Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 Ympäristölautakunta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 Kokousaika 16:15-17:16 Kokouspaikka Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma Läsnä Jäsenet Niemi, Matti Stranius, Leo Latikka, Timo Palaste-Eerola, Tuula Pyhälahti, Timo Korpela, Timo Lehtorinta, Sampsa Mattila, Lea-Riitta Niiniaho, Seppo puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen Muut Puhakka, Sirpa Kansanen, Pekka Kippo-Edlund, Päivi Vepsäläinen, Päivi Åberg, Riikka Korkeakoski, Päivi Sarvanto-Hohtari, Susanna Miinalainen, Matti Moberg, Pirjo kaupunginhallituksen edustaja saapui 16:21, poissa: 295 ympäristöjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö vs. ympäristöterveyspäällikkö elintarviketurvallisuuspäällikkö johtava ympäristölakimies hallintopäällikkö verkkotiedottaja hallintosihteeri Puheenjohtaja Matti Niemi 295-311 Esittelijät Pekka Kansanen Päivi Kippo-Edlund Päivi Vepsäläinen ympäristöjohtaja 295-298, 310-311 ympäristönsuojelupäällikkö 299-308 vs. ympäristöterveyspäällikkö 309 Pöytäkirjanpitäjä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 Pirjo Moberg hallintosihteeri 295-311

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 Asia 295 Yj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 296 Yj/2 Ilmoitusasiat 297 Yj/3 Ympäristökeskuksen talousarvion toteutumisennusteet 2014 298 Yj/4 Ympäristötoimen vuoden 2014 talousarvion määrärahan ylittäminen 299 Ysp/1 Ilmoitusasiat 300 Ysp/2 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2013 301 Ysp/3 Lausunnon antaminen Helsingin Kaupunginteatterin asemakaavaehdotuksesta 302 Ysp/4 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kannelmäen Kantelettarentie 9:n asemakaavan muutosehdotuksesta 303 Ysp/5 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle 304 Ysp/6 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle 305 Ysp/7 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n Länsisalmen murskauslaitoksen ympäristölupa-asiassa 306 Ysp/8 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Citylogistiikan toimenpideohjelmasta 307 Ysp/9 Lausunto Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta 308 Ysp/10 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta 309 Ytp/1 Ilmoitusasiat 310 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 311 Yj/5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (78) Yj/1 295 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Timo Latikka (varalla Tuula Palaste-Eerola) ja Sampsa Lehtorinta (varalla Leo Stranius) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Timo Latikka (varalla Tuula Palaste-Eerola) ja Anita Vihervaara (varalla Sirpa Norvio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 2 (78) Yj/2 296 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat 1. - 8. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUS 15.9.2014 1. 924 V 24.9.2014, Eron myöntäminen ympäristöjohtajan virasta Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää myöntää ympäristöjohtaja Pekka Kansaselle eron Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan virasta 1.4.2015 alkaen. 2. 932 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan 9.9.2014 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. 3. 933 Sörnäisten tonttien 10291/4 ja 5 (Verokampuksen) asemakaavan muutoksen nro 12174 määrääminen osittain voimaan Kaupunginhallitus päätti määrätä 10. kaupunginosan (Sörnäinen), korttelin 291 tontteja 4 ja 5 (Verokampus) koskevan asemakaavan muutoksen nro 12174 osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta korttelin 291 tontin 4 osalta. KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUS 22.9.2014 4. 951 V 8.10.2014, Kalasataman korttelien 10577, 10578, 10593 ja 10625 asemakaavan muuttaminen (nro 12227) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 10. kaupunginosan

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 3 (78) Yj/2 (Sörnäinen)kortteleiden 10577, 10578, 10593 ja 10625 sekä katu- ja vesialueidenasemakaavan muutosehdotuksen 12.11.2013 päivätyn ja 16.6.2014 muutetun piirustuksen numero 12227 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. 5. 952 V 8.10.2014, Käpylän Kisakylän asemakaavan muuttaminen (nro 12192, Kisakylä) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 25. kaupunginosan (Käpylä) kortteleita 871, 952 ja 25004, korttelin 950 tonttia 1, korttelin 951 tonttia 2, korttelin 25003 tonttia 1 sekä katu- ja puistoalueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen 16.4.2013 päivätyn ja 19.8.2014 muutetun piirustuksen numero 12192 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. 6. 953V 8.10.2014, Hakuninmaan Runonlaulajantie 48:n ja puistoalueenasemakaavan muuttaminen (nro 12269, Runonlaulajantie 48) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela, Hakuninmaa) korttelin 33101 tontin 7 ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksen 15.4.2014 päivätyn piirustuksen nro 12269 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. 7. 954 V 8.10.2014, Kontulan Tanhuantie 1:n asemakaavan muuttaminen (nro 12247, Tanhuantie 1) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin 47013 tontin 2 asemakaavan muutosehdotuksen 10.12.2013 päivätyn ja 19.8.2014 muutetun piirustuksen numero 12247 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 24.9.2014 8. 292 Eron myöntäminen ympäristöjohtajan virasta Kaupunginvaltuusto päättää myöntää ympäristöjohtaja Pekka Kansaselle eron Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan virasta 1.4.2015 alkaen. Kaupunginhallitus kehottaa Helsingin kaupungin ympäristökeskusta julistamaan ympäristöjohtajan viran julkisesti haettavaksi Helsingin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 4 (78) Yj/2 kaupungin ympäristökeskuksen johtosäännössä mainituin kelpoisuusvaatimuksin, Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaisin vaatimuksin sekä virkaan kuuluvin palkkaeduin. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 5 (78) Yj/3 297 Ympäristökeskuksen talousarvion toteutumisennusteet 2014 HEL 2014-004681 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä vuoden 2014 kolmannen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta, että lautakunta tulee tekemään käyttömenoihin 230 000 euron ylitysesityksen 18.10.2014 mennessä. Vuoden 2014 talousarvion noudattamisohjeiden (Khs 9.12.2013) mukaan talousarvion toteutumisennuste laaditaan neljännesvuosittain. Ohjeiden mukaan lautakunnan on lähetettävä asiasta kaupunginkanslialle pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä. Vuoden 2014 kolmas toteutumisennuste on seuraava. 1 000 e TB 2014 Tot. ennuste 31.12.2014 Menosäästö +Menoylitys -Ylitulo +Tulovajaus - Myyntitulot 270 270 0 Maksutulot 862 792-70 Tuet ja avustukset 25 8-17 Vuokratulot 0 0 0 Muut toimintatulot 0 0 0 Tulot yhteensä 1 157 1 070-87 Palkat 6 232 6 194 +38 Henkilösivumenot 2 081 2 069 +12 Palvelujen ostot 2 722 3 002-280 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 99 99 0 Avustukset 97 97 0 Vuokrat 1 214 1 214 0 Muut toimintakulut 87 87 0 Menot yhteensä 12 532 12 762-230 Poistot 377 377 0 Menot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 6 (78) Yj/3 Tulot Irtaimen omaisuuden hankinnat Käyttömenojen määräraha tullaan ennusteen mukaan ylittämään, koska talousarvioehdotuksen ja tulosbudjetin hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmi, että ympäristökeskus joutuu maksamaan omasta budjetistaan Helsingin osuuden Suomen luontokeskus Haltian toimintamenoista (280 000 euroa). Kuluvana vuonna ei ole ollut mahdollista maksaa toimintamenoja Khn käyttövaroista aiempien vuosien tapaan. Ympäristökeskuksen tulosbudjetti ei mahdollista toimintamenojen maksamista kokonaisuudessaan. Ympäristökeskus pystyy saamaan aikaiseksi enintään 50 000 euron säästön, mikä edellyttää kolmen avoinna olevan vakanssin täytön siirtoa myöhempään ajankohtaan. Tuloja arvioidaan ennusteen mukaan saatavan 87 000 euroa vähemmän kuin mitä talousarviossa suunniteltu. Organisaatiouudistuksen täytäntöönpano ja valvontahenkilöstön useat pitkäaikaiset poissaolot ja sijaisten perehdyttäminen ovat vieneet resursseja ja vaikuttaneet tehtyjen tarkastusten määrään ja siten myös tulokertymään. Kvsto on 29.1.2014, 20, oikeuttanut ympäristökeskuksen ylittämään vuoden 2014 talousarvion irtaimen omaisuuden (Ta-kohta 8 09 07) 115 000 eurolla. Irtaimen omaisuuden määrärahasta jää käyttämättä 165 000 euroa. Määräraha oli varattu uuden tarkastustoiminnan ydintietojärjestelmän hankintaan. Koska valtio selvittää parhaillaan valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämistä, on virastossa laitettu järjestelmän hankinta toistaiseksi jäihin. Mikäli uuden järjestelmän hankintaan päädytään tulevana vuonna, määrärahatarve siirtyy ensi vuodelle. Myös muiden järjestelmien kehittäminen on vienyt suunniteltua vähemmän määrärahoja koska toteutusratkaisuihin on löytynyt kevyempiä menettelyitä. 1 000 e TB 2014 Tot. ennuste 31.12.2014 Menosäästö+Men oylitys- Irtain omaisuus 150 100 +50 + ylitysoikeus 115 0 +115 Yhteensä 265 100 +165 Toiminnalliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 7 (78) Yj/3 Sitovat toiminnalliset tavoitteet TA Tot. ennuste 31.12.2014 Katupölypitoisuudet Mannerheimintien mittausasemalla eivät ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja. (HKR:n kanssa yhteinen tavoite). Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä 80 % on ratkaistu 8 kuukaudessa (240 vrk) asian vireille tulosta. Ero Tot. % Toteutuu Toteutuu 0 100,0 240 170-70 141,2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuvat hyvin. Muut toiminnalliset tavoitteet Muut toiminnalliset tavoitteet TA Tot. ennuste 31.12.2014 Luonnon monimuotoisuutta turvataan Lumo-ohjelman ja Luonnonhoidon linjausten mukaisesti. Vuonna 2013 toteutetun luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsien inventoinnin tiedot viedään Luonnontietojärjestelmään 30.6.2014 mennessä. Ympäristövalvonnan suunnitelmallisen valvonnan mukaisesta tarkastustavoitteesta (750 tarkastusta) tehdään vähintään 80 % eli 600 kappaletta. Suunnitelmallisia elintarviketarkastuksia tehdään yhteensä 2 500 kappaletta. Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä Ero Tot. % Toteutuu Toteutuu 0 100,0 600 460-140 76,7 2 500 2 300-200 92,0 60 100-40 92,0

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 8 (78) Yj/3 vähintään 80 % otetaan käsittelyyn 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta. Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevista ilmoituksista 80 % on ratkaistu 80 vuorokaudessa. Ruokamyrkytysepäilyt käsitellään keskimäärin 11 vuorokaudessa. Mikrobiologisia elintarvikenäytteitä otetaan 1 900 kappaletta. 80 60-20 133,3 11 9-2 122,2 1 900 1 900 0 100,0 Asumisterveyttä koskevaa toiminnallista tavoitetta ei ennusteen mukaan tulla saavuttamaan, johtuen väliaikaisesta resurssivajeesta. Yksikön henkilöstön vaihtuvuus on ollut kuluvana vuonna normaalia suurempaa. Suunnitelmallisten tarkastusten tavoitteista jäädään jonkin verran, johtuen osittain resurssivajeesta. Organisaatiomuutoksen yhteydessä kaikkia yksiköiden esimiesvakansseja ei ole alkuvuonna saatu täytettyä. Täytöt on nyt kuitenkin saatu tehtyä. Elintarviketurvallisuusosastolla on myös organisaatiomuutoksen yhteydessä muutettu tarkastajien valvontakohteita, mikä osaltaan on hidastanut tarkastusten tekemistä. Ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet Ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet TA Tot. ennuste 31.12.2014 Sitova Energiansäästötavoite Ympäristötalon kokonaissähkönkulutus on 5 % alhaisempi kuin vuonna 2013. Muut ympäristötavoitteet Toteutetaan kaikki toimenpiteet, jotka on aikataulutettu ekokompassin ympäristöohjelmassa vuodelle 2014. Toteutuu Toteutuu Ei toteudu Toteutuu Ympäristötalon sähkönkulutus on alkuvuonna hieman kasvanut edellisvuoden samaan aikajaksoon verrattuna, joten sähkönkulutuksen 5 % vähennystavoitteen toteuma on epätodennäköinen. Syytä kulutuksen kasvuun selvitellään.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 9 (78) Yj/3 Tunnusluvut Tunnusluvut TA 2014 Tot. ennuste 31.12.2014 Ero Tot. % Asiantuntijatoiminta Tutkimukset, selvitykset, ohjelmat 51 40-11 78,4 Konsultointi 1 295 1 500 205 115,8 Kirjalliset lausunnot 1 606 1 250-356 77,8 Valvonta Luvat ja ilmoitukset 1 490 1 580 90 106,0 Valvontatarkastukset ja 6 400 6 400 0 100,0 näytteenotto Asiakaspalvelu Neuvonta 13 000 15 050 2 050 115,8 Tiedotus ja valistus 698 521-177 74,6 Yhteensä 24 540 26 341 1 801 107,3 Organisaatiomuutoksen yhteydessä on jouduttu korjaamaan joidenkin suoritteiden sisältöä ja laskentatapaa. Tavoitteet näyttävät kuitenkin toteutuvan kokonaisuudessaan hyvin. Ympäristöjohtaja toteaa, että vuodelle 2014 myönnetty käyttötalouden määräraha (Ta-kohta 2 37 00) tullaan ylittämään 230 000 eurolla, johtuen Suomen luontokeskus Haltian toimintamenojen Helsingin rahoitusosuuden siirtämisestä ympäristökeskuksen katettavaksi. Tuloja arvioidaan saatavan 87 000 euroa vähemmän, joka osaltaan johtuu valvontahenkilöstön suuresta vaihtuvuudesta. Lisäksi irtaimen omaisuuden (Ta-kohta 8 09 07) määrärahasta ylitysoikeuksineen jää käyttämättä 165 000 euroa. Valtio selvittää parhaillaan valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän kehittämistä ja järjestelmän hankinta on virastossa laitettu toistaiseksi jäihin. Mikäli järjestelmän hankintaan päädytään tulevana vuonna, määrärahatarve siirtyy vuodelle 2015. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Jorma Tolvanen, taloussihteeri, puhelin: +358 9 310 31508 jorma.tolvanen(a)hel.fi Otteet

