24.1.2013/EI Tietoa lapsista, nuorista ja perheistä sekä lasten ja nuorten kasvuympäristöstä
Suomessa noin 1,1 miljoonaa lasta Lapsia eli 0-17-vuotiaita asui Suomessa vuoden 2011 lopussa 1 081 766. Joka viides Suomessa asuva on lapsi. Lasten osuus koko väestöstä (5 401 267) oli 20,0 prosenttia. Poikia on hieman tyttöjä enemmän. Lapsista oli poikia 552 535 (51,1 %) tyttöjä 529 231 (48,9 %). Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 2
Lapset (0-17-vuotiaat) 1990-2011 1 200 000 1 100 000 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 3
Lapset 1-vuotisikäluokittain 31.12.2011 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 4
Lasten määrä kääntyy kasvuun vuonna 2014 Vuoden 2011 lopussa lapsia oli 1 081 766. Lasten määrä laskee hieman vuoteen 2013 asti. Lasten määrä kääntyy kasvuun kuitenkin jo vuonna 2014, jolloin lapsia ennustetaan olevan 1 080 081. Väestöennusteen mukaan Suomessa asuu lapsia vuonna 2020 1 113 044 joka on yli 31 000 enemmän kuin v. 2011 vuonna 2025 1 130 151 yli 48 000 enemmän kuin v. 2011 vuonna 2030 1 128 524 lähes 47 000 enemmän kuin v. 2011 vuonna 2035 1 121 259 yli 39 000 enemmän kuin v. 2011 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012 5
Lapset (0-17-v.) maakunnittain 31.12.2011 Uusimaa 316 278 Pohjois-Pohjanmaa 97 496 Pirkanmaa 96 909 Varsinais-Suomi 89 467 Keski-Suomi 55 208 Pohjois-Savo 47 143 Satakunta 42 641 Etelä-Pohjanmaa 40 560 Päijät-Häme 38 301 Pohjanmaa 37 684 Kanta-Häme 35 460 Lappi 35 026 Kymenlaakso 32 894 Pohjois-Karjala 30 584 Etelä-Savo 26 445 Etelä-Karjala 23 463 Keski-Pohjanmaa 15 597 Kainuu 14 941 Ahvenanmaa 5669 KOKO MAA 1 081 766 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 6
Lapsista suomenkielisiä 89 %, ruotsinkielisiä 6 % ja vieraskielisiä 5 % Lapsista oli vuoden 2011 lopussa suomenkielisiä 967 247 (89,4 %) ruotsinkielisiä 61 898 (5,7 %) saamenkielisiä 457 (0,04 %) muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä 52 164 (4,8 %) Vieraskielisten lasten määrä ja osuus ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 7
Lasten (0-17-vuotiaat) kieli 31.12.2011 suomi 89,4 % ruotsi 5,7 % saame 0,04 % muu kieli 4,8 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 8
Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset lapset (0-17-vuotiaat) 1990-2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 9
0-29-vuotiaat ikäluokittain 1990-2011 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 0-6-v. 7-14-v. 15-18-v. 19-24-v. 25-29-v. 200 000 1990 1995 2000 2005 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 10
18-28-vuotiaat* 1-vuotisikäluokittain 31.12.2011 66 422 68 560 67 482 68 060 66 393 66 930 64 016 65 154 67 435 69 920 71 751 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta *Nuorisolain (72/2006) 2 :n mukaan nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita 11
Syntyvyys korkealla tasolla synnytysiässä olevien ikäluokkien kokoon nähden Vuonna 2011 syntyi 59 961 lasta. Poikia syntyy hieman tyttöjä enemmän. Vuonna 2011 syntyneistä oli poikia 30 546 ja tyttöjä 29 415. Vuonna 2011 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,83. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2011 hedelmällisyyden vallitessa jokainen nainen synnyttäisi keskimäärin 1,83 lasta. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, syntyvyys on korkeammalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin. Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 12
Kokonaishedelmällisyysluku 1970-2011 Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 13
Ensisynnyttäjien ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä 1992-2011 Ensisynnyttäjät Kaikki synnyttäjät 27 29,2 29,8 29,9 30 30,1 30,2 27,7 27,6 27,9 28,1 28,4 1992 1997 2001 2005 2009 2011 Lähde: THL, Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet2011 14
Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita tai 35 vuotta täyttäneitä 1992-2011, prosenttia alle 20-vuotiaita 35 vuotta täyttäneitä 13,9 16,7 18,9 19 17,8 18,7 2,7 1992 1997 2,5 3,1 2001 2,8 2005 2,4 2009 2,1 2011 Lähde: THL, Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet2011 15
Tietoa vastasyntyneistä 2001, 2005 ja 2011 2001 2005 2011 Ennenaikaisesti syntyneitä (<37 raskausviikkoa) 6,0 % 5,7 % 5,6 % Keskipaino, grammaa 3516 3505 3495 Paino alle 1500 grammaa 0,9 % 0,8 % 0,8 % Imeväisyyskuolleisuus/1000:ta elävänä syntynyttä kohden 3,1 3,0 2,1 Lähde: THL, Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset, vastasyntyneet 2011 16
