli sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista rakenteellisista tai omistuksellisia muutoksista johtuen sopimuksen piirissä oleva energiankäyttö muuttuu olennaisesti liittymistilanteesta. liittymisvaiheessa asetettu suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen muutos on perusteltava ja esitettävä/hyväksytettävä sopimuksessa esitetyllä tavalla

20 Mihin sitoudutaan? Energiatehokkuussopimukset

21 Energiatehokkuussopimukset LIITTYJÄ SITOUTUU JATKUVAAN PARANTAMISEEN KUNTA-ALA Tavoitteena on liittää energiatehokkuus, energiansäästö ja pyrkimys uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen osaksi Liittyjän toimintaa ja käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä Tavoitteiden saavuttamiseksi liittyjä sitoutuu: Toiminnan organisointiin ja suunnitteluun Energiatehokkuuden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja hankinnoissa Energiankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittämiseen Kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseen Energiankäytön seurantaan ja sen hyödyntämiseen suunnitelmallisesti Henkilökunnan kolutukseen ja energiatehokkuusasioiden viestintään Alueellisen yhteistyön ja koordinaation edistämiseen Vuosittaiseen raportointiin

22 Energiatehokkuussopimukset LIITTYJÄ SITOUTUU JATKUVAAN PARANTAMISEEN KUNTA-ALA Jokainen liittyjä toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi Liittyjä sitoutuu sopimuksessa esitettyihin toimenpiteisiin, kun se on teknisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen taloudellista ja mahdollista Johdon sitoutuminen, pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden asettaminen, sopimuksen mukaisen toiminnan tarkoituksenmukainen organisointi sekä toimenpiteiden suunnittelu ja niiden systemaattinen toteuttaminen ja seuranta on oleellista

23 Mikä muuttuu? Energiatehokkuussopimukset

24 Muutoksia verrattuna sopimuskauteen KUNTA-ALA Uusi kunta-alan energiatehokkuussopimus kaudelle noudattelee pääpiirteissään sisällöltään ja velvoitteiltaan kunta-alan energiatehokkuussopimusta ja energiaohjelmaa kaudella Muutoksia mm.: Yksi kunta-alan sopimus, johon kaikki kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät liittyvät koosta riippumatta Sopimuksesta on mahdollisuus irtautua ilman sopimuksen perusteella myönnettyjen energiatukien mahdollista takaperintää vuoden 2020 lopussa Liittyjän ohjeellisen tavoitteen asetanta on päivitetty vastaamaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyviä tarpeita Tavoitteen toteutumisen seurantaan hyväksytään toimenpiteet, jotka on toteutettu tavoitteen laskentaa vastaavalla kaudella ei varhaistoimia Kunta-alan toimijat liittävät asuinrakennuskantansa ensisijaisesti Kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan (VAETS) Liittyjän toimenpiteitä ja velvoitteita on joiltain osin päivitetty

25 Liittyminen Energiatehokkuussopimus

26 Kunta-alan energiatehokkuussopimus SOPIMUKSEEN LIITETTÄVÄ ENERGIANKÄYTTÖ Sopimus koskee kaikkea kaupungin/kunnan/kuntayhtymän hallinnassa olevaa energiankäyttöä sähkö, lämpö ja polttoaineet omistetut, vuokratut ja vuokralle annetut rakennukset katu- ja muu ulkovalaistus vesihuolto jätehuolto joukkoliikenne omat kuljetukset ja työkoneet Sopimuksen mukainen tavoite lasketaan Liittyjän koko energiankäytöstä Säästötoimenpiteet kohdistetaan sinne, missä se on Liittyjän kannalta mielekkäintä Energian tuotannon, siirron ja jakelun sekä asuinrakennusten energiankäyttö liitetään ensisijaisesti niille tarkoitettuihin elinkeinoelämän ja kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksiin Liittyjä sitoutuu myötävaikuttamaan, että nämä sen kokonaan tai osittain omistamat toiminnot liittyvät em. energiatehokkuussopimuksiin Liittyjä huolehtii, että energiankäyttö liitetään ainoastaan yhteen energiatehokkuussopimukseen

