1(10) Omaishoidontuki Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidontuella tarkoitetaan omaishoidontuen lain 2 mukaan kokonaisuutta, joka muodostuu omaishoitajan antamasta hoidosta ja huolenpidosta, hoidettavalle annettavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Tukeen oikeutetut Omaishoidontuki on yksi osa vanhusten ja vammaisten avohuoltopainotteista palvelurakennetta. Omaishoidontukea kohdennetaan Siiliset - yhteistoiminta-alueen kunnissa niille asiakkaille, joiden toimintakyky on sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi oleellisesti alentunut, jotka tarvitsevat kotona selviytyäkseen jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa ja joiden kotihoito edellyttää omaishoitajalta selvää hoitotyön työpanosta. Hoitajan on selviydyttävä hoitoon liittyvistä tehtävistä sekä terveydellisesti että toimintakyvyn osalta. Pääsääntöisesti erityisryhmien tarpeet tyydytetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain sääntelemillä yleisillä sosiaalipalveluilla ja vasta jos nämä palvelut osoittautuvat riittämättömiksi, mahdottomiksi tai epätarkoituksenmukaisiksi, turvaudutaan erityislakien, esim. vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Omaishoidontukea arvioitaessa käsitellään se, mikä osa hoidosta katetaan omaishoitajan antaman hoitona ja mihin tarvitaan muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Päätöksen teossa käytetään yksilöllistä harkintaa ottaen huomioon asiakkaan hoidolliset ja huollolliset tarpeet. Rajoitukset Omaishoidontuki on tarveharkintainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisvastuu on kunnalla, mutta jonka taso ja määrä ovat kunnan itsensä päätettävissä. Lakiuudistuksessa omaishoidon tuki säilyy määrärahasidonnaisena palveluna, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Tukea ei myönnetä yksityiselle palveluntuottajalle tai jos hakija asuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä ja saa siellä ympärivuorokautista tai osapäiväistä
2(10) hoitoa. Omaishoito on aina henkilökohtaiseen hoitoon annettavaa apua sekä valvontaa, ei ainoastaan kodin ulkopuolista asiointia tai taloustöitä. Tuen suhde muihin etuuksiin Hoidettavalle maksettava vanhuuseläkettä saavan hoitotuki, vammaistuki, lapsen hoitotuki tai kotihoidontuki eivät vaikuta hoitajan palkkioon. Hakeminen Omaishoidontukea haetaan erityisillä lomakkeilla, joita saa kuntien eri toimipisteistä ja palveluohjaajilta sekä on tulostettavissa Siiliset-internetsivuilta. Hakemus käynnistää palveluohjausprosessin ja moniammatillisen työryhmän arvioinnin. Jokaisella hakijalla on oikeus omaishoidontuen tarpeen arviointiin. Hoitopaikka Hoitopaikan tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva sekä hoidettavan edun mukaista. Hoitaja Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava hyväksyy hoitajakseen ja joka oman ikänsä ja kuntonsa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Hoitaja voi olla lähiomainen, sukulainen tai muu hoidettavalle jo ennalta läheinen henkilö. Hoitajan ja hoidettavan tulee asua samassa taloudessa. Palveluohjaaja päättää yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa viime kädessä hoitajan soveltuvuudesta tehtävään. Jos hoitaja oman terveytensä vuoksi ei selviydy omaishoidosta eikä hoitajalle kuuluvista velvoitteista, omaisella eikä kunnalla ei ole velvollisuutta tehdä omaishoitosopimusta vaan kotona asumista tuetaan muilla kunnallisilla palveluilla. Sopivuuteen voivat vaikuttaa liiallinen päihteiden käyttö tai muut sosiaaliset tai terveydelliset syyt, kuten hoitajan muistisairaus. Tarvittaessa pyydetään lääkärinlausunto hoitajan terveydentilasta. Sopimus Kyseessä olevan Siiliset yhteistoiminta-alueen kunnan ja hoitajan kesken laaditaan kirjallinen sopimus. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan jolloin hänellä ei ole työsopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika yms. etuuksia. Alle 65-vuotias omaishoitaja on oikeutettu peruseläketurvaan, eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa.
