Etelä-Suomi Päätös Nro 104/2013/1 Dnro ESAVI/50/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Neste Oil Oyj:n ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen hakemus, joka koskee Porvoon öljynjalostamon rikkiyhdisteiden päästörajan asettamista (korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia) sekä ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, 31.10.2006 päästömittausmääräyksen muuttamista. LUVAN HAKIJA Neste Oil Oyj Porvoon jalostamo PL 310 06101 Porvoo Y-tunnus: 1852302-9 LAITOKSEN SIJAINTI Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamo, voimalaitos ja satama sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä Neste Oil Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Sköldvik kiinteistötunnus 638-463-1-63. Jalostamoalue sijoittuu Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa, noin 17 kilometriä Porvoon keskustasta lounaaseen. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 6.8.2009. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Neste Oy:n Kilpilahden toiminnot ovat luvanvaraisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 4 c), 5 a), 12 a) ja 12 e) perusteella. Korkein hallinto-oikeus on 5.8.2009 päätöksellään taltionumero 1884 kumonnut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.10.2006 antaman Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 4 ja palauttanut asian tältä osin uudelleen käsiteltäväksi. Lupamääräyksen 83 muuttamista koskeva hakemus perustuu ympäristönsuojelulain 58 :ään. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 4 a) mukaisesti öljynjalostamon ympäristölupaasian ratkaisee aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan lupa-asian käsittelee ympäristöluvan myöntänyt lupaviranomainen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Neste Oil Oyj:n Kilpilahden öljynjalostamon toiminnalle (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 29/2006/2, 31.10.2006). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0401/1, 19.12.2008). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta (Korkein hallinto-oikeus taltionumero 1884, 5.8.2009). Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Kilpilahden öljynjalostamon toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräysten 61 ja 86 muuttamisesta (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 22/2009/2, 2.4.2009). Ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Kilpilahden öljynjalostamon toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa nro 29/2006/2, 31.10.2006 määrätystä soihtumelua koskevasta selvityksestä (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto nro 46/2009/2, 17.6.2009).
Ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Kilpilahden öljynjalostamon toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa nro 29/2006/2, 31.10.2006 määrätystä typenoksidipäästöjen vähentämistä koskevasta selvityksestä (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 47/2009/2, 17.6.2009). Ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Kilpilahden öljynjalostamon toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa nro 29/2006/2, 31.10.2006 määrätystä vesilaitosten flotaatiolietteitä koskevasta selvityksestä (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 48/2009/2, 17.6.2009). Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Kilpilahden öljynjalostamon toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräysten 16 ja 58 muuttamisesta (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 66/2009/2, 21.8.2009). Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Kilpilahden öljynjalostamon toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräyksen 16 sellaisena kuin sen on päätöksellä nro 66/2009/2, 21.8.2009 muutettuna muuttamisesta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 31/2010/1, 3.9.2010). Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Kilpilahden öljynjalostamon toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräyksen 7 muuttamisesta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 2/2012/1, 4.1.2012). Vesilain (264/1961) mukainen lupapäätös veden johtamiselle merestä Porvoon tuotantolaitoksille (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 30/2006/2, 31.10.2006). Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja Kilpilahden teollisuuslaitoksien toiminnasta aiheutuvien päästöjen ilmanlaatuvaikutuksen tarkkailuohjelman muuttamisesta (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus dnro UUDELY/139/07.00/2010, 24.9.2010). Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmasta (Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus dnro UUDELY/139/07.00/2010, 31.8.2011). Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Kilpilahden teollisuuslaitoksien päästöjen ilmanlaatuvaikutuksen tarkkailuohjelman muuttamisesta (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus dnro UUDELY/139/ 07.00/2010, 25.10.2012). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1884, 5.8.2009 Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksellään taltionumero 1884, 5.8.2009 edellä mainitut Vaasan hallinto-oikeuden (n:o 08/0401/1, 19.12.2008) ja 3
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (nro 29/2006/2, 31.10.2006) päätökset lupamääräyksen 4 osalta ja palautti asian tältä osin Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus muutti lupamääräyksen 4 väliaikaisesti kuulumaan seuraavasti: 4. Jalostamon ja sen energialaitoksen toiminnan ja käytön on toistaiseksi oltava sellaista, että niiden yhteenlasketut rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan saavat rikiksi laskettuna olla kalenterivuodessa enintään neljä (4) prosenttia jalostamoon syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. Rikkiyhdisteiden päästöjen laskenta perustuu kertamittauksiin ja laskennalliseen arviointiin. Määräystä on noudatettava, kunnes Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on käsitellyt asian uudelleen lupamääräyksen 4 osalta ja ympäristölupaviraston asiassa tekemä päätös on tullut noudatettavaksi. Korkein hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa todennut muun ohella, että asiaa uudelleen käsiteltäessä on otettava huomioon lupamääräyksessä 61 tarkoitetun jatkuvatoimisen päästömittauksen ja väliaikaisessa määräyksessä tarkoitetun laskennallisen arvioinnin mukaiset rikki- ja rikkidioksidipäästöt kuukausittain siltä ajalta kuin ne ovat käytettävissä. Arvioitaessa rikkipäästölle asetettavaa raja-arvoa on laissa säädettyjen vaatimusten lisäksi otettava huomioon erityisesti mainittujen menetelmien perusteella saatujen tulosten välinen eroavuus ja arvio todellisista rikkipäästöistä. Lisäksi on otettava huomioon tiedossa olevat, jatkuvatoimiseen päästömittaukseen liittyvät epävarmuustekijät. Edelleen on otettava huomioon käytettävissä olevat tiedot rikkipäästöjen tonnimääristä ja niiden prosentuaalisesta osuudesta jalostamoon syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. Asiaa uudelleen käsiteltäessä on lisäksi otettava huomioon, että jatkuvatoimiseen päästömittaukseen siirrytään 31.12.2010. Arvioitaessa sitä, millainen päästöraja-arvo rikkipäästöjen enimmäismäärälle lupamääräyksen 4 uudelleen käsittelyn yhteydessä asetetaan, on erityisesti otettava huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus. Hallinto-oikeuden päätöksen mukainen tonnimääräinen päästöraja-arvo ei täytä ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentissa esitettyä vaatimusta, jonka mukaan päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä tai rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toisaalta asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon myös se seikka, että hakemuksessa tarkoitettu toiminta on valtakunnallisestikin arvioituna erittäin merkittävä rikkipäästöjen lähde. Tämän vuoksi päästörajaarvoa asetettaessa on otettava huomioon myös rikkipäästöjen määrä ympäristön kokonaisuuden kannalta. 4
5 Kaavatilanne Asemakaava Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava). Se on ajantasaistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 7.4.2000 vahvistamalla rakennuskaavan muutoksella (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava). Öljynjalostamon toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on ko. asemakaavassa merkitty teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Sataman edustan vesialue on aluetta, jolle asemakaavan mukaan saadaan rakentaa satamatoiminnan kannalta välttämättömiä laituri- ym. rakennuksia ja rakenteita (Ws). Osayleiskaava Sköldvikin asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa oikeusvaikutteinen vuonna 1988 vahvistettu ja vuonna 1989 lainvoiman saanut Sköldvikin osayleiskaava. Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Kullovikenin pohjoispuolella on maataloudelle varattujen alueiden lisäksi rakennussuojelualueiksi merkittyjä (SR) alueita (Kullogård ja Nygård). Kilpilahden osayleiskaava on vahvistettu 1988 ja päätös sai lainvoiman 1989. Osayleiskaavan osittainen kumoaminen uuden tien vuoksi sai lainvoiman 20.6.2007. Muuttuneiden liikennejärjestelyjen, Kilpilahdentien yleisja tiesuunnitelman sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi koko Sköldvikin osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna 2008. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueen kattavassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa koko Kilpilahden teollisuusalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jalostamon satama-alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Kilpilahden teollisuusalueen ympärille on merkitty vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä Seveso II -direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke (sev 1). Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Samoin teollisuusalueen ympärille on merkitty Kilpilahden suojavyöhykkeet 2 (sv2) ja 1 (sv1). Merkinnöillä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia ympäröivät ulompi (sv2) ja sisempi (sv1) suojavyöhyke. Suojavyöhykkeillä rajoitetaan alueen maankäyttöä. Uusi maakuntakaava korvasi vuosina 1981 2000 vahvistetut viisi seutukaavaa ja vuonna 2002 vahvistetun maakuntakaavan.
