Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna 23.8.2017 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto
Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan energian paketin Paketti sisältää 8 lainsäädäntöehdotusta Sähkömarkkinadirektiivi Sähkömarkkina-asetus Asetus sähkömarkkinaviranomaisten yhteistyöelimestä (ACER-asetus) Sähkön toimitusvarmuusasetus Uusiutuvan energian direktiivi (ns. RED II; 2021-2030) Energiatehokkuusdirektiivi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Hallintomalliasetus Hallintomalliasetuksen, uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että EU:n väh. 27 %:n uusiutuvan energia tavoite, 30 %:n energiatehokkuustavoite ja 40 %:n päästövähennystavoite vuodelle 2030 saavutetaan Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 2
Ehdotusten käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa (voivat muuttua) Uusiutuvan energian direktiivi (ns. RED II ) Neuvosto (=jäsenvaltiot): käsittely meneillään neuvoston energiatyöryhmässä, neuvoston osittainen yleisnäkemys 18.12.2017 (mahd.), mitkä asiat jäävät vuodelle 2018? Parlamentti: ENVI äänestys 11-12.10.2017, ITRE äänestys 28.11.2017, täysistunto äänestys joulukuussa 2018? Trilogit 2018?, lopullinen sisältö tiedossa aikaisintaan 2018 Energiatehokkuusdirektiivi Neuvosto: yleisnäkemys 26.6.2017 Parlamentti: ITRE äänestys 28.11.2017, täysistunto äänestys? Trilogit alkavat syksyllä 2017?, lopullinen sisältö tiedossa 2018? Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Neuvosto: yleisnäkemys 26.6.2017 Parlamentti: ITRE äänestys 12.10.2017, täysistunto äänestys? Trilogit alkavat syksyllä 2017?, lopullinen sisältö tiedossa 2018? Hallintomalliasetus Neuvosto: käsittely meneillään energiatyöryhmässä, yleisnäkemys 18.12.2017 (mahd.) Parlamentti: ITRE äänestys 28.11.2017, täysistunto äänestys? Trilogit alkavat 2018?, lopullinen sisältö tiedossa 2018? Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 3
Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (KOM (2016) 767 lopullinen (RED II) Kaukolämpöä ja -jäähdytystä koskevat uudet ehdotukset pääosin RED II:ssa Koskee vuosia 2021-2030 Jäsenvaltiot varmistavat yhteisesti, että EU:n uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vähintään 27 % v. 2030 Ei sitovia kansallisia tavoitteita, kukin jäsenvaltio asettaa uusiutuvan energian tavoitteet hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa; Minimitavoite 2021 eteenpäin vuoden 2020 tavoite, Suomelle 38 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 4
Kansalliset uusiutuvan energian osuudet indikatiivisissa tavoiteosuuksissa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 5
Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (RED II) EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite 2030 (27 %) Yhteys Energiaunionin hallintomallia koskevaan asetusehdotukseen Uusiutuvilla tuotettu sähkö ja sen tukeminen Pientuottajat ja uusiutuvan energian yhteisöt Uusiutuva energia lämmitys- ja jäähdytyssektorilla Uusiutuva energia liikenteessä Bioenergian kestävyys Alkuperätakuut, hallinnolliset asiat jne.
Uusiutuvan energian osuus EU:ssa eri sektoreilla Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 7
RED II; lämmitys ja jäähdytys 23 artikla: Uusiutuvan energian käyttöönoton edistäminen lämmitys- ja jäähdytyslaitoksissa 24 artikla: Kaukolämmitys ja jäähdytys Monet muutkin artiklat koskevat myös lämmitystä ja jäähdytystä, mm. 2 art. Määritelmät 15 art. Hallinnolliset menettelyt ym. 19 art. Alkuperätakuut 20 art. Pääsy verkkoon ja verkkojen toiminta 26-28 art. Bioenergian kestävyyskriteerit Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 8
Lämmitysenergian lähteet EU28 (2015) Lämmitys ja jäähdytys kattaa ~50% EU28 alueen energiankulutuksesta Suurin osa EU:n lämmityksestä katetaan fossiilisilla energianlähteillä (66%) ja kasvava osa tuotetaan uusiutuvista lähteistä (13%) Lämmöstä 21% muodostuu kaukolämmöstä ja sähkölämmityksestä, joista osa uusiutuvaa Euro H&P Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 9
RED II; uusiutuvan energian lisääminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä (23 art.) Jäsenvaltion pyrittävä lisäämään uusiutuvan energian osuutta lämmitys- ja jäähdytyssektorilla yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain Jäsenvaltiot voivat nimetä toimenpiteet ja toimeenpanevat yksiköt, joiden on annettava panoksensa lisäyksen toteuttamiseen Toimenpidelista (selkeytettävät, että esimerkkiluettelo) Nimettyjen yksiköiden raportoitava vuosittain kansalliselle viranomaiselle lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun energian kokonaismäärästä, uusiutuvan energian kokonaismäärästä ja osuudesta sekä uusiutuvan energialähteen tyypistä Kansallisen viranomaisen tarkistettava raportit Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
Uusiutuvan lämmön ja jäähdytyksen energian lähteet EU28 -maissa NREAP = National Renewable Energy Action Plan Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 11
Maavertailua; lämmitys ja jäähdytys Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 12
RED II; Kaukolämmitys ja jäähdytys (24 art.) Kaukolämmitys- ja jäähdytysasiakkaat voivat irtautua järjestelmästä tuottaakseen lämmitystä tai jäähdytystä itse uusiutuvilla tai vaihtaa toiseen toimittajaan (uusiutuvat, hukkalämpö tai kylmä) Ei koske tehokkaita kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmiä Kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmät on avattava uusiutuvista energialähteistä taikka hukkalämmöstä tai jäähdytyksestä tuetettavalle lämmölle tai jäähdytykselle Muut toimijat kuin kaukolämpö- tai jäähdytysjärjestelmän haltija voi suoraan toimittaa lämpöä tai jäähdytystä kuluttajille Järjestelmään pääsy voidaan evätä, jos järjestelmässä ei riittävää kapasiteettia hukkalämmön- tai kylmän, uusiutuvilla tuotetun lämmön tai kylmän tai tehokaan CHP-tuotannon muiden toimitusten takia Sähkön jakeluverkonhaltijan yhteistyö kaukolämpö- tai jäähdytysjärjestelmien kanssa: arvioitava potentiaalia tuottaa tasehallinta- ja muita järjestelmäpalveluja Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
Kaukolämmön lähteet EU28 (vuonna 2012, yhteensä 606 TWh) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 14
Bioenergian kestävyyskriteerit Nykyisin liikenteen biopolttoaineille ml. biokaasun liikennekäyttö ja bionesteille, laajenee kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen käyttöön sähkön ja lämmöntuotannossa (biokaasu vain sähkön- ja CHP-tuotanto) Kestävyyskriteerit sisältää 2 osaa: 1. Biomassan tuotanto Maatalousbiomassoille Metsäbiomassoille Ei sovelleta teollisuuden sivuvirroille eikä jätteille 2. Biomassan käytön kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit Verrataan fossiilisiin perustuvaan tuotantoon KHK-kriteerit määritelty biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille (kiinteät ja kaasumaiset) Lisäksi: Biomassalla tuotettavan sähkön tukemiseen rajoituksia: uusissa, yli 20 MW:n laitoksissa tuotannon tulisi olla energiatehokasta yhteistuotantoa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 15
Bioenergian kestävyyskriteereiden soveltaminen Kestävyyskriteereitä sovelletaan liikenteen biopolttoaineisiin ja bionesteisiin (kuten nykyisinkin) kiinteiden biomassapolttoaineiden käyttöön polttoaineteholtaan 20 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kaasumaisten biomassapolttoaineiden käyttöön sähköteholtaan 0,5 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa (neuvoston pj:n ehdotus: polttoaineteho 2 MW) Kestävyyskriteerien täyttäminen on ehtona, että tuotettava energia voidaan ottaa huomioon EU:n uusiutuvan energian tavoitteessa ja jäsenmaiden uusiutuvan energian osuudessa että tuotettava energia otetaan huomioon arvioitaessa uusiutuvaa energiaa koskevien velvoitteiden noudattamista (ml. REDII:een sisältyvät toimet edistää uusiutuvaa energiaa lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä) että käytölle voidaan myöntää taloudellista tukea. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 16
Bioenergian kestävyyskriteerit; biomassan tuotanto Maatalousbiomassojen tuotannon kestävyyskriteerit Pääosin ennallaan (kuten biopolttoaineet ja nesteet) Poikkeuksena turvemaita käsittelevä kohta, jossa ei mainita enää kuivatusta. Metsäbiomassan tuotannon kestävyyskriteerit Kaksiportaisen lähestymistapa: Kriteerit maatasolle tai kriteerit metsälö- tai metsätilatasolle, jos maatason tietoja ei ole saatavilla Hakkuut tapahtuvat hakkuuluvan mukaisesti Metsät uudistetaan hakkuun jälkeen Korkean suojeluarvon omaavat alueet, mukaan lukien kosteikot ja suot/turvemaat, suojellaan Hakkuiden vaikutukset maaperän laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen minimoidaan Hakkuut eivät ylitä metsien pitkän aikavälin tuottokykyä Lisäksi ns. LULUCF-vaatimukset Maa on Pariisin sopimuksen osapuoli ja on ratifioinut sen Maa on toimittanut YK:n ilmastosopimukselle NDC:n (Nationally Determined Contribution), jolle määritetään tiettyjä LULUCF:ää koskevia vaatimuksia Maalla on YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukainen kansallinen järjestelmä khk-päästöjen ja poistumien ( ml metsä- ja maatalous) raportoimiseksi Mikäli em. tietoja ei ole saatavilla, niin metsälö/metsätilatasolla tulee olla järjestelmät, joilla varmistetaan metsien hiilivarastojen ja nielujen säilyttäminen Komissio arvioi kriteerejä 31.12.2023 mennessä ja voi tarpeen mukaan tehdä muutosehdotuksen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 17
Bioenergian kestävyyskriteerit; kasvihuonekaasupäästövähennysriteerit KHK-kriteerit (kriteeri elinkaaren aikaiselle kasvihuonekaasupäästövähennykselle verrattuna fossiiliseen vertailuarvoon) Biopolttoaineet ja bionesteet Vähintään 50 %, 5.10.2015 tai tätä ennen toimintansa aloittaneet laitokset Vähintään 60 %, laitokset, joiden toiminta alkanut 5.10.2015 jälkeen Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Lisäksi: liikenteen velvoitteeseen laskettaville biopolttoaineille (liitteen IX raaka-aineista valmistetut) aina 70 % Biomassapolttoaineet, joita käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen Vähintään 80 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Vähintään 85 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2026 jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 18
Yhteenvetoa Puhtaan energian paketin lopullinen sisältö tiedossa aikaisintaan 2018 RED II:n keskeisistä osista saattaa olla parlamentin ja neuvoston näkemykset joulukuussa 2017 Lämmityksen ja jäähdytyksen osalta jäsenvaltiot poikkeavat merkittävästi toisistaan Lämmityksen ja jäähdytyksen tarve rakennuksissa, teollisuudessa ja palveluissa, Mikä lämmitysmuoto: suora polttoainekäyttö rakennusten lämmityksessä, prosessilämpö, kaukolämpö, sähkö, lämpöpumput, aurinkokeräimet jne. Uusiutuvan energian potentiaalit erilaisia (bio, geoterminen, aurinko) Poikkeaa merkittävästi sähkömarkkinoista Tarve kansallisten olosuhteiden huomioimiselle Hallinnollinen taakka ei saisi olla suhteeton hyötyihin nähden Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 25.8.2017 19