Soveltamisohjeita vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin 1.7.2015 alkaen
Sisällys Soveltamisohjeen käyttäjälle... 3 Vammainen henkilö... 3 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 3 Palvelujen hakeminen... 4 Palvelutarpeen arviointi ja selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen... 4 Päätöksenteko ja muutoksenhaku... 4 Palvelut ja tukitoimet, vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet... 5 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 ja VPA 4 6 )... 5 Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPL 8 ja 8b )... 6 Asunnon muutostyöt (VPL 9, VPA 12 13 )... 7 Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (VPL 9 ja VPA 12 13 )... 7 Palveluasuminen (VPL 8 ja VPA 10 11 )... 8 Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c 8d )... 8 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL 9 ja VPA 17 19... 10 Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet... 10 Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset... 11
Soveltamisohjeen käyttäjälle Vammainen henkilö Vammaisille annettavista palveluista ja tukitoimista säädetään vammaispalvelulaissa (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) ja - asetuksessa (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987). Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät menettelytapaohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan vammaispalvelulain ja -asetuksen säädöksiä ja vammaispalvelujen käsikirjan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön vammaispalvelulakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella vammaispalvelulain ja -asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista arviointia, koska vammaispalvelulain mukaisia tukia ja palveluita myönnettäessä tulee aina huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet jaetaan vaikeavammaisille tarkoitettuihin ja kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaisuus/vaikeavammaisuus arvioidaan jokaisen tukimuodon osalta erikseen. Vaikeavammaisille tarkoitetut palvelut ovat niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia, eli kunnalla on niihin erityinen järjestämisvelvollisuus. Harkinnanvaraiset palvelut ovat määrärahasidonnaisia. Vammaisuuden ja vaikeavammaisuuden määrittely perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijan arvioon. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (VPL 2 ) Vamman tai sairauden pitkäaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on arviolta vähintään noin vuoden ajan erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista. Palvelujen järjestämisvelvollisuus Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (VPL 3 ). Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä tai hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Palvelut tuotetaan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina. Kunnilla on vammaispalvelulain mukaan erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisten palvelu- ja tukitoimet (3 ). Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluita ja tukitoimia ovat: kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen, vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Taloudellista tukea harkinnanvaraisiin, kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin voidaan myöntää vain talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat mm. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, ylimääräiset vaatekustannukset ja ylimääräiset ravintokustannukset. Palveluja järjestetään kotkalaisille eli henkilöille, joilla on kotikuntalain mukainen kotipaikka Kotkassa. Väestörekisteriin merkitty kotikunta ei kaikissa tapauksissa ole välttämättä se kunta, joka on velvollinen järjestämään vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Mikäli hakijan kotipaikka ei ole selvä, kotipaikan selvittämisessä tulee ottaa huomioon hakijan oma käsitys kotipaikastaan, hänen perhesuhteensa, työpaikkansa ja mahdolliset eri osoitteet, joissa hän oleskelee.