Syntyneet 1990-2011 Vuonna 2011 syntyi noin 60 000 lasta 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 17
Syntyneet maakunnittain vuonna 2011 Uusimaa 18 431 Pohjois-Pohjanmaa 5685 Pirkanmaa 5631 Varsinais-Suomi 4877 Keski-Suomi 3117 Pohjois-Savo 2454 Satakunta 2231 Etelä-Pohjanmaa 2181 Pohjanmaa 2058 Lappi 1941 Päijät-Häme 1890 Kanta-Häme 1789 Pohjois-Karjala 1673 Kymenlaakso 1555 Etelä-Savo 1301 Etelä-Karjala 1225 Keski-Pohjanmaa 906 Kainuu 731 Ahvenanmaa 285 KOKO MAA 59 961 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 18
Adoptiot Suomessa vuonna 2011 Suomessa tehtiin vuonna 2011 yhteensä 465 adoptiota. Adoptoiduista 387 oli alle 18-vuotiaita ja 78 oli täyttänyt 18 vuotta. Adoptoiduista 253 oli syntynyt Suomessa ja 212 ulkomailla. Suomessa syntyneistä adoptoiduista 74 oli täyttänyt 18 vuotta ja ulkomailla syntyneistä adoptoiduista 4. Suomessa syntyneiden lasten adoptioissa 1/5:ssä adoptoijina oli kaksi vanhempaa. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevien perheen sisäisiä adoptioita oli 90, joka oli 19 % kaikista adoptioista. Ulkomaisissa adoptioissa 4/5:ssä adoptoijina oli kaksi vanhempaa. Lähde: Tilastokeskus, Adoptiot 2011 19
Ulkomailla syntyneiden lasten adoptiot 2000-2011 311 336 220 226 242 241 224 201 189 219 184 208 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 20
Ulkomailla syntyneiden lasten adoptiot vuosina 2010 ja 2011 syntymämaan mukaan 2010 Venäjä 35 Etelä-Afrikka 32 Thaimaa 32 Kiina 23 Filippiinit 13 Kolumbia 11 Etiopia 10 Muut maat 28 Ulkomailla syntyneiden lasten adoptiot yhteensä 184 2011 Etelä-Afrikka 46 Kiina 43 Venäjä 37 Thaimaa 23 Etiopia 13 Kenia 9 Intia 9 Muut maat 28 Ulkomailla syntyneiden lasten adoptiot yhteensä 208 Lähde: Tilastokeskus: StatFin-tilastotietokanta 21
Suomessa 580 000 lapsiperhettä Lapsiperheitä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 580 547 Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Kahden vanhemman perheitä, joissa perheen lapsi/lapset ovat puolisoiden yhteisiä, oli 70,5 % lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheitä* oli 20,3 % lapsiperheistä. Uusperheitä oli 9,2 % lapsiperheistä. Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut. * Yksinhuoltajuuden määrittely lasten asumisen (kenen luona lapset ovat kirjoilla) perusteella eikä oikeudellisen huoltajuuden mukaan Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 22
Lapset (0-17-vuotiaat) perhetyypin mukaan vuonna 2011 Kahden vanhemman perheet 72,3 % Yksinhuoltajaperheet 17,3 % Uusperheet 10,4 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 23
Lapsiperheissä 2,2 miljoonaa henkilöä 31.12.2011 Lapsiperheitä oli vuoden 2011 lopussa 580 547. Lapsiperheissä oli henkilöitä 2 185 130. Lapsiperheväestön osuus koko väestöstä oli 40,5 %. Neljä kymmenestä suomalaisesta asuu siis lapsiperheessä. Lapsiperheissä oli lapsia (alle 18-vuotiaita) 1 061 710. Lapsiperheessä oli keskimäärin 1,83 lasta. Perhetilastossa kuvataan tarkasteluhetken mukainen poikkileikkaustilanne, eli montako alle 18-vuotiasta kotona asuvaa lasta perheissä tarkasteluhetkellä keskimäärin on. Perheen lopullinen lapsiluku on luonnollisesti tätä suurempi. Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 24
Lapsiperheet ja lapset perhetyypeittäin 31.12.2011 Lapsiperheet perhetyypeittäin Aviopari ja lapsia 354 567 61,1 % Rekisteröity parisuhde ja lapsia 339 0,06 % Avopari ja lapsia 107 738 18,6 % Äiti ja lapsia 101 963 17,6 % Isä ja lapsia 15 940 2,7 % Lapset (0-17-v.) perhetyypeittäin Osuus lapsiperheistä Osuus lapsista Aviopari ja lapsia 701 396 66,1 % Rekisteröity parisuhde ja lapsia 500 0,05 % Avopari ja lapsia 175 981 16,6 % Äiti ja lapsia 161 575 15,2 % Isä ja lapsia 22 258 2,1 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 25
Uusperheet 31.12.2011 Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Vuoden 2011 lopussa uusperheitä oli 53 361, joka oli 9,2 % kaikista lapsiperheistä. Uusperheet perhekoostumuksen mukaan Perheen lapset vain äidin 24 965 vain isän 3101 äidin ja isän 2020 äidin ja yhteisiä 20 353 isän ja yhteisiä 2154 äidin, isän ja yhteisiä 768 Uusperheiden lapsista, joita yhteensä 110 065 Äidin lapsia 60,3 % Isän lapsia 9,5 % Yhteisiä lapsia 30,1 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 26
Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan 31.12.2011 Perheen äidin kieli suomi 498 574 ruotsi 27 722 venäjä 11 076 viro 5027 thai 2010 somali 1758 englanti 1567 kiina 1271 muu kieli/tuntematon 15 602 perheessä ei äitiä 15 940 Perheen isän kieli suomi 423 741 ruotsi 26 582 venäjä 4797 viro 2608 englanti 2027 kiina 1182 somali 1011 muu kieli* tai tuntematon 16 586 perheessä ei isää 101 963 Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 *Muunkielisistä isistä thainkielisiä 58 27
Lapsiperheet maakunnittain 31.12.2011 Uusimaa 175 616 Pirkanmaa 53 093 Varsinais-Suomi 49 528 Pohjois-Pohjanmaa 45 405 Keski-Suomi 28 871 Pohjois-Savo 25 132 Satakunta 23 441 Päijät-Häme 20 833 Etelä-Pohjanmaa 20 609 Pohjanmaa 19 567 Kanta-Häme 18 929 Lappi 18 556 Kymenlaakso 18 320 Pohjois-Karjala 16 278 Etelä-Savo 14 389 Etelä-Karjala 13 153 Kainuu 7956 Keski-Pohjanmaa 7623 Ahvenanmaa 3259 KOKO MAA 580 547 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 28
Lasten kotihoidon tukea saaneiden 9 kk-2-vuotiaiden lasten osuus ikäryhmästä 2000-2011, prosenttia 58 57,4 57,4 57,4 55,9 55,5 53,4 52,4 51,4 52,3 51,4 49,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja 2011 29
Lasten päivähoito (1) Perhepäivähoidossa yhä vähemmän lapsia Lapsia oli vuonna 2011 päivähoidossa yhteensä 226 958, mikä oli 62,7 % 1-6-vuotiaista. Päivähoidossa olleiden lasten osuus on kasvanut hieman vuodesta 2006 lähtien. Lapsista oli kunnallisessa päivähoidossa 209 098, mikä oli 92 % kaikista päivähoidossa olleista lapista. Kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista oli kuntien päiväkodeissa 76 %, kunnan perhepäivähoidossa 20 % ja ostopalvelupäiväkodeissa 5 %. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä ja osuus ovat laskussa. Vuonna 2000 perhepäivähoidon osuus oli 34 %. Lähde: THL, Lasten päivähoito 2011 30
Lasten päivähoito (2) Yksityisen hoidon tuella hoidetaan noin 8 % päivähoidossa olevista lapsista Kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista 80 % oli kokopäivähoidossa ja 20 % osapäivähoidossa vuonna 2011. Yksityisen hoidon tukea maksettiin 17 860 lapsesta, mikä oli 7,9 % päivähoidossa olleista lapsista. Yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määrä laski hieman vuodesta 2010, jolloin heidän osuutensa oli 8,2 %. Vuonna 2000 yksityisen hoidon tuella hoidettiin 6,6 % päivähoidossa olleista lapsista. Lähde: THL, Lasten päivähoito 2011 31
Lasten päivähoito (3) Kunnallisessa päivähoidossa oli vuonna 2010 noin 16 800 erityistä tukea saavaa lasta, mikä oli hieman yli 8 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista. Kunnallisessa päivähoidossa oli 14 650 lasta vuorohoidon piirissä (ilta-, yö tai viikonloppuhoito). Tämä oli 7 % kunnan järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli noin 6 % kunnan järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Kunnallisesta päivähoidossa olevista lapsista 27,3 % sijoittui korkeimpaan päivähoidon maksuluokkaan. 0-maksuluokassa oli 16,1 %:ia lapsista. Lähde: THL, Lasten päivähoito 2010 Kuntakyselyn osaraportti 32
Päivähoidossa olleet lapset ikäryhmittäin 2005, 2010 ja 2011, prosenttia ikäluokasta 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2010 2011 Lähde: THL, Lasten päivähoito2011 33
Esiopetusoppilaat vuonna 2012 Esiopetus tapahtuu pääosin päivähoidon yhteydessä Esiopetuksen piirissä on lähes 99 % ikäluokasta 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Koulun esiopetuksessa Päivähoidon esiopetuksessa Esiopetuksessa yhteensä 10 000 0 Lähde: Tilastokeskus, Statfin-tilastotietokanta 34
Perusopetus vuonna 2012 Peruskouluissa noin 540 000 oppilasta Syyskuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 2789 peruskoulua, joissa oli yhteensä 539 545 oppilasta. Peruskouluja oli 81 vähemmän kuin vuonna 2011. Peruskoulujen oppilasta oli - esiopetusoppilaita 12 225 - vuosiluokkien 1-6 oppilaita 348 432 - vuosiluokkien 7-9 oppilaita 177 764 - lisäopetusoppilaita (10. lk.) 1124 Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus 2012 35
Opetusryhmien keskikoko luokka-asteittain Ryhmäkoot hieman pienentyneet v. 2008 vuoteen 2010 25 20 15 10 2008 2010 5 0 1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Perusopetuksen ryhmäkoko 2010 36
Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat vuonna 2011 Uudistetussa perusopetuslaissa oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Jos tukea tarvitsevalle oppilaalle yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Jos tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Peruskoulun oppilaista 11,4 % sai tehostettua tai erityistä tukea. Oppilaista 3,3 % sai tehostettua tukea. Pojista 4,2 % sai tehostettua tukea. Tytöistä 2,4 % sai tehostettua tukea. Oppilaista 8,1 % sai erityistä tukea. Pojista 11,0 % sai erityistä tukea. Tytöistä 5,1 % sai erityistä tukea. Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2011 37
Esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen käyttömenot vuosina 2008 ja 2010, euroa oppilasta kohden vuoden 2010 hintatasolla 2008 2010 10 40010 100 7500 7600 5500 5400 5500 5500 Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen talous 2010 38
Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1. ja 2. vuosiluokan oppilaista 2004-2012, prosenttia 40,7 1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat 43,6 43,7 46,4 48 49 50,8 53 54,1 22,5 25,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27,8 28,4 29,6 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit 39
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden elinoloista, kouluoloista ja koetusta terveydestä Indikaattori 2006/ 2008/ 2010/ 2007 2009 2011 Ei yhtään läheistä ystävää 11 % 10 % 9 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8 % 8 % 8 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 55 % 55 % 57 % Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 31 % 30 % 29 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 39 % 39 % 40 % Kokee terv.tilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 17 % 17 % 16 % Väsymystä lähes päivittäin 15 % 16 % 15 % Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 % 13 % 13 % Ylipainoa 16 % 15 % 16 % Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia * 13 % 13 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn 2006/2007 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 40
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden terveystottumuksista ja kokemuksesta oppilashuollon tuesta Indikaattori 2006/ 2008/ 2010/ 2007 2009 2011 Ei syö koululounasta päivittäin * * 34 % Hampaiden harjaus harv. kuin kahdesti päivässä * * 50 % Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän * * 23 % Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 26 % 27 % 27 % Tupakoi päivittäin 15 % 15 % 15 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 18 % 17 % 15 % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 6 % 6 % 8 % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 12 % 14 % 14 % Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 40 % 44 % 38 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn 2006/2007 ja 2008/2009 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 41
8.-9.-luokkalaisten tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut 2000-2011, prosenttia oppilaista, Tupakointi ja humalajuominen vähentyneet, huumekokeilut yleistyneet 30 25 20 15 10 5 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainkin kerran 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 42
8.-9.-luokkalaista ollut koulukiusattuna tai kokenut fyysistä uhkaa 2000(2002)- 2011, prosenttia oppilaista 25 20 15 10 5 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenyt fyysistä uhkaa vuoden aikana 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 43
9-luokkalaiset laittomien/kiellettyjen tekojen uhreina 2012, uhrikokemus ainakin kerran kuluneen 12 kk:n aikana, prosenttia Omaisuuden vahingoittaminen 23 % Varastaminen 22 % Uhkaamalla varastaminen 6 % Kiusaaminen 13 % Sähköinen kiusaaminen 16 % Uhkailu 19 % Fyysinen väkivalta 16 % Vanhempien kuritusväkivalta 8 % Etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuva uhkailu ja väkivalta 4 % Seksuaalinen häirintä 9 % Lähde: Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113, 2012 44
Väkivallan kohteeksi joutuneet 9-luokkalaiset pojat ja tytöt, prosenttia tekijöistä 35 30 25 20 15 10 5 0 Väkivallan uhrina poika Väkivallan uhrina tyttö Lähde: Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113, 2012 45
Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2005-2011, prosenttia Jatkoi opiskelua lukiokoulutuksessa Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua 53,3 51,1 50,8 50,6 50,2 50,4 49,6 39,4 40,1 40,7 41,9 41,2 40,7 41,2 7,4 8,8 8,5 7,6 8,6 8,9 9,1 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen 2011 HUOM! Peruskoulun päättäneistä jätti vuonna 2011 hakematta jatko-opintoihin vain 1,5 % 46
Lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden elinoloista v. 2010/2011, prosenttia opiskelijoista Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 45 26 27 Ammatillisten oppilaistosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat 47 36 35 17 13 15 8 7 20 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Väh. yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät aina tiedä viikonloppu-iltojen viettopaikkaa Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010/2011 47
Lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden terveystottumuksista v. 2010/2011, prosenttia opiskelijoista Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten oppilaistosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat 55 59 35 40 20 32 36 39 40 39 11 25 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hampaiden harjaus harv. kuin 2 kertaa päivässä Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 Tupakoi päivittäin Tosi humalasssa väh. kerran kuukaudessa Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010/2011 48
Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2005-2011, prosenttia Ylioppilaiden jatko-opintoihin pääsy vaikeutunut Jatkoi opiskelua yliopistokoulutuksessa Jatkoi opiskelua ammattikorkeakoulussa Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut tutkintotavoitteista opisekelua 57,9 57,9 56,6 58,2 59,6 60,3 61,8 19,5 20,5 20,1 19,1 18,3 18,1 17,8 18,2 17,4 19 18,5 17,7 17,4 16,2 4,3 4,2 4,2 4,2 4,5 4,2 4,2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen 2011 HUOM! Uusista ylioppilaista haki jatko-opintoihin 76 % vuonna 2011 49
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, prosenttia vastaavanikäisistä 16 14 12 10 8 6 4 Naiset Miehet Yhteensä 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. 50
15-24-vuotiaiden ja 25-34-vuotaiden työttömyysaste 2002-2011, prosenttia 25 20 15 10 5 15-24-vuotiaat 25-34-vuotiaat 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Aikasarjatiedot 2002-2011 HUOM! Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. 51
Yleisimmät keskusteluaiheet Lasten ja nuorten puhelimessa vuonna 2011, prosenttia puheluista, samassa puhelussa voi olla useita aiheita. Tytöt Jututtaminen 18 % Seksi/seksuaalisuus 9 % Iloisen asian jakaminen 6 % Tytöstä naiseksi 5 % Tekemisen puute 5 % Arjen pulmatilanne 4 % Sekalainen tietokysymys/asia 4 % Kaverisuhteet 3 % Kiusaaminen, syrjintä 3 % Tiedustelu puhelin/nettipalvelusta 3 % Pojat Jututtaminen 23 % Seksi/seksuaalisuus 16 % Iloisen asian jakaminen 6 % Itsetyydytys 4 % Tekemisen puute 4 % Tiedustelu puhelin/nettipalvelusta 4 % Arjen pulmatilanne 4 % Sekalainen tietokysymys/asia 4 % Kiusaaminen tai syrjintä 3 % Pojasta mieheksi 3 % Lähde: MLL, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2011 52
10-14-vuotiaiden kulttuuriharrastuksista 1999 ja 2009, prosenttia Harrastaa videokuvausta Harrastaa valokuvausta Harrastaa nykyään tanssia Kuuluu nyk. näytelmäkerhoon tai On kirjoittanut runoja, novelleja, romaania tms. Harrastaa nyk. kuvataiteita 2009 1999 Laulaa nykyisin Soittaa nyk. jotain soitinta 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 53
15-24-vuotiaiden kulttuuriharrastuksista 1999 ja 2009, prosenttia Harrastaa videokuvausta Harrastaa valokuvausta Harrastaa nykyään tanssia Kuuluu nyk. näytelmäkerhoon tai On kirjoittanut runoja, novelleja, romaania tms. Harrastaa nyk. kuvataiteita 2009 1999 Laulaa nykyisin Soittaa nyk. jotain soitinta 0 10 20 30 40 50 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 54
10-14-vuotiaista käynyt kulttuuritilaisuuksissa 12 kk:n aikana 1999 ja 2009, prosenttia Museossa Taidenäyttelyssä/-museossa Tanssiesityksissä Oopperassa Teatterissa 2009 1999 Elokuvissa Konserteissa 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 55
15-24-vuotiaista käynyt kulttuuritilaisuuksissa 12 kk:n aikana 1999 ja 2009, prosenttia Museossa Taidenäyttelyssä/-museossa Tanssiesityksissä Oopperassa Teatterissa 2009 1999 Elokuvissa Konserteissa 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 56
Käynyt kirjastossa 12 kk:n aikana, 10-14- ja 15-24-vuotiaat, 1999 ja 2009, prosenttia 10-14-vuotiaat 96 97 92 15-24-vuotiaat 81 1999 2009 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 57
Kotona tietokone, nettiyhteys tai pelikonsoli, 10-14- ja 15-24-vuotiaat 1999 ja 2009, prosenttia 10-14-vuotiaat 15-24-vuotiaat 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1999 2009 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 58