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 10 (78) Yj/3 Ote Kaupunginkanslia Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Jorma Tolvanen, taloussihteeri, puhelin: +358 9 310 31508 jorma.tolvanen(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunginkanslia Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätöshistoria 05.08.2014 228 HEL 2014-004681 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä vuoden 2014 toisen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta, että lautakunta tulee tekemään käyttömenoihin 230 000 euron ylitysesityksen 18.10.2014 mennessä. Vuoden 2014 talousarvion noudattamisohjeiden (Khs 9.12.2013) mukaan talousarvion toteutumisennuste laaditaan neljännesvuosittain. Ohjeiden mukaan lautakunnan on lähetettävä asiasta kaupunginkanslialle pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä. Vuoden 2014 toinen toteutumisennuste on seuraava. 1 000 e TB 2014 Tot. ennuste 31.12.2014 Menosäästö+ Menoylitys- Ylitulo+Tulovajaus- Myyntitulot 270 270 0 Maksutulot 862 862 0 Tuet ja avustukset 25 25 0 Vuokratulot 0 0 0 Muut toimintatulot 0 0 0 Tulot yhteensä 1 157 1 157 0

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 11 (78) Yj/3 Palkat 6 232 6 194 +38 Henkilösivumenot 2 081 2 069 +12 Palvelujen ostot 2 722 3 002-280 Aineet, tarvikkeet ja 99 99 0 tavarat Avustukset 97 97 0 Vuokrat 1 214 1 214 0 Muut toimintakulut 87 87 0 Menot yhteensä 12 532 12 762-230 Poistot 377 377 0 Menot Tulot Irtaimen omaisuuden hankinnat Käyttömenojen määräraha tullaan ennusteen mukaan ylittämään, koska talousarvioehdotuksen ja tulosbudjetin hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmi, että ympäristökeskus joutuu maksamaan omasta budjetistaan Helsingin osuuden Suomen luontokeskus Haltian toimintamenoista (280 000 euroa). Kuluvana vuonna ei ole ollut mahdollista maksaa toimintamenoja Khn käyttövaroista aiempien vuosien tapaan. Ympäristökeskuksen tulosbudjetti ei mahdollista menojen maksamista kokonaisuudessaan. Ympäristökeskus pystyy saamaan aikaiseksi enintään 50 000 euron säästön, mikä edellyttää kolmen avoinna olevan vakanssin täytön siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Tuloja arvioidaan ennusteen mukaan saatavan talousarvion mukaisesti. Kvsto on 29.1.2014, 20, oikeuttanut ympäristökeskuksen ylittämään vuoden 2014 talousarvion irtaimen omaisuuden (Ta-kohta 8 09 07) 115 000 eurolla. Irtaimen omaisuuden määräraha kokonaisuudessaan tullaan käyttämään tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin. 1 000 e TB 2014 Tot. ennuste 31.12.2014 Menosäästö+Meno ylitys- Irtain omaisuus 150 150 0 + ylitysoikeus (Kvsto 20) 115 115 0

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 12 (78) Yj/3 Yhteensä 265 265 0 Toiminnalliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet TA Ennuste 31.12.2014 Katupölypitoisuudet Mannerheimintien mittausasemalla eivät ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja. (HKR:n kanssa yhteinen tavoite). Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä 80 % on ratkaistu 8 kuukaudessa (240 vrk) asian vireille tulosta. Ero Tot % Toteutuu Toteutuu 0 100,0 240 170-70 141,2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuvat hyvin. Muut toiminnalliset tavoitteet Muut toiminnalliset tavoitteet TA Ennuste 31.12.2014 Luonnon monimuotoisuutta turvataan Lumo-ohjelman ja Luonnonhoidon linjausten mukaisesti. Vuonna 2013 toteutetun luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsien inventoinnin tiedot viedään Luontotietojärjestelmään 30.6.2014 mennessä. Ympäristövalvonnan suunnitelmallisen valvonnan mukaisesta tarkastustavoitteesta (750 tarkastusta) tehdään vähintään 80 % eli 600 kpl. Ero Tot. % Toteutuu Toteutuu 0 100,0 600 570-30 95,0

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 13 (78) Yj/3 Suunnitelmallisia elintarviketarkastuksia tehdään yhteensä 2 500 kappaletta. Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä vähintään 80 % otetaan käsittelyyn 60 vuorokauden kuluessa asian vireilletulosta. Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevista ilmoituksista 80 % on ratkaistu 80 vuorokaudessa. Ruokamyrkytysepäilyt käsitellään keskimäärin 11 vuorokaudessa. Mikrobiologisia elintarvikenäytteitä otetaan 1 900 kappaletta. 2 500 2 300-200 92,0 60 100-40 60,0 80 80 0 100,0 11 9-2 122,2 1 900 1 900 100,0 Asumisterveyttä koskevaa toiminnallista tavoitetta ei ennusteen mukaan tulla saavuttamaan, johtuen väliaikaisesta resurssivajeesta. Yksikön henkilöstön vaihtuvuus on ollut kuluvana vuonna normaalia suurempaa. Suunnitelmallisten tarkastusten tavoitteista jäädään jonkin verran, johtuen osittain resurssivajeesta. Organisaatiomuutoksen yhteydessä kaikkia yksiköiden esimiesvakansseja ei ole saatu täytettyä alkuvuonna. Elintarviketurvallisuusosastolla on myös organisaatiomuutoksen yhteydessä muutettu tarkastajien valvontakohteita, mikä osaltaan on hidastanut tarkastusten tekemistä. Ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet Ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet TA Ennuste 31.12.2014 Sitova energiansäästötavoite Ympäristötalon kokonaissähkönkulutus on 5 % alhaisempi kuin vuonna 2013. Muut ympäristötavoitteet Toteutetaan kaikki toimenpiteet, jotka on aikataulutettu ekokompassin ympäristöohjelmassa vuodelle 2014. Toteutuu Toteutuu Ei toteudu Toteutuu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 14 (78) Yj/3 Tunnusluvut Ympäristötalon sähkönkulutus on alkuvuonna hieman kasvanut edellisvuoden samaan aikajaksoon verrattuna, joten sähkönkulutuksen 5 % vähennystavoitteen toteuma on epätodennäköinen. Syytä kulutuksen kasvuun selvitellään. Tunnusluvut TA 2014 Ennuste 31.12.2014 Ero Tot. % Asiantuntijatoiminta Tutkimukset, selvitykset, 51 53 2 103,9 ohjelmat Konsultointi 1 295 1 455 160 112,4 Kirjalliset lausunnot 1 606 1 356-250 84,4 Valvonta Luvat ja ilmoitukset 1 490 1 700 210 114,1 Valvontatarkastukset ja 6 400 6 500 100 101,6 näytteenotto Asiakaspalvelu Neuvonta 13 000 14 300 1 300 110,0 Tiedotus ja valistus 698 558-140 79,9 Yhteensä 24 540 25 922 1 382 105,6 Organisaatiomuutoksen yhteydessä on jouduttu korjaamaan joidenkin suoritteiden sisältöä ja laskentatapaa. Tavoitteet näyttävät kuitenkin toteutuvan suunnitellusti. Ympäristöjohtaja toteaa, että vuodelle 2014 myönnetty käyttötalouden määräraha (talousarviokohta 2 37) tullaan ylittämään 230 000 eurolla, johtuen Suomen luontokeskus Haltian toimintamenojen Helsingin osuuden rahoitusosuuden siirtämisestä ympäristökeskuksen katettavaksi. Tuloja arvioidaan saatavan arvioidun mukaisesti. Lisäksi irtaimen omaisuuden (Ta-kohta 8 09 07) määräraha ylitysoikeuksineen tullaan käyttämään kokonaan. 15.04.2014 Ehdotuksen mukaan Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Jorma Tolvanen, taloussihteeri, puhelin: +358 9 310 31508

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 15 (78) Yj/3 jorma.tolvanen(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 16 (78) Yj/4 298 Ympäristötoimen vuoden 2014 talousarvion määrärahan ylittäminen HEL 2014-011488 T 02 02 00 Esitys esitti kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi yhteensä 230 000 euron ylitysoikeuden myöntämistä vuoden 2014 talousarviokohtaan 2 37 Ympäristötoimi. Tähän esitykseen ei voi hakea muutosta, sillä se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 ). Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Johanna Salo, controller, puhelin: +358 9 310 31569 johanna.salo(a)hel.fi Esitysehdotus Esitys on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Vuoden 2014 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokuntien on 18.10.2014 mennessä talousarvion määrärahan ylityksiä koskevat esityksensä. Esityksissä on selvitettävä määrärahojen muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin. Helsingin kaupunginhallitus on sitoutunut päätöksillään 15.10.2007 ja 10.6.2013 osallistumaan Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin. Luontokeskuksen toiminnan käynnistyessä toiminnan vuosittaisia menoja ei ole pystytty arvioimaan riittävällä tarkkuudella, jotta määräraha olisi voitu sisällyttää bruttobudjetoituun ympäristötoimen talousarvioehdotukseen, vaan Helsingin kaupungin osuus toimintamenoista on maksettu Khn käyttövaroista. Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja tulosbudjetin hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmi, että ympäristökeskuksen odotetaan jo kuluvana vuonna maksavan omasta budjetistaan Helsingin osuus Haltian toimintamenoista (280 000 euroa). Kuluvana vuonna ei syystä tai toisesta ole ollut mahdollista maksaa toimintamenoja Khn käyttövaroista aiempien vuosien tapaan.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 17 (78) Yj/4 Virastolle ylimääräinen meno on talousarvioon nähden suuri, ottaen huomioon, että viraston menoista lähes 80 % on sidottu kiinteisiin menoihin kuten palkkoihin ja vuokriin. Talousarviosta 20 %:n osuus, johon voidaan vaikuttaa muutoin kuin henkilöstön määrää säätelemällä, on noin 2,5 milj. euroa. Tästä summasta Haltian toimintamenojen osuuden maksaminen tarkoittaisi yli 11 %:n leikkausta kuluvan vuoden menoihin, jotka on jo alkuvuodesta erilaisin sopimuksin sidottu. Ympäristökeskuksen tulosbudjetti ei siten mahdollista menojen maksamista kokonaisuudessaan. Ympäristökeskus pystyy saamaan aikaiseksi enintään 50 000 euron säästön, mikä edellyttää kolmen avoinna olevan vakanssin täytön siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Käyttömenojen määräraha tullaan ylittämään 230 000 eurolla. Luontokeskus Haltiaa markkinoidaan mm. retkeily-, näyttely- ja tapahtumakohteena ja ympäristöasiat ovat vain osa laajaa kokonaisuutta. katsoo, että Suomen luontokeskus Haltian toiminnan kustannukset tulisikin ensisijaisesti kohdentaa muualle kuin ympäristötoimeen, esimerkiksi matkailu- ja liikuntatoimeen. Kyseessä on ennen muuta matkailuelinkeinoa palveleva hanke. Muiden kuin Helsingin kaupungin rahoitukseen osallistuvien tahojen edustus Haltian toimintaryhmässä koostuu pääasiassa matkailupäälliköistä tai elinkeinoviranhaltijoista. Määrärahan ylityksellä ei ole vaikutuksia ympäristölautakunnan toiminnallisiin tavoitteisiin. Sen sijaan edellä mainitun 50 000 euron säästön toteuttaminen luo lisähaasteita asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Johanna Salo, controller, puhelin: +358 9 310 31569 johanna.salo(a)hel.fi Tiedoksi Talous- ja suunnitteluosasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 18 (78) Ysp/1 299 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdan 1. Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä 1. Ympäristönsuojelupäällikön pöytäkirjat 24.9.2014 (166 167 ); 25.9.2014 (168 170 ); 2.10.2014 (171-174 ) ja 10.10.2014 (175 ) West Express Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö osoitteessa Topeliuksenkatu 4 Rakennus Oy Antti J. Aholan erityisen häiritsevää melua aiheuttava saneeraustyö osoitteessa Kotkankatu 9 Skanska Talonrakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutustyö, Gunillantie 23 Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta- ja purkutyö, Sofianlehdonkatu 10 Kuljetuspalvelu R. Kronlund Oy:n erityisen häiritsevää melua koskeva ulkoilmatapahtuma, Kääpäkuja 14 B Käytöstä poistetun kemikaalisäiliön jättäminen maaperään, Puuskakuja 6 Rakennusliike Lehto Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava purkutyö, Vattuniemenranta 4 Lemminkäinen Infra Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutustyö, Tyynenmerenkatu 8 HKL-Raitioliikenteen erityisen häiritsevää melua aiheuttava ratatyö, Tukholmankatu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 19 (78) Ysp/1 Asunto Oy Helsingin Korkeavuorenhelmen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Korkeavuorenkatu 31-33 rakennuksen C kellaritilojen alapuolelta Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 20 (78) Ysp/2 300 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2013 HEL 2013-016164 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2013. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Johanna Af Hällström, ympäristötaloussuunnittelija, puhelin: +358 9 310 32044 johanna.afhallstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupunki Ympäristöraportti 2013.pdf Otteet Ote Ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Johanna Af Hällström, ympäristötaloussuunnittelija, puhelin: +358 9 310 32044 johanna.afhallstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupunki Ympäristöraportti 2013.pdf Otteet Ote Ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, täytäntöönpano