Palvelujen hakeminen Hakijan tulee hakea tarvitsemaansa palvelua tai etuutta muualta, jos hänellä on siihen lain mukaan oikeus. Vammaispalvelulain perusteella hänelle voidaan tällöin myöntää palvelua tai etuus ainoastaan täydentävästi. Mikäli palvelun tai etuuden saanti muualta viivästyy, tulee hakijalle myöntää palvelu tai etuus siihen asti kunnes hän saa sen muualta. Oikeus korvaukseen siirtyy lain 15 :n mukaisissa tilanteissa kaupungille. Hakijaa tulee opastaa hakemaan palvelua muualta, mikäli hänellä on siihen lain mukaan mahdollisuus. Kehitysvammaiselle palvelut tulee järjestää ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla. Mikäli vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut tulee järjestää kehitysvammalain nojalla samoin kuin jos kehitysvammalain nojalla järjestettäessä palvelut tulevat asiakkaalle edullisemmaksi. Vammaispalvelulain mukainen hakemus tulee saattaa pääsääntöisesti vireille kirjallisesti. Viranhaltijan harkinnan mukaan myös suullinen hakemus on mahdollinen. Mikäli hakija ei vammansa tai muun syyn vuoksi pysty täyttämään kirjallista hakemusta itsenäisesti, on viranhaltijan avustettava tarvittaessa hakemuksen tekemisessä. Hakijan tulee yksilöidä hakemus ja tarpeensa riittävästi, ilmoittaa hakemuksen perusteet ja toimittaa hakemus vammaispalveluun. Hakemukseen tulee liittää terveydenhuollon ammattilaisen lausunto, jos vammaispalvelussa ei ennestään ole asiakkaan ajantasaista lääkärintodistusta tai asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä on tapahtunut oleellisia muutoksia. Terveydenhuollon ammattilaisen lausunto saa olla enintään vuoden vanha hakemusta jätettäessä. Taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä (VPA 20 ). Palvelutarpeen arviointi ja selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 :n mukainen asiakkaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö tai hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Vammaispalvelulain mukainen palvelutarpeen selvitys aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen kanssaan, tai tapauksesta riippuen hänen huoltajansa kanssa, tarvittaessa laadittava palvelusuunnitelma. (VPL 3a ) Mikäli asiakas saa vammaisuuden perusteella ainoastaan kuljetuspalveluja, hänelle laaditaan palvelusuunnitelma vain erityisestä syystä. Päätöksenteko ja muutoksenhaku Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiaa koskeva hakemus on esitetty. Kolmen kuukauden määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa. Päätöksen ja sen perustelujen on oltava selkeitä, yksilöityjä ja ymmärrettäviä. Perusteluissa on kerrottava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Lisäksi perusteluissa on mainittava päätöksen teossa sovelletut säännökset. Pelkästään sovelletun lainkohdan mainitseminen ei ole riittävä perustelu. Perusteluiksi ei riitä myöskään maininta, että hakijalla ei katsota olevan erityisiä syitä tai edellytyksiä kyseiseen tukitoimeen. Toisen viranomaisen kielteinen tai myönteinen päätös ei myöskään ole riittävä peruste. Hakemuksessa esitettyihin seikkoihin on otettava kantaa. Erityisesti hylkäävässä päätöksessä on päätöksen perusteluissa tuotava esiin selvitetyt seikat, ja se mihin hylkäävä päätös on perustunut.
Viranhaltijan tekemään päätökseen haetaan oikaisua sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan oikaisuvaatimuksesta tekemään päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla siitä hallinto-oikeuteen. Palvelut ja tukitoimet, vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 ja VPA 4 6 ) Kunta on velvollinen järjestämään kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi käyttää vammansa tai sairautensa vuoksi julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetustarpeen pitää johtua vammasta tai sairaudesta ja niistä aiheutuvan haitan pitää olla pysyvä tai pitkäaikainen. Vammaispalvelulain periaatteiden mukaisesti palvelun olisi luotava vaikeavammaiselle henkilölle mahdollisuus osallistua ikätasoaan vastaavaan asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Kuljetuspalveluina