Sanoma/iltapäivälehtien lukemisen useus, 10-14- ja 15-24-vuotiaat 2002 ja 2009, prosenttia 60 50 40 30 20 10 0 10-14-vuotiaat 60 50 40 30 20 2002 10 2009 0 15-24-vuotiaat 2002 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 59
Aikakauslehtien lukemisen useus, 10-14- ja 15-24-vuotiaat 2002 ja 2009, prosenttia 60 50 40 30 20 10 0 10-14-vuotiaat 60 50 40 30 20 2002 10 2009 0 15-24-vuotiaat 2002 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 60
Lukenut kirjan 12 kk:n aikana, 10-14- ja 15-24-vuotiaat 1999 ja 2009, prosenttia 10-14-vuotiaat 89 90 15-24-vuotiaat 80 79 1999 2009 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 61
Tietokoneen käyttötarkoitukset 10-14- ja 15-24-vuotiailla vuonna 2009 Elokuvien katselu TV:n katselu Musiikin kuuntelu tai hallinta Piirtäminen, kuvien tekeminen tai käsittely 15-24-vuotiaat 10-14-vuotiaat Valokuvien käsittely Pelien pelaaminen 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 62
Eri liikuntalajien harrastaminen neljän viikon aikana 1999 ja 2009, prosenttia 10-14-vuotiasta 70 60 50 40 30 20 10 0 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 63
Eri liikuntalajien harrastaminen neljän viikon aikana 1999 ja 2009, prosenttia 15-24-vuotiasta 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 64
Käynyt urheilukilpailussa 12 kk:n aikana, 10-14- ja 15-24-vuotiaat 1999 ja 2009, prosenttia 10-14-vuotiaat 15-24-vuotiaat 57 60 52 52 1999 2009 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 65
Lasten vanhempien työllisyysaste on korkeampi kuin lapsettomien aikuisten Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 83,5 % vuonna 2011, kun 20-59-vuotiailla, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 75,7 %. - Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 91,5 % vuonna 2011, kun 20-59-vuotiaiden miesten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 74,1 %. - Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 76,1 % vuonna 2011, kun 20-59-vuotiaiden naisten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 77,4 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Perheet ja työ vuonna 2011 66
Äitien ja isien työllisyysaste perheen nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2011 Äidit - Nuorin lapsi alle 3-vuotias 49,2 % - Nuorin lapsi 3-6-vuotias 80,1 % - Nuorin lapsi 7-17-vuotias 90,2 % Isät - Nuorin lapsi alle 3-vuotias 90,4 % - Nuorin lapsi 3-6-vuotias 92,8 % - Nuorin lapsi 7-17-vuotias 91,6 % Vanhemmat yhteensä - Nuorin lapsi alle 3-vuotias 69,5 % - Nuorin lapsi 3-6-vuotias 86,3 % - Nuorin lapsi 7-17-vuotias 90,8 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Perheet ja työ vuonna 2011 67
Lasten vanhempien työttömyysaste matalampi kuin lapsettomien aikuisten Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat) työttömyysaste oli 4,2 % vuonna 2011, kun 20-59-vuotiailla, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työttömyysaste oli 8,9 %. - Alle 18-vuotiaiden lasten isien työttömyysaste oli 3,7 % vuonna 2011, kun 20-59-vuotiaiden miesten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työttömyysaste oli 10,5 %. - Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työttömyysaste oli 6,4 % vuonna 2011, kun 20-59-vuotiaiden naisten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työttömyysaste oli 7,3 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Perheet ja työ vuonna 2011 68
Vanhempainpäivärahat, lastenhoidon tuet ja lapsilisät 1990-2011, vuoden 2011 rahana, miljoonaa euroa 2100 1950 1800 1650 1500 1350 1200 1050 900 750 600 450 300 150 0 Vanhempainpäivärahat Lastenhoidon tuet Lapsilisät Lähde: Kela; Vanhempainpäivärahat sisältävät vuosilomakokustannusten korvaukset työntantajille ja erityishoitorahat, lastenhoidon tuet sisältävät myös kunnalliset lisät HUOM! Vuonna 1994 lapsilisiä nostettiiin samassa yhteydessä, kun perhepoliittiset verovähennykset poistettiin 69
Lapsilisän ja kotihoidon tuen ostovoima on selvästi heikompi kuin 1990-luvun puolivälissä Vuodesta 1994 vuoteen 2011 1. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %. 2. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 %. 3. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %. Kotihoidon tuen hoitolisän reaaliarvo on laskenut 51 %. Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti, 2011 70
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet vuonna 2011, prosenttia ko. kotitalouksista 47,5 Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Suurimmissa vaikeuksissa 20,3 24,3 17,5 21,5 23,7 8,1 5,1 5,6 7,9 Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v. Parit, joilla nuorin lapsi 13-17 v. Kaikki kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 Subjektiivinen toimeentulo 71