3(10) Sopimuksesta ilmenee: hoitopalkkion määrä ja maksutapa, kuukauden 15.pv, hakukuukautta seuraavan kuukauden alusta arvio hoidon kestosta tarvittavat hoitoa tukevat palvelut maksu hoidon keskeytymistilanteessa hoitajan oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin sekä järjestääkö kunta alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita tai lisää vapaata lakisääteisten vapaiden lisäksi määräaikaisen sopimuksen kestosta sopimuksen irtisanominen Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan 2kk:n, hoitaja irtisanomista seuraavan 1kk:n kuluttua. Sopimus voidaan purkaa välittömästi jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoitajan tai hoidettavan turvallisuuden tai terveyden tai jos hoidossa oleva puute ei ole korjattavissa. Ennen kuin kunta irtisanoo sopimuksen kuullaan asiakasta ja hoitajaa. Jos hoidossa on havaittu puutteita, ja ne voidaan korjata, voidaan antaa määräaikaa puutteen korjaamiseen. Sopimuksen irtisanomisesta tehdään hoitajalle päätös ja hoidettavalle päätös omaishoidon tuen päättymisestä. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päättyessä. Sopimus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Sopimusta voidaan tarkistaa myös useammin, jos hoidon kesto tai sisältö muuttuu tai jos siihen on muutoin tarvetta. Hoito- ja palvelusuunnitelma Sopimuksen liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma josta ilmenee: hoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muut hoidettavalle tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, niiden määrä ja sisältö hoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalveluiden määrä ja sisältö miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikana. Suunnitelma korostaa omaishoidontuen hoidollista merkitystä ja kytkee omaishoidon osaksi asiakkaan tarvitsemaa palvelukokonaisuutta. Suunnitelmaan liitetään tiedot omaishoidon tukea koskevan lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.
4(10) Tuki- ja ohjauspalvelutiimi, palveluohjaajat ja moniammatillinen työryhmä Palveluohjaajat ovat osa tuki- ja ohjauspalvelutiimiä. He toimivat omaishoidon vastuuhenkilönä ottaen vastuuta hoidettavan ja hoitajan tukemisesta, palvelujen järjestämisestä sekä seurannasta. Palveluohjaajat luovat ja ylläpitävät yhteistyöverkostoja. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat osastonhoitaja, kotiutushoitaja, palveluohjaajat ja muistipalveluohjaajat. Työryhmä vastaa osaltaan päätöksen teosta kunnassa. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Palveluohjaaja tekee viranhaltijapäätöksen omaishoidontuesta yhteistyössä työryhmän kanssa yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan vahvistamien kriteerien mukaisesti. Hoitopalkkiot ja myöntämisperusteet Omaishoidontuen lain 3 määrittelee yleiset tuen myöntämisedellytykset. Lain mukaan palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Maksuluokkien palkkioiden euromäärä on Siiliset yhteistoiminta-alueen itsensä määrättävissä. Hoitopalkkion määrää tarkistetaan vuosittain vahvistettavalla, työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Siiliset yhteistoiminta-alueen kunnissa on lisäksi jokaiseen maksuluokkaan omat myöntämisperusteensa: HOITOPALKKIOT 1. tukiluokka : 417,27 / kk, perustuki o suuntaa-antava RAVA vähintään 2.3 o henkilöllä paljon ja toistuvasti avun ja ohjauksen tarvetta o apua eri vuorokauden aikana useita kertoja ja jatkuvasti päivittäisistä toimista selviytymiseen: aamu ja iltatoimissa, ruokailun järjestämisessä, wc toimissa ja hygienianhoidossa, lääkehoidossa, liikkumisessa / siirtymisissä o hoidettavaa ei voi jättää yksin yöksi o hoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti (vähäinen keskeytys on noin 4 tuntia) o henkilö voi selviytyä osasta toimistaan tuettuna o hoidettavalle on jo yleensä myönnetty korotettu Kelan hoitotuki (viitteellinen suositus) o vaihtoehtoinen hoitomuoto on ympärivuorokautinen kotihoito tai palvelutalo 2. tukiluokka: 576,97 / kk o suuntaa-antava RAVA vähintään 3.0 o henkilöllä on lähes jatkuva runsas avun ja valvonnan tarve (toisen ihmisen selkeä fyysinen avun tarve ja läsnäolo) lähes kaikissa päivittäisissä toimissa