ja niihin liittyvinä saattajapalveluina myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnan tai lähikuntien alueelle. Niiden lisäksi järjestetään välttämättömät työhön ja tutkintoon johtavaan opiskeluun liittyvät matkat, joita myönnetään hakijan tarpeen mukaan. Kuljetuspalvelua ei myönnetä sellaisiin lääkärissäkäynti- ja terveydenhuollon matkoihin, joihin voi saada Kelan korvausta. Kuljetuspalveluja myönnettäessä Kotkan lähikunniksi katsotaan Hamina, Pyhtää ja Kouvola. Lähialuetta kauemmaksi ulottuvat yksittäiset matkat eivät pääsääntöisesti kuulu vammaispalvelulain tarkoittamiin jokapäiväisen elämän matkoihin. Kuljetuspalvelutarpeen on aiheuduttava vammaisuuteen liittyvistä erityisistä syistä. Erityisiä suoriutumisvaikeuksia aiheuttaa esim. jatkuvaluonteinen pyörätuolin käyttö, sokeus tai muu jatkuva liikkumisen vaikeus esim. psyykkisistä syistä aiheutuva. Erityistarpeet arvioidaan annettujen selvitysten pohjalta. Yksilöllisiä tarpeita ovat esimerkiksi avustamiseen, terveydentilaan tai kommunikointiin liittyvät asiat. Lisäksi otetaan huomioon vamman tai sairauden aiheuttama haitta esim. suhteessa vuodenaikaan (talviajan liikkuminen), vuorokaudenaikaan mm. näkövammaisten kohdalla sekä säätilaan (hengityselinsairaudet). Erityisiksi vaikeuksiksi ei katsota kauppakassien kantamiseen liittyviä haittoja, yksinäisyyttä, haja-asutusalueella asumista tai joukkoliikenteen puuttumista asuinalueelta. Päätöksessä määritellään matkojen enimmäismäärä kuukaudessa (laissa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa). Matkoja ei voi käyttää ennakkoon eikä mahdollisesti käyttämättä jääneistä matkoja myöskään myöhemmin. Asiointi- ja virkistysmatkoista peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (912/1992) 6 :n mukaisesti enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen joukkoliikenteen kertamaksua vastaava maksu. Maksun perusteesta ja suuruudesta päättää sosiaali- ja terveyslautakunta vuosittain. Saattaja saa matkustaa maksutta. Asiakas maksaa kertamaksun suoraan taksin tai invataksin kuljettajalle. Taksinkuljettaja huolehtii matkaan välittömästi liittyvästä saattamisesta. Kuljetuspalvelumatkat tilataan numerosta 0100 84288. Asiakas maksaa puhelusta vain normaalin puhelumaksun. Hakijalle voidaan myöntää oikeus matkustaa esteettömällä autolla (invataksi), jolloin avustamisesta saa periä erillisen avustamislisän. Esteettömän auton käyttöoikeus myönnetään ainoastaan sellaisille hakijoille, jotka käyttävät liikkumisen apuvälineenä pyörätuolia ja tarvitsevat avustamista autoon päästäkseen. Avustamislisän suuruus määritellään vuosittain Valtioneuvoston asetuksessa taksin kuluttajahinnoista. Korotettua avustamislisää voidaan periä ainoastaan silloin, kun kuljettaja joutuu kantamaan asiakasta portaikossa käsivoimin tai erityisen CE-merkityn porraskiipijän avulla. Korotetun avustamis-
lisän perimisen edellytyksenä on, että portaikko on vähintään yhden asuinkerroksen korkuinen. Lisäksi hakijalle voidaan harkinnan mukaan myöntää oikeus tutun taksin käyttöön, mikäli hänen vammansa tai sairautensa on sen laatuinen, että kuljettajan vaihtuminen estää kuljetuspalvelun käyttämisen. Kun asiakkaalle on myönnetty Invataksioikeus tai tuttutaksioikeus, hän voi tilata kyydin suoraan kuljettajan numerosta. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää vammaispalveluasetuksessa säädettyä määrää vähemmän, mikäli hakija ei katso tarvitsevansa täyttä 18 matkaa tai jos hänen kuljettamiseensa käytettävän auton hankintaan on myönnetty vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea tai autoveronpalautusta. Ryhmäkodeissa ja palvelutaloissa asuvien osalta tarvittavien matkojen määrää arvioidaan osana palvelusuunnitelmaa. Mikäli hakijan päivittäisiin liikkumistarpeisiin on vastattu muilla palveluilla, voidaan kuljetuspalvelumatkoja myöntää vähemmän kuin 18 yhdensuuntaista matkaa. Toisella paikkakunnalla pitkäaikaisesti oleskelevilla kotkalaisilla on mahdollisuus käyttää kuljetuspalvelut oleskelupaikkakunnalla ja sen välittömissä lähikunnissa. Matkaoikeuden