Toimeentulovaikeuksissa 2009-2011, prosenttia ko. kotitalouksista 60 50 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v. Parit, joilla nuorin lapsi 13-17 v. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, 2010 ja 2011 Subjektiivinen toimeentulo 72
Lapsiväestön ja koko väestön pienituloisuusaste 1990-2010, prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista 14 12 10 8 6 4 2 Lapsiväestö Koko väestö 0 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2010 73
Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet ko. perhetyypistä 1995-2011, prosenttia Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet 30,7 31,9 31,3 29,5 28,1 27 27,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1 9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4,8 4,7 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: THL, Toimeentulotuki 2011 74
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä 1992-2011, prosenttia lapsiperheistä 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: THL, SOTKAnet 75
Terveydenhoitajien henkilöstömitoituksesta annettu suositus toteutuu vuonna 2011, prosenttia terveyskeskuksista 75 58 55 34 Äitiysneuvola (80 synnytystä/htv) Lastenneuvola (340 0-6- vuotiasta/htv) Kouluterveydenhuolto (600 oppilasta/htv) Opiskeluterveydenhuolto (800 (600-1000 ) opiskelijaa/htv) Lähde: THL, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011 Asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta, Raportti 71/2012 76
Lääkäreiden henkilöstömitoituksesta annettu suositus toteutuu vuonna 2011, prosenttia terveyskeskuksista 62 20 17 6 Äitiysneuvola (800 synnytystä/htv) Lastenneuvola (2000 0-6- vuotiasta/htv) Kouluterveydenhuolto (2100 oppilasta/htv) Opiskeluterveydenhuolto (3000 (2500-3000) opiskelijaa/htv) Lähde: THL, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011 Asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta, Raportti 71/2012 77
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 2000-2010 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit alle 1-vuotialla 1000:ta vastaavanikäistä kohden Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 1-6- vuotialla 1000:ta vastaavanikäistä kohden Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 7-14- vuotialla 1000:ta vastaavanikäistä kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 78
Lastenneuvolakäynnit 2000-2010 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Lastenneuvolan käynnit yhteensä 1000:ta 0-7- vuotiasta kohden Lastenneuvolan lääkärikäynnit 1000:ta 0-7-vuotiasta kohden Lastenneuvolan muut kuin lääkärikäynnit 1000:ta 0-7-vuotiasta kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 79
Kouluterveydenhuoltokäynnit 2000-2010 2500 2000 1500 1000 500 0 Kouluterveydenhuollon käynnit yhteensä 1000:ta 7-18-vuotiasta kohden Kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit yhteensä 1000:ta 7-18-vuotiasta kohden Kouluterveydenhuollon muut kuin lääkärikäynnit 1000:ta 7-18-vuotiasta kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 80
Hammaslääkärikäynnit ja suun terveydenhuollon käynnit yhteensä 2000-2010 2500 2000 1500 1000 500 0 Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 0-17- vuotiailla 1000:ta vastaavanikäistä kohden Suun terveydenhuollon käynnit yhteensä terveyskeskuksissa 0-17- vuotiailla 1000:ta vastaavanikäistä kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 81
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria 2000-2011 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa 1000:ta 0-12-vuotiasta kohden Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa 1000:ta 13-17-vuotiasta kohdenkohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 82
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 1000:ta vastaavanikäistä kohden 2000-2011 12 10 8 6 4 2 0 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat 1000:ta vastaavanikäistä kohden Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat 1000:ta vastaavanikäistä kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 83
Lastensuojelun avohuollon asiakkaat vuonna 2011 Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli kaikkiaan 81 459 lasta ja nuorta vuonna 2011. Asiakkaiden kokonaismäärä kasvoi 3,5 % vuodesta 2010. Asiakkaista oli uusia asiakkaita 47 %. Asiakkaista oli uusia 45 % v. 2010, 45 % v. 2009, 41 % v. 2008, 33 % v. 2007 ja 31 % v. 2006. Avohuollon asiakkaista oli 0-17-vuotiaita lapsia 72 236 ja 18-20-vuotiaita nuoria 9223. Lapsista (0-17-v.) avohuollon asiakkaana oli 6,7 %. Eniten asiakkaita oli ikäryhmässä 16-17-vuotiaat, joista asiakkaana oli hieman yli 9 %:a ja vähiten ikäryhmässä 0-2-vuotiaat, joista asiakkaana oli hieman yli 4 %:a. Lähde: THL, Lastensuojelu 2011 84
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä ko. vuoden aikana 0-17-vuotiaista 2000-2011, prosenttia 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: THL, SOTKAnet; vuoden 2011 osalta: THL, Lastensuojelu 2011 85
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuonna 2011 (1) Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna (viimeisimmän sijoitustiedon mukaan) 17 409 lasta ja nuorta, joista 0-17-vuotiaita lapsia 14 644 ja 18-20-vuotiaita nuoria 2765. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä kasvoi 1,4 %:a vuodesta 2010. Lapsista (0-17-v.) oli sijoitettuna 1,4 %. Sijoitetuista oli poikia 53 %ja tyttöjä 47 %. Uusia, ensimmäistä kertaa huostanotettuja tai kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 3205. Huostaanotto alkaa useimmiten kiireellisenä sijoituksena. Kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Lähde: THL, Lastensuojelu 2011 86
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuonna 2011 (2) Sijoitusperusteen mukaan lapset ja nuoret jakautuivat seuraavasti: - avohuollon tukitoimen sijoitus 3352 - kiireellinen sijoitus 1970 - huostassa 9983, joista tahdonvastaisia 2193 - jälkihuollon sijoitus 2104 Sijoituspaikan mukaan lapset ja nuoret jakautuivat seuraavasti: - perhehoito (sukulaisperhe, läheisperhe, sijaisperhe) 5840 - ammatillinen perhekotihoito 2825 - laitoshuolto (lastensuojelulaitos, perhekuntoutusyksikkö, koulukoti, päihdehuoltolaitos, kehitysvammalaitos) 6699 - muu huolto (sijoitus omaan kotiin, itsenäisesti tuettu asuminen, ym) 2045 Lähde: THL, Lastensuojelu 2011 87
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus kaikista lapsista 2000-2011, prosenttia 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: THL, SOTKAnet; vuoden 2011 osalta: THL, Lastensuojelu 2011 88
Perhe ja lapset pääryhmän sosiaalimenot Perhe ja lapset -pääryhmän sosiaalimenot olivat 5 845 milj. euroa vuonna 2010, kun ne vuonna 2009 olivat 5 756 milj. euroa (vuoden 2010 hinnoin). Perhe ja lapset sosiaalimenot: Toimeentuloturvana maksettavat etuudet: äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, vanh empainpäivärahakauden palkat, kodinhoitotuki, lapsilisä ja elatustuki. Perhe ja lapset -ryhmän sosiaalimenot olivat 10,7 % kaikista sosiaalimenoista vuonna 2010, kun ne vuonna 2009 olivat 10,8 %. Palveluina annettavat etuudet: lasten päivähoito, yksityisen hoidon tuki, lasten ja nuorten laitoshuolto, kodinhoitoapu lapsiperheille, kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja nuorten perhehoito, ensi- ja turvakotien menot sekä RAY:n tuet lastensuojelua ja nuorisokasvatusta järjestäville organisaatioille Lähde: THL, Sosiaalimenot ja yhdistyksille. ja rahoitus 2010 89
Perhe ja lapset -pääryhmän sosiaalimenot vuonna 2010, miljoonaa euroa 958 1433 1842 12 70 384 95 6 93 573 21 360 Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus 2010 90
Perhe ja lapset pääryhmän osuus sosiaalimenoista 1990-2010, prosenttia Sosiaalimenoista yhä pienempi osuus lasten ja perheiden tarpeisiin 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus 2010 91
Linkkejä Tilastokeskus: www.tilastokeskus.fi Statfin-tilastotietokanta: www.tilastokeskus.fi/statfin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: www.thl.fi Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet: www.sotkanet.fi Hyvinvointikompassi-verkkopalvelu: www.thl.fi/hyvinvointikompassi Kasvun kumppanit verkkopalvelu: www.thl.fi/kasvunkumppanit Kela: www.kela.fi Sosiaali- ja terveysministeriö: www.stm.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö: www.minedu.fi Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: www.optula.om.fi Findikaattori-verkkopalvelu: www.findikaattori.fi Lapsiasiavaltuutetun toimisto: www.lapsiasia.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto: www.mll.fi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi: www.alli.fi Lastensuojelun Keskusliitto: www.lskl.fi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry: www.soste.fi 92