5(10) o o o kuten peseytymisessä, pukeutumisessa, syömisessä, ruokailun järjestämisessä, wc-toimissa, lääkehoidossa, liikkumisessa / siirtymisissä, toistuvaa, jatkuvaa avun tarvetta yöllä henkilö ei voi olla yksin kuin pieniä hetkiä, noin 1-2 tuntia. hakijalle on jo yleensä myönnetty korotettu Kelan hoitotuki (viitteellinen suositus) vaihtoehtoinen hoitomuoto on ympärivuorokautinen hoito laitoksessa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä 3. tukiluokka: 767,57 / kk o suuntaa-antava RAVA vähintään 3.5 o henkilö on täysin autettava päivittäisissä toimissaan, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, syötettävä, ei liiku omatoimisesti, tarvitsee runsaan avun, wc-toimissa (kasteleva, ei kykene huolehtimaan vaipan vaihdosta/wc-toimistaan) o vaikeassa vaiheessa oleva muistisairaus, vuodepotilas tai terminaalivaiheen aikainen hoito o omaa toimintakykyä ei enää ole niin että henkilö voisi edes tuettuna ja autettuna selviytyä osasta toiminnoistaan o avun tarve on ympärivuorokautista ja runsasta mm. yöllä useasti ja jatkuvasti (vaipan vaihtoja, asennon vaihtoja) o henkilö ei voi olla yksin ollenkaan, hoitajalta edellytetään hoitotoimenpiteitä kaikkina vuorokauden aikoina o o ilman omaishoitajaa henkilö olisi pysyvässä laitoshoidossa hoidettavalle on jo yleensä myönnettynä Kelan erityis- tai korotettu hoitotuki, (viitteellinen suositus) Edellytyksenä on että, hoitajalla ei ole tältä ajalta: vähäistä suurempia työtuloja vuorottelukorvausta, vuorotteluvapaalaki (1305/2002) 13 sv-lain mukainen erityishoitorahaa, sairausvakuutuslaki (1224/2004), 10 luku Edellä mainittujen asioiden selvittäminen kuuluu omaishoitajaksi hakevalle itselleen. 4. tukiluokka 1313,63 /kk, erityistuki Tukea voidaan myöntää terminaalihoitovaiheessa erityistukiluokassa, kun hoitaja jää pois töistä kokopäiväisesti hoitamaan hoidettavaa eikä saa muuta korvausta ansiotulon menetyksestä. Hoidettavan tulee täyttää tukiluokan 3 kriteerit hoitoisuudeltaan. Omaishoidon tuen hakijoiden/saajien kohdalla tukiluokka voidaan alentaa, jos hoitajan antaman hoidon sitovuus ja jatkuvuus vuorokaudessa on vähäisempää kuin kriteereissä
6(10) on edellytetty. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi, että hoidettava täyttää 2 tukiluokan hoitoisuuden kriteerit, mutta on yli 4 tuntia hoitajan antaman hoidon ulkopuolella (mm. koulussa, päivähoidossa, päivätoiminnassa, henkilökohtainen avustaja kotona). Tällöin maksetaan tukiluokka 1 mukainen palkkio. Omaishoidon tuen tarpeenarviointi Omaishoidontukea (palkkio, palvelut, muu tuki) myönnetään kokonaisvaltaisen tarpeenarvioinnin perusteella. Arviointi tehdään kotikäynnin muodossa ja se perustuu tilannearvioon, jossa huomioidaan hoidettavan toimintakyky, hoidon ja huolenpidon määrä ja tarve, hoitajan jaksaminen ja elin- ja asuinympäristön valmiudet omaishoidon turvaamiseen. Myös muiden välttämättömien palvelujen tarve arvioidaan. Rava indeksiä käytetään suuntaa-antavana toimintakykyä arvioitaessa yli 65-vuotialla. Hoitoisuutta ja toimintakykyä arvioidaan tarvittaessa myös muistitestillä, alkoholin käytön arvioinnin mittarilla sekä mahdollisesti muilla toimintakykyä mittaavilla testeillä. Arvioinnissa huomioidaan myös muut jo käytössä olevat palvelut ja niiden määrä, kuten vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja tai kotihoidon runsas apu. Pääsääntöisesti lääkärinlausuntoa ei tarvita omaishoidontuen hakemukseen. Lääkärinlausunto toimii tarvittaessa hakemuksen tukena, hoidettavan toimintakyky ja avun tarve ovat ratkaisevia, ei pelkkä diagnoosi. Rava -mittari kuvaa hoidettavan hoidon ja huolenpidon määrän fyysisiä tekijöitä, tämän lisäksi arvioidaan kognitiiviset tekijät kuten muisti, oppimiskyky, orientaatio, päätöksentekokyky ja ymmärryskyky. Lisäksi arvioidaan hoidettavan sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia tekijöitä kuten tiedon ja ohjauksen tarve sekä kyky kommunikoida. Myös psyykkiset ja emotionaaliset tekijät kuten mieliala, sairaudentunto ja turvallisuus tulee ottaa huomioon. Hoidon ja huolenpidon määrän lisäksi arvioidaan hoidon ja huolenpidon sitovuus. Tämä arvioidaan mm. omaishoitajan tekemien toimintojen ja läsnäolon sekä valvonnan intensiteetillä vuorokausi ja viikkotasolla. Hoidon ja huolenpidon määrä ja sitovuus ovat toisiaan täydentäviä kriteerejä. Vaikka hoidon määrä jäisikin matalaksi, saattaa hoidon sitovuus olla niin korkea että se nostaa omaishoitotilanteen tuen piiriin (varhaisvaiheen dementia). Jos Rava arvo on matala hoidon tarpeeseen nähden, voidaan tukea myöntää jos joillakin osa-alueilla kuten, ravinnosta huolehtiminen, asiointi kodinulkopuolella, lääkehoito, muut erityishoidot, psyykkinen toimintakyky, on merkittävä poikkeama. Kriteereihin kuuluvat myös hoitajan soveltuvuus ja voimavarat. Kotikäynnillä selvitetään hoitajan tiedostamat vastuut ja työn ja voimavarojen yhteensovittaminen. Kotikäynnillä arvioidaan myös hoitajan työolot, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä kyky luoda hoidettavalle turvallisuuden tunne.