voi siirtää tilapäisesti esim. loma-asunnolle tai kuntoutuspaikkakunnalle. Kuljetuspalveluiden käyttämisen siirtämisestä oleskelukuntaan tehdään aina erillinen päätös. Toisella paikkakunnalla opiskelevien osalta myönnetään kouluvuoden aikana lukukaudessa yksi opiskelupaikkakunnan ja Kotkan välinen matka. Kotkan kaupungilla on käytössä vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin käytettävä matkakortti, joka on käytettävissä Kymenlaakson alueen takseissa. Matkakortin käyttämisestä on laadittu ohjeistus, joka lähetetään kuljetuspalveluun oikeutetuille. Matkakortti on verrattavissa mihin tahansa muuhun maksuvälineeseen ja sen oikeasta käytöstä vastaa kortin haltija. Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut ovat ensisijaisia vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin nähden, mikäli ovat riittäviä ja sopivia asiakkaan tarpeisiin nähden. Ne ovat tarveharkintaisia ja määrärahasidonnaisia. Sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista päättää vanhustenhuollon palveluohjaaja. Palvelulinjan käyttömahdollisuus tulee aina selvittää. Invataksin käyttäjille voidaan myöntää erillisen harkinnan perusteella erityisistä syistä enintään yksi edestakainen matka vuodessa asioimiskuntien ulkopuolelle. Nämä matkat on aina haettava vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Erityisenä perusteena matkalle on se, että asiakas ei tosiasiallisesti voi käyttää julkisia kulkuneuvoja edes kahden henkilön avustamana. Harkinnanvarainen matka voidaan myöntää merkittäviin perhejuhliin, esim. häät tai siunaustilaisuus. Maksuna peritään matkahuollon hinnaston pikavuorotaksan mukainen omavastuu sekä odotusajan kustannukset. Hakijan tulee pyytää matkasta tarjous vähintään kolmelta invataksiyrittäjältä. Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPL 8 ja 8b ) Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä toimintaa, jolla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä edistetään sosiaalista verkostoitumista. Päivätoimintaa myönnettäessä vaikeavammaisiksi katsotaan ne, joilla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vammaiselle henkilölle tarkoitetun päivätoiminnan tarve kirjataan henkilön palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmaa tehtäessä arvioidaan yksilöllinen tarve siten, että vaikeavammainen henkilö voi mahdollisuuksien mukaan osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö
kykenee osallistumaan työtoimintaan vain osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Lain perusteluissa kunnille on jätetty harkintavaltaa palvelujen määrän suhteen. Vaikeavammaisten päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta eikä siitä makseta työtoimintarahaa. Asiakas maksaa itse päivätoimintakeskuksen määrittelemän ateriakorvauksen. Tarvittavat päivätoimintamatkat myönnetään vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätöksen yhteydessä. Päivätoimintamatkojen osalta asiakkaalta voidaan periä vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden omavastuuosuuden suuruinen asiakasmaksu. Asunnon muutostyöt (VPL 9, VPA 12 13 ) Kotkan kaupunki korvaa vaikeavammaisille henkilöille asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset silloin, kun hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee niitä vakituisessa asunnossaan ja sen välittömässä lähiympäristössä päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Lain mukaan voidaan korvata ainoastaan henkilön vakituiseen asuntoon tehtävät muutostyöt. Asunnon muutostöiden tarpeellisuuden arvioi vammaispalvelu. Pääsääntöisesti muutostöitä varten pyydetään lausunto joko toimintaterapeutilta, fysioterapeutilta tai kuntoutusohjaajalta. Jos hakijalla ei ole muuta asiakkuutta vammaispalvelussa, pitää hänen toimittaa terveydenhuollon ammattilaisen lausunto, josta käy ilmi vamman tai sairauden laatu ja sen vaikutukset kotona selviytymiseen. Muutostöinä korvataan vain vammasta tai sairaudesta johtuvat välttämättömät muutostyöt. Asiakas tai vammaispalvelu pyytää muutostöistä kustannusarviot. Kustannusten tulee