Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri
Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä, yhteisöjäseniä, kannatusjäseniä Kalimenjoen valuma-alue Kello Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimialue Jäälinjärvi Karttapohja: Kalimenjoki kuntoon -projekti
Mitä tiedämme vesistöstä ja mitä olemme suunnitelleet Tutkimukset valuma-alueen tila kiintoainetutkimukset vesianalyysit allaskoe kalasto pohjasedimentti Suunnitelmat Kosteikot ja vesien hallinta hoitokalastus Jäälinjärven diagnoosi kunnostus??? Diplomityö (Kaisa Savolainen): Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus esimerkkinä Jäälinojan vesistö
Jäälinojan valuma-alueen osat ja ongelmat Jäälinjärvi: Löyhä pohjasedimentti Limalevä 38 km Kalastorakenne 2 Korteoja 8,4 km 2 Kokko-oja Saarisenoja 15 km2 28 km 2 Muuttunut luonnontila Muuttunut hydrologia Kuormitusta 65 km 2 Vedet suoraan Jäälinojaan Muuttunut hydrologia Veden laatu Kuormitusta Karttapohja: Kalimeenjoki kuntoon -projekti
Jäälinjärven valuma-alue
mg/l 40,0 Kiintoainepitoisuudet 2011 35,0 30,0 25,0 Saarisenoja Korteoja Jäälinoja 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1.4.2011 1.5.2011 1.6.2011 1.7.2011 1.8.2011 1.9.2011 1.10.2011
20.huhti 27.huhti 4.touko 11.touko 18.touko 25.touko 1.kesä 8.kesä 15.kesä 22.kesä 29.kesä 6.heinä 13.heinä 20.heinä 27.heinä 3.elo 10.elo 17.elo 24.elo 31.elo 7.syys 14.syys 21.syys 28.syys 5.loka 12.loka Kiintoainekertymä Jäälinjärveen 2011 kg 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 -4000
Vesijohtovettä Kokko-oja Saarisenoja ennen Kokko-ojaa Saarisenoja Kokko-ojan jälkeen *) Saarisenoja, Kalamäki Korteoja Jäälinjärvi Jäälinojan lähtö Hulevettä Jäälinojaan Jäälinojan suu Vesinäytteitä Jäälinojan valuma-alueelta *) eri näytteenottokerta
Jäälin vesi, ravinteet 2.8.2011 100 Kok fosfori µg/l Fosfaatti fosf. µg/l 80 70 60 60 40 50 40 30 20 0 Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja 20 10 0 Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja Kok typpi µg/l Ammonium typpi µg/l 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja 60 50 40 30 20 10 0 Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja
Valuma-alueen kunnostus suunniteltu Pintavalutus (suunnittelu) Pintavalutus ja allastus Pohjakohoumia Kosteikko Kosteikko Putkipato Diplomityö Virranohjaimia, suisteita pohjakohoumia Putkipato Pintavalutus Valuma-alueen kunnostuksen tavoitteena on parantaa veden laatua ja luonnon monimuotoisuutta sekä pienentää Jäälinjärven kuormitusta
Jäälinjärven valuma-alueen kunnostussuunnitelma
Kokko-oja
Kokko-ojan haaran rakenteet 34 15 8.94 46 8.92 19 W +8,46 (mielivalt.) +9,00 8.92 8.87 8.78 9.02 9.04 9.11 32 51,5 +9,15 9.14 15,5 W +8,69 (mielivalt.)
Kokko-ojan haaran alempi suiste Suisteen paikka Patopaikka Pintavalutusalue
Kalamäen kosteikko
Kalamäen kosteikon pato
Järvi on ekologinen yhteisö Vesikasvit Pohjaeläimet Plankton Kalat => ravintoketju Olennaista: fosforin (ja muiden ravinteiden) määrä ja kierto
Jäälinjärven pulmat ihmisen näkökulmasta Löyhä pohjasedimentti kiintoainesta valunut vuosikymmeniä huonontuminen jatkuu Limalevä kiintoaineen mukana ravinteita ranta-alueen kuormitusta sisäinen kuormitus: o pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat veteen o särkikalat voimistavat ilmiötä Särkikaloja liikaa
Jäälinjärven plankton ja levät kesällä 2011 mg/l 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 18.7. 15.8. 30.8. sinilevät nielulevät panssarisiimalevät tarttumalevät kultalevät piilevät keltalevät limalevät silmälevät viherlevät muut
Limalevä Gonyostomum semen viihtyy ravinteikkaissa vesissä vaeltaa syvyyssuunnassa, optimoi elinolosuhteensa käy syömässä pohjalla?
Mikä allaskoe? Allaskokeella tutkitaan: fosforin kemiallisen sitomisen ravintoketjukunnostuksen vaikutusta limalevään. Kemikaali: Phoslock Ravintoketju: kalat
Kalaston rakenne tutkittiin Jäälinjärven koekalastus 26. -29.7.2011 Koeverkkojen sijainti (edellinen koekalastus 2005)
Jäälinjärven koekalastukset, saalis kpl Kaloja kpl 2011: ahven Kaloja kpl 2005: ahven hauki kiiski kiiski lahna särki lahna särki säynävä Yht. 1063 kpl Yht. 1339 kpl
Jäälinjärven koekalastukset, biomassa Biomassa Biomassa 2011: 2005: ahven ahven kiiski lahna hauki kiiski särki Yhteensä 16,4 kg 1365 g/verkkoyö lahna särki säynävä Yhteensä 15,8 kg 1220 g/verkkoyö
Hoitokalastustapahtuma 1.-2.10.2011 Saalis 2660 kg / 700 000 kpl keskipaino 3,7 g missä kutusärki?
Jäälinojan veden laatu huononee alavirtaan Hulevesijärjestelmät selvitetty - kuormituksen selvittäminen mahdotonta Viemäriverkkoon liittymättömät kiinteistöt selvitetty Maatalouden kuormitus arvioidaan Satunnaispäästö Jäälinojaan 23.8.2012 Kosteikkosuunnitelma laaditaan karttatarkasteluna (metsäojitukset)
Diplomityö koko Jäälinojan valuma-alueesta Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus- esimerkkinä Jäälinojan vesistö Mitä tehdään käytännössä: jätevesitilanne viemärin ulkopuolella selvitetään ranta-asutuksen kuormitus selvitetään hulevesien kuormitus (Jäälinoja) selvitetään tehdään yleissuunnitelma kuormituksen pienentämiseksi analysoidaan kaikki tutkimusaineisto selvitetään relevantit kunnostusmahdollisuudet arvioidaan niiden vaikuttavuutta käytännön toteutus ja rahoitusmahdollisuudet Jäälinjärven diagnoosi Tutkijaseminaari
Laajaa yhteistyötä, vahvaa asiantuntemusta Kumppaneina Kiimingin kunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Oulun seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus Kiimingin jakokunta Kiimingin kalastuskunta Jäälin asukasyhdistys yksittäisiä asiantuntijoita Toimintatapana avoimuus yhteistyö vuorovaikutus tiedottaminen Vaikutusalueella 5000 asukasta
Jäälin vesivisio 2021 (luonnos 23.8.2012)
edelläkävijä Suomessa Kokonaisvaltainen vesistön kunnostus yhdistysvetoisesti: kattaa koko valuma-alueen monipuolinen ohjelma laaja yhteistyö ja vuorovaikutus Kiitos! www.kiiminginjaalinvedet.net