Katsaus VM:n budjettiesitykseen ja SOSTEn suositukset budjettiriiheen vuodelle 2018 Finanssipolitiikka Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2018 talousarvioksi ei sisällä merkittävää talouspoliittista muutosta. Vaikka ennen ehdotuksen julkistamista ministeriön puheenvuoroissa muistutettiin useaan otteeseen kestävyysvajeesta ja lisäsopeutuksen tarpeesta, ensi vuoden talousarviossa merkittävää uutta sopeutusloikkaa ei olla ottamassa. Talousarvion menokehys noudattelee pitkälti kevään kehyspäätöstä ja koko hallituskaudelle aiemmin annettua kehystasoa. Tämä tarkoittaa noin neljän miljardin euron säästöohjelmaa hallituskauden aikana. Juha Sipilän hallituksen suurimmat säästöt kohdistuvat siirtomenoihin kotitalouksille. Säästöt ajoittuvat voimakkaimmin vuosille 2016 ja 2017. Kun lasketaan mukaan edellisten hallitusten toimenpiteet, julkinen talous kiristyy eniten kuluvana vuonna. Finanssipoliittisesti hallituskauden sopeutussuunnitelma näyttää ajoittuvan erittäin hyvin. Tänä vuonna Suomen talouden kasvu on kiihtynyt lähelle kolmea prosenttia, mikä on yllättänyt lähes kaikki kasvuennusteita tekevät tahot. Kasvu on ollut laaja-alaista ja usean heikon vuoden jälkeen myös viennin ja teollisuustuotannon kasvu on ollut alkuvuoden voimakasta. Kun lisäksi yksityinen kulutus ja investoinnit ovat edelleen vahvassa kasvussa, myös julkinen talous on alkanut tasapainottua verotulojen kasvun myötä. Tähän on vaikuttanut osaltaan se, että julkinen kulutus ja investoinnit ovat vuoden 2017 alkupuolella supistuneet. Suhdanneperäisestä julkisen talouden kiristymisestä huolimatta valtion talousarviossa oletetaan alijäämän olevan vuonna 2018 noin 3,5 miljardia euroa. Jos kasvu yllättää positiivisesti, näin suuren alijäämän saavuttaminen edellyttää menojen kasvattamista tai veronalennuksia. Valtiovarainministeriön ehdotus ei sisällä veroperusteiden muutoksia, joista tehdään päätöksiä vasta budjettiriihessä. Tämän hetkisessä suhdannetilanteessa valtiovarainministeriön ehdotuksessa esitetystä alijäämästä syntyvää finanssipoliittista vaikutusta voidaan pitää neutraalina tai hieman elvyttävänä. Finanssipolitiikka tukee näin ollen positiivista talous- ja työllisyyskehitystä ensi vuonna, jos korkeasuhdanne ja yksityisen sektorin veto jatkuvat ennustetun mukaisina. Työllisyyspolitiikka Vaikka lähes kaikki Suomen talouden indikaattorit näyttävät tällä hetkellä vihreää valoa, työllisyyden kasvu ja työttömyyden aleneminen on ollut viime kuukausien aikana varsin hidasta. Nyt on jo selvää, ettei hallitus tule saavuttamaan hallitusohjelmassa asetettua tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteesta. Tämän on myöntänyt myös valtiovarainministeri Petteri Orpo. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. On hyvä, että valtiovarainministeriön ehdotuksessa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on lisätty jonkin verran määrärahoja. Esimerkiksi palkkatukeen on käytettävissä kokonaisuudessaan vuonna 2018 noin 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Aktiivisella työvoimapolitiikalla on tärkeä rooli rakenteellisen työttömyyden alentamisessa erityisesti vaikeimmin työllistyvien ja osatyökykyisten osalta.