27 Kunta-alan energiatehokkuussopimus KUNNAN OMISTAMA TAI OSAOMISTAMA ENERGIAN TUOTANTO, SIIRTO JA JAKELU Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen ulkopuolella on Liittyjän kokonaan tai osittain omistama energian tuotanto, siirto ja jakelu tai vastaavat toiminnot Liittyjä myötävaikuttaa, että nämä toiminnot liittyvät Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotantoa ja/tai energiapalveluja koskeviin toimenpideohjelmiin Jos tämä toiminta, esimerkiksi pienet kaukolämmön erillistuotantolaitokset, on niin pienimuotoista, että sen liittäminen erikseen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ei ole tarkoituksenmukaista, nämä toiminnot ja niiden energiankäyttö voidaan liittää kunta-alan energiatehokkuussopimukseen Pienimuotoisella tarkoitetaan tässä pääsääntöisesti alle 1 MW:n laitoksia

28 Kunta-alan energiatehokkuussopimus KUNNAN OMISTAMAT TAI OSAOMISTAMAT ASUNNOT TAI ASUNTOYHTIÖT Kaupungin/kunnan/kuntayhtymän omistamat tai osaomistajat vuokraasuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhtiöt liittyvät ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan Liittyjä myötävaikuttaa, että sen omistamat tai osaomistamat vuokraasuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhtiöt liittyvät Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan Jos tämä palvelutoiminto on pienimuotoista (alle 500 asuntoa), Liittyjä voi liittää sen energiankäytön ja toiminnon kunta-alan energiatehokkuussopimukseen Yksittäiset asunnot sisältyvät pääsääntöisesti aina kunnan omaan energiankäyttöön ja sen tavoitteen laskennan perusteena olevaan energiankäyttöön

29 Kunta-alan energiatehokkuussopimus KUNNAN OMISTAMAT TAI OSAOMISTAMAT YHTIÖT JA LIIKELAITOIKSET Tavoitteena on, että kuntapalveluja tuottavat yhtiöt tai liikelaitokset liittyvät energiatehokkuussopimukseen Liittyminen voi tapahtua Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmiin silloin, kun niissä on ko. toimintoa palveleva toimenpideohjelma Jos kuntapalveluja tuottavat yhtiöt tai liikelaitokset eivät ole liittyneet tai liity Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksiin ne liitetään pääsääntöisesti kunta-alan energiatehokkuussopimukseen Useamman sopimuskunnan omistuksessa olevien toimintojen esimerkiksi jäte- ja vesihuoltoyhtiöt, satamat, ruokapalvelut, työterveys ja muut vastaavat liittämistä sopimukseen ko. kunnat keskustelevat tapauskohtaisesti. Yhtiö tai liikelaitos liitetään vain yhden kunnan sopimukseen Tämä koskee myös tilannetta, jossa kaikki omistajina olevat kunnat eivät ole liittyneet sopimukseen

30 Energiatehokkuussopimukset SOPIMUKSEEN LIITTYMINEN KUNTA-ALA 3) Energiavirasto allekirjoittaa liittyjän energiatehokkuussopimuksen ja toimittaa toisen allekirjoitetun kappaleen Liittyjälle 4) Motiva lisää Liittyjän liittymisrekisteriin 1) Liittyjän energiatehokkuussopimuksen ja liittymistietojen TÄYTTÖ ja kahden allekirjoitetun sopimuksen TOIMITUS Energiavirastoon 2) Liittyjän energiatehokkuussopimuksen ja liittymistietojen TARKASTUS Energiavirastossa ja tarvittaessa lisätietopyyntö 5) Kunta/kaupunki/ kuntayhtymä LIITETÄÄN kunta-alan energiatehokkuussopimukseen Kunta-alalla sopimuskaudella yksi sopimus kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän koosta riippumatta Kunta-alan toimijat liittävät asuinrakennuskantansa ensisijaisesti Kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan (VAETS)

31 Energiatehokkuussopimukset MITEN LIITYN MUKAAN KUNTA-ALA 1. Tutustu Kunta-alan ergintehokkuussopimukseen, liittyjän energiatehokkuussopimukseen ja liittymistietolomakkeeseen 2. Kerää liittymistietolomakkeella edellytettävät tiedot ja määritä sopimuksen mukaisesti ohjeellinen energiansäästötavoite 3. Toimita täytetty ja allekirjoitettu liittyjän energiatehokkuussopimus liittymistietoineen Energiavirastoon 4. Liittyjän energiatehokkuussopimus ja liittymistiedot tarkastetaan Energiavirastossa ja tarvittaessa pyydetään lisätietoja 5. Kunta, kaupunki tai kuntayhtymä liitetään Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, kun Energiavirasto on todennut liittymisasiakirjan ja liittymistiedot asianmukaisiksi, allekirjoittanut liittymisasiakirjan ja jäljennös niistä on toimitettu liittyjälle sekä Motivaan merkittäväksi liittymisrekisteriin