olla kohtuullisia ja korvaus myönnetään vamma ja sairaus huomioon ottaen edullisimman toteuttamistavan mukaan. Suurempien muutostöiden suunnittelussa ja tarjouspyynnöissä vammaispalvelu voi hankkia ulkopuolisen rakennusalan asiantuntijan apua. Asiakas tai erikseen niin sovittaessa vammaispalvelu tilaa muutostyön. Asiakkaan tulee hankkia kirjallinen lupa muutostöihin asunnon omistajalta ja taloyhtiöltä ennen kuin muutostyöt voidaan aloittaa. Asiakkaan tehtävänä on seurata ja arvioida asunnon muutostöiden toteuttamista. Varsinainen rakennustöiden valvonta toteutetaan muutostöiden vaatimusten mukaisesti. Henkilön vamman tai sairauden vuoksi tehtäviä välttämättömiä asunnonmuutostöitä ovat esim. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen/wc:n laajentaminen/rakentaminen sekä vastaavat muut asunnossa suoritettavat välttämättömät rakennustyöt. Vammaisen muuttaessa kunnasta toiseen tulee lähtökunnan korvata muutostyön kustannukset, mikäli muutto ei ole mahdollinen ilman asunnossa tehtäviä muutostöitä. Ainoastaan silloin kun asunnon muutostyö voidaan suorittaa vasta muuton jälkeen, korvausvastuussa on uusi kotikunta. Vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ei ole tarkoitettu asunnon peruskorjaukseen, eikä muutostöinä tehdä peruskorjauksiksi laskettavia töitä. Peruskorjaukseen voi hakea Aran korvausavustusta, tästä lisätietoja saa Kotkan kaupunkisuunnittelusta asuntosihteeriltä. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (VPL 9 ja VPA 12 13 ) Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä niitä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vaikeavam-
maisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asiakkaan tulee hankkia taloyhtiöltä tai asunnon omistajalta lupa välineiden tai koneiden asentamiseen. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Hissejä kustannetaan asuinrakennukseen vain, jos asunto muuten on vammaiselle henkilölle sopiva eikä muita ratkaisuja asumisen turvaamiseksi ole tai ne ovat kustannuksiltaan suuremmat. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Tällöin välineet ja laitteet ovat kunnan omaisuutta ja kunta vastaa kaikista asennus-, huolto- ja vakuutuskustannuksista sekä käyttötarpeen päättyessä laitteen purkamisesta ja asunnon saattamisesta alkuperäiseen kuntoon. Kotkan kaupungin linjaus on, että välineet ja laitteet, jotka voidaan käyttötarpeen päättyessä purkaa ja siirtää toiseen kohteeseen ovat kaupungin omaisuutta. Jos myönnettävä väline tai laite ei ole hyödynnettävissä uudessa kohteessa, korvataan asiakkaalle laitteen hankintakustannukset ja asiakas vastaa muista kuluista itse. Palveluasuminen (VPL 8 ja VPA 10 11 ) Palveluasumisella ja siihen liittyvillä palveluilla ja tukitoimilla mahdollistetaan vaikeavammaisen henkilön suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Palveluasumista järjestetään palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä tai palveluasuminen toteutetaan vammaisen henkilön omassa kodissa. Palveluasumista myönnettäessä selvitetään aina ensin mahdollisuus toteuttaa asumispalvelut sosiaalihuoltolain mukaan. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Kyseessä on aina yksilöllinen palvelukokonaisuus. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimenpitein. Palveluasumisessa tarvittavat palvelut voidaan toteuttaa kotihoidon, omaishoidontuen ja/tai henkilökohtaisen avun keinoin. Palveluasuminen ja siihen liittyvät välttämättömät erityispalvelut ovat asiakasmaksulain 4 5 kohdan mukaan maksuttomia. Tarpeen mukaan korvataan esim. lääkkeiden annosjakelusta ja turvapuhelimesta aiheutuvat kustannukset. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun kuin vammaispalvelulain nojalla (esim. liikennevakuutuslaki). Ennen palveluasumispäätöksen tekoa kunta voi järjestää tarvittaessa paikan asumiskokeiluun asumistarpeen selvittämiseksi. Asumiskokeiluun kunnalla ei ole erityistä järjestämisvelvollisuutta. Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c 8d ) Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. (VPL 8 c 3 mom).
Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa (VPL 8 c 2 momentti). Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tässä tilanteessa kysymykseen voi tulla vaikeavammaisen henkilön toimintakyvystä riippuen esimerkiksi asumispalvelut, palveluasuminen, työ- ja päivätoiminta, kotihoito, omaishoidontuki, perhehoito, tukihenkilö tai muut tukipalvelut avun tarpeen tyydyttämiseksi. Tällöin on usein kyse tilanteista, joissa vaikeavammainen henkilö ei itse kykene määrittelemään avuntarpeitaan, vaan määrittelystä vastaa pääasiassa joku toinen henkilö. Avun tarpeen tulee olla välttämätöntä ja toistuvaa. Tällä tarkoitetaan sekä määrällisesti runsasta, jatkuvaluonteista ja vuorokauden eri aikoina ilmenevää että myös määrällisesti vähäisempää, mutta kuitenkin toistuvasti ilmenevää välttämätöntä avuntarvetta. Henkilö voi selvitä ilman apua tutussa ympäristössä, mutta tarvita välttämättä ja toistuvasti apua kodin ulkopuolella. Elämäntilanteesta johtuvat avun tarpeen vaihtelut tulee ottaa huomioon. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset elämässään tekevät joko joka päivä tai harvemmin mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Päivittäisiä toimia ovat esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen, asiointi ja vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossaan olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen. Asumispalveluyksikössä olevan henkilön avun tarve turvataan ensisijassa henkilökunnan avulla. Henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen lähinnä toimissa, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Vaikeavammaisille lapsille voidaan myöntää henkilökohtaista apua silloin, kun he eivät ole vanhempiensa ja muiden huoltajiensa välittömän ja jatkuvan valvonnan ja hoivan tarpeessa, vaan voivat itse ainakin osittain vaikuttaa ja tehdä päätöksiä omasta toiminnastaan. Arvioinnissa otetaan huomioon lapsen yksilöllinen tilanne, kehitystaso ja olosuhteet. Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei perustu tiettyyn diagnoosiin, vaan päätökset tehdään yksilökohtaisen harkinnan perusteella. Asiakkaan kanssa yhdessä tehdään avun tarpeen arviointi ja sen pohjalta määritellään tarpeelliset avustamistunnit. Tunnit määritellään pääsääntöisesti kuukausitasolla. Kotkan kaupunki järjestää henkilökohtaista apua työnantajamallilla, palvelusetelillä ja ostopalveluna. Työnantajamalli Ensisijainen järjestämistapa on korvata vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset lakisääteisine maksuineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Työsuhteessa noudatetaan henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta. Kaupunki määrittelee avustajalle maksettavan palkan suuruuden ja se on vähintään Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton (HE- TA) ja Julkisten ja hyvinvointialan liiton (JHL) välisen työehtosopimuksen mukainen. Lisäksi Kotka noudattaa Kaakkois-Suomen alueellista Henkilökohtaisen avun toimintaohjetta. Henkilökohtaisen avun keskus Henkka neuvoo ja avustaa työnantajana toimivia henkilöitä sekä avustajia työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Erityisesti työsuhteen ongelmatilanteissa asiakkaan tulee olla yhteydessä Henkkaan. Mikäli työnantajalle syntyy korvausvelvollisuus
esim. avustajan perusteettomasta irtisanomisesta, ei kunta korvaa kustannuksia, mikäli asiakas ei ole ollut yhteydessä Henkkaan tai Heta-liittoon neuvojen saamiseksi. Avustajien palkkahallinto on keskitetty tilitoimistolle, jonka kustannuksista kunta vastaa. Omainen ei voi pääsääntöisesti toimia henkilökohtaisena avustajana. Henkilökohtaisena avustajana voi kuitenkin toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, jos sitä erityisen painavasta syystä on pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö avustajaksi voisi olla esimerkiksi äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy. Palveluseteli Henkilökohtaisen avun palveluseteli on tarkoitettu pieniin tuntimääriin ja äkillisiin lyhytaikaisiin avuntarpeisiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palvelusetelin arvosta. Kaupunki hyväksyy palvelusetelituottajat. Asiakas, jolle seteli on myönnetty, hankkii palvelun haluamaltaan kaupungin hyväksymältä palveluntuottajalta. 