Vaikeimmin työllistyvien ja osatyökykyisten tilannetta palkkatukimäärärahojen korotus ei kuitenkaan välttämättä paranna. Syynä tähän on se, että palkkatukea on jatkossa tarkoitus ohjata pääsääntöisesti lyhyemmän ajan työttöminä olleille sekä yrityksiin työllistymiseen. Koska vaikeimmin työllistyvät ovat olleet työttöminä pitkään, eikä yritykseen työllistyminen ole heille heti välttämättä edes palkkatuettuna mahdollista, olisi järjestöjen mahdollisuudet työllistää palkkatuella palautettava aikaisemmalle tasolle. Järjestöillä on vahvaa kokemuksellista osaamista pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten tukemisessa. Aktiivinen tuki on usein edellytys vaikeimmin työllistyvien osaamisen vahvistumiselle, itsetunnon paranemiselle ja työelämävalmiuksien kohenemiselle. Kun vielä vuonna 2012 järjestöt työllistivät palkkatuella keskimäärin yli 10 000 työtöntä, esitetään talousarviossa vuodelle 2018 maksimimääräksi 3000 työllistettyä. Tämä taso on riittämätön. Työllisyyspoliittinen avustus on rahoitusmuoto, jolla työ- ja elinkeinotoimisto on hankkinut hankemuodossa tuotettuja palveluja asiakkailleen. Palveluja ovat tuottaneet kunnat, kuntayhtymät sekä yhdistykset ja säätiöt. Useat hankkeet ovat pystyneet tukemaan osatyökykyisiä sekä vaikeimmin työllistyviä työttömiä ja auttamaan heitä eteenpäin työelämäpolulla. Nykyisissä olosuhteissa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on korkealla ja rakenteellisen työttömyyden kasvun uhka on suuri, vaikeimmin työllistyviä tukevia hankkeita erityisesti tarvitaan. Budjettiesityksessä työllisyyspoliittisten avustusten määrärahaksi on varattu 10 miljoonaa euroa. Varattu avustuksen taso on hallituksen asettamiin tavoitteisiin nähden riittämätön. Lisätään järjestöjen palkkatukeen varattuja menoja (momentti 32.30.51) kuudella miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistaa työllistettyjen keskimääräisen määrän nostamisen 6000 henkeen. Määrärahalisäyksen myötä monet vaikeimmin työllistyvistä ja erityisesti nuoret pääsisivät eteenpäin työelämäurallaan. Korotetaan työllisyyspoliittisen avustuksen määräraha (momentti 32.30.51) ehdotetusta 10 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon. Lisätyllä määrärahalla voi erityisesti levittää niitä toimenpiteitä ja tukimuotoja, joita on kokeiltu hallituksen kärkihankkeissa sekä aiemmissa työllisyyspoliittisissa hankkeissa ja todettu vaikuttaviksi. Indeksijäädytysten purkaminen Sipilän hallituksen aikaisemmilla päätöksillä useiden perusturvaetuuksien tasoa leikattiin vuosina 2016 ja 2017. Tasoleikkauksen lisäksi kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2018-2019. Jäädytys koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä, vammaistukia sekä lapsilisiä. Useina peräkkäisinä vuosina tehdyt etuusleikkaukset ja elinkustannusten kiihtyvä kasvu heikentävät etuuksien varassa elävien toimeentulon edellytyksiä. Vuosina 2018-2019 kuluttajahintojen ennustetaan kasvavan 1,3-1,4 prosentin vuosivauhtia. Tämän seurauksena etuuksien ostovoima heikkenee indeksijäädytyksen johdosta kahden seuraavan vuoden aikana noin kolme prosenttia. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa myös elintarvikkeiden hintojennousu, sekä erityisesti kasvukeskuksien osalta kohoava asumisen hinta. Pieni- ja keskituloisille kohdistetut veronkevennykset eivät myöskään paranna perusturvalla elävien toimeentuloa.