32 Liity syksyllä 2016 ensimmäisten joukossa TEE PÄÄTÖS LIITTYMISESTÄ NYT! Energiatehokkuussopimukset ovat keskeisessä asemassa Suomen sitovan energiatehokkuusdirektiivin energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa Vapaaehtoisen vastuullisuuden edellytys on jatkossakin toiminnan kattavuus ja tuloksellisuus Säästötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että sopimustoiminta jatkuu saumattomasti vuoden 2017 alusta lähtien ja säästöjä syntyy jo ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Lisätietoja liittymisestä:

33 Energiatehokkuussopimukset KÄYNNISTÄMISAIKATAULU Täytettävät liittymisasiakirjat ja liittymistietolomakkeet ladattavissa verkkosivuilta Hyväksymiskierrokset liitoissa Sopimukset Final Draft valmiina Yrityksen/kunnan liittymisdokumenttien toimitus ajoissa tarkistettavaksi, jos tavoitteena allekirjoitus LIITTYMISDOKUMENTTIEN TOIMITUS JA TARKASTUS Sopimusten markkinointia Uusi sopimuskausi käyntiin MERKITTÄVÄ Yhteinen sopimusten KATTAVUUS Allekirjoitustilaisuus klo Säätytalolla TIENNÄYTTÄJÄT LIITTYVÄT Sopimusten markkinointia LIITTYMISPÄÄTÖKSIÄ YRITYKSISSÄ & KUNNISSA LIITTYMISPÄÄTÖKSIÄ YRITYKSISSÄ & KUNNISSA 2/2016 3/2016 4/2016 5/2016 6/2016 7/2016 8/2016 9/ / / /2016 1/2017

34 Toiminnan organisointi Energiatehokkuussopimus

35 Toiminnan organisointi SOPIMUKSEN VASTUUHENKILÖ JA YHDYSHENKILÖ KUNTA-ALA Sopimuksen vastuuhenkilö huolehtii sopimuksen toimeenpanon ja tehtävien organisoinnista resurssoinnista sopimuksen toimeenpanon mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuksen yhdyshenkilö(t) Liittyjä nimeää sopimukseen liittyessään sopimuksen yhdyshenkilön, joka toimii yhteyshenkilönä sopimusosapuoliin, Motivaan ja liittyjän omassa organisaatiossa. sopimuksen yhdyshenkilö vastaa raportoinnista, jos raportointivastuuhenkilöitä ei ole erikseen nimetty. Liittyjä voi halutessaan nimetä erikseen myös rakennusten energiankulutuksen seurantatietojen vastuuhenkilön.

36 Vuosiraportointi Tavoitteen seuranta Energiatehokkuussopimus

37 Vuosiraportointi JOKAINEN TOTEUTETTU JA RAPORTOITU TOIMI ON TÄRKEÄ Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoitavat kunakin vuonna toteutetut energiankäyttöä tehostavat toimenpiteet ja niiden vuotuinen energiansäästövaikutus on edellytys toimeenpanna EU:n Energiatehokkuusdirektiivin velvoitteita vapaaehtoisin toimin ilman lainsäädäntöä Vuosiraportoinnissa seurataan sopimuksen mukaisesti asetettujen energiansäästötavoitteiden sekä muiden velvoitteiden toteutumista Liittynyt yritys/kunta raportoi vuosittain energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään: edellisen vuoden energiankäytöstä sähkö, lämpö ja polttoaineet energiankäyttöä tehostavista toimenpiteistä ja niiden energiansäästövaikutuksesta (MWh/a) muiden sopimuksen velvoitteena olevien toimien toteutumisesta

38 Vuosiraportointi TAVOITTEEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Elinkeinoelämän, Kiinteistöalan ja Kunta-alan energiatehokkuussopimusten tavoitteiden toteutumista seurataan niiden johto- ja ohjausryhmissä Liittyjä voi seurata oman liittymisvaiheessa asetetun sopimuksen mukaisen ohjeellisen energiansäästötavoitteen toteutumatilannetta seurantajärjestelmän palautetieto-osioissa Ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurantaan hyväksytään energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoidut toimenpiteet ja niiden energiansäästövaikutus Toimenpiteiden pitää olla toteutettu sopimuskaudella* ja niiden säästövaikutuksen tulee olla voimassa seurantavuonna Toimenpiteiden säästövaikutusten laskennan periaatteita on käsitelty säästöjen laskennan pelisäännöissä Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa Säästölaskennan yleisiä pelisääntöjä Ohjeistusta päivitetään ja mahdollisuuksien mukaan täydennetään uudelle sopimuskaudelle