6/2015 hyväksyttyjä palveluntuottajia on 7. Ostopalvelu Kaupunki järjestää henkilökohtaisen avun ostopalveluna niille asiakkaille, joille muut järjestämistavat eivät sovellu. Kotkan kaupunki on kilpailuttanut henkilökohtaisen avun ostopalvelun ja ostaa palvelun kilpailutuksen voittaneilta palveluntuottajilta. Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL 9 ja VPA 17 19 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Vammaiselle henkilölle korvataan VPL 9 :n 1.mom. mukaan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. Näihin tukitoimiin on oikeus henkilöllä, joka tarvitsee välineitä, koneita ja laitteita liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaaajan toiminnassa. Korvauksen ulkopuolelle jäävät lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät välineet. Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet Taloudellista tukea auton hankintaan ja vamman vaatimiin auton lisälaitteisiin sekä auton välttämättömiin muutostöihin voidaan myöntää silloin, kun vaikeasti liikuntaesteinen henkilö ei voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat työssäkäyvät ja opiskelevat vammaiset henkilöt, ne vaikeavammaiset, jotka ajavat itse autoa ja tarvitsevat liikkumisessaan apuvälineitä ja ne perheet, joissa on vammainen lapsi, joka ei sairautensa, vammansa tai apuvälinetarpeensa vuoksi pysty kulkemaan joukkoliikennevälineissä perheen mukana. Autoavustushakemus tulee jättää vammaispalveluihin viimeistään 6 kk kuluessa kustannusten syntymisestä. Taloudellista tukea laskettaessa otetaan huomioon vanhasta autosta saatava hinta ja mahdollinen autoveronpalautus. Taloudellinen tuki on pääsääntöisesti 50 % nettokustannuksista, pääsääntöisen enimmäiskorvauksen ollessa kuitenkin 5 000 euroa. Enimmäiskorvausta käytetään perusteena silloin, kun se on välttämätöntä kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä alle viisi (5)
vuotta vanhan auton vaihtamiseen tai jos edellisestä myönteisestä autoavustuspäätöksestä on kulunut alle viisi (5) vuotta. Auton vaihtoon, lisälaitteisiin ja muutostöihin voidaan myöntää tukea vain, kun syynä on vammasta johtuvan haitan ja/tai apuvälinetarpeen olennainen muuttuminen. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon vanhan auton käyttökunto. Tarvittaessa pyydetään myös auton kuntoarvio. Autoon tarvittavat vamman kannalta välttämättömät lisälaitteet ja niiden muutostyö korvataan kokonaan. Korvattavia lisälaitteita ovat esimerkiksi ajohallintalaitteet, vakionopeudensäädin sekä pyörätuolin nostolaite. Auton vakiovarusteisiin kuuluvia lisälaitteita ei korvata erikseen. Kodinkoneet ja muut koneet ja laitteet Tavanomaisia kodinkoneita ei pääsääntöisesti myönnetä. Kodinkoneen korvaaminen on tarkoituksenmukaista ainoastaan silloin, kun vammainen henkilö ei ilman konetta pysty huolehtimaan omatoimisesti kotitöistä tai osasta niitä. Olennaista on siten, että kodinkone on henkilön vamman tai sairauden vuoksi välttämätön. Kodinkoneisiin myönnettävä taloudellinen tuki on 50 % vammaiselle aiheutuneista kustannuksista. Muita koneita ja laitteita myönnettäessä käytetään harkintaperusteena ennen kaikkea sitä, miten laite tai kone helpottaa vammaisen henkilön selviytymistä normaaleista elämän toiminnoista omatoimisesti. Muiden koneiden ja laitteiden hankkimiseen myönnetty tuki kattaa 50 % laitteen hankintahinnasta. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti. Sopeutumisvalmennusta tuetaan rajoitetusti määrärahojen puitteissa siten, että välttämätön yksilöllinen sopeutumisvalmennus on ensisijaista. Sopeutumisvalmennusta järjestetään vammaiselle henkilölle ja/tai hänen omaiselleen yksilöllisenä tai kurssimuotoisena. AAC-ohjausta eli puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatio-ohjausta järjestetään ensisijaisesti lapsille. Myönnettävä määrä on 20 tuntia, jonka jälkeen arvioidaan lisätuntien tarve. Neuropsykiatrista valmennusta järjestetään pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana. Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jos kustannukset johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista huomattavasti suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Ylimääräisiä ravintokustannuksia voidaan korvata, jos vammainen henkilö joutuu käyttämään erityisravintovalmisteita pitkäaikaisesti ja säännöllisesti ja hänelle aiheutuu siitä huomattavia lisäkustannuksia. Hakijan tulee antaa selvitys ylimääräisistä kustannuksista ja tarvittaessa osoittaa tarve lääkärintodistuksella.