6 YMPÄRISTÖN TILA Ilmanlaatu Vuonna 2012 mitatut ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet alittivat Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon mittausverkoston kaikilla mittausasemilla (Riemari, Mustijoki, Nyby) ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2011) ja ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaiset raja- ja ohjearvot. Riemarin ja Mustijoen mittausasemilla mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alhaisempia kuin vuosina 2008 2011 mitatut pitoisuudet. Nybyn mittausasema perustettiin vuonna 2011 ja asemalla vuonna 2012 mitatut pitoisuudet olivat alhaisempia kuin vuonna 2011 mitatut. Kesällä 2011 mitatut korkeat rikkidioksidipitoisuudet johtuivat todennäköisesti autolähettämön rikkisäiliöiden laiteviasta ja toimintahäiriöstä. Esim. Riemarin mittausasemalla, joka sijaitsee Neste Oil Oyj:n teollisuusalueella, tuntiraja-arvoon (350 µg/m 3, VNA 38/2011) verrattava rikkidioksidipitoisuus oli 69 µg/m 3, joka on noin 20 % raja-arvosta, ja vuorokausiarvoon (125 µg/m 3 ) verrattava rikkidioksidipitoisuus oli 25 µg/m 3, joka on samoin noin 20 % raja-arvosta. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojaksi rikkidioksidille annettu valtioneuvoston asetuksen 38/2011 mukainen vuosiraja-arvo, 20 µg/m 3, alittui vuonna 2012 kaikilla mittausasemilla selvästi (1 4 µg/m 3 ). Riemarin asemalla mitattu pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) kokonaismäärä (1 2 µg S/m 3 ) ei ylittänyt ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaista ohjearvoa (10 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo rikkinä). Pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin vuosina 2008 2011 mitatut pitoisuudet. Kilpilahden teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt ilmaan olivat alueen yhtiöiden vuoden 2012 päästöraporttien mukaan noin 5 320 tonnia. Laskelmissa ja arvioissa ovat mukana ainoastaan kiinteät päästölähteet, ei liikenteen aiheuttamat päästöt. Rikkidioksidipäästöt olivat samaa luokkaa kuin vuosina 2008 2011 (5 312 5 769 t SO 2 /a). HAKEMUS KOSKIEN RIKKIPÄÄSTÖRAJAA Toiminnan yleiskuvaus Porvoon jalostamo on keskitasoa suurempi rakenteeltaan korkealaatuisiin öljytuotteisiin keskittyvä ns. complex-jalostamo. Vuosittain se käyttää raakaöljyä ja muita raaka-aineita 9 15 milj. t/a. Kehittyneen teknologian ansiosta jalostamo pystyy valmistamaan myös raakaöljyn raskaimmista osista lähes rikittömiä polttoaineita. Lisäksi jalostamolla tuotetaan kahdessa yksikössä uusiutuvista raaka-aineista NExBTL-dieseliä.
Raakaöljy ja muut nestemäiset raaka-aineet tuodaan jalostamolle pääosin laivoilla. Lisäksi raaka-aineita tuodaan jalostamolle rautateitse. Tuodut raaka-aineet puretaan säiliöalueen säiliöihin, joista ne syötetään suoraan tai esikäsittelyn kautta prosessiin. Pariaatteena öljynjalostusprosessissa on raaka-aineissa olevien hiilivetyjen erottaminen ominaisuuksiensa mukaan erilaisiin jakeisiin pääasiassa tislaamalla. Jatkoprosessointi suoritetaan krakkaamalla, rikinpoistolla, vedyttämällä, alkyloimalla, reformoimalla ja uudestaan tislaamalla. Näin saadaan komponentteja, joista polttoaineet valmistetaan sekoittamalla. Suurimmaksi osaksi tuotteet toimitetaan laivalla kotimaan rannikon varastoihin tai vientiin. Sisämaan polttoaineet toimitetaan auto- ja junakuljetuksina. Jalostamo toimittaa Kilpilahden teollisuusalueen muille yrityksille tuotteita suoraan prosessiyksiköistä. Kilpilahden teollisuusalueen yritykset tarvitsevat useita käyttöhyödykkeitä, mm. puhdistettua vettä, höyryä, sähköä ja jäähdytysvettä, joiden tuottamisesta jalostamo vastaa. Jalostamon jätevesilaitos käsittelee suurimman osan alueen laitosten jätevesistä, mm. Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden jätevedet mukaan lukien. 7 HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN 83 MUUTTAMISEKSI Samalla hakemuksella rikkiyhdisteiden päästörajan asettamista koskevan hakemuksen kanssa Neste Oil Oyj hakee muutosta ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräykseen 83 siten, että lupamääräyksestä 83 poistetaan velvollisuus tehdä jalostamon rikkilaitoksen rikin talteenottoyksiköiden (RTO3, RTO4, RTO5 ja RTO6) ilmaan johdettavien jäännössavukaasujen ja FCC-yksikön poistokaasun jatkuvatoimisille päästötarkkailuille laajat vertailumittaukset (QAL 2), koska näiden mittausten tekeminen rikkilaitoksen ja FCC-yksikön vaikeissa savukaasu- ja poistokaasuolosuhteissa on osoittautunut kohtuuttoman vaikeaksi, ja koska yhtiön käsityksen mukaan valtioneuvoston asetusta 1017/2002 ei ole tarkoitettu sovellettavaksi öljynjalostamon FCC-yksikölle eikä rikkilaitokselle (2 2 mom. 4 ja 5 kohdat). Neste Oil Oyj on valmis sopimaan muusta tarkoituksenmukaisesta jatkuvatoimisten päästömittausten laadunvarmennuksesta. Lupapäätöksen lupamääräys 83 kuuluu seuraavasti: 83. Ilmaan johdettavien epäpuhtauksien jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien tulosten laadun varmentamiseksi on tehtävä viiden vuoden välein standardin SFS-EN 14181 mukaiset laajat vertailumittaukset (QAL 2), joissa määritetään mittauksille kalibrointisuorat ja kalibrointialue. QAL 2 -mittaukset tulee teettää akkreditoidulla mittauslaboratoriolla, jonka pätevyysalue kattaa käytettävät menetelmät. Vertailumittausten yhteydessä tulee todentaa myös savu- tai poistokaasujen tilavuusvirta.
Lietteenpolttokattilan K7 ilmaan johdettavien epäpuhtauksien jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien QAL 2 -mittaukset on kuitenkin tehtävä kerran kolmessa vuodessa. Savukaasujen jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien luotettavuus ja tulosten taso on lisäksi tarkistettava standardin SFS-EN 14181 mukaisin rinnakkaismittauksin (AST) vähintään kerran vuodessa. Rinnakkaismittauksissa tulee tarkistaa laajoissa vertailumittauksissa määritettyjen kalibrointisuorien oikeellisuus. Mikäli kalibrointisuora ei ole validi, on tilanne korjattava ja mittausjärjestelmän luotettavuus tarkistettava uusilla QAL 2 -mittauksilla. Neste Oil Oyj on täydennyksessään 19.4.2012 perustellut muutosesitystään muun ohella seuraavasti: QAL 2 -ongelmat rikkilaitosten RTO3 4 ja RTO5 6 mittausjärjestelmässä ovat aiheutuneet poistokaasun hyvin korkeasta SO 2 -pitoisuudesta. FTIR -tekniikkaa käyttävän analysaattorin mittauskyvetti ei kestä pitkäaikaisesti korkeita pitoisuuksia. Laitteen sisällä tapahtuu muutoksia mm. peilipinnoissa ja se heikentää mittausten laatua ja lyhentää huomattavasti huoltoväliä. Laitetoimittaja Gasmet ei ole kyennyt pidentämään FTIR-analysaattorin huoltoväliä. Erityisen vaikeissa savukaasuolosuhteissa analysaattoria voidaan siten käyttää vain lyhyitä aikoja. Rikkilaitoksen päästökohteille ei ole tarkoituksenmukaista asettaa päästöraja-arvoa, jota suoraan voisi käyttää QAL 2 -laadunvarmistusmenettelyssä päästöjen tarkkailemiseksi. Ympäristöluvassa kuitenkin asetettiin jatkuvatoiminen mittausvelvoite ja QAL 2 -velvoite. Tässä tilanteessa ammattimainen päästömittaaja määritteli mittalaitteen mittausaluetta varten riittävän korkean mitattavan pitoisuuden pitoisuusalueen. Epätavallisen korkea pitoisuusalue oli asetettava, jotta mittausstandardin tarkoittamat laadunvarmistuslaskelmat voitaisiin tehdä. Näin menetellen tarkat QAL 2- ja AST-laskennat saatiin "menemään läpi". Tällaista menettelyä ei käsityksemme mukaan ole tarkoitettu mittausstandardissa eikä sellainen ole tarkoituksenmukaista. Tämä menettely on myös työläs ja aikaa vievä. Laadunvarmistusmittauksessa tarvittava analysaattori ei kestä mitattavia olosuhteita. 8 Mitattaessa korkeita pitoisuuksia voidaan tyytyä vähäisempään kalibroinnin tarkkuuteen ilman, että mittauksen lopputuloksen tarkkuus kärsii. Toiminnanharjoittaja ehdottaa, että rikkilaitoksen jatkuvatoimisen päästömittauksen laadunvarmistuksessa toimitaan jalostamon tavanomaisen kalibrointikäytännön mukaan. Tällöin tarkistusmittauksessa tarkistetaan säännöllisesti nolla- ja span-arvot, mutta varsinaista QAL 2 -menettelyä ei tehdä. Rikkilaitoksen analysaattoreille tehdään kuitenkin päästömittausten yhteydessä normaalit rinnakkaismittaukset, joiden tulosten perusteella voidaan varmistua analysaattoreiden toimintakunnosta.
FCC-yksikön päästömittausten laadunvarmistuksessa ei ole ilmennyt yhtä suuria ongelmia kuin rikkilaitoksella. Mitattavat pitoisuudet FCC-yksikössä ovat samaa luokkaa kuin tavanomaisissa polttoprosesseissa ja ollaan lähempänä analysaattorin optimaalista toiminta-aluetta. FCC-yksikkö ei kuitenkaan ole tavanomainen polttoprosessi, johon QAL 2 -mittaukset on tarkoitettu. Koska FCC-yksikön rikkidioksidin päästömäärä on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi rikkilaitoksella, voidaan myös FCC-yksiköllä luopua QAL 2 -mittauksista jalostamon päästömääräarvion kokonaisluotettavuuden siitä kärsimättä. QAL 2 -mittauksilla saadaan öljynjalostamon prosessiolosuhteissa enintään näennäistä tarkkuutta laadunvarmistukseen. Myös FCC-yksikön päästömittausanalysaattoreille tehtäisiin vuosittaiset rinnakkaismittaukset toimintakunnon varmistamiseksi. 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Rikkipäästöjä syntyy pääasiassa poltettaessa rikkiä sisältäviä polttoaineita sekä poistettaessa (talteenotto) raakaöljyn sisältämää rikkiä tuotekomponenteista tuotteita prosessoitaessa. Porvoon jalostamon rikkidioksidipäästölähteet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: 1) rikkilaitokset päästökohta J18 muodostaa 65 75 % kokonaisrikkipäästöstä. 2) voimalaitos päästökohdat H1, H2, G17 ja II2 muodostaa 20 25 % kokonaisrikkipäästöstä. 3) muut muodostuu prosessiuuneilla, soihduilla ja FCC-yksikön savukaasuista päästökohdat J1, J2, J3, J4, J5, J7, J8, J9, J21, I11, I13 ja I14 muodostaa noin 10 % kokonaisrikkipäästöstä. Rikkidioksidin päästömäärän arviointi perustuu pääosin jatkuvatoimiseen mittaukseen, jonka luotettavuus jalostamon rikkilaitoksella on saatu kohtuullisen hyväksi vuosien 2010 ja 2011 aikana. Rikkilaitoksen jatkuvatoimiseen päästömittaukseen perustuva kuukausikohtainen päästöarvio on ajoittain korkeampi kuin laskennallisella menetelmällä saatu päästöarvio. Välillä tilanne on päinvastoin. Kahden päästön määritystavalla saadut tulokset eivät kuitenkaan suuresti eroa toisistaan. Tämä osoittaa, että päästömäärän arviointi on riittävän luotettavaa. Vuosien 2009 2011 aikana rikkidioksidin päästömäärä on vuositasolla ollut 2,1 2,3 % syötön rikistä. Kuukausikohtainen vaihtelu on ollut suurempaa: 1,8 3,6 % syötön rikistä päästön laskennallisella menetelmällä arvioituna ja 1,6 3,2 % jatkuvatoimiseen mittaukseen perustuen.
Jalostamon käyntijakson loppua kohden vuoteen 2014 mennessä rikkidioksidin päästömäärän odotetaan mahdollisesti kasvavan rikin talteenottokatalyytin heikkenemisen ja laitteiston kulumisen ja likaantumisen vuoksi. Rikkidioksidin päästömäärä voi nousta tasolle 6 800 t/a. Jalostamon ja energiantuotannon yhteenlasketut rikkidioksidipäästöt (t/a) ja rikkipäästö prosentteina jalostamoon syötetystä raaka- ja polttoaineiden rikistä vuosina 2005 2012 ovat olleet seuraavat: Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 SO 2-päästö (t/a) 4 868 4 550 5 345 5 302 5 464 5 765 5 564 5 316 Rikkipäästöprosentti rikkinä (S) 3,2 2,7 2,6 2,2 2,1 2,4 2,1 2,0 Rikkidioksidin päästömäärä ja voimassa olevaan päästörajaan verrannollinen rikin päästöprosentti oli aikaisempaa alhaisempi vuonna 2012. Tavanomaista edullisempi päästötilanne johtui voimalaitoksen kattiloiden K1 ja K2 poikkeuksellisesta polttoainejakaumasta vuonna 2012. Voimalaitoksen kattiloilla K1 ja K2 poltettiin normaalia vähäisempi määrä jalostamon raskasta JPÖZ-pohjaöljyä ja vastaavasti suurempi määrä kaasumaisia polttoaineita (Borealis Polymers Oy:n polttokaasu ja maakaasu). Kaasumaiset polttoaineet ovat erittäin vähärikkisiä polttoaineita verrattuina raskaaseen JPÖZ-pohjaöljyyn ja näin ollen energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ja koko toiminnan rikkipäästöprosentti olivat huomattavasti tavanomaista vuotta matalammalla tasolla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristöjärjestelmä Toiminnanharjoittajan mukaan lupahakemuksessa esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Porvoon jalostamon rikkipäästö täyttää BATvaatimukset. Porvoon jalostamon rikkilaitosten rikin talteenottotehokkuus (vuonna 2010 keskimäärin 98,6 %) on riittävä, kun otetaan huomioon rikkipäästöjen muodostumisen kokonaisuus, maakaasun käyttö ja muut prosessitekniset seikat, joilla päästön syntyä on estetty. Ympäristöluvassa määrätyt teknis-taloudelliset selvitykset tehdään määräaikaan tammikuun 2014 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan alustavan käsityksen mukaan rikkidioksidipäästöjen edelleen vähentäminen vaatisi merkittäviä investointeja. Mahdollisten investointien kohtuullisuutta suhteessa ympäristöhyötyyn ei ole vielä voitu arvioida. Uusista selvityksistä tullaan saamaan nykyistä tarkempia tietoja päästöjen vähentämisen mahdollisuuksista ja kustannuksista. 10 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt ilmaan/leviämismallilaskelma Ilmatieteen laitos on tehnyt päästöjen leviämismalliselvityksen nykyhetken arvioidulla rikkidioksidin päästömäärällä 5 500 t/a ja tulevaisuudessa mah-
dolliseksi ennakoidulla 20 % suuremmalla päästöllä (Ilmatieteen laitos: Neste Oil Oyj, Porvoon Kilpilahden öljynjalostamon rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjen leviämismallinnus", Helsinki 13.1.2012). Leviämismalliselvityksen mukaan öljynjalostamon päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet alittivat selvästi voimassa olevat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot (VNp 480/1996 ja VNA 38/2011). Päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet ovat alueella korkeimmillaan nykyhetken päästöarvion mukaisesti 23 34 % ohjearvoista ja 12 14 % raja-arvoista. Lähitulevaisuudessa mahdolliseksi arvioidun suuremman päästöarvion mukaisesti rikkidioksidipitoisuudet tulisivat olemaan 29 41 % ohjearvoista ja 15 17 % raja-arvoista. Rikkidioksidilla ei arvioida olevan haittaa lähialueen asukkaiden terveydelle, vaikka päästöt jonkin verran kasvaisivatkin. Kasvillisuuden suojelemiseksi säädetty rikkidioksidin vuosikeskiarvo alittuu jalostamon lähialueilla selvästi. Bioindikaattoritutkimusten tulokset osoittavat, että Porvoon jalostamon rikkidioksidipäästöjen vaikutusalue on pienentynyt, ympäristön tila on parantunut ja vaikutuksia voidaan havaita vain teollisuusalueen läheisyydessä. Nykyhetken päästöillä tai ennakoiduilla päästöillä ei arvioida olevan merkittäviä haittoja lähialueen ekosysteemeille ja kasvillisuudelle. Samaan tulokseen päädytään leviämismalliselvitykseen sisältyvän rikkilaskeuma-arvion perusteella. Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan öljyjalostamon päästöjen aiheuttama sulfaattirikkilaskeuma oli tarkastelualueella korkeimmillaan 21 26 % ekosysteemien suojelemiseksi annetusta tavoitearvosta (<0,3 g S/m 2 /a, VNp 480/1996). Päästöt ilmaan/terveys- ja luontovaikutusarvio Sito Oy on tehnyt tähän hakemukseen liittyen selvityksen jalostamon rikkipäästöjen vaikutuksesta terveyteen ja ympäristöön (Sito: Neste Oil Oyj. Rikkipäästöjen vaikutukset ympäristöön Kilpilahdessa, 16.1.2012). Vaikutuksia on arvioitu nykyisellä päästömäärällä 5 500 t SO 2 /a ja päästömäärällä 6 800 t SO 2 /a. Selvityksen mukaan tarkastelluilla päästömäärillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen tai alueen ekosysteemeihin. Selvityksessä on käytetty apuna muun muassa edellä esitettyä Ilmatieteen laitoksen leviämismallilaskelmaa. Tarkasteltujen päästötasojen ilmaan aiheuttamien pitoisuuksien ja laskeumien väliset erot ovat mallilaskelmien (Ilmatieteen laitos) perusteella sen verran pieniä, että niiden aiheuttamilla ympäristövaikutuksilla ei arvioida olevan eroa. Ainoa selvä ero tarkastelluilla päästötasoilla on mallilaskelmin saadut, päästöistä aiheutuvien ilmapitoisuuksien vaikutusalueiden, erot. Suuremmallakin päästömäärällä pitoisuudet ilmassa läheisillä asuinalueilla Svartbäckissä ja Nybyssä ovat maksimissaan 13 % ohje- tai rajaarvoista. Muutos rikkilaskeuman määrässä on vähäinen suhteessa nykyiseen rikkipäästömäärään eron ollessa maksimissaankin 14 mg S/m 2 /a. Tämän eron merkitys maaperän happamoitumisriskiin arvioidaan olevan hyvin vähäinen eikä sen arvioida pitkälläkään aikavälillä oleellisesti eroavan nykyisen 11
päästömäärän aiheuttaman rikkilaskeuman vaikutuksista. Selkeästi oleellisempi tekijä laskeumaa tarkasteltaessa on kaukolaskeuma. Porvoon jalostamon läheisyydessä sijaitsevissa/sijainneessa Löparön ja Mustijoen ilmanlaadun mittauspisteissä ei ole havaittu ilmanlaadun ohjetai raja-arvojen ylityksiä 2000-luvun aikana. Huomioiden asutuksen ja ulkoilualueiden sijoittumisen ja etäisyyden päästölähteisiin, ei jalostamon toiminnasta ohje- ja raja-arvoihin perustuen ole aiheutunut terveydellistä haittaa. Ilmatieteen laitoksen leviämismallilaskelmaan mukaan ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat alle 15 % ohje- tai raja-arvoista. Oleellisimmaksi terveyden, kuten myös ekosysteemien, kannalta nousevat hetkelliset piikit päästöissä. Hetkellinen korkea rikkidioksidipitoisuus ilmassa voi aiheuttaa muun muassa herkille ryhmille yskää. Kasvillisuuden osalta hetkelliset korkeat pitoisuudet on todettu merkittävämmäksi haitaksi kuin pitkäaikaiset matalat pitoisuudet. Jalostamon normaalitoiminnan rikkidioksidipitoisuudet ilmassa eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia. 12 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Toiminnanharjoittaja ehdottaa, että lupamääräyksen 4 tulisi kuulua seuraavasti: Jalostamon ja sen energialaitoksen toiminnan ja käytön on 1.1.2013 alkaen oltava sellaista, että niiden yhteenlasketut rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan saavat rikiksi laskettuna olla kalenterivuodessa enintään neljä (4) prosenttia jalostamoon syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 23.12.2010, 26.1.2012, 8.3.2012, 19.3.2012, 20.4.2012, 26.3.2013 ja 10.4.2013. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä 9.5. 8.6.2012 Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uusimaa ja Borgåbladet -nimisissä sanomalehdissä 8.5.2012. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu erikseen kirjallisesti tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
13 Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Palautetusta asiasta ja hakemuksesta on neuvottelu 1.10.2009 Porvoon öljynjalostamolla ja 10.10.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Porvoon kaupungilta, Porvoon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan 20.6.2012 seuraavaa: Rikkipäästöraja. Vuoden 2011 käyttö-, päästö- ja tarkkailuraportin mukaan jalostamon syötön kokonaisrikkimäärä oli 135 401 tonnia, päästöprosentti 2,05 %, rikkipäästö 2 782 tonnia ja rikkidioksidipäästö 5 564 tonnia. Rikkipäästö syötön rikistä ilmaan on ollut viiden viimeisen kalenterivuoden aikana 2,1 2,6 %. Neste Oil Oyj:n hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan voi samaan aikaan vähän rikkiä sisältävien raakaöljyjen saanti vaikeutua ja jalostamon rikin talteenottoaste pienentyä laitteiston ikääntyessä. Yhdessä nämä tekijät voivat johtaa jalostamon toiminnasta aiheutuvan rikkipäästön selvään kasvuun. Hakemuksen mukaan ( Rikkipäästöjen vaikutukset ympäristöön Kilpilahdessa, Sito Oy, 16.1.2012) päästön kasvulla ei olisi merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen tai alueen ekosysteemeihin. Selvitys jättää kuitenkin avoimeksi sen, hidastuisiko jalostamon ympäristön tilan paraneminen kasvavan rikkipäästön johdosta. ELY-keskus katsoo hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella, että Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon ja sen energialaitoksen toiminnasta aiheutuvat yhteenlasketut ilmaan päästettävät rikkiyhdisteiden määrät saavat olla kalenterivuodessa enintään 2,5 % syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. Päästörajan tulee sisältää käynnistys-, alasajo- ja häiriötilanteet. Ympäristöön kohdistuvan kuormituksen arvioimiseksi ja hallitsemiseksi tulee jalostamotoiminnan rikkipäästölle asettaa rikin talteenottoasteen lisäksi myös kalenterivuotta koskeva tonnimääräinen raja. Lupamääräyksen 83 muuttaminen. Neste Oil Oyj katsoo, että valtioneuvoston asetusta (VNA 1017/2002) polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta ei ole tarkoitettu sovellettavaksi leijukatalyyttiseen krakkaukseen (2 2 mom kohta 4, katalyyttisiä krakkauskatalyyttejä regeneroivat laitteet) eikä rikin talteenottoon (2 2 mom kohta 5, laitteet, joilla rikkivety muunnetaan rikiksi). Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että valtioneuvoston asetusta 1017/2002 voidaan tulkita Neste Oil Oyj:n esittämällä tavalla. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että voidaan toiminnanhar-
joittajalta kuitenkin vaatia riittävän tarkkoja mittauksia ja selvityksiä, joita ei perustella em. asetuksella. Standardin SFS-EN 14181:n soveltamisala on teollisuuslaitosten poistokaasujen sisältämien aineiden ja ominaisuuksien mittaaminen. Ainakin leijukatalyyttisen krakkauksen päästöjen mittalaitteiden toiminta voidaan Uudenmaan ELY:n käsityksen mukaan todentaa standardin edellyttämällä tavalla. Hakemus ei sisällä yksiselitteistä tietoa siitä, voidaanko rikin talteenottolaitosten ilmaan johdettavat päästöt mitata ja mittaaminen luotettavasti todentaa muulla kuin nyt hakemuksessa kuvatulla tekniikalla. Siihen asti kun toiminnanharjoittaja ei esitä luotettavaa vaihtoehtoista tapaa jatkuvatoimisten päästömittausten laadunvarmennukseen, on Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä jatkettava standardin SFS- EN 14181:n käyttöä rikin talteenottolaitosten mittausten laadunvarmennuksessa ja rinnalla arvioitava rikkipäästö myös laskennallisesti. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausunnossaan 14.6.2012, 90 seuraavaa: Hakemuksen mukaan jalostamon syöttöaineen vuosittainen rikkimäärä on vuosina 2004 2009 noussut 83 154 tonnista 127 759 tonniin. Vuosittainen rikkipäästöprosentti on kuitenkin rikkilaitoksella suoritettujen investointien ansiosta samana aikana laskenut 3,3 %:sta 2,1 %:iin. Vuoden 2010 suurseisokissa toteutettu kapasiteetin nosto on parantanut laitoksen käyttövarmuutta ja hakemuksen mukaan häiriöpäästöjen on arvioitu olevan aiempaan nähden pienempiä. Neste Oil Oyj arvioi jalostamon syötön rikkimäärän vaihtelevan tulevina vuosina välillä 110 000 140 000 t/a. Ilmaan pääsevän rikkidioksidin vuosittaiseksi määräksi arvioidaan 5 500 6 800 tonnia. Ns. pahimmassa tilanteessa, jolloin ilmaan pääsevän rikkidioksidin määrä on suurin suhteessa rikkisyötön määrään (rikkisyöttö 110 000 tonnia, rikkidioksidipäästö 6 800 tonnia), nousee rikkipäästö 3 prosenttiin syötön sisältämästä rikistä. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että jalostamon ja sen energialaitoksen yhteenlaskettujen rikkiyhdisteiden päästöjen ilmaan tulisi rikiksi laskettuna olla kalenterivuodessa enintään 3 prosenttia jalostamoon syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. Tämän lisäksi rikkipäästön määrälle on lupamääräyksessä asetettava kiinteä päästökatto. Neste Oil Oyj on hakemuksessaan arvioinut rikkisyötön mahdollisesti jatkossa kasvavan. Vähän rikkiä sisältävien raakaöljyjen saatavuuden odotetaan vaikeutuvan seuraavan 5 vuoden aikana. Pelkän rikkipäästöprosentin määrittäminen mahdollistaisi sen, että rikkidioksidipäästöt ilmaan kasvaisivat samassa suhteessa jalostamon syötön rikkipitoisuuden kasvaessa. Tätä ei tule sallia. Ympäristöluvan määräyksen 83. muuttamista koskien lautakunnalla ei ole huomautettavaa. 14
Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto esittää lausunnossaan 12.6.2012, 44 seuraavaa: Neste Oil Oy:n esittämien arvioitujen rikkipäästömäärien kasvulla vuoteen 2014 asti esitetyllä 4 % päästörajalla syötetyn rikin määrästä ei voi olettaa aiheutuvan terveyshaittaa, jos päästöt jakautuvat tasaisesti pitkin vuotta. Terveydelle merkittäviä ovat piikit rikkidioksidipäästöissä. Laitoksen ja rikin talteenottojärjestelmien toimintavarmuuteen ja kapasiteetin riittävyyteen tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Terveydensuojelujaosto huomauttaa, että ympäristölupamääräys prosentteina ilmaistuna mahdollistaa merkittävän kokonaisrikkipäästömäärän kasvun, jos syötetyn rikin määrä nousee joko raaka-aineen rikkipitoisuuden tai tuotantomäärien noustessa. Ympäristöluvan määräyksen 83 muuttamiseen terveydensuojelujaostolla ei ole huomautettavaa. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto esittää lausunnossan 11.6.2012, 35 seuraavaa: Ympäristönsuojelujaostolla ei ole huomautettavaa korkeimman hallintooikeuden asettamaan päästörajaan ilmaan johdettavalle rikille. Ympäristönsuojelujaosto ei näe estettä sille, että jatkuvatoimisten ilmanpäästöjen mittalaitteiden laadun varmennus tehtäisiin jollain muulla tavalla kuin standardin SFS-EN 14181 mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu kirjeellä 25.6.2012 tilaisuus vastineen antamiseen annettujen lausuntojen johdosta. Neste Oil Oyj esittää 14.8.2012 päivätyssä vastineessaan muun ohella seuraavaa: Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Hakemuksessaan Neste Oil Oyj (jäljempänä myös yhtiö tai hakija ) on esittänyt, että Porvoon jalostamon rikkipäästö voi meneillään olevan käyntijakson (2010 2015) aikana nousta vuoden 2011 päästötasosta 5 500 tonnia tasolle 6 800 t/a. Tämä on perusteltu rikin talteenottokatalyytin kulumisella, laitteistojen likaantumisella sekä enemmän rikkiä sisältävien raakaöljyjen käytön mahdollisuudella. Päästötaso 6 800 t/a on arvioitu ennalta tilanteeseen, jossa kaikki edellä mainitut syyt toteutuvat. Lausunnossa lautakunta ei ole ilmeisesti ottanut tätä huomioon. Lausunnosta syntyy sen sijaan vaikutelma, että lautakunta 15
olettaa rikkipäästön kasvavan yhtiön arvioimaa enemmän. Yhtiö korostaa, että jalostamolle saatavan venäläisen raakaöljysyötön mahdollinen rikkipitoisuuden kasvu on huomioitu päästötasossa 6 800 t/a. Yhtiö seuraa ja arvioi tarkasti raakaöljyjen saatavuutta ja laadun kehittymistä. Syöttöaineiden saatavuus, laatu ja hinta ovat eräs kaikkein tärkeimmistä muuttujista jalostamon toiminnalle. Jalostamolla on samanaikaisesti huolehdittava päästöistä ja tuotteiden laadusta mm. rikkipitoisuuden suhteen. Hakija on hakemuksessaan leviämismallilaskelman ja ympäristövaikutusarvioinnin avulla osoittanut, että nykyinen päästötaso ja lähitulevaisuudessa mahdolliseksi arvioitu korkeampi päästötaso eivät aiheuta merkittäviä haitallisia seuraamuksia ympäristössä. Hakemuksessa tuodaan esille, että rikkilaitokset pystyvät ottamaan rikkiä talteen talteenottotehokkuutensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että rikkilaitokset ovat toimineet tarkoitetulla tavalla ja rikkiä on viime vuosina saatu talteen kasvavia määriä. Tämä on BAT-periaatteen mukaista. Rikin talteenottolaitoksilla talteenoton tehokkuus voi heiketä käyntijakson aikana. Päästön kasvu voi tapahtua erityisesti käyntijakson lopulla. Hakemuksesta ei ilmeisesti riittävästi ilmene, että käyntijakson aikana mahdollisesti kasvava päästö taas alenee, kun jakson päättyessä rikin talteenottokatalyytti uusitaan ja laitteistot puhdistetaan huoltopysäytyksessä. Tämä seikka on otettava huomioon päästöraja-arvoa määrättäessä yhdessä sen tiedon kanssa, joka leviämismalliselvityksestä ja ympäristövaikutusten arvioinnista on annettu. Käsityksemme mukaan hakemuksessa esitetty 4 %:n päästöraja on YSL:n 4 :n mukainen. Päästörajan asettaminen tätä alemmaksi olisi jalostamon toiminnan kannalta kohtuuttoman tiukka sellaisena kalenterivuotena, jolloin jalostamolla olisi toimintakatkoksia ja huoltopysäytyksiä. Yhtiö on ympäristöluvan aikaisemmissa muutoksenhakuvaiheissa useasti tuonut esiin mahdolliset tilanteet, jossa päästöprosentti voisi tuotantokatkosten vuoksi olla tavanomaisesti toteutuvaa suurempi ilman että tosiasialliset päästöt kasvaisivat. Päästöprosentin laskentatavasta on seurauksena päästöprosentin kasvu voimalaitoksen käynnissä olon vuoksi. Yhtiö katsoo, että kiinteän päästökaton asettaminen sisältää useita ongelmia. Päästökatto saattaisi olla ristiriidassa päästöprosenttiin perustuvan päästöraja-arvon kanssa. Päästökatto saattaisi asettaa yhtiön tuotannolle rajoituksen, joka yhtiön mielestä ei perustuisi ympäristönsuojelulain 43 :n vaatimuksiin. Palauttaessaan tämän lupa-asian uudelleen valmisteltavaksi, on korkein hallinto-oikeus päätöksellään katsonut, että kiinteä päästökatto ei perustuisi nykyisen lainsäädännön vaatimukseen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. Hakijan käsityksen mukaan tämä tilanne vallitsee edelleen. 16
Yhtiön käsityksen mukaan päästöraja-arvo on asetettava ottamalla huomioon mm. kyseinen toiminta ja sen luonne sekä syntyvät ympäristövaikutukset. Tämä tarkoittaa, että päästöraja-arvo on asetettava toiminnan kannalta kohtuulliseksi eli sellaiseksi, että toiminnan jatkaminen on mahdollista ilman kohtuuttomia rajoituksia. Yhtiö on hakemuksessaan osoittanut, että nykyinen ja käyntijakson aikana mahdollisesti kasvavan päästön ei arvioida aiheuttavan haitallisia seuraamuksia ympäristössä. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto Hakemuksessa on selvitetty rikin talteenottojärjestelmän toimintaa ja kapasiteettia. Mahdollisia toimintahäiriötilanteita ja pysäytyksiä ja käynnistyksiä lukuun ottamatta laitoksen toiminta ja aiheutuva päästön määrä on melko tasaista. Hakemuksessa on esitetty selvitys toimista, joilla päästöjen vähentäminen ja päästöpiikkien estäminen pyritään toteuttamaan. Uudenmaan ELY-keskus ELY-keskus on todennut, että jalostamon rikkipäästö on viiden viimeisen kalenterivuoden aikana ollut 2,1 2,6 % syötön rikistä vuositasolla. Tämä toteutuneen päästömäärän arvio ja ehdotus päästörajaksi 2,5 % syötön rikistä viittaa siihen, että ELY-keskus haluaa jalostamon rikkipäästön määrää alennettavaksi. Yhtiön hakemuksesta ilmenee selvästi toimenpiteet, jotka on 1990-luvulta lähtien tehty rikkipäästön alentamiseksi. Päästöä vähentävillä toimilla (erityisesti rikkilaitokset) ja päästöä vähentävin keinoin (erityisesti maakaasun käyttö) on saavutettu päästötaso, joka on jopa 90 % alhaisempi kuin korkein päästötaso 1980-luvulla ennen päästövähennystoimien aloittamista. Päästöjen vähentäminen on selvitysten mukaan merkittävästi parantanut ympäristön tilaa. Yhtiö katsoo, että rikkipäästön alentaminen tästä edelleen on vaikeaa ja kallista. Hakemuksessa tuodaan selkeästi esiin päästöä vähentävät toimet, mutta silti on jouduttu arvioimaan päästömäärän lievä nousu käyntijakson aikana. Annetun selvityksen mukaan päästömäärän arvioitu nousu ei kuitenkaan vaaranna ympäristön tilaa. Tämä johtuu siitä, että päästömäärän mahdollinen nousu ei ole niin suuri, että haitallisia seuraamuksia voitaisiin osoittaa. Arvioituja päästötasoja 5 500 6 800 t/a on tässä yhteydessä syytä verrata historialliseen päästötasoon yli 50 000 t/a. Yhtiö toteaa, että öljynjalostamoiden päivitetyt BAT-päätelmät ovat valmistumassa lähitulevaisuudessa. On kohtuullista, että yhtiölle varataan tilaisuus ottaa huomioon myös mahdolliset tulevat vaatimukset. Lisäksi yhtiön on ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteydessä esitettävä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä19.12.2008 määrätty teknis-taloudellinen selvitys ja toteuttamissuunnitelma jalostamon rikkipäästöjen vähentämiseksi. Hakemuksessa ja tässä vastineessa esitetyn perusteella yhtiö pitää selvänä, että ELY-keskuksen esittämä päästöraja-arvo 2,5 % olisi kohtuuton yh- 17
tiön toiminnalle. Samalla yhtiö korostaa, että se on hakemuksessaan osoittanut jalostamon toiminnan olevan nykyisten BAT-periaatteiden ja vaatimusten mukaisia. Lupamääräys 83. Yhtiö on 19.4.2012 päivätyssä täydennysasiakirjassa tehnyt ehdotuksen rikkilaitosten ja FCC-yksikön päästömittausten laadunvarmistuksesta. Lupahakemuksen täydennyksessä on esitetty QAL 2 -laadunvarmennusmenettelyn ongelmat ja soveltumattomuus rikkilaitoksille ja FCC-yksikölle sekä ehdotettu vaihtoehtoinen laadun varmistustapa. Yhtiö katsoo, että tämä on riittävää näiden päästökohteiden päästömittausten laadun varmistamiseksi. 18 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Neste Oil Oyj:n ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen, joka koskee Porvoon öljynjalostamon rikkiyhdisteiden päästörajan asettamista (korkeimman hallintooikeuden päätöksellä taltionumero 1884, 5.8.2009 palauttama asia) sekä ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, 31.10.2006 päästömittausmääräyksen muuttamista. Aluehallintovirasto muuttaa ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräykset 4 ja 83 kuulumaan seuraavasti. 4. Jalostamon ja sen energialaitoksen toiminnan ja käytön on oltava sellaista, että niiden yhteenlasketut rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan saavat rikiksi laskettuna olla kalenterivuodessa enintään neljä (4) prosenttia jalostamoon syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. Kuitenkin rikkidioksidipäästö saa olla vuodessa enintään 6 500 t/a. Edellä asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaisilla mittauksilla ja laskennoilla saadut arvot eivät ylitä päästöraja-arvoja. Päästöraja-arvoihin sisältyvät myös häiriötilanteiden aikaiset päästöt. (YSL 4, 43, YSA 37 ) 83. Ilmaan johdettavien epäpuhtauksien jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien tulosten laadun varmentamiseksi on tehtävä viiden vuoden välein standardin SFS-EN 14181 mukaiset laajat vertailumittaukset (QAL 2), joissa määritetään mittauksille kalibrointisuorat ja kalibrointialue. Savukaasujen jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien luotettavuus ja tulosten taso on lisäksi tarkistettava standardin SFS-EN 14181 mukaisin rinnakkaismittauksin (AST) vähintään kerran vuodessa. Rinnakkaismittauksissa tulee tarkistaa laajoissa vertailumittauksissa määritettyjen kalibrointisuorien oikeellisuus. Mikäli kalibrointisuora ei ole validi, on tilanne korjattava ja mittausjärjestelmän luotettavuus tarkistettava uusilla QAL 2 -mittauksilla. Rikkilaitoksen (rikin talteenottoyksiköt RTO3 6) ja leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) ilmaan johdettavien epäpuhtauksien jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien tulosten laadun varmentaminen sekä mittausjärjestel-
mien luotettavuuden ja tulosten tason tarkistus voidaan tehdä standardin SFS-EN 14181 menetelmistä eroavalla tavalla vertaamalla jatkuvatoimisen mittalaitteen tuloksia suoraan rinnakkaismittauksen tuloksiin. Vertailumittauksen keston on oltava riittävä luotettavan vertailun tekemiseksi. Mittaukset ja vertailu on tehtävä vähintään kerran vuodessa. Kaikki edellä mainitut mittaukset tulee teettää akkreditoidulla mittauslaboratoriolla, jonka pätevyysalue kattaa käytettävät menetelmät. Vertailumittausten yhteydessä tulee todentaa myös savu- tai poistokaasujen tilavuusvirta. Toiminnanharjoittajan on tehtävä tarpeelliset muutokset käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaan rikkilaitoksen ja leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien tulosten laadun varmentamisen sekä mittausjärjestelmien luotettavuuden ja tulosten tason tarkistamisen osalta. Tehtävissä muutoksissa on esitettävä vähintään tehtävien rinnakkaismittauksien lisäksi mittaustuloksien poikkeamat, jotka johtavat toimenpiteisiin mittalaitteilla. Tiedot on toimitettava 31.12.2013 mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 5, 43, 46, 108 ) 19 RATKAISUN PERUSTELUT Asiassa on kyse 1) rikkipäästörajan asettamisesta toiminnalle sekä 2) rikkilaitoksen ja leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) jatkuvatoimisten päästömittauksien laadunvarmistuksen muuttamisesta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan tässä päätöksessä ja aikaisemmin ympäristölupapäätöksessä nro 29/2006/2, 31.10.2006 annettuja lupamääräyksiä, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Rikkipäästörajan asettamista koskevan asian käsittelyssä (lupamääräys 4) on otettu huomioon muun lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 1884, 5.8.2009 perusteluissa esitetyt seikat. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräissä naapurussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.
20 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 4. Kilpilahden teollisuusalue on valtakunnallisesti merkittävä rikkipäästöjen lähde, ja Porvoon jalostamo on Kilpilahden alueen suurin yksittäinen rikkipäästölähde. Päästörajaa asetettaessa on huomioitu huomioon toiminnasta aiheutuva pilaantumisen todennäköisyys, toiminnan onnettomuusriski ja sijaintialueen kaavamääräykset. Lisäksi määräyksessä on huomioitu Kilpilahden teollisuusalueen muut toiminnot sekä niiden päästöt, ympäristövaikutukset ja alueen laitosten toimintoja koskevien ympäristölupapäätöksien lupamääräykset. Toiminnanharjoittajalta saadun selvityksen perusteella rikkilaitoksen jatkuvatoimisilla mittauksilla saadut tulokset ovat luotettavia ja saatuja tuloksia voidaan käyttää päästörajaa asettaessa. Päästörajaa asetettaessa on huomioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Lisäksi on huomioitu vuoden 2012 normaalista poikkeava polttoaineiden käyttö ja mahdolliset muutokset Porvoon jalostamon yksiköiden ja laitteiden toiminnassa ja suoritustasossa ennen seuraavaa suurseisokkia. Päästöraja on asetettu kaksiosaisesti. Suhteellisella päästörajalla (rikkipäästöt suhteessa prosessiin syötettyyn rikkiin) varmistetaan toiminnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisuus ja suhteutetaan laitoksen päästöt toiminnan laajuuteen. Tonnimääräisellä päästörajalla (t/a) varmistetaan, että päästöt eivät aiheuta haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Toiminnanharjoittaja on ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräyksellä 51 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen n:o 08/040/1, 19.12.2008 lupamääräyksellä 51.a velvoitettu selvittämään mahdollisuudet rikkipäästön alentamiseksi. Selvitys on esitettävä osana lupaviranomaiselle viimeistään 31.1.2014 toimitettavaa lupamääräysten tarkistamista koskevaa ympäristölupahakemusta. Tämän hakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet alentaa rikkilaitoksen sekä kattiloiden K1 ja K2 rikkidioksidipäästöjä sekä päätetään mahdollisesta päästörajan muuttamisesta. Lupamääräys 83. Polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (96/2013) 1 :n 2 momentin kohtien 4) ja 5) mukaan asetusta ei sovelleta nyt käsiteltävinä olevien rikkilaitoksen ja FCC-yksikön kaltaisiin laitteisiin tai reaktoreihin. Toiminnanharjoittajalta saadun selvityksen mukaan standardin SFS-EN 14181 mukaiset menetelmät eivät sovellu prosessiyksiköiden ilmapäästöjen jatkuvatoimisten mittalaitteiden laadunvarmistukseen, koska päästötasot ovat korkeita ja vaihtelevia. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan rikkilaitoksen yksiköiden ja FCCyksikön jatkuvatoimisten mittalaitteiden luotettavuus ja tulosten oikeellisuus saadaan varmistettua riittävällä tarkkuudella vertaamalla mittalaitteen ja rinnakkaismittauksen tuloksia suoraan toisiinsa, kun tehdään riittävän pitkä mittausjakso. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa on tarpeen