7(10) Sopimisen vaiheessa tehdään alustava hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta ilmenee eri tahojen tuottaman tuki ja palvelut ja niiden yhteensovittaminen omaishoidon kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Samalla sovitaan miten hoidon onnistumista seurataan sekä miten avun ja tuen riittävyyttä arvioidaan. Päätös omaishoidon tuesta Päätös omaishoidontuesta tehdään hoidettavalle. Päätöksen tekee perusturvalautakunnan tekemän toimivallan siirtopäätöksen mukainen viranhaltija, palveluohjaaja, yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Omaishoidontukea rahallisen palkkiona maksetaan hoitajalle aikaisintaan hakukuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta tai kun määrärahaa on vapautunut. Päätökset rahallisesta palkkiosta tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Tuen suuruutta voidaan arvioida uudelleen päätöksen ollessa voimassa, mikäli omaishoidontuella hoidettavan terveydentilassa tai muissa olosuhteissa tapahtuu oleellinen muutos. Tällöin on otettava yhteys palveluohjaajaan jotta voidaan sopia uudesta kotikäynnistä ja arvioida omaishoidontuen tarve uudelleen. Asianosasilla on oikeus tehdä viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus, joka osoitetaan perusturvalautakunnan jaostolle, valitusaika on 14vrk tiedon saannista. Verotus Rahallinen hoitokorvaus on verotettavaa tuloa, josta kunta on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen, sosiaaliturvamaksut ja eläkevakuutusmaksut. Tapaturmavakuutus Kunnan on järjestettävä tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettu niin kutsuttu vapaaehtoinen vakuutus hoitajalle omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta. Ilmoitusvelvollisuus Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi, mikäli hoito äkillisesti keskeytyy, esim. hoidettava siirtyy sairaala- tai laitoshoitoon tai kuolee. Hoitajan on myös ilmoitettava jos hoito keskeytyy hoitajan äkillisesti sairastuessa tai ollessa muutoin estynyt hoitotyöhön.
8(10) Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin virheellisiin tietoihin tai ilmoitusvelvollisuuden tahallisesta laiminlyönnistä, kunta voi periä tuen takaisin näiltä tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kun tuen myöntäminen on perustunut virheellisiin tietoihin. (Sosiaalihuoltolaki) Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyksen ajalta Jos hoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilan muutoksesta johtuen, maksu lakkaa kuukauden kuluttua muutoksesta. Jos hoidettava on terveydentilan muutoksesta johtuen (ennalta suunnittelematon syy) lyhytaikaisessa laitoshoidossa, maksu keskeytyy kuukauden kuluttua lyhytaikaishoidon alkamisesta mutta sopimus ei pääty. Jos hoito muuttuu pitkäaikaiseksi, myös sopimus päättyy. Jos pitkäaikaishoitopäätös tehdään viimeistään kuukauden 15.päivä, sopimus ja tuen maksaminen päättyy saman kuukauden lopussa. Jos hoidettavan hoitoon sisältyy muualla kuin kodissa omaishoitajan antamaa hoitoa (intervallihoitoa), palkkion maksu ei tältä ajalta keskeydy, vaan se huomioidaan myönnettävän tuen kokonaismäärässä. Esimerkiksi säännöllisesti 2 vkoa kuukaudessa tapahtuva intervallihoito laitoksessa (sisältäen 3 lakisääteistä vapaapäivää) vaikuttaa tukiluokkaan niin että tukea voidaan myöntää vain tukiluokassa 1. Mikäli hoidettava on intervallijaksoilla enemmän kuin kaksi viikkoa kuukaudessa, niin hoitaja ei ole oikeutettu omaishoidon tukeen. Seuranta-aika on kalenterikuukausi. Tukea ei makseta takautuvasti. Hoitajan mahdollisuus lakisääteiseen vapaaseen Hoitajalla on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaapäivään kuukaudessa edellyttäen, että hoitajan sidonnaisuus hoitotyöhön yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on ympärivuorokautista tai päivittäin jatkuvaa. Hoidettavalta peritään hoitajan lakisääteisten vapaapäivien ajalta ylläpitokorvaus. Muista päivistä laitoshoitona annettu hoito kerryttää maksukattoa. Lakisääteisten vapaiden aikainen hoito ei vähennä hoitajan hoitopalkkion määrää. Vapaa aikaa vastