Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Samankaltaiset tiedostot
Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevesijärjestelmän mitoitus laadun hallinnan näkökulma. Hulevesien hallinta vesistön ehdoilla seminaari DI Perttu Hyöty, Sitowise Oy

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Päijänrannan asemakaava

äärä ja laatu Suomessa

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Hulevesien laadun hallinta

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Hulevesien hallintavaihtoehtojen mallinnus tiiviissä taajamassa

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Kaupunkien hulevedet vaarallisten ja haitallisten aineiden päästölähteinä. Nora Sillanpää palvelupäällikkö, TkT Vesipalvelut

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

HULEVESIEN HALLINTA VIHERKATOILLA JA MUILLA VIHERRAKENTEILLA

Kaupunkitulvien mallinnus ja CLASS-hankkeen tuloksia

Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää?

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Vesijärven hulevesikuormitus Lahden kaupunkialueelta

16X JANAKKALAN KUNTA. Myllyojan hulevesimitoitus

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

Tervajoen keskustan asemakaavamuutoksen hulevesisuunnitelma

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

Pintavaluntamallinnus ja monitavoitearviointi hulevesiratkaisujen suunnittelun apuvälineenä

Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio Veden kierron hallinta ja ekosysteemipalvelut kaupunkiympäristössä

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma

STORMWATER -väliaikatuloksia

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

Tammelan hulevesiselvitys

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

SRV. KerCa logistiikka-alueen hulevesien hallintajärjestelmän kehittäminen. Timo Nikulainen

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Stormwater filtration unit

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

HULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Hydrologian iltapäivä Suomen hydrologian yhdistys

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA OULUN KAUPUNKI, LAANILA Nokkalan koulu. PAVE Arkkitehdit

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

Hulevesien hallinta Vuoreksen alueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin

HSY:n uusi sekaviemärimalli

Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys. NCC Rakennus Oy

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

Ilmastonmuutos ja maanpeiteaineis tot

Veden kiertokulku ja maankuivatus

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom

Hydrologia. L10 Valunta. Valunta: määrittely

Tutkapohjaiset sadetuotteet hulevesisuunnittelun apuna

Insinööritieteiden korkeakoulu

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Aurinkopellon asemakaavan hulevesisuunnitelma

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Transkriptio:

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus Hydrologian päivä 5.11.214, Suomen ympäristökeskus Nora Sillanpää, Mingfu Guan, Harri Koivusalo Aalto-yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä nora.sillanpaa@aalto.fi

Tavoitteet ja menetelmät KAUPUNGISTUMISEN AIHEUTTAMAT VALUNNAN JA VEDENLAADUN MUUTOKSET KAUPUNKIALUEIDEN VALUNTAONGELMIEN EHKÄISY JA RATKAISUVAIHTOEHDOT MONITOROINTI Valuma-aluetutkimus Rakennettava asuinalue, pientaloalue ja kerrostalo-alue Espoossa Monitorointijakso 5 vuotta (21-26) Mittaus: sadanta ja valunta (havaintoväli 2-1 min), automaattinen näytteenotto MALLINNUS Stormwater Management Model 5.1 (SWMM) Rakennettava valuma-alue 1) kalibroitu/validoitu malli rakennetulle asuinalueella 2) mallit vaihtoehtoisille hulevesijärjestelmille 3) vertailu rakentamista edeltäneeseen tilanteeseen (mitattu)

Rakennettava tutkimusalue Saunalahdenranta (SR) Vuonna 21: metsäalue Ala 8.5 ha 1.5 % läpäisemätöntä Vuonna 26: kerrostaloalue Ala 12 ha, 39 % läpäisemätöntä 5.11.214 Laitoksen nimi 3