Suomi on sitoutunut vähentämään EU2020-strategian puitteissa köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Perusturvaetuuksien indeksijäädytykset heikentävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa entisestään. Samalla indeksijäädytys lisää toimeentulotuen käyttöä. Toimeentulotukiriippuvuuden lisääntyminen pahentaa kannustinloukkuja ja estää työllistymistä. Kokonaistaloudellisen arvion pohjalta on perusteltua perua aiemmin tehdyt päätökset perusturvaa koskevista indeksijäädytyksistä. Indeksijäädytykset ovat vaikuttaneet myös korkeakoulujen rahoitukseen sekä kuntien valtionosuuksiin. Tämän seurauksena koulutuksen ja peruspalveluiden resurssit ovat vähentyneet ja edelleen vähentymässä. Indeksijäädytysten vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien ja paljon palveluita käyttävien mahdollisuuksien vähenemisenä sekä kansallisen osaamispääoman kasvun hidastumisena. Perutaan kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksijäädytykset vuosiksi 2018-2019. Jäädytys koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä, vammaistukia sekä lapsilisiä. Lisäksi perutaan kuntien valtionosuuksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen liittyvät indeksijäädytykset. Toimenpiteet aiheuttavat noin 330 miljoonan euron menonlisäyksen vuodelle 2018. Verotus Suomessa aiemmin kerätyn makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuonna 2016 EU:n komission ilmoituksen vuoksi. Komission mukaan makeisvero vääristää kilpailua ja on valtiontukisääntöjen vastainen. Väistynyt makeisvero on mahdollista korvata kansanterveysperusteisella sokeriverolla. Sokerivero on sekä kansanterveyden että kansantalouden etu. Sokerivero määräytyy tuotteeseen lisätyn sokerimäärän mukaan, riippumatta siitä missä tuotteessa sokeria käytetään. Näin vero kohtelee eri tuoteryhmiä oikeudenmukaisesti eikä keskity esimerkiksi pelkkiin makeisiin. Sokerinkäytön negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle ovat kiistattomat. Terveysvaikutusten lisäksi sokeripitoisten tuotteiden verottaminen lisäisi valtion verotuloja. Sokeriveron lisäksi veropohjaa on mahdollista laajentaa säilyttämällä solidaarisuusveron alaraja nykyisellään sekä luopumalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksesta. Otetaan käyttöön kansaterveysperusteinen sokerivero. Lisäys valtion verotuloihin noin 200 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Säilytetään solidaarisuusveron nykyinen alaraja. Lisäys valtion verotuloihin noin 35 miljoonaa euroa Luovutaan ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksesta. Lisäys valtion verotuloihin noin 130 miljoonaa euroa
Perusturva Perusturvan riittävyyteen vaikuttaa merkittävästi aiemmin vuosille 2016 ja 2017 toteutetut tasoleikkaukset sekä toimeenpantu indeksijäädytys. Uusina toimina budjettiesityksessä asumistukimenoja leikataan sekä asettamalla tukeen neliövuokrakohtainen katto, että sitomalla tuki elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta. Näiden muutosten arvioidaan leikkaavan asumistukimenoja 30 miljoonaa euroa vuonna 2018. Lisäksi enimmäisasumismenoista leikataan viisi prosenttia (vaikutus 21,6 miljoonaa euroa) ja aiemmin vuosille 2018-2019 päätetyn indeksijäädytyksen lasketaan alentavan asumistukimenoja 7,4 miljoonaa. Yhteensä toimet leikkaavat asumistukea 59 miljoonaa euroa. Jo aiemmin asumistukea on supistettu leikkaamalla kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia 0,4 prosenttia vuonna 2016 ja 0,85 prosenttia vuonna 2017. Lisäksi vuonna 2017 enimmäisasumismenot jäädytettiin ja niitä leikattiin 0,4 prosenttia kuntaluokissa 3. ja 4. Kun samalla yleinen vuokrataso nousee 2,5 prosenttia vuodessa, vaikeuttaa asumismenojen kasvu ja asumistuen supistuminen vaikeuttavat pienituloisten henkilöiden toimeentuloa huomattavasti. Asumistuen uusien neliövuokrakohtaisten kattojen arvioidaan vähentävän asumistukikuluja 18 miljoonaa euroa. Säästöstä hupenee kuitenkin yli puolet, kun toimen lasketaan lisäävän perustoimeentulotuen menoja 10 miljoonalla. Myös elinkustannusindeksiin siirtyminen kasvattaa toimeentulotuen menoja arviolta kolmella miljoonalla, jolloin sillä tavoitellusta 12 miljoonan euron säästöstä leikkaantuu neljäsosa. Näin asumistuesta haettavat säästöt lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja sitä kautta etuuteen liittyviä kannustinloukkuja, vaikka yhdeksi tavoitteeksi uudistukselle on määritelty työnteon kannustavuuden vahvistaminen. Vuokrien nousua ei voi pyrkiä hillitsemään ainoastaan leikkaamalla asumistukea. Suurella osalla asumistuen saajista vuokra ylittää jo nykyisin asumistuen normit, ja lisäleikkaukset heikentävät edelleen heidän toimeentuloaan. Asumismenojen kohtuullisuuden turvaamiseksi tarvitaan sosiaalista asuntotuotantoa. Myös muun asuntotuotannon edistäminen on tärkeää. Toimeentulotuen kustannusten arvioidaan hieman pienenevän ensi vuonna, vaikka saajien määrän arvioidaan lisääntyvän muutamalla tuhannella. Toimeentulotuen tarpeen arvioidaan vähentyvän 12,8 miljoonalla eurolla ja lisäksi opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin vähentää tarvetta 5,4 miljoonalla eurolla. Asumistuen leikkaukset ja työttömyysturvan aktiivimalli lisäävät toimeentulotuen tarvetta kuitenkin niin, että kustannusten ei juurikaan arvioida muuttuvan edellisestä vuodesta. Etuuksien leikkauksista syntyvää toimeentulotukiriippuvuutta ei tule lisätä, vaan on huolehdittava ensisijaisten etuuksien riittävästä tasosta Perusturvaa tulee yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän sekä mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen Sosiaali- ja terveysministeriö esittää talousarvioehdotuksessaan, että vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan siten, että päiväraha olisi nettona riittävän suuri, jotta tuensaajan ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Vähimmäispäivärahojen korotus lisäisi valtion menoja kahdeksalla miljoonalla eurolla 2018. SOSTE kannattaa STM:n esitystä.