39 Vuosiraportoinnin toteutusmahdollisuudet KUNTA-ALA Ellei liittymisvaiheessa muuta sovita, kunnan koko toiminta raportoidaan oletuksena yhtenä kokonaisuutena eli raportointiyksikkönä (ns. perusraporttipohja) Tämä kunta-alan perusraporttipohja koostuu viidestä osiosta: Yleiset tiedot, Energiatiedot, Katselmukset ja toimenpiteet, Jatkuva parantaminen ja Kehitysehdotukset Liittyjän on halutessaan mahdollisuus lisäksi raportoida esim. kunkin kunnan omistaman tai osaomistaman liikelaitoksen tai yhtiön energiankulutus ja niihin kohdistetut toimenpiteet omana kokonaisuutena eli erillisenä raportointiyksikkönä (ns. suppea raporttipohja) Suppea raportti koostuu kolmesta osiosta: Yleiset tiedot, Energiatiedot ja Katselmukset ja toimenpiteet Kunta-alan sopimukseen Liittyjän raportointi koostuu siis yhdestä perusraportista ja halutusta määrästä (0-n) suppeita raportteja. Rakennusten energiankulutustiedot raportoidaan vuosittain liittyneille toimitetulla määrämuotoisella Excel-lomakkeella Tiedosto toimitetaan Motivaan sähköpostilla ja Motiva siirtää rakennuskantatiedot Exceltiedostoista seurantajärjestelmään Kaikkien muiden vuosiraportointitietojen vienti tapahtuu Liittyjän toimesta www-pohjaiseen seurantajärjestelmään

40 Toimenpiteitä voi kerätä myös Excel-tiedostoon Palautetietoa raportoiduista tiedoista KUNTA-ALA Muita kuin energiakatselmustoimenpiteitä voi halutessaan kerätä ja raportoida seurantajärjestelmään myös määrämuotoisen Excel-tiedoston avulla Toimenpiteitä voi näin kerätä vuoden mittaan eri tahoilta esimerkiksi hallintokunnittain Sopimusvastuuhenkilö ja/tai raportointivastuuhenkilö siirtää tällöin määrämuotoisesta Exceltiedostosta tiedot muun vuosiraportoinnin yhteydessä kerralla seurantajärjestelmään Raportoiduista tiedoista tuotettua palautetietoa voi seurantajärjestelmässä tarkastella ympäri vuoden Nykyisen sopimuskauden palautetiedon sisältö kuvataan KETS/KEO extranetissä Uuden sopimuskauden palautetieto-osuus toteutetaan ensimmäisen raportoinnin (2018) jälkeen Vuosiraportointiin liittyvissä kysymyksissä apua tarjoaa

41 Toimenpiteiden raportointi koontitietoina USEAMPIA PIENIÄ SAMANKALTAISIA TOIMENPITEITÄ MAHDOLLISUUS YHDISTÄÄ Useiden toimenpiteiden raportointi yhdistettynä eli koontitietoina on mahdollista tietyin edellytyksin. Yhdessä raportoitavien toimenpiteiden: pitää olla joko vain teknisiä tai vain käyttöteknisiä ei siis molempia sekaisin toimenpiteen kuvauksen pitää antaa käsitys, mihin kohdejoukkoon ja millaisiin toimenpiteisiin yhdessä raportoitava säästövaikutus (MWh/a) liittyy ainakin pyydettäessä oltava tieto esim. mihin rakennuksiin säästö kohdistuu tarkempia tietoja voi syöttää toimenpiteen lisätietokenttään säästövaikutuksen eliniän pitää olla sama kaikille yhdessä raportoitaville toimenpiteille

42 Vastuuhenkilöt ja roolit vuosiraportoinnissa KUNTA-ALA Liittymisvaiheessa nimetään aina energiatehokkuussopimuksen vastuuhenkilö ja sopimuksen yhdyshenkilö Sopimuksen yhdyshenkilö toimii yhdyshenkilönä sopimuksen vuosiraportointiin liittyvissä asioissa Jokaiselle raportointiyksikölle voi lisäksi halutessaan nimetä oman raportointivastuuhenkilön, johon ollaan ensisijaisesti yhteydessä ko. raportointiyksikön vuosiraportointiin liittyvissä kysymyksistä Mikäli raportointivastuuhenkilöä ei erikseen nimetä, toimii sopimuksen yhdyshenkilö raportointiyksikön vastuuhenkilönä Raportointivastuuhenkilö voi olla myös palveluntuottaja Lisäksi voidaan haluttaessa nimetä rakennuskannan energiankulutuksen seurantatietojen vastuuhenkilö, johon ollaan ensisijaisesti yhteydessä rakennuskannan energiankulutukseen liittyvissä kysymyksissä Rakennuskannan energiankulutuksen vastuuhenkilö voidaan nimetä erikseen jokaiselle raportointiyksikölle Rakennuskannan energiankulutuksen vastuuhenkilö voi olla myös palveluntuottaja

43 Energiansäästö energiatehokkuussopimustoiminnassa MITÄ VOI RAPORTOIDA ENERGIANSÄÄSTÖNÄ KUNTA-ALA Toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden ja niiden säästövaikutuksen (kwh) raportointi vuosittain sopimustoiminnan seurantajärjestelmään on keskeinen sopimusvelvoite Energiansäästöllä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein aikaan saatua toimenpiteen kohteena olevan energiankulutuksen vähentämistä nykytasosta verrattuna siihen energiamäärään, joka toteutuisi ilman aktiivisia toimenpiteitä Energiansäästöksi voidaan laskea myös aktiivisin toimenpitein saavutettua tulevan energiankulutuksen vähentämistä kuten esimerkiksi määräystasoa parempi uudisrakentaminen tai ecodesign-tasoa parempien laitteiden hankinta Toimenpiteen seurauksena vuosittain säästettävä energia (kwh) määritetään mittaamalla ja/tai laskennallisesti

44 Muuhun kuin kunnan omaan energiankäyttöön liittyvä energiansäästö KUNTA-ALA Sopimuksen mukaisilla periaatteilla ns. kolmansien osapuolien energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista energiatehokkuustoimenpiteistä voidaan raportoida kunnan energiansäästönä Kolmansien osapuolien energiansäästö lasketaan tällöin mukaan seurattaessa kunnan sopimuksen mukaisen energiansäätötavoitteen saavuttamista Tavoitteen toteutumisen seurannassa enintään puolet voi olla kolmansien osapuolien energiansäästöä Kolmansien osapuolien energiansäästöllä tarkoitetaan esimerkiksi kunnan rakennusvalvonnan toimenpiteitä liittyen pientalojen rakentamiseen energiatehokkuudeltaan voimassa olevaa määräystasoa paremmiksi Kolmansien osapuolien energiankäyttöön vaikuttava kuun toimenpide voidaan raportoida kunnan säästötoimenpiteenä vain silloin, kun se kohdistuu energiankäyttöön, joka ei kuulu Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten kattaman energiankäytön piiriin

45 Valtion tuet Energiatehokkuussopimukset

46 Tuki energiakatselmuksiin ja energiatehokkuusinvestointeihin ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA Valtio tukee* Motiva-mallisia energiakatselmuksia ja -analyysejä Energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 pykälän mukaisia suurten yritysten pakollisia energiakatselmuksia ei tueta Valtio tukee* tapauskohtaisesti uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon liittyviä energiatehokkuusinvestointeja* Energiatehokkuussopimuksiin liittyneillä on mahdollisuus hakea valtion harkinnanvaraista tukea* myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuusinvestointeihin * Tukea ei myönnetä asuinkiinteistöille

47 Liittymät lainsäädäntöön Energiatehokkuussopimukset

48 Helpotuksia lakisääteisiin velvoitteisiin SUURTEN YRITYSEN PAKOLLISET KATSELMUKSET YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISET YRITYKSET Suuren yrityksen katsotaan täyttävän energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 :n vaatimukset pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta, mikäli yritys on liittynyt energiatehokkuussopimukseen ja se on ottanut käyttöön ETJ + energiatehokkuusjärjestelmän, jonka ei tarvitse olla sertifioitu. Sopimukseen liittyneet ympäristölupavelvolliset yritykset välttyvät erillisiltä energiatehokkuuteen liittyviltä vaatimuksilta ympäristöluvissa.

49 Erottaminen Irtisanominen Irtautuminen 2020 Energiatehokkuussopimukset

50 Energiatehokkuussopimukset IRTISANOMINEN EROTTAMINEN IRTAUTUMINEN Yritys/yhteisö voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Energiavirastolle ja toimialaliitolle* Energiatehokkuussopimuksesta irtisanouduttaessa liittyjän energiatehokkuussopimuksen perusteella saamat energiatuet, voidaan periä takaisin siten, kun takaisinperintään liittyvät ehdot on kirjattu tuen myöntöpäätökseen Tuen myöntänyt viranomainen päättää tuen takaisinperinnästä tapauskohtaisesti. Yritys/yhteisö voidaan erottaa sopimuksesta, mikäli se ei toteuta velvoitteita, joihin se on liittyessään sitoutunut Ennen erottamista liittyjälle annetaan aina mahdollisuus korjata toimintaansa Päätöksen erottamisesta tekee sopimuksen johtoryhmä** Erottamista koskevat edellä kuvatut energiatukia koskevat mahdolliset seuraamukset Yritys/yhteisö voi irtautua energiatehokkuussopimuksesta vuoden 2020 lopussa ilman energiatukia koskevia mahdollisia seuraamuksia Edellyttää, että yritys/yhteisö on liittynyt vuoden 2018 loppuun mennessä ja hoitaa vuotta 2020 koskevan sopimuksen mukaisen vuosiraportoinnin vuonna Yrityksen/kunnan on ilmoitettava irtautumisesta kirjallisesti vuoden 2020 loppuun mennessä * Kunta-alan sopimuksessa vain Energiavirastolle ** Kiinteistöalan sopimuksessa ohjausryhmä

51 Irtautuminen sopimuksesta ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA Mikäli yritys/kunta on liittynyt oman alansa energiatehokkuussopimukseen viimeistään , se voi ilman seuraamuksia irtautua sopimuksesta sen ensimmäisen sopimusjakson päättyessä Liittyjän on ilmoitettava sopimuksesta irtautumisesta kirjallisesti Energiavirastolle vuoden 2020 loppuun mennessä. Irtautumien ei ole mahdollista, jos liittymisdokumentit toimitetaan tai sen jälkeen Seuraamuksilla tarkoitetaan mahdollisten sopimuskauden aikana energiatehokkuussopimuksen perusteella myönnettyjen energiatukien takaisinperintää siten, kuin siihen liittyvät ehdot on kirjattu tuen myöntöpäätökseen. Tuen myöntänyt viranomainen päättää tuen takaisinperinnästä tapauskohtaisesti

52 Liittyjän irtisanoutumien sopimuksesta ja mahdolliset seuraamukset KUNTA-ALA Liittyjä voi irtisanoutua energiatehokkuussopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Energiavirastolle Irtisanoutumisilmoituksessaan liittyjä sitoutuu ilmoittamaan mahdolliset sopimuskauden aikana energiatehokkuussopimuksen perusteella saamansa energiatuet. Energiatehokkuussopimuksesta irtisanoutuvan liittyjän sopimuksen perusteella saamat energiatuet voidaan periä takaisin siten, kuin takaisinperintään liittyvät ehdot on kirjattu kyseiseen tuen myöntöpäätökseen Tuen myöntänyt viranomainen päättää tuen takaisinperinnästä tapauskohtaisesti

53 Sopimuksesta erottaminen ja mahdolliset seuraamukset KUNTA-ALA Energiavirasto voi erottaa liittyjän Kunta-alan energiatehokkuussopimuksesta, mikäli Liittyjä ei toteuta niitä velvoitteita, joihin se on liittyessään sitoutunut Erottamisen perusteena voivat olla esimerkiksi laiminlyönnit seuraavissa velvoitteissa: Toimintasuunnitelman laatimisen, päivittämisen ja sen julkaisemisen laiminlyönti Vuosiraportoinnin (edellisen vuoden tulosten ja toiminnan raportointi) laiminlyönti seurantajärjestelmään Vuosittain vähintään yhden energiatehokkuustoimenpiteen toteuttamisen tai sen raportoinnin laiminlyönti energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään Energiavirasto on aina ennen mahdollista erottamista yhteydessä liittyjään Jos Liittyjä ei sovitussa määräajassa korjaa toimintaansa hyväksyttävästi, esittelee Energiavirasto asian johtoryhmälle, joka tekee päätöksen mahdollisesta erottamisesta Erotetun liittyjän sopimuksen perusteella saamat energiatuet voidaan periä takaisin siten, kuin takaisinperintään liittyvät ehdot on kirjattu kyseiseen tuen myöntöpäätökseen. Tuen myöntänyt viranomainen päättää tuen takaisinperinnästä tapauskohtaisesti

54 Kysymyksiä?

55

56 KATSO VIDEO