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 21 (78) Ysp/2 Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto 24.09.2014 293 HEL 2013-016164 T 11 00 01 Päätös Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2013. Esittelijä Lisätiedot Kaupunginhallitus Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102 erja.saarinen(a)hel.fi Johanna af Hällström, ympäristötaloussuunnittelija, puhelin: 310 32044 johanna.afhallstrom(a)hel.fi Kaupunginhallitus 15.09.2014 925 HEL 2013-016164 T 11 00 01 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedoksi liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2013. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102 erja.saarinen(a)hel.fi Johanna af Hällström, ympäristötaloussuunnittelija, puhelin: 310 32044 johanna.afhallstrom(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 22 (78) Ysp/3 301 Lausunnon antaminen Helsingin Kaupunginteatterin asemakaavaehdotuksesta HEL 2013-005419 T 10 03 03 Päätös päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus. Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 ). Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517 eeva.pitkanen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12288 selostus, päivätty 19.8.2014, päivitetty Kslk:n 19.8.2014 päätöksen mukaiseksi 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12288 kartta, päivätty 19.8.2014 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lausuntoa 5.11.2014 mennessä. Asemakaavan muutosehdotuksessa Helsingin Kaupunginteatteri ympäröivine puisto- ja piha-alueineen suojellaan. Asemakaavan muutoksella turvataan alueen kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien arvojen sekä kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden säilyminen. Asemakaavan muutos mahdollistaa 420 k-m² lisärakentamisen Kaupunginteatterin yhteyteen siten, että rakennuskokonaisuuden ja sen ympäristön arvot ja ominaisuudet eivät vaarannu. Esittelijä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 23 (78) Ysp/3 ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517 eeva.pitkanen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12288 selostus, päivätty 19.8.2014, päivitetty Kslk:n 19.8.2014 päätöksen mukaiseksi 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12288 kartta, päivätty 19.8.2014 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.08.2014 228 HEL 2013-005419 T 10 03 03 Ksv 3161_3 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle 19.8.2014 päivätyn 11. kaupunginosan (Kallio, Linjat) korttelin 11330 tontit 3 ja 5 sekä puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12288 hyväksymistä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Samalla lautakunta päättää antaa vuorovaikutusraportin mukainen vastine esitettyyn mielipiteeseen että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Käsittely 19.08.2014 Ehdotuksen mukaan Esteelliset: Jäsen Matti Niiranen ilmoitti olevansa asiassa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 24 (78) Ysp/3 Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Perttu Pulkka, arkkitehti, puhelin: 310 37465 perttu.pulkka(a)hel.fi Leena Makkonen, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37262 leena.makkonen(a)hel.fi Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258 maija.lounamaa(a)hel.fi Mika Kaalikoski, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37433 mika.kaalikoski(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482 raila.hoivanen(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 6.6.2014 HEL 2013-005419 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 19.3.2014 Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Kalliossa sijaitsevalle Helsingin Kaupunginteatterille. Suunnittelualueeseen kuuluu Kaupunginteatterin tontin lisäksi pysäköinti- ja puistoalueita. Kaavamuutoksen tavoitteena on suojella asemakaavassa Kaupunginteatteri ja säilyttää sen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot sekä kartoittaa lisärakentamismahdollisuudet arvoja vaarantamatta. Alueella on tällä hetkellä voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Kaupunginteatterin kaavamuutos ajoittuu läheisesti teatterin peruskorjauksen suunnitteluun, sitä tukevana toimenpiteenä. Osana valtakunnallisesti merkittävää RKY 2009 -kohdetta Finlandia-talo, Kaupunginteatteri, Kulttuuritalo ja kansainvälisen docomomo-järjestön merkkiteosvalikoimaan kuuluva teatterirakennus on tunnustettu modernin arkkitehtuurin merkkiteos, mikä tulee huomioida asemakaavan suojelumerkinnöin. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen ohella teatterin kaupunkikuvallinen asema on näkyvä ja sen funktiolle tunnusomainen. Rakennuksen liittyminen niin ympäröivään historialliseen puistomiljööseen, kuin sitä vierustavaan Kallion korttelirakenteeseen tulee kaavassa huomioida rakennuksen ominaisluonteen ja arvojen mukaisella tavalla. Suojelutavoitteiden tulee kohdistua niin rakennuksen ympäristöön, kohteen ulkoasuun kuin interiööriin, laitosteatterin kokonaisvaltainen arkkitehtuuri huomioon ottaen.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 25 (78) Ysp/3 Kaupunginteatteri on suomalaisen modernin 1900-luvun jälkipuolen arkkitehtuurin merkkiteoksia. Rakennus kuuluu professori Timo Penttilän päätöiden joukkoon. Teatterista käytiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 1960, jonka Penttilä voitti ehdotuksellaan Arlechino. Päätös teatterin rakentamisesta tehtiin vuonna 1965 ja rakennus valmistui vuonna 1967. Teatterin laajennusosa Studio Elsa valmistui vuonna 1989, Timo Penttilä, Kari Lindin ja Sakari Tilanterän suunnittelemana. Laajennusosa sopeutuu kokonaisuuteen uutena ehjänä kerrostumana. Vuonna 1967 valmistuneen Helsingin kaupunginteatterin rakennus on eräs varhaisimmista maamme kunnallisista teatterirakennuksista, ja sen tilaratkaisu pitää sisällään koko laitosteatterin toiminnallisen kokonaisuuden, mikä korostaa kohteen historiallista merkitystä. Rakennus suunniteltiin erityisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti korkeatasoisin materiaalein; kohteen rakennustaiteellinen arvo ja säilyneisyys on huomattavan korkea. Helsingin kaupunginteatterin rakennus kuuluu suomalaisen 60-luvun modernin arkkitehtuurin merkkiteosten joukkoon. Rakennuksen kaupunkikuvallinen arvo on merkittävä, niin lähiympäristön näkökulmasta kuin osana 1950-luvulta muotoa saanutta laajempaa kulttuuri- ja hallintorakennusten kaupunkimaisemaa. Kaupunginmuseon kannan mukaan on tärkeää ajantasaistaa Kaupunginteatterin asemakaava suunnitellun peruskorjauksen yhteydessä, ja varustaa kohde asemakaavassa rakennussuojelumerkinnöin, jotka turvaavat kohteen huomattavien kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen. Kaavan suojelumerkintöjen valmistelun tueksi on laadittu joukko tutkimuksia, joissa rakennuksen sisältämiä arvoja on tarkasteltu ja arvotettu. Kaupunginteatterin rakennushistoriallinen selvitys on valmistunut vuonna 2013, ja ympäristöhistoriallinen selvitys vuonna 2014. Rakennussuojeluperiaatteita on tarkennettu jo hankesuunnitteluvaiheessa vuonna 2013. Asemakaavaluonnoksen kaupunginteatteriin kohdentama rakennussuojelumerkintä sr-1 sisältää yksityiskohtaiset määräykset, joilla teatterin kulttuurihistoriallisia arvoja pyritään vaalimaan peruskorjauksessa sekä sen jälkeisessä korjaus- ja ylläpitotyössä. Määräykset perustuvat selvitysten osoittamiin arvoihin ja toimintasuosituksiin. Kaupunginmuseo pitää kaupunginteatteria modernin arkkitehtuurin restaurointikohteena, jonka peruskorjausratkaisuissa tulee erityisesti ottaa huomioon kohteen kantamat rakennushistorialliset ja arkkitehtoniset arvot. Kaupunginmuseon arvion mukaan asemakaavaluonnoksen rakennussuojelumääräykset antavat tähän riittävän perustan. Modernin arkkitehtuurin restaurointikysymykset ja -ratkaisut ovat luonteeltaan erityisiä ja monesti ennakoimattomiakin. Tästä syystä on

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 26 (78) Ysp/3 tärkeää että kaupunginmuseo pystyy tiiviisti seuraamaan kohteen korjaus- ja muutossuunnittelua. Asemakaavan suojelumerkintöjen kirjaus siitä, että korjaus- ja muutostöissä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa, on tarpeellinen ja tärkeä määräys. Kaupunginmuseo on mukana kaavan valmistelun jatkotyössä. 17.6.2013 Lausunto annettu Lisätiedot Mikko Lindqvist, tutkija, puhelin: +358 9 310 36973 mikko.lindqvist(a)hel.fi Rakennusvirasto 8.4.2014 HEL 2013-005419 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston lausuntoa Kaupunginteatterin alueen kaavaluonnoksesta. Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosassa (Kallio) olevaa Helsingin kaupunginteatterin tonttia sekä ympäröiviä pysäköinti- ja puistoalueita. Muutosaluetta rajaa Eläintarhantie, pohjoisessa Ensi Linja ja Ilolanpuisto sekä idässä Kallion virastotalon tontti. Eläintarhanlahden rannan puistomaisessa ympäristössä sijaitseva arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema teatterirakennus on valmistunut vuonna 1967 ja laajennusosa vuonna 1989 Timo Penttilä - Heikki Saarela - Kari Lindh Arkkitehdit -toimiston suunnittelemana. Rakennus on alkuperäisessä käytössään. Asemakaavan muutos mahdollistaa noin 500 k-m2 lisärakentamisen Kaupunginteatterin yhteyteen. Samalla varmistetaan alueen kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien arvojen säilyminen. Lisärakentaminen mahdollistetaan siten, että rakennuskokonaisuuden ja sen ympäristön arvot ja ominaisuudet eivät vaarannu. Teatterirakennus ympäröivine puisto- ja piha-alueineen suojellaan asemakaavan muutoksella. Suojelu turvaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden säilymisen. Asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä tulee tarkentaa yleiselle jalankululle varattujen alueiden osalta. Huoltoajolle sallitut reitit tulee osoittaa asemakaavassa. Rakennusvirastolla ei ole muuta huomautettavaa asemaakaavan muutosluonnokseen.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 27 (78) Ysp/3 10.6.2013 Lausunto annettu Lisätiedot Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440 petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 28 (78) Ysp/4 302 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kannelmäen Kantelettarentie 9:n asemakaavan muutosehdotuksesta HEL 2013-010702 T 10 03 03 Lausunto antoi seuraavan lausunnon. Kaavan valmistelussa on ollut mukana Kantelettarentien katuliikenteen melun tarkastelu. Asukkaiden käyttöön rakennettavan oleskelu- ja leikkialueen suojaaminen melulta on otettu hyvin huomioon kaavamääräyksissä. Meluselvityksen mukaan piha-alueelta on löydettävissä melutason ohjearvot alittavaa aluetta, johon oleskelu- ja leikkipiha voidaan sijoittaa. Kantelettarentien suuntaan aukeavat parvekkeet on määrätty lasitettaviksi, sillä voimakkain melu kadulta kohdistuu tähän julkisivuun. Melutason ohjearvot ylittyvät myös osalla muista julkisivuista. Tämän vuoksi kaavamääräystä tulee tarkistaa siten, että se koskee myös muita julkisivuja, joilla valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylittyvät. Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 ). Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517 eeva.pitkanen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12275 selostus, päivätty 19.8.2014, päivitetty Kslk:n 19.8.2014 päätöksen mukaiseksi 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12275 kartta, päivätty 19.8.2014 Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lausuntoa 5.11.2014 mennessä. Kaavamuutostontti sijaitsee Kannelmäessä osoitteessa Kantelettarentie 9. Tontti säilyy asuinkerrostalojen korttelialueena (AK).