Mallinnus Stormwater Management Model 5.1 (US EPA) 93 osavaluma-aluetta (ArcGIS): - DEM, korkeusmalli (Maanmittauslaitoksen digitaaliaineistot) - viemäriverkostodata - pintatyypit digitoitu manuaalisesti (24, 25, 26) - kalibrointi-/validointiaineistona sadantavaluntatapahtumia rakentamisen eri vaiheista vuosilta (24-26) - valunnan muutoksia tutkittiin kalibroidulla mallilla vuosien 21-23 sadeaineistolla, vertailu mitattuun valuntaan Lähteet: Guan, M., Sillanpää, N., Koivusalo, H. 214. Modeling and assessment of hydrological changes in a developing urban catchment. Manuscript submitted to Hydrological Processes Guan, M., Sillanpää, N., Koivusalo, H. 214. Assessment of LID practices for restoring pre-development flows in an urbanized catchment in southern Finland. Manuscript submitted to Water Science & Technology.

Rakentamisen vaikutukset valuntaan 21-23 Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset riippuvat vuodenajasta: - Kesäaikana rakentaminen kasvattaa merkittävästi valunnan määrää ja virtaamahuippuja sekä lyhentää valuma-alueen viivettä - Talviaikana rakentaminen pienentää tapahtumakohtaista valuntaa 5 25 mediaani 5 1 mediaani 24 Välitön Ylivirtaama valunta (l/s) (m3) 4 2 3 15 2 1 15 Välitön valunta (m3) Ylivirtaama (l/s) 4 8 3 6 2 4 1 2? 25-26 21-23 24 25-26 Kesätapahtumat Muokattu lähteestä: Sillanpää, N. 213. Effects of suburban development on runoff generation and water quality. Aalto University DOCTORAL DISSERTATIONS 16/213. 21-22 24-25 25-26 Talvitapahtumat

Monthly Keskim. runoff valunta (mm) (mm) Keskim. Monthly valunta runoff (mm) 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 Rakentamisen vaikutukset valuntaan - Vaikka rakentaminen muuttaa talvella tapahtumakohtaista valuntaa, se ei pienennä talviaikaista valunnan kokonaiskertymää - Rakentaminen muuttaa talviaikaisten valuntatapahtumien ajoittumista: tapahtumien lukumäärä kasvaa ja kevätsulanta aikaistuu ja lyhenee 5.11.214 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Department of Civil and Environmental Engineering 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 LL VK Pientaloalue 2 % läpäisemätöntä Kerrostaloalue 5 % läpäisemätöntä 6

Hulevesimallinnus SWMM, Stormwater Management Model 5.1 Perinteinen erillisviemäröinti yhdistettynä muihin hulevesirakenteisiin: 1) Keskitetty ratkaisu: - Viivytysallas 2) Hajautetut ratkaisut: - Sadevesisäiliöt - Läpäisevä päällyste www.semcog.org www.lakecountyil.cov Valitut hajautetut ratkaisut ovat tyypillisiä ns. retrofit-rakenteita. Muokattu lähteestä: Guan, M., Sillanpää, N., Koivusalo, H. 214. Assessment of LID practices for restoring pre-development flows in an urbanized catchment in southern Finland. Manuscript submitted to Water Science & Technology.

Hulevesijärjestelmien vertailu Virtaama (l/s) 35 3 25 2 15 1 5 Mallinnettu: putkiviemäröity asuinalue Mitattu: rakentamaton metsäalue 1: 1:3 2: 2:3 3: 3:3 4: 4:3 Aika 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Sadanta (mm/1 min) Muokattu lähteestä: Guan, M., Sillanpää, N., Koivusalo, H. 214. Assessment of LID practices for restoring pre-development flows in an urbanized catchment in southern Finland. Manuscript submitted to Water Science & Technology.

Hulevesijärjestelmien vertailu Virtaama (l/s) 35 3 25 2 15 1 5 Keskitetty viivytysallas Keskitetty viivytysallas Sadevesisäiliöt TAI läpäisevät päällysteet Sadevesisäiliöt Sadevesisäiliöt, JA läpäisevät läpäisevät päällysteet päällysteet ja viivytysallas 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 Sadanta (mm/1 min) 1: 1:3 2: 2:3 3: 3:3 4: 4:3 Aika 24 Muokattu lähteestä: Guan, M., Sillanpää, N., Koivusalo, H. 214. Assessment of LID practices for restoring pre-development flows in an urbanized catchment in southern Finland. Manuscript submitted to Water Science & Technology.

