20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. Perhehoito antaa lapselle mahdollisuuden perhe-elämään, joka edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystään. Perhehoito tarjoaa lapselle hoitavat, läpi elämän kestävät ihmissuhteet silloin, kun palaaminen syntymäperheeseen ei ole mahdollista tai auttaa lasta palamaan takaisin syntymäperheeseensä silloin, kun se on mahdollista.
20.11.2013 Pesäpuu ry 2 P R I D E Parents Resource for Information Development Education
20.11.2013 Pesäpuu ry 3 PRIDE-valmennuksen tarkoitus ja tavoite: Mahdollisuus perehtyä ennalta tehtävään. Mahdollisuus arvioida, haluaako ja kykeneekö tehtävään. Perustuu sijais- ja adoptiovanhemmuudessa tarvittaviin valmiuksiin. Sisältää kouluttajien ja osallistujan yhteisen arvioinnin. Kouluttajaparina toimivat kokenut sosiaalityöntekijä ja sijaisja/tai adoptiovanhempi.
20.11.2013 Pesäpuu ry 4 PRIDE:n viisi valmiuutta: Valmius 1: Valmius 2: Valmius 3: Valmius 4: Valmius 5: Suojella ja hoivata lasta Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomion hänen kehitykselliset viiveensä Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvat lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena koko elämän ajan Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa
20.11.2013 Pesäpuu ry 5 PRIDE-valmennusprosessi: Perheiden rekrytointi Perheen yhteydenotto Informaation antaminen Perheen tapaaminen/ehdottomien esteiden läpikäyminen Valmennus käynnistyy
20.11.2013 Pesäpuu ry 6 PRIDE:n arviointiprosessi: Arviointi käsitetään usein negatiiviseksi ja sellaiseksi, jonka tekee joku ulkopuolinen. Yhteinen arviointi PRIDE:ssa tarkoittaa sitä, että sekä osallistujat itse että kouluttajat osallistuvat arviointiin. Osallistujat itse pohtivat ja arvioivat omia valmiuksiaan ja haluaan ryhtyä sijais- tai adoptiovanhemmiksi, ja kouluttajat arvioivat osallistujien valmiuksia pärjätä sijais- tai adoptiovanhempina. Kouluttajat auttavat ja tukevat osallistujia sekä arvioimaan että kehittämään valmiuksia, joita heiltä edellytetään ja joita he tarvitsevat sijais-/adoptiovanhempina. Avoimuus on tärkeä, jotta yhteinen arviointi voi toteutua. Osallistujien tehtävänä on tuoda esiin sekä vahvuutensa että kehittämistarpeensa, joita heillä on liittyen valmiuksiin. Valmennuksen tarkoituksena on toimia myös oppimisprosessina. Arvioinnin välineinä käytetään mm. ryhmässä tapahtuvia yhteisiä keskusteluja, toiminnallisia ja muita harjoituksia, PRIDE-kotitehtäviä ja perhekohtaisia keskusteluja.
20.11.2013 Pesäpuu ry 7 Miten tukea perhehoitajia? Mentorointi Työnohjaus Koulutukset Lomittaminen Seurantakäynnit + asiakassuunnitelmat Varsinais-Suomen sijoituslasten vanhemmat ry SILAVA
20.11.2013 Pesäpuu ry 8 Mentorointi: Perhehoidon mentoritoiminnan tarkoituksena on toimia osana perhehoidon tukea tiiviissä ja luottamuksellisessa yhteistyössä perhehoitoa tukevan sosiaalityöntekijän kanssa. Perhehoidon sosiaalityöntekijä arvioi tuen piirissä olevan sijaisperheen mahdollisen tuen tarpeen, keskustelee siitä sijaisperheen kanssa ja on sen jälkeen yhteydessä mentoriin. Sijaisperheestä voidaan mentorisuhteessa käyttää nimitystä aktori. Mentorin toiminta perustuu vapaehtoisuuteen siten, että mentori voi itse valita onko käytettävissä kulloinkin esitettyyn toimeksiantoon. Mentoritoiminnasta tehdään kirjallinen sopimus järjestön ja mentorin välillä ja siitä maksetaan korvausta. Mentorille tuki ja työnohjaus.
20.11.2013 Pesäpuu ry 9 Mentorointi: Mentorisuhde käynnistetään aloituskokouksella, johon osallistuu mentori, sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä/-tekijät (asiakassuunitelma) -> sijaisperheen tilanne käydään läpi ja asetetaan mentoroinnin tavoite, ajanjakso ja tiheys (tapaamisia 2 10), aikataulu, ketä osallistuu mentoritapaamiseen, missä tapaamiset pidetään, miten lastenhoito tapaamisen aikana järjestetään, sovitaan luottamuksellisuudesta ja yhteistyöstä sekä sovitaan väli- ja loppuarvioinnit. Mentoreita voi käyttää sijoituksen alkuvaiheen tukena, sijaisvanhemmuuden kasvuprosessin tukena, vertaistukena ja tunteiden sanoittajana sekä perheen ja lapsen murros- tai muutosvaiheessa. Mentorisuhde päättyy yhteiseen loppuarviointiin, jossa ovat mukana mentori, sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä/-tekijät. Pitkässä mentorisuhteessa on hyvä pitää myös väliarviointi.