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 29 (78) Ysp/4 Asemakaavan muutos mahdollistaa nelikerroksisen uudisrakennuksen rakentamisen ja nykyisen nelikerroksien rakennuksen korottamisen yhdellä kerroksella. Uutta rakennusoikeutta tulee yhteensä 1 943 k-m2 ja uusia asuntoja noin 20. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517 eeva.pitkanen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12275 selostus, päivätty 19.8.2014, päivitetty Kslk:n 19.8.2014 päätöksen mukaiseksi 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12275 kartta, päivätty 19.8.2014 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.08.2014 239 HEL 2013-010702 T 10 03 03 Ksv 0740_30, Kantelettarentie 9, karttaruutu F3/T6 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle 19.8.2014 päivätyn 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) korttelin 33130 tontin 2 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12275 hyväksymistä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Samalla lautakunta päättää antaa jäljempänä olevan vastineen esitettyihin mielipiteisiin että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 30 (78) Ysp/4 Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Eeva-Liisa Hamari, arkkitehti, puhelin: 310 37300 eeva-liisa.hamari(a)hel.fi Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37128 pirjo.koivunen(a)hel.fi Rakennusvirasto 26.5.2014 HEL 2013-010702 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Kaarelan, Kantelettarentie 9 asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutos koskee kerrostalotonttia (33130/2). Nykyisiin rakennuksiin on suunnitteilla yksi lisäkerros ja tontin kaakkoisosan rakentamattomalle osalle suunnitellaan uuden nelikerroksisen asuinkerrostalon rakentamista. Asemakaavan muutokseen ei sisälly yleisiä alueita eikä siitä aiheudu kustannuksia rakennusvirastolle eikä se vaikuta yleisten alueiden viihtyisyyteen tai toimivuuteen. Rakennusvirastolla ei ole asiasta lausuttavaa. 6.2.2014 Lausunto annettu Lisätiedot Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857 jere.saarikko(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237 marko.jylhanlehto(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 31 (78) Ysp/5 Asia tulisi käsitellä kokouksessa. 303 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle HEL 2014-011160 T 11 01 01 ESAVI/73/04.09/2014 Lausunto antoi Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle seuraavan lausunnon. puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Meriläjitysalueet ovat tarpeen Helsingin tulevien rantarakennushankkeiden meriläjityskelpoisille ruoppausmassoille. toteaa, että eri meriläjityspaikkavaihtoehtoja arvioitiin YVA- menettelyssä. Menettelyn yhteydessä tutkittiin ja selvitettiin monipuolisesti eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Kaikissa vaihtoehdoissa todettiin ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdoista Helsingin Satama on valinnut Lokkiluodon sekä Koirasaarenluotojen läjityspaikkavaihtoehdot, joille Helsingin Satama hakee lupaa yhtäaikaisesti. Lokkiluodon läjitysalue on tarpeellinen etenkin silloin, kun ulompana merellä olevaa Koirasaarenluotojen läjitysaluetta ei voi käyttää esim. sääoloista johtuen. Toisaalta Koirasaarenluotojen läjityspaikka on tarpeen silloin, kun Lokkiluodolle ei ole suositeltavaa läjittää esim. silakan kutuaikana ja linnuston pesimäaikana. Aluehallintoviraston tulisikin käsitellä molemmat lupahakemukset samanaikaisesti. esittää, että luvan lupamääräyksissä huomioidaan se, että silakan kutuaikana ja lintujen pesimäaikana tulisi käyttää Koirasaarenluotojen läjitysaluetta. Lokkiluodon aluetta käytettäisiin tällöin vain poikkeustapauksissa, jos merenkäynti estää proomujen pääsyn Koirasaarenluodoille. Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että massojen meriläjityskelpoisuutta arvioitaessa noudatetaan hyväksytyn ja voimassa olevan ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen haittaaineille annettuja raja-arvoja ja muita ohjeita (YM 2004). Jos raja-arvoja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 32 (78) Ysp/5 muutetaan läjitysluvan voimassaoloaikana, niin uusia raja-arvoja noudatetaan niiden tultua voimaan. Tiedot läjitettävistä massamääristä ja laadusta sekä läjityksen vaikutusten tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukselle. Toiminnan käynnistyessä on lisäksi huomioitava Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman (Valtioneuvoston päätös 21.8.2014) alaohjelman Merenpohjan fyysinen menetys ja vahinko sekä muiden toiminnan seurantaan soveltuvien alaohjelmien kohteena olevat tekijät. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005 paula.nurmi(a)hel.fi Liitteet 1 lausuntopyynnön liitteet Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka) Helsingin Satama -liikelaitos Ympäristönsuojeluosasto Kaupunginhallitus Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää massoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle 20.10.2014 mennessä ja kaupunginkanslia 3.10.2014 mennessä. Helsingin Satama hakee lupaa yhteensä 3,67 milj. m³ktr läjitysmassamäärälle Helsingin niemen eteläpuolelle suunnitellulle Lokkiluodon meriläjitysalueelle. Kokonaistilavuudesta varattaisiin 800