Johtopäätelmät Kaupungistumisen aiheuttamat valuntamuutokset: - Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset ovat erilaisia eri vuodenaikoina - Kaupungistuminen kasvattaa valuntaa erityisesti kasvukaudella ja erityisesti usein toistuvien kesäsateiden valuntaa Hulevesien hallinta: - Voidaanko hulevesien hallinnalla palauttaa luonnontilainen valuntakäyrä? Ei tämän esityksen esimerkissä. - Pelkän viivyttämisen sijaan tulisi aina vähentää myös muodostuvan pintavalunnan määrää. - Yksittäisten hulevesiratkaisujen sijaan tulisi hyödyntää usean eri menetelmän yhdistelmiä. Tutkimustarpeita mm.: Valunnan ja kuormituksen muodostuminen, hajautettujen hulevesien hallintajärjestelmien kehittäminen, mallintaminen

KIITOS! Lisätietoja: Nora Sillanpää, nora.sillanpaa@aalto.fi Hulevesitutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto EAKR (tuen myöntänyt viranomainen Päijät-Hämeen liitto), Suomen Akatemia, MVTT, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Sven Hallinin tutkimussäätiö ja Tekniikan edistämissäätiö.

Muutokset kesäaikaisissa vesisateissa Rakentaminen kasvattaa (suhteellisesti) eniten pienten ja keskisuurten sateiden aikaista hulevesivaluntaa. Valuntakerroin C VOL.5.4.3.2.1. SR, TIA 1.5% SR, TIA 32...37% <1 1-5 5-15 15-25 25-4 > 4 Sademäärä (mm) Muokattu lähteistä: Sillanpää, N. 213. Effects of suburban development on runoff generation and water quality. Aalto University DOCTORAL DISSERTATIONS 16/213. Sillanpää, N., Koivusalo, H. 214. Impacts of urbanization and event magnitude on runoff contributing area and runoff coefficients. Proceedings ICUD 214, 7.-12.9.214, Sarawak, Malesia.

Sadetapahtumien ryhmittely Sadetapahtumat voidaan jakaa kahteen ryhmään sadetapahtuman suuruuden ja valuntaa tuottavan alueen perusteella Sademäärä <17-2 mm Usein toistuva pieni/keskisuuri sade 8% kaikista tapahtumista Tehoisa läpäisemätön pinta imeytys suodatus puhdistus Sademäärä > 17-2 mm Harvoin toistuva suuri sade 2% kaikista tapahtumista Läpäisemätön ja läpäisevä pinta viivytys tulvariskien hallinta Välitön valunta (mm) Taitepiste 17 2 mm Sademäärä (mm) Muokattu lähteistä: Sillanpää, N. 213. Effects of suburban development on runoff generation and water quality. Aalto University DOCTORAL DISSERTATIONS 16/213. Sillanpää, N., Koivusalo, H. 214. Impacts of urbanization and event magnitude on runoff contributing area and runoff coefficients. Proceedings ICUD 214, 7.-12.9.214, Sarawak, Malesia.

Hulevesijärjestelmien vertailu 12 9 Mallinnettu: putkiviemäröity asuinalue 5 1 Virtaama (l/s) 6 3 Mallinnettu: hajautettu hulevesijärjestelmä Mitattu: rakentamaton metsäalue 15 2 25 3 Sadanta (mm/1 min) 17: 18: 19: 2: 21: 22: 23: Aika 1: 1:3 2: 2:3 3: 3:3 4: 4:3 Aika 35 Muokattu lähteestä: Guan, M., Sillanpää, N., Koivusalo, H. 214. Assessment of LID practices for restoring pre-development flows in an urbanized catchment in southern Finland. Manuscript submitted to Water Science & Technology.