Koulutuspolitiikka Valtion talousarvioesityksessä ammatillisen koulutuksen reformiin ehdotettu 15 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2018 on riittämätön. Vuodelle 2017 tehty mittava 190 miljoonan euron leikkaus on saattanut ammatilliset oppilaitokset tukalaan tilanteeseen. Henkilöstö on uupunutta tehtyjen mittavien henkilöstövähennysten takia ja lähiopetuksen tasosta on jouduttu tinkimään. Jotta ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet saadaan toteutettua kohtuudella, on rahoituksen oltava riittävä. Kokonaistilannetta hankaloittaa entisestään nuorten aikuisten osaamisohjelman päättyminen vuonna 2018. Tämä heikentää 20-29 vuotiaiden ilman toisen asteen koulutusta olevien nuorten asemaa. Kasvatetaan ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen varattuja määrärahoja (momentti 29.20.30) Nuorten aikuisten osaamisohjelman (momentti 29.20.33) päättymistä vastaavalla summalla, 20 miljoonalla eurolla. SOSTE kiittää Turvakotipaikkojen saatavuuden takaamiseen ehdotetaan neljän miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäksi päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotetaan varattavaksi kolmen miljoonan euron määräraha. Päätökset ovat tervetullut parannus palveluiden rahoitustilanteeseen. Takuueläkkeen korotukseen ehdotetaan 8,8 miljoonaa euroa ja eläkettä saavan hoitotuen perustuen korottamiseen kymmenen miljoonaa euroa. Korotusten johdosta takuueläke nousee arviolta kahdeksan euroa kuukaudessa. Eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan noin 70 euroon kuukaudessa. Korotus ei ole tasoltaan suuri, mutta oikean suuntainen toimi Opintotukeen lisätään huoltajakorotus alle 18-vuotiasta lasta huoltavalle opiskelijalle. Muutos helpottaa perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa Talousarvioesitykseen tulee sisältymään ensimmäistä kertaa tarkastelu kestävän kehityksen huomioon ottamisesta. Laajempi kestävän kehityksen budjetointi aloitetaan vuoden 2019 budjetin yhteydessä. Tämä budjettitekninen suunta on kannatettava Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ehdotetaan 166 miljoonan euron määrärahaa maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen. Määräraha on välttämätön tarpeellisen uudistuksen läpiviemiseksi Pieni- ja keskituloisilta perittävien varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen sekä 2. lapsen sisaralennuksen nostaminen 50 prosenttiin on tervetullut muutos. Maksualennuksilla luodaan edellytyksiä pienituloisten perheiden lapsille osallistua varhaiskasvatukseen Tupakkaveron korotus on kansanterveydellisesti perusteltu ja kestävä tapa vahvistaa valtion veropohjaa
Yhteenveto SOSTEn suositusten budjettivaikutuksista Menot Järjestöjen palkkatuki (32.30.51) Työllisyyspoliittinen avustus (32.30.51) Indeksijäädytysten purku Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta (29.20.33) säästyvät määrärahat ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen (29.20.30) YHTEENSÄ Verot Sokeriveron käyttöönotto Ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksesta luopuminen Solidaarisuusveron nykyisen alarajan säilyttäminen YHTEENSÄ 6 miljoonaa euroa 10 miljoonaa euroa 330 miljoonaa euroa 20 miljoonaa euroa 366 miljoonaa euroa 200 miljoonaa euroa 130 miljoonaa euroa 35 miljoonaa euroa 365 miljoonaa euroa