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 33 (78) Ysp/5 000 m³ ktr massoille, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 (haitaton ruoppausmassa). Uusia läjitysalueita tarvitaan, jotta rantarakentamiskohteiden ruoppausmassoille on myös tulevaisuudessa sijoituspaikkoja. Läjitettävät massat tulevat kaupungin ranta- ja vesirakennuskohteista. Läjitysalueelle läjitetään massoja, joiden haittaainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 (mereen läjityskelvoton ruoppausmassa), mutta voivat ylittää tason 1. Helsingin Satamalla on tällä hetkellä voimassa oleva lupa kahdelle meriläjitysalueelle itäisellä merialueella. Mustakuvun läjitysalueen lupa on voimassa vuoden 2018 loppuun asti ja Vuosaaren läjitysalueen kesäkuun 2022 loppuun asti. Mustakuvulle voi läjittää vielä noin 0,5 milj. m³ktr ja Vuosaaren läjitysalueelle noin 4,7 milj. m³ktr. Lokkiluodon lähettyvillä olleen Taulukarin läjitysalueen luvan voimassaolo päättyi vuoden 2013 lopussa. Lisäksi Helsingin Satama hakee samanaikaisesti lupaa Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle (Lokkiluodosta lounaaseen) 9,76 milj.m³ktr ruoppausmassamäärälle. Lokkiluodosta ja muista vaihtoehtoisista läjitysalueista on tehty ympäristövaikutusten arviointi ja Uudenmaan ELY- keskus on antanut arviointiselostuksesta lausuntonsa. Lokkiluodon läjitysalue sijaitsee noin 4 kilometrin päässä Länsisatamasta etelään ns. välisaariston alueella. Alue on pienten saarten ja luotojen ympäröimä. Läjitysalueen pinta-ala on 40 ha ja vesisyvyys 10 16 m. Läjitystä on tarkoitus tehdä tasolle -5 m. Vesisyvyys alueen lähiympäristössä on noin 6 10 m. Läjitysalueen läpi kulkee 2,4 m veneväylä sekä käytöstä poistettu kaapeli. Hankkeella ei ole vaikutusta alueen kaavoitukseen. Alueen veden laatuun vaikuttaa sekä maalta tuleva valuma että ulkosaaristosta tulevat vesimassat. Alueella tapahtuu todennäköisesti ajoittain syvän veden kumpuamista. Yksittäisen läjitystapahtuman vaikutuksen on arvioitu häviävän Lokkiluodon alueelta noin vuorokaudessa. Sameuden leviämisen mallinnuksen mukaan merkittävää samennusta esiintyy alle 1 km² alueella ja maksiminopeudella läjitettäessä vielä 2-3 km päässä läjityspaikasta etenkin pohjan yläpuolella. Keskimääräinen samentuminen on mallin mukaan silmin havaittavaa (10 mg/l) muutaman sadan metrin etäisyydellä läjityspaikasta. Pohjan yläpuolella samentuminen voi levitä kauemmaksi. Kiintoaineen nousulla ei arvioitu olevan merkittävää vaikutusta veden laatuun läjitysalueen ulkopuolella. Myös vaikutukset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 34 (78) Ysp/5 veden ravinnepitoisuuksiin on arvioitu paikallisiksi, hetkittäisiksi ja tilapäisiksi. Lokkiluodolta on tutkittu sedimentin haitta-ainepitoisuuksia. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 lieviä ylityksiä todettiin PAH- yhdisteiden ja kromin ja elohopean kohdalla. Orgaaniset tinayhdisteet (TBT) ja PCB- yhdisteet jäivät laboratorion määritysrajojen alapuolelle. Läheisen Taulukarin läjitysalueen, joka oli käytössä noin 80 vuotta, sedimenttien haitta-ainepitoisuudet jäivät alle tason 1 TBT- pitoisuuksia lukuunottamatta. Vesikasvillisuustutkimusten mukaan alueella ei ole juurikaan rakkolevää, mikä indikoi huonokuntoista pohjaa. Pohjaeläintutkimusten mukaan merenpohja alueella on muuttunut rehevämpään suuntaan, mutta pohjan tila pohjaeläimistön perusteella arvioituna oli hyvä. Esko Rossi Oy on laatinut läjitettävien ruoppausmassojen haittaaineiden vaikutuksista riskinarvion. Riskinarvioon perustuen hakija on ehdottanut läjitettävien massojen haitta-aineille enimmäispitoisuuksia. Ehdotetut enimmäispitoisuudet vastaavat pääosin nykyisen ruoppausja läjitysohjeen tason 2 rajapitoisuuksia. Joillekin aineille on ehdotettu nykyistä korkeampia raja-arvoja, jotka ovat ehdotetun päivitetyn ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisia. Lokkiluodon alueen virtausmittauksissa todettiin virtausnopeudet alueella pääsääntöisesti hitaiksi. Virtaukset jakaantuivat tasaisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Taustavirtaus määräsi enemmän virtausta alueella kuin tuulet. Alueelle on tehty virtausmalli, jonka mukaan läjitys ja siitä johtuva pohjan topografian muutos tulee vaikuttamaan pohjavirtauksia lisäävästi. Mallinnuksen perusteella läjitettyjen massojen arvellaan pysyvän hyvin paikoillaan, vaikka voimakkaiden tuulten ja myrskyjen aikana voi tapahtua sedimenttien kulkeutumista. Tilanteita, joissa sedimenttiä voi kulkeutua, pidettiin harvinaisina. Sedimenttitutkimusten perusteella on kuitenkin arvioitu, että pohja on tyypiltään eroosio- ja transportaatiopohjaa, johon hienoaines ei keräänny. Kova pohja viittaa pohjavirtauksiin, jotka voivat lisätä kiintoaineksen liikkumista pohjalla. Lokkiluodon lähialueella sijaitsee useita silakan kutualueita, joihin läjitys voi vaikuttaa haitallisesti. Taulukarin läjitysalueen kalataloustarkkailun mukaan läjityksestä huolimatta silakanpoikasia löydettiin, mutta mahdollisesti isommat poikaset karttavat läjitysaluetta. Lokkiluodon alueelta on tutkittu myös karisiian ja vaellussiian esiintymistä ja lisääntymistä. Tulosten mukaan Lokkiluodon läjitysalue sijoittuu osittain potentiaaliselle siian kutualueelle, joten siian kutu voi heikentyä alueella. Lokkiluodon alueella ei ole ammattikalastusta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 35 (78) Ysp/5 Noin 50 metrin päässä läjitysalueen itäreunasta sijaitsee arvokas lintualue Abrahaminluoto ja noin 700 metrin päässä läjitysalueesta länteen linnustoltaan arvokas Koirapaaden suojelualue. Linnustovaikutukset syntyvät toiminnan aiheuttamasta melusta ja alusliikenteestä sekä epäsuorasti veden samentumisesta ja pohjaeläimistön muutoksista lintujen ravinnonsaantiin liittyen. Tehdyn selvityksen mukaan luodoilla pesii melko tyypillistä Helsingin saariston lintulajistoa. Alueella ei ole todettu merkittäviä määriä levähtäviä vesilintuja eikä se ole Allien merkittävä levähdyspaikka. Läjityksen vaikutuksia pesiviin lintuihin voidaan vähentää läjityksen ajoittamisella pesintäajan ulkopuolelle luotojen lähettyvillä. Läjityksen vesistö- ja kalatalousvaikutuksia on tarkoitus seurata pääkaupunkiseudun yhteistarkkailujen puitteissa Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi linnustovaikutuksia seurataan. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005 paula.nurmi(a)hel.fi Liitteet 1 lausuntopyynnön liitteet Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka) Helsingin Satama -liikelaitos Ympäristönsuojeluosasto Kaupunginhallitus Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 36 (78) Ysp/6 Asia tulisi käsitellä kokouksessa. 304 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle HEL 2014-011343 T 11 01 01 ESAVI/74/04.09/2014 Lausunto antoi Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle seuraavan lausunnon. puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Meriläjitysalueet ovat tarpeen Helsingin tulevien rantarakennushankkeiden meriläjityskelpoisille ruoppausmassoille. toteaa, että eri meriläjityspaikkavaihtoehtoja arvioitiin YVA- menettelyssä. Menettelyn yhteydessä tutkittiin ja selvitettiin monipuolisesti eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Kaikissa vaihtoehdoissa todettiin ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdoista Helsingin Satama on valinnut Lokkiluodon sekä Koirasaarenluotojen läjityspaikkavaihtoehdot, joille Helsingin Satama hakee lupaa yhtäaikaisesti. Lokkiluodon läjitysalue on tarpeellinen etenkin silloin, kun ulompana merellä olevaa Koirasaarenluotojen läjitysaluetta ei voi käyttää esim. sääoloista johtuen. Toisaalta Koirasaarenluotojen läjityspaikka on tarpeen silloin, kun Lokkiluodolle ei ole suositeltavaa läjittää esim. silakan kutuaikana ja linnuston pesimäaikana. Aluehallintoviraston tulisikin käsitellä molemmat lupahakemukset samanaikaisesti. esittää, että luvan lupamääräyksissä huomioidaan se, että silakan kutuaikana ja lintujen pesimäaikana tulisi käyttää Koirasaarenluotojen läjitysaluetta. Lokkiluodon aluetta käytettäisiin tällöin vain poikkeustapauksissa, jos merenkäynti estää proomujen pääsyn Koirasaarenluodoille. Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että massojen meriläjityskelpoisuutta arvioitaessa noudatetaan hyväksytyn ja voimassa olevan ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen haittaaineille annettuja raja-arvoja ja muita ohjeita (YM 2004). Jos raja-arvoja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 37 (78) Ysp/6 muutetaan läjitysluvan voimassaoloaikana, niin uusia raja-arvoja noudatetaan niiden tultua voimaan. Tiedot läjitettävistä massamääristä ja laadusta sekä läjityksen vaikutusten tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukselle. Toiminnan käynnistyessä on lisäksi huomioitava Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman (Valtioneuvoston päätös 21.8.2014) alaohjelman Merenpohjan fyysinen menetys ja vahinko sekä muiden toiminnan seurantaan soveltuvien alaohjelmien kohteena olevat tekijät. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005 paula.nurmi(a)hel.fi Liitteet 1 lausuntopyynnön liitteet Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka) Kaupunginhallitus Helsingin Satama -liikelaitos Ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää massoja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle 20.10.2014 mennessä ja kaupunginkanslia 3.10.2014 mennessä. Helsingin Satama hakee lupaa yhteensä 9,76 milj. m³ktr läjitysmassamäärälle Länsisatamasta noin 10 km:n päässä merellä sijaitsevalle suunnitellulle Koirasaarenluotojen läjitysalueelle. Uusia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 38 (78) Ysp/6 läjitysalueita tarvitaan, jotta rantarakentamiskohteiden ruoppausmassoille on myös tulevaisuudessa sijoituspaikkoja. Läjitettävät massat tulevat kaupungin ranta- ja vesirakennuskohteista. Läjitysalueelle läjitetään massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 (mereen läjityskelvoton ruoppausmassa), mutta voivat ylittää tason 1. Helsingin Satamalla on tällä hetkellä voimassa oleva lupa kahdelle meriläjitysalueelle itäisellä merialueella. Mustakuvun läjitysalueen lupa on voimassa vuoden 2018 loppuun asti ja Vuosaaren läjitysalueen kesäkuun 2022 loppuun asti. Mustakuvulle voi läjittää vielä noin 0,5 milj. m³ktr ja Vuosaaren läjitysalueelle noin 4,7 milj. m³ktr. Kantakaupungin edustalla olleen Taulukarin läjitysalueen luvan voimassaolo päättyi vuoden 2013 lopussa. Lisäksi Helsingin Satama hakee samanaikaisesti lupaa Lokkiluodon meriläjitysalueelle 3,67 milj.m³ktr ruoppausmassamäärälle. Koirasaarenluodoista ja muista vaihtoehtoisista läjitysalueista on tehty ympäristövaikutusten arviointi ja Uudenmaan ELY- keskus on antanut arviointiselostuksesta lausuntonsa. Koirasaarenluotojen läjitysalueen pinta-ala on 49 ha ja vesisyvyys 23 31 m. Läjitystä on tarkoitus tehdä tasolle -16 m. Hankkeella ei ole vaikutusta alueen kaavoitukseen eikä alueella ei ole juurikaan virkistyskäyttöä. Läjitysalueen vierestä kulkee 11,0 metrin laivaväylä. Läjitysalue sijaitsee Puolustusvoimien ampuma-alueella ja Metsähallituksen hallinnoimalla vesialueella. Alueen veden laatuun vaikuttaa etupäässä ulkomereltä tulevat virtaukset. Koirasaarenluotojen alueella vesi on sekä termisesti että suolaisuuden suhteen kerrostunut. Ulkosaaristossa vesi on hieman vähemmän sameaa kuin sisäsaaristossa. Tehdyissä sameusmittauksissa todettiin lyhytkestoisia tilanteita, joissa sameus kohosi 2-3 -kertaiseksi taustapitoisuuksiin nähden ollen edelleenkin varsin alhainen. Sameuden leviämisen mallinnuksen mukaan merkittävää samennusta esiintyy alle 1 km² alueella ja maksiminopeudella läjitettäessä vielä 2-3 km päässä läjityspaikasta etenkin pohjan yläpuolella. Keskimääräinen samentuminen on mallin mukaan silmin havaittavaa (10 mg/l) muutaman sadan metrin etäisyydellä läjityspaikasta. Pohjan yläpuolella samentuminen voi levitä kauemmaksi. Kiintoaineen nousulla ei arvioitu olevan merkittävää vaikutusta veden laatuun läjitysalueen ulkopuolella. Myös vaikutukset veden ravinnepitoisuuksiin on arvioitu paikallisiksi, hetkittäisiksi ja tilapäisiksi.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 39 (78) Ysp/6 Koirasaarenluotojen alueelta on tutkittu pohjasedimenttejä ja sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia. Sedimenttinäytteissä pohja oli laadultaan eroosiopohjaa koostuen pääosin hiekka- ja soramoreenista. Myöhemmin tehdyssä luotauksessa alueella todettiin löyhää sedimenttiä. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 lieviä ylityksiä todettiin arseenilla sekä dioksiineilla ja furaaneilla. Orgaaniset tinayhdisteet (TBT) ja PCB- yhdisteet jäivät laboratorion määritysrajojen alapuolelle. Vesikasvillisuustutkimuksen mukaan alueella ei ole juurikaan rakkolevää, mikä indikoi huonokuntoista pohjaa. Pohjaeläintutkimuksen mukaan pohjan tila pohjaeläimistön perusteella arvioituna oli erittäin hyvä. Esko Rossi Oy on laatinut läjitettävien ruoppausmassojen haittaaineiden vaikutuksista riskinarvion. Riskinarvioon perustuen hakija on ehdottanut läjitettävien massojen haitta-aineille enimmäispitoisuuksia. Ehdotetut enimmäispitoisuudet vastaavat pääosin nykyisen ruoppausja läjitysohjeen tason 2 rajapitoisuuksia. Joillekin aineille on ehdotettu nykyistä korkeampia raja-arvoja, jotka ovat ehdotetun päivitetyn ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisia. Koirasaarenluotojen alueelta on mitattu virtauksia noin kilometrin päässä suunnitellusta läjitysalueesta. Mittausjakson aikana virtausnopeudet olivat hitaita. Virtaussuunnat olivat selvästi pohjoiseen ja lounaaseen, kun tuulen suunta oli samaan aikaan lounaasta ja lännestä. Pinta- ja pohjavirtaukset voivat poiketa toisistaan. Alueelle on tehty virtaus- ja kulkeutumismalli, jonka mukaan läjitys ja siitä johtuva pohjan topografian muutos tulee vaikuttamaan pohjavirtauksia lisäävästi. Suurilla virtauksilla pohjamateriaali alkaa liikkua. Mallinnuksen perusteella on arvioitu, että läjitysmassoja mahdollisesti irrottavat virtausnopeudet ovat hyvin harvinaisia. Läjitettyjen massojen arvellaan tällöin pysyvän hyvin paikoillaan. Koirasaarenluotojen alue on syvää merialuetta, joka ei sovellu kovinkaan hyvin monenkaan kalalajin kutualueeksi. Alueen soveltuvuutta siian kutualueeksi selvitettiin, eikä siian kutualueita todettu läjitysalueella. Joitakin potentiaalisia kutualueita todettiin läjitysalueen länsi- ja lounaispuolella. Alueella ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Lähimmät suojelukohteet tai esitetyt suojelukohteet ovat noin 3 km:n päässä. Gråskärsbådan on merkitty Helsingin yleiskaavaan suojeluvarauksella ja siihen kuuluvat Halliluoto, Uppoluoto ja Länsiluoto ja niiden matalikot. Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2008-2017 alueella on todettu olevan hyvät perusteet vedenalaisen meriluonnon suojelualueeksi. Hakijan käsityksen mukaan läjitys ei uhkaa yllä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 40 (78) Ysp/6 mainittujen alueiden luontoarvoja. Alueella sijaitsee allien levähdyspaikkoja, mutta läjityksen ei ole katsottu vaikuttavan merkittävästi alleihin tai muuhun linnustoon. Läjityksen vesistö- ja kalatalousvaikutuksia on tarkoitus seurata pääkaupunkiseudun yhteistarkkailujen puitteissa Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005 paula.nurmi(a)hel.fi Liitteet 1 lausuntopyynnön liitteet Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka) Kaupunginhallitus Helsingin Satama -liikelaitos Ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 41 (78) Ysp/7 305 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n Länsisalmen murskauslaitoksen ympäristölupa-asiassa HEL 2013-015644 T 11 01 00 00 ESAVI/239/04.08/2012 Lausunto Muutoksenhaku antoi seuraavan vastineen Vaasan hallintooikeudelle Rudus Oy:n Länsisalmen murskaamon ympäristölupaa kokevista valituksista. Ympäristölautakunnalla ei Helsingin näkökulmasta ole lausuttavaa asiassa. Tästä päätöksestä ei voi valittaa, koska se koskee asian valmistelua (kuntalaki 91 ). Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Hannu Arovaara, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014 hannu.arovaara(a)hel.fi Liitteet 1 Vastinepyyntö asiassa Rudus Oy ym. 2 Lupapäätös_5_8_2014.pdf 3 Kuuleminen valitusten johdosta Rudus Oy ym. Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 42 (78) Ysp/7 Liitteet Otteet Tiedoksi Hannu Arovaara, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014 hannu.arovaara(a)hel.fi 1 Vastinepyyntö asiassa Rudus Oy ym. 2 Lupapäätös_5_8_2014.pdf 3 Kuuleminen valitusten johdosta Rudus Oy ym. Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluosasto Päätöshistoria 19.08.2014 246 HEL 2013-015644 T 11 01 00 00 ESAVI/239/04.08/2012 Päätös Muutoksenhaku päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 5.8.2014 antaman päätöksen No 141/2014/1, ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta Rudus Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee yrityksen Länsisalmen betoni-, tiili- ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen murskauslaitoksen toiminnan olennaista muuttamista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Päätöksestä ei voi valittaa, koska se koskee asian valmistelua (Kuntalaki 91 ) 14.01.2014 Ehdotuksen mukaan Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 43 (78) Ysp/7 Hannu Arovaara, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014 hannu.arovaara(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 44 (78) Ysp/8 Asia tulisi käsitellä 306 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Citylogistiikan toimenpideohjelmasta HEL 2014-011170 T 08 00 00 Lausunto päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle Citylogistiikan toimenpideohjelman luonnoksesta seuraavan lausunnon. Logistiikan kehittäminen kantakaupungissa ja koko Helsingin seudulla on välttämätöntä sekä ympäristösyistä että elinkeinoelämän kannalta. Onkin hienoa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa ja tiiviissä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa laatinut toimenpideohjelman kaupungin citylogistiikan edistämiseksi ja haittojen torjumiseksi. Myös ympäristökeskus on osallistunut työhön. Toimenpideohjelma on hyvä lähtökohta käynnistää logistiikan kehittämistyö. Satamatoimintoihin ja keskustan alueen voimalaitoksiin liittyvää logistiikkaa olisi syytä käsitellä toimenpideohjelmassa laajemmin, luonnoksessa tämä on lähes täysin sivuutettu. Jakeluliikenteen pysäköintitunnus Ajoneuvoliikenne aiheuttaa Helsingissä monenlaisia ympäristö- ja terveyshaittoja, joista tärkeimmät ovat ilmanlaadun heikkeneminen, melu ja ilmastonmuutoksen voimistuminen. Toimenpideohjelmassa esitetään jakelu-, keräily- ja huoltoajoneuvoille erityistä pysäköintitunnusta, jonka hinnasta voisi saada alennusta vähäpäästöisellä kalustolla. On erittäin myönteistä, että kaupunki kannustaa yrityksiä valitsemaan vähäpäästöisempää ja hiljaisempaa kalustoa. Olisi lisäksi tärkeää, että myös kaupunki omissa kalustohankinnoissaan ja kilpailutuksissaan pyrkisi painokkaasti huomioimaan päästö- ja melunäkökohdat. Ilmanlaatu Liikenteen päästöistä johtuen typpidioksidipitoisuudet ylittävät kantakaupungin vilkasliikenteisissä katukuiluissa ilmanlaadun rajaarvon. EU:n typpidioksidille asettamaa vuosiraja-arvoa ei alitettu Helsingissä määräaikaan 1.1.2010 mennessä, ja sille on saatu jatkoaikaa 1.1.2015 saakka. Mittaustulosten ja mallinnusten perusteella

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 45 (78) Ysp/8 vaikuttaa siltä, että raja-arvo tulee tämänkin jälkeen ylittymään. Liikenteen haittoja on mahdollista pienentää vähentämällä liikennemääriä ja vaikuttamalla käytettävään kalustoon. Erityisesti raskaan dieselkaluston päästöt ovat merkittäviä ilmanlaadun kannalta. Vuonna 2010 käyttöönotetulla ympäristövyöhykkeellä Hakamäentien eteläpuolisella alueella edellytetään HSL:n kilpailuttamilta busseilta ja HSY:n kilpailuttamilta jäteautoilta muita tiukempia päästökriteerejä ilmanlaadun parantamiseksi. Jäteautoilla vaatimus on ollut alusta saakka Euro V-taso. HSL on nostamassa syksyn kilpailutuksessa bussien päästövaatimuksen samaksi. Vaatimukset eivät koske muuta jakelu- tai keräyskalustoa tai bussiliikennettä alueella. Tulisikin harkita kriteerien asettamista myös muulle kuin HSL:n kilpailuttamalle bussiliikenteelle. Pysäköintitunnuksen alennuskriteeri olisi ehdotuksen mukaan sama kuin ympäristövyöhykkeen kriteeri eli Euro 5-taso pakettiautoille ja Euro V-kuorma-autoille. Lisäksi vaihtoehtoisia energioita käyttävät autot (ml. sähkö -ja hybridiajoneuvot) saisivat alennuksen. Lähivuosina vaatimuksia kannattaa kiristää Euro VI-luokan yleistyessä. Jakeluliikenteessä käytettäville henkilöautoille ehdotetaan samoja vähäpäästöisen auton kriteerejä kuin tällä hetkellä on voimassa Helsingissä asukaspysäköintialennuksen saamiseksi. Melu Liikenne on merkittävin ympäristömelun lähde kaupungissa. Sähköajoneuvojen melupäästö on huomattavan alhainen, joten tältä osin pysäköintitunnuksen alennuskriteeri toimisi myös melun kannalta. Varsinaisten kriteerien asettaminen jakelu- ja keräysautojen melupäästölle on tällä hetkellä vielä melko hankalaa muun muassa todentamisen kannalta, mutta asiaa tulee selvittää jatkossa. Jätekuljetusten kehittämisprojekti Yksi toimenpideohjelmassa esitetty toimenpide on jätekuljetusten kehittämisprojekti. Tarkoituksena on muun muassa kokeilla kantakaupungissa yhdellä jätteenkuljetuksen urakka-alueella, onko mahdollista meluhaittojen lisääntymättä ajoittaa sekajätteiden keräys ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jolloin työ helpottuisi ja haitat muulle liikenteelle vähenisivät. Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 25 :ssä on kielletty erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö asuntojen läheisyydessä klo 22.00-7.00. Jätehuoltomääräykset kieltävät jätteiden kuormaamisen asuinkiinteistöillä ja niiden

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 46 (78) Ysp/8 läheisyydessä kello 21.00 7.00. on valtuustoaloitteen johdosta 6.8.2013 linjannut, että ensisijaisesti tulee selvittää iltakeräyksen mahdollisuus. Jätteiden kuormausajan pidentäminen illalla klo 22.00 saakka voitaisiin sallia ympäristönsuojelumääräysten perusteella. Jätehuoltomääräyksiä olisi myös mahdollista muuttaa tältä osin. Jätteenkeräilyn keräämisestä aikavälin 7.00-21.00 ulkopuolella tulisi järjestää kokeilu, jonka aikana selvitetään toiminnan melu-, liikenne- ym. vaikutukset. Kokeilun alueellisesta tai ajallisesta laajuudesta päätettäisiin erikseen. Kokeilua suunnitellessa tulisi mahdollisuuksien mukaan kuulla asukkaita ja muita sidosryhmiä. Selvityksistä ja kokeiluista saadaan tietoa ja kokemuksia, joiden perusteella jatkotoimia voidaan arvioida. Ympäristökeskukseen tulee yhteydenottoja sekä öisistä kaupan jakelun että varhain aloitetun jätteiden keräyksen aiheuttamista meluhaitoista. Hiljaisten jakelu- ja keräysmenetelmien sekä kaluston kehittäminen onkin välttämätön edellytys varhaisemman toiminnan mahdollistamiseksi. Tieliikennelain kokonaisuudistus Tällä hetkellä jakeluautot aiheuttavat erityisesti jalkakäytävillä ja pyöräteillä sekä kävelykaduilla ja alueilla paitsi terveyshaittoja myös merkittäviä vaikutuksia viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Tämä vähentää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Onkin erittäin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan lainsäädännön muutokseen niin, että uudessa tieliikennelaissa jalkakäytävälle ja pyöräteille pysäköinti kielletään, jollei se ole täysin välttämätöntä. Tällöin se osoitetaan liikennemerkillä ja pysäköidä saavat ainoastaan ajoneuvot, joilla on pysäköintitunnus. Samassa yhteydessä jakeluajoneuvojen lastauspysäköintiä tulee voimakkaasti kehittää. Esimerkiksi Tukholmassa jakeluajoneuvojen pysäköinti kävelykaduille on saatu minimoitua. Huoltotunnelin kehittäminen Jatkotyö On hyvin kannatettavaa, että huoltotunnelin käyttöä selvitetään ja kehitetään. Olisi tärkeää, että sen käyttämistä saataisiin tehostettua, jotta erityisesti Aleksanterinkatu kävely-ympäristöineen vapautuisi jalankulkuun ja joukkoliikenteelle, ja liikenne kantakaupungissa muutenkin vähenisi. Siinä eräs keino voisi olla yhteislastauskeskusten, ns. minihubien kehittäminen huoltotunnelin suille, joista kuljetukset jaettaisiin vähäpäästöisin tavoin, mahdollisimman pienellä kalustolla perille liikkeisiin.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 47 (78) Ysp/8 Käsittely Muutoksenhaku Jatkotyössä tulisi pyrkiä kehittämään kuljetusten loppupään toimitusta erityisesti kaupungin keskustan alueella. Tulisi innovatiivisesti ja eurooppalaisten kaupunkien esimerkkejä hyödyntäen kokeilla päästöttömiä tai vähäpäästöisiä sekä hiljaisia ratkaisuja, muun muassa polkupyöräkuljetusta, sähköajoneuvoja ja kärrykuljetuksia. Uusia menetelmiä ja kalustoa olisi kannattavaa kokeilla suunnitteilla ja rakenteilla olevilla asuin- ja työpaikka-alueilla. Tähän lausuntoon ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 ). Vastaehdotus: Timo Pyhälahti: Lisätään kappaleen 2 jälkeen omaksi kappaleekseen: Satamatoimintoihin ja keskustan alueen voimalaitoksiin liittyvää logistiikkaa olisi syytä käsitellä toimenpideohjelmassa laajemmin, luonnoksessa tämä on lähes täysin sivuutettu. Kannattajat: Tuula Palaste-Eerola hyväksyi lisäyksen yksimielisesti. Vastaehdotus: Matti Niemi: Kpl 10: Korvataan "Varhaista keräilyä" jne. seuraavalla tekstillä uutena kappaleena: Jätteenkeräilyn keräämisestä aikavälin 7.00-21.00 ulkopuolella tulisi järjestää kokeilu, jonka aikana selvitetään toiminnan melu-, liikenneym. vaikutukset. Kokeilun alueellisesta tai ajallisesta laajuudesta päätettäisiin erikseen. Kokeilua suunnitellessa tulisi mahdollisuuksien mukaan kuulla asukkaita ja muita sidosryhmiä. Selvityksistä ja kokeiluista saadaan tietoa ja kokemuksia, joiden perusteella jatkotoimia voidaan arvioida. Kannattajat: Leo Stranius hyväksyi muutoksen yksimielisesti. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32061 suvi.haaparanta(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 48 (78) Ysp/8 Liitteet Lausuntoehdotus 1 Citylogistiikka toimenpideohjelma VALMIS.pdf päättää antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle Citylogistiikan toimenpideohjelman luonnoksesta seuraavan lausunnon. Logistiikan kehittäminen kantakaupungissa ja koko Helsingin seudulla on välttämätöntä sekä ympäristösyistä että elinkeinoelämän kannalta. Onkin hienoa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa ja tiiviissä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa laatinut toimenpideohjelman kaupungin citylogistiikan edistämiseksi ja haittojen torjumiseksi. Myös ympäristökeskus on osallistunut työhön. Toimenpideohjelma on hyvä lähtökohta käynnistää logistiikan kehittämistyö. Jakeluliikenteen pysäköintitunnus Ajoneuvoliikenne aiheuttaa Helsingissä monenlaisia ympäristö- ja terveyshaittoja, joista tärkeimmät ovat ilmanlaadun heikkeneminen, melu ja ilmastonmuutoksen voimistuminen. Toimenpideohjelmassa esitetään jakelu-, keräily- ja huoltoajoneuvoille erityistä pysäköintitunnusta, jonka hinnasta voisi saada alennusta vähäpäästöisellä kalustolla. On erittäin myönteistä, että kaupunki kannustaa yrityksiä valitsemaan vähäpäästöisempää ja hiljaisempaa kalustoa. Olisi lisäksi tärkeää, että myös kaupunki omissa kalustohankinnoissaan ja kilpailutuksissaan pyrkisi painokkaasti huomioimaan päästö- ja melunäkökohdat. Ilmanlaatu Liikenteen päästöistä johtuen typpidioksidipitoisuudet ylittävät kantakaupungin vilkasliikenteisissä katukuiluissa ilmanlaadun rajaarvon. EU:n typpidioksidille asettamaa vuosiraja-arvoa ei alitettu Helsingissä määräaikaan 1.1.2010 mennessä, ja sille on saatu jatkoaikaa 1.1.2015 saakka. Mittaustulosten ja mallinnusten perusteella vaikuttaa siltä, että raja-arvo tulee tämänkin jälkeen ylittymään. Liikenteen haittoja on mahdollista pienentää vähentämällä liikennemääriä ja vaikuttamalla käytettävään kalustoon. Erityisesti raskaan dieselkaluston päästöt ovat merkittäviä ilmanlaadun kannalta. Vuonna 2010 käyttöönotetulla ympäristövyöhykkeellä Hakamäentien eteläpuolisella alueella edellytetään HSL:n kilpailuttamilta busseilta ja HSY:n kilpailuttamilta jäteautoilta muita tiukempia päästökriteerejä ilmanlaadun parantamiseksi. Jäteautoilla

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 49 (78) Ysp/8 vaatimus on ollut alusta saakka Euro V-taso. HSL on nostamassa syksyn kilpailutuksessa bussien päästövaatimuksen samaksi. Vaatimukset eivät koske muuta jakelu- tai keräyskalustoa tai bussiliikennettä alueella. Tulisikin harkita kriteerien asettamista myös muulle kuin HSL:n kilpailuttamalle bussiliikenteelle. Pysäköintitunnuksen alennuskriteeri olisi ehdotuksen mukaan sama kuin ympäristövyöhykkeen kriteeri eli Euro 5-taso pakettiautoille ja Euro V-kuorma-autoille. Lisäksi vaihtoehtoisia energioita käyttävät autot (ml. sähkö -ja hybridiajoneuvot) saisivat alennuksen. Lähivuosina vaatimuksia kannattaa kiristää Euro VI-luokan yleistyessä. Jakeluliikenteessä käytettäville henkilöautoille ehdotetaan samoja vähäpäästöisen auton kriteerejä kuin tällä hetkellä on voimassa Helsingissä asukaspysäköintialennuksen saamiseksi. Melu Liikenne on merkittävin ympäristömelun lähde kaupungissa. Sähköajoneuvojen melupäästö on huomattavan alhainen, joten tältä osin pysäköintitunnuksen alennuskriteeri toimisi myös melun kannalta. Varsinaisten kriteerien asettaminen jakelu- ja keräysautojen melupäästölle on tällä hetkellä vielä melko hankalaa muun muassa todentamisen kannalta, mutta asiaa tulee selvittää jatkossa. Jätekuljetusten kehittämisprojekti Yksi toimenpideohjelmassa esitetty toimenpide on jätekuljetusten kehittämisprojekti. Tarkoituksena on muun muassa kokeilla kantakaupungissa yhdellä jätteenkuljetuksen urakka-alueella, onko mahdollista meluhaittojen lisääntymättä ajoittaa sekajätteiden keräys ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jolloin työ helpottuisi ja haitat muulle liikenteelle vähenisivät. Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 25 :ssä on kielletty erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö asuntojen läheisyydessä klo 22.00-7.00. Jätehuoltomääräykset kieltävät jätteiden kuormaamisen asuinkiinteistöillä ja niiden läheisyydessä kello 21.00 7.00. on valtuustoaloitteen johdosta 6.8.2013 linjannut, että ensisijaisesti tulee selvittää iltakeräyksen mahdollisuus. Jätteiden kuormausajan pidentäminen illalla klo 22.00 saakka voitaisiin sallia ympäristönsuojelumääräysten perusteella. Jätehuoltomääräyksiä olisi myös mahdollista muuttaa tältä osin. Varhaista keräilyä voidaan kokeilla vilkkailla joukkoliikennekaduilla kello kuudesta alkaen.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 50 (78) Ysp/8 Selvityksistä ja kokeiluista saadaan tietoa ja kokemuksia, joiden perusteella jatkotoimia voidaan arvioida. Ympäristökeskukseen tulee yhteydenottoja sekä öisistä kaupan jakelun että varhain aloitetun jätteiden keräyksen aiheuttamista meluhaitoista. Hiljaisten jakelu- ja keräysmenetelmien sekä kaluston kehittäminen onkin välttämätön edellytys varhaisemman toiminnan mahdollistamiseksi. Tieliikennelain kokonaisuudistus Tällä hetkellä jakeluautot aiheuttavat erityisesti jalkakäytävillä ja pyöräteillä sekä kävelykaduilla ja alueilla paitsi terveyshaittoja myös merkittäviä vaikutuksia viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Tämä vähentää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Onkin erittäin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan lainsäädännön muutokseen niin, että uudessa tieliikennelaissa jalkakäytävälle ja pyöräteille pysäköinti kielletään, jollei se ole täysin välttämätöntä. Tällöin se osoitetaan liikennemerkillä ja pysäköidä saavat ainoastaan ajoneuvot, joilla on pysäköintitunnus. Samassa yhteydessä jakeluajoneuvojen lastauspysäköintiä tulee voimakkaasti kehittää. Esimerkiksi Tukholmassa jakeluajoneuvojen pysäköinti kävelykaduille on saatu minimoitua. Huoltotunnelin kehittäminen Jatkotyö Muutoksenhaku On hyvin kannatettavaa, että huoltotunnelin käyttöä selvitetään ja kehitetään. Olisi tärkeää, että sen käyttämistä saataisiin tehostettua, jotta erityisesti Aleksanterinkatu kävely-ympäristöineen vapautuisi jalankulkuun ja joukkoliikenteelle, ja liikenne kantakaupungissa muutenkin vähenisi. Siinä eräs keino voisi olla yhteislastauskeskusten, ns. minihubien kehittäminen huoltotunnelin suille, joista kuljetukset jaettaisiin vähäpäästöisin tavoin, mahdollisimman pienellä kalustolla perille liikkeisiin. Jatkotyössä tulisi pyrkiä kehittämään kuljetusten loppupään toimitusta erityisesti kaupungin keskustan alueella. Tulisi innovatiivisesti ja eurooppalaisten kaupunkien esimerkkejä hyödyntäen kokeilla päästöttömiä tai vähäpäästöisiä sekä hiljaisia ratkaisuja, muun muassa polkupyöräkuljetusta, sähköajoneuvoja ja kärrykuljetuksia. Uusia menetelmiä ja kalustoa olisi kannattavaa kokeilla suunnitteilla ja rakenteilla olevilla asuin- ja työpaikka-alueilla.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 51 (78) Ysp/8 Esittelijän perustelut Tausta Tavoitteet Toimenpiteet Tähän lausuntoon ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 ). Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto pyytää lausuntoa Citylogistiikan toimenpideohjelman luonnoksesta 17.10.2014 mennessä. Helsingin kaupungilla on tavoitteena vastata lisääntyvään asuntotonttien kysyntään. Samaan aikaan Helsingin kaupungin strategia 2014 asettaa tavoitteeksi, että Helsinki on Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Kasvava asukasmäärä vaatii palveluja ja yritystoimintaa, yritystoiminta puolestaan jakelu-, keräys- ja huoltoliikennettä. Citylogistiikan toimenpideohjelma on laadittu elinkeinoelämän liikennetarpeiden edistämiseksi ja logistiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vähentää myös jakelun ja keräyksen aiheuttamia haittoja ympäristölle, terveydelle, viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Seuraavat tavoitteet nostettiin kehittämistoimenpiteiden pohjaksi: - Kaavoitus ja liikennesuunnittelu, joista tärkeimmät ovat raskaan liikenteen pysähtymisalueet ja kantakaupungin kiinteistöjen pysäköinti- ja pysähtymisalueiden suunnittelu - Tieliikennelain uudistamiseen vaikuttaminen. Käytännössä tämä koskee erityisesti jalkakäytäville ja pyöräteille pysähtymistä ja pysäköintiä lastauksen ja purkauksen ajaksi - Erityisen jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen käyttöönotto ja maksun porrastaminen kaluston ympäristöystävällisyyden mukaan - Jätekuljetusten aikarajoitusten kehittäminen Toimenpideohjelmassa ehdotetaan 11 toimenpidettä citylogistiikan ongelmien ratkaisemiseksi. Neljä toimenpiteistä on varsinaisia suoria toimenpiteitä, ja kuusi kehittämisprojekteja, joiden varsinaiset toimenpiteet tarkentuvat projektin myötä. Viimeinen toimenpide on yhteistyön kehittämistä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 52 (78) Ysp/8 1. Pysäköintijärjestelyt katualueella ja suunnitteluyhteistyö kiinteistöjen kanssa, kävelykatujen kehittäminen 2. Raskaan liikenteen levähdysalueet 3. Tieliikennelain kokonaisuudistus 4. Jakeluliikenteen pysäköintitunnus 5. Jätekuljetusten kehittämisprojekti 6. Jakelupaikan älytunnistus ja varaus 7. Katuesteistä tiedottaminen 8. Nettikaupan jakelukokeilu 9. Rakennusyritysten jakelukeskus 10. Huoltotunnelin kehittäminen 11. Yritysyhteistyö ja koulutus Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32061 suvi.haaparanta(a)hel.fi Liitteet 1 Citylogistiikka toimenpideohjelma VALMIS.pdf Päätöshistoria Rakennusvirasto 13.10.2014 HEL 2014-011170 T 08 00 00 Helsingin kaupunki valmistelee uutta yleiskaavaa, jonka vision mukaan Helsingissä on vuonna 2050 noin 860 000 asukasta ja 560 000 työpaikkaa. Helsingin kaupungin kasvava asukasmäärä vaatii palveluja ja yritystoimintaa, jonka seurauksen on ollut tarpeen laatia suunnitelma elinkeinoelämän liikennetarpeiden edistämiseksi ja logistiikan kehittämiseksi. Samaan aikaan yleiskaavatyön kanssa on muodostettu Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma (kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013), jossa todetaan, että tavaran liikkumisen kitkattomuus on

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 53 (78) Ysp/8 keskeistä elinkeinoelämän menestykselle. Tilan ja muiden resurssien rajallisuus sekä ilmanlaatu-, melu- ja ilmastotavoitteet asettavat reunaehdot kaupunkirakenteen ja kestävän liikkumisen ratkaisuille. Citylogistiikka toimenpideohjelman luonnoksessa esitetään kaupunkilogistiikan kehittämisohjelman taustaa, periaatteita sekä toimenpiteet vastuutahoineen. Luonnos sisältää hyviä periaatelinjauksia ja hyödyllistä tarkastelua kasvavan jakelu-, keräily- ja huoltoliikenteen toimivuudesta. Hyvin suunnitellut jakeluliikenteen ratkaisut vähentävät jakeluketjun kaikkien osapuolien kustannuksia ja poistavat huoltoliikenteen häiriöitä. Jakelun ohjausta tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat jakelun tehokkaamman suunnittelun ja toteuttamisen. Suurimmat hyödyt saadaan eriyttämällä jakeluliikenne ajallisesti ja tilallisesti muusta liikenteestä. Citylogistiikan toimenpideohjelmassa ehdotetaan 11 toimenpidettä citylogistiikan ongelmien ratkaisemiseksi. Näistä neljä ovat varsinaisia suoria toimenpiteitä ja kuusi ovat kehittämisprojekteja, joiden varsinaiset toimenpiteet tarkentuvat projektin myötä. Yksi toimenpide on hallintokuntien yhteistyön kehittäminen. Rakennusviraston osallisuus on merkitty kahteen toimenpiteeseen: Jakeluliikenteen pysäköintitunnus (5.4) ja Katuesteistä tiedottaminen (5.7). Toimenpide-ehdotuksista ei ole selkeästi tulkittavissa onko kaupungin tavoitteena varmistaa lisääntyvän jakelu- ja huoltoliikenteen jouheva pääsy kaupungin keskustaan vaiko logistiikan kehittäminen ja tehostaminen siten, että jakelu- ja huoltoliikenne ovat entistä kontrolloidumpaa ja hallitumpaa. Yhdyskuntarakenteen tulee huomioida kaikki kadun käyttäjät tasapuolisesti. Kokonaisuuden suunnittelun tulee olla osallistavaa ja vuorovaikutteista. Rakennusvirasto toivoo lisäksi konkreettisempaa kannanottoa siitä, kuinka toimenpiteet on tarkoitus viedä kaupungin eri hallintokuntien prosessien läpi saumattomasti ja sujuvasti ja kuinka yhteishankkeeksi mielletyt toimenpiteet on suunniteltu resursoitavan. Rakennusvirastolle kohdistettujen toimenpiteille asetetut aikataulutavoite on 2015-2016. Helsingin kantakaupungissa on ehdotettu käyttöönotettavaksi jakelu-, keräily- ja huoltoliikenteelle tarkoitettava pysäköintitunnus. Jalkakäytävälle ja pyörätiellä pysäyttäminen olisi sallittua tämän tunnuksen omaaville ajoneuvoille. Jakeluliikenteen pysäköintitunnusten myöntämisperusteet selvitetään kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla ja luvat myönnetään rakennusviraston asiakaspalvelusta. Rakennusvirasto ei kannata jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen käyttöönottoa esitetyn sisältöisenä. Satunnaisen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 54 (78) Ysp/8 huoltoliikenteen valvonta vaatii kohtuuttoman paljon resursseja pysäköinninvalvonnalta. Lisäksi jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköivät huoltoajoneuvot aiheuttavat häiriötä ja konfliktitilanteita jalankulkijoiden/pyöräilijöiden ja huoltoliikenteen välille. Jalkakäytävien ja pyöräteiden rakennekerroksia ei lähtökohtaisesti ole mitoitettu kestämään raskaan huoltoliikenteen kuormitusta. Rakennusvirasto kannattaa nimettyjen ja merkittyjen pysäköintipaikkojen suunnittelua jakelu- ja huoltoliikenteelle sekä aikarajoitusten määrittämistä kävely- ja torialueille tehokkaan valvonnan mahdollistamiseksi. Toimenpide-ehdotuksiin on kirjattu rakennusviraston kehittämisprojektiksi tilapäisistä liikennejärjestelyistä tiedottaminen Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä liikennejärjestelyjen näkyvyys kaupungin karttapalvelussa. Tilapäisistä liikennejärjestelyistä informoidaan lisäksi sähköpostiviestillä Helsingin kaupungin yksiköitä ja ulkopuolisia tahoja, kuten kuljetusyhdistyksiä ja poliiseja. Palvelun kehittämistä monimuotoisemmaksi ja helppokäyttöisemmäksi selvitetään osana ns. Urakan hallintajärjestelmän kehittämishanketta. Rakennusvirasto huomauttaa, että kaupunginjohtaja on asettanut jo vuonna 2006 rakennusviraston koordinoimaan kaivutöistä aiheutuvien haittojen vähentämistä. Talousarvioesityksiin on ollut kirjattuna vuodesta 2006 alkaen sitovia toiminnallisia tavoitteita kuten rakennusviraston, Helsingin Energian ja HKL-liikelaitoksen kaivutöiden kestoa lyhennetään 5 % edellisen vuoden tasosta rakennusviraston, Helsingin Energian ja HKL-liikelaitoksen asutukselle, liikenteelle ja muulle toiminnalle kaivutöistä aiheutuvia haittoja vähennetään rakennetussa katuverkossa yhteisenä työmaana toteutettujen hankkeiden kesto alittaa edellisen vuoden tuloksen vähintään 5 % ja vuodesta 2015 alkaen rakennusvirasto tulee vaatimaan liikenteellisesti merkittäville alueille maankäyttölupaa hakevilta työstä aiheutuvien haittojen hallintasuunnitelman, jonka perusteella hankekohtaiset lupaehdot asetetaan. Haittojen hallintasuunnitelman myötä tulisivat nykyään urakoista tehdyt Haitaton-tarkastelut julkisiksi. Kaupungin karttapalvelussa on nykyään jo nähtävissä yleisille alueille sijoittuvat työt ja tapahtumat. Tilapäiset liikennejärjestelyt suunnitelmakuvineen löytyvät kaupungin Internet-sivuilta. Rakennusvirasto ei kannata sähköpostilistan käyttöä tiedottamisessa sillä listan ylläpito on haasteellista toimijoiden muuttuessa. Rakennusvirasto ehdottaa jatkossakin käytettävän kaupungin tiedotuskanavia.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 55 (78) Ysp/8 Katujen täsmähoito mainitaan raportissa yhtenä keinovalintana citylogistiikan toimivuuden parantamisessa, mutta siihen ei varsinaisesti oteta kantaa raportin toimenpiteissä. Rakennusvirasto ehdottaa katujen täsmähoidon kehittämisprojektiksi, jossa osapuolina olisi rakennusviraston lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto, elinkeinoelämän edustajat ja yritysten edustajat. Toimenpiteeseen Yritysyhteistyö (5.11) tulisi kirjata rakennusvirasto mukaan vastuutahoihin erityisesti tästä näkökulmasta. Rakennusvirastossa on selvitetty mm. talvihoidon tehostamisen mahdollisuutta tärkeillä jakelureiteillä ajojärjestyspriorisoinnin ja lumenkasauspaikkatarkastelun keinoin. Rakennusvirasto täsmentää, että nimetyt, merkityt ja aikarajoitteiset huoltoliikenteelle tarkoitetut paikat edesauttavat ylläpitoja valvontapalvelujen tehostamista ja kohdentamista elinkeinoelämän eduksi. Lisätiedot Penelope Sala-Sorsimo, projektipäällikkö, puhelin: 310 39395 penelope.sala-sorsimo(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 56 (78) Ysp/9 Asia tulisi käsitellä 307 Lausunto Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta HEL 2014-010170 T 11 01 00 00 ESAVI/342/04.08/2013 Lausunto Vesistövaikutukset, joka toimii Helsingissä sekä ympäristönsuojeluettä terveydensuojeluviranomaisena, päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on viime vuosina toiminut erittäin hyvin. puoltaa Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lupahakemusta seuraavassa esitetyin edellytyksin. Viikinmäen puhdistamon lupaehdoissa laitokselta tulee edellyttää mahdollisimman kattavasti yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tarkoitetun parhaan mahdollisen tekniikan (BAT) käyttämistä. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden BAT-selvitys on kansallinen selvitys. Sen sisältö mukailee virallisten BAT-dokumenttien sisältöä. Kansallisella selvityksellä ei ole samanlaista sitovuutta kuin varsinaisilla teollisuuden päästödirektiivin (IED) määrittelemien toimialojen BATasiakirjoilla, mutta sen sisältämiä lukuarvoja ja tekniikoita voidaan kuitenkin edellyttää laitoksilta tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamishakemuksessa hakija on itse esittänyt laitoksen puhdistusteholle varsin tiukat rajat. katsoo, että hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen vesistökuormitusta ja puhdistustehoa koskevat lupamääräykset voidaan hyväksyä esitetyn mukaisina. Sen sijaan ohitusten ja ylivuotojen aiheuttamaan vesistökuormitukseen tulee luvassa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Ohitukset aiheutuvat yleensä rankkasateisiin ja lumensulamiseen liittyvistä hetkellistä suurista virtaamista. Helsingin kantakaupungissa, vanhassa Munkkiniemessä ja vanhassa Herttoniemessä on lisäksi sekaviemäröintiverkostoa, jonka kautta tulee runsaasti sadevesiä ja lumensulamisvesiä puhdistamolle. Tällöin jätevettä on

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 57 (78) Ysp/9 poikkeustilanteissa jouduttu johtamaan biologisen prosessin ohi tai jätevettä on joutunut ylivuotona suoraan vesistöön. Laitokselle tulevaa hule- ja sadeveden määrää tulee ohitusten ja ylivuotojen minimoimiseksi edelleen pyrkiä tehokkaasti vähentämään mm. vanhojen hulevesiliittymien erottamisella jätevesiverkosta, tonttijohtojen saneerauksilla verkostosaneeraustöiden yhteydessä ja kiinteistöille kohdistettavalla tiedotuksella. Sekaviemäriverkoston vesistöylivuotoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sekaviemäröityjen alueiden ylivuotoja on toistaiseksi arvioitu mallintamalla. Mallin on hakemuksessa esitetty olevan toimiva, mutta todellinen tieto ylivuotojen määrästä tai niiden aiheuttamasta kuormituksesta on arvion varassa. pitää tärkeänä, että ylivuotojen määrää ja ylivuotavan veden laatua tutkittaisiin tarkemmin. Ylivuotojen mahdollisesti aiheuttamat todelliset ympäristövaikutukset on saatava luotettavammin selvitettyä. Mikäli sekaviemäröityjen alueiden aiheuttama ympäristökuormitus osoittautuu merkittäväksi, tulee vuotojen määrää tulevaisuudessa saada vähennettyä esim. saneerauksiin käytettävän määrärahan nostolla. Myös mahdollisuuksia ylivuotovesien käsittelyyn voitaisiin tutkia (esim. luonnonmukainen käsittely altaissa ja uomissa). Pumppaamoiden saneerauksen myötä heikkokuntoisten pumppaamoiden toimintavarmuutta on viime vuosina kasvatettu. Pumppaamojen toimintavarmuutta ja verkostomallien käyttöä tulee edelleen parantaa. Pumppaamosaneeraukset tulee kohdentaa priorisoiden heikkokuntoisimpia sekä vesistön ja ympäristöterveyden (uimarannat) kannalta pahimpia riskikohteita. Lupaehdoissa tulisi edellyttää, että ylivuotojen hillitsemiseksi laaditaan tarkempi toimenpide- ja seurantaohjelma toteutusaikatauluineen, ja että se esitetään lupaviranomaiselle erikseen hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana. Jäteveden sisältämien mikropollutanttien tutkimista tulee jatkaa, jotta jatkossa saadaan selkeämpi kuva niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja mahdollisista toimenpiteistä niiden vähentämiseksi. Merialueelle kohdentuvassa kuormituksessa on syytä huomioida Suomen merenhoitosuunnitelmassa meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi asetetut ympäristötavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit sekä ennakoida vuonna 2015 valmistuvaa merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 58 (78) Ysp/9 Ilmapäästöt Melu Haju Vuonna 2012 noin 40 % koko HSY:n kasvihuonekaasupäästöistä, ja yli 90 % vesihuollon päästöistä syntyi jätevedenpuhdistuksesta. Puhdistusprosessissa syntyy metaania, dityppioksidia ja muita ilmapäästöjä, joita kartoitetaan säännöllisen tarkkailuohjelman avulla. Lietteen kompostoinnin metaanipäästöt ja ostosähkön päästöt ovat niin ikään suuret. Viime vuosina Viikinmäessä on kehitetty lämmön talteenottoa, minkä ansiosta lämpöenergiaa on saatu entistä enemmän hyötykäyttöön. Lietteen kompostoinnin päästöt eivät toistaiseksi perustu mittauksiin, vaan ne arvioitu Kasvener-ohjelmalla. Jätevedenpuhdistuksessa ja kompostoinnissa syntyvien päästöjen vähentämispotentiaalia tulee edelleen selvittää. Nykyisessä ympäristöluvassa on määrätty, että jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuva melutaso (LAeq) saa olla ympäristön häiriintyvissä kohteissa päiväaikaan kello 7.00-22.00 enintään 55 db ja yöaikaan kello 22.00-7.00 enintään 50 db. Hakemuksen liitteenä olevan melumittausraportin (Akukon 30.8.2013) mukaan sallittu melutaso kuitenkin ylittyy puhdistamon koillispuolella osoitteessa Hernepellontie 26 sijaitsevan lähimmän asuinrakennuksen leikkipaikalla ollen yöaikaan 52 db (sisältää kapeakaistakorjauksen +5 db). Hakemuksen mukaan puhdistamon toiminnasta aiheutuvan melun torjumiseksi on poistoilmapiipun äänenvaimennusta parannettu. Lisäksi moottoreiden pakokaasuputkissa on äänenvaimennukset ja uusissa laitevalinnoissa kiinnitetään huomiota melutasoihin. Hakemuksesta ei kuitenkaan selviä, mitä meluntorjuntatoimenpiteitä on suoritettu mittausten jälkeen ja ovatko ne olleet riittäviä, jotta ympäristöluvassa asetetut melutasorajat eivät ylittyisi. Hakemusta tulee täydentää tältä osin. Viikinmäen puhdistamon kaikki poistoilma johdetaan 50 metriä korkeaan piippuun. Jätevedenpuhdistamon hajuhaitoista on tullut vain muutamia valituksia koko toiminta-ajanjaksolla (vuodesta 1994). Valitusten vähäisyys indikoinee osaltaan, että puhdistamon aiheuttama hajukuorma Helsingin alueella ei ole merkittävä haitta ympäristölle. Sen sijaan yksittäisten pumppaamojen ja verkoston aiheuttamista hajuhaitoista on ympäristökeskukselle valitettu useammin. HSY on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin näiden viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Sen sijaan Östersundomin runkolinjan aiheuttama

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 59 (78) Ysp/9 hajuhaitta on yhä ratkaisematta. toivookin HSY:n ja Sipoon vesihuoltolaitoksen pikaista yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi. Suurin satunnaisia hajuhaittoja aiheuttava prosessivaihe on lietteen mädättäminen. Mädättämön kuohuminen saattaa aiheuttaa lyhytkestoista, mutta selvästi havaittavaa hajuhaittaa. Lietteen kuohumisen syitä ei tunneta tarkasti, ja lisäksi sen ennakoiminen on vaikeaa. Mädättämöiden kuohuminen on ollut laitoksella aikaisemmin iso ongelma, mutta tilannetta on saatu hallintaan prosessin aktiivilietehallintaa kehittämällä. Vuosina 2005-2007 kuohunnan hajuhaittojen vähentämiseksi on tehty rakenteellisia ja laiteteknisiä muutoksia. Lisäksi mädättämön lietteen syöttöön on rakennettu vaahdonestoaineen annostuslaitteisto. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että kuohumisongelmaa ollaan saamassa parempaan hallintaan. Hajun aiheuttamien viihtyvyyshaittojen torjuntaan on jatkossakin kiinnitettävä huomiota ripeällä hajuhaittailmoituksiin reagoinnilla sekä kuntalaisille ja ympäristönsuojeluviranomaisille tiedottamisella. ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32019 sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Liitteet 1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Kansio I 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Kansio II 3 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Kansio III Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) hakee Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen (56/2004/1) mukaisesti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 60 (78) Ysp/9 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan kaikkien lupaehtojen tarkistamista. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos, jossa jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Fosforin poisto toteutetaan rinnakkaissaostusperiaatteella ja typpi poistetaan aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatioperiaatteella. 9. biologinen käsittelylinja on otettu käyttöön kesällä 2014. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelissa kahdeksan kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyyteen Katajaluodon lähistölle. Viikinmäen puhdistamolla käsitellään Helsingin, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän, Pornaisten, Sipoon ja Vantaan itä- ja keskiosien jätevedet eli yli 800 000 asukkaan ja teollisuuden jätevedet. HSY on esittänyt, että lupamääräykset säilyisivät nykyisellään ja että HSY jatkaa parhaaseen mahdolliseen puhdistustulokseen pyrkimistä yhdyskuntajätevesien puhdistamista koskevan suositussopimuksen periaatteiden mukaisesti. Mereen johdettavalle puhdistetulle jätevedelle on asetettu nykyisissä lupamääräyksissä enimmäispitoisuusraja-arvo sekä prosentuaalinen vähimmäispuhdistusteho seuraaville tekijöille: BHK7 (biologinen hapenkulutus), CODCr: (kemiallinen hapenkulutus), kiintoaine ja fosfori. Edellä mainitut määräykset on täytettävä neljännesvuosittain. Typelle on määrätty prosentuaalinen vähimmäispuhdistusteho, joka on saavutettava vuositasolla. Jätevedenpuhdistamon puhdistustulos on viime vuosina täyttänyt lupamääräykset. Vuonna 2012 puhdistamon kiintoainepäästö oli 2 300 kg/d, fosforipäästö 70 kg/d ja typpipäästö 1 600 kg/d. Jäteveden kemiallinen hapenkulutus oli 14 000 kg Og/d ja biologinen hapenkulutus 2 100 kg Og/d. Puhdistusprosessissa syntyvä liete käsitellään bioreaktoreissa. Mädätysprosessissa syntyvä metaanikaasu hyödynnetään energiatuotannossa sähköksi ja lämmöksi. Tuotettu sähköenergia vastaa 60 % puhdistamon sähköntarpeesta. Lämmön suhteen puhdistamo on omavarainen. Mädätetty liete kuivataan linkokuivauksella, jota tehostetaan polymeerin avulla. Kuivattu liete kuljetetaan pois ja jatkojalostetaan multatuotteiksi Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa. Ympäristölupahakemuksessa esitetään, että puhdistustoiminnan ja merialueen tarkkailuvelvoitteet säilyisivät ennallaan ja samoin paikallisten päästöjen tarkkailu lukuun ottamatta melua, minkä osalta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 61 (78) Ysp/9 esitetään tehostettavan tarkkailua tapahtuvaksi kolmen vuoden välein. Rantojen ja vesialueiden omistajille ei jätevesistä katsota aiheutuneen korvattavaa vahinkoa. Näitä korvauksia ei määrätty maksettavaksi enää edelliselläkään lupakierroksella. Jätevesihaitoista on maksettu asianosaisille ammattikalastajille kertakaikkiset korvaukset edellisen lupakierroksen yhteydessä. Kuva. Puhdistamoalue: 1 tulopumppaamo, 2 välpät, 3 hiekanerotus, 4 esi-ilmastus, 5 esiselkeytys, 6 ilmastus, 7 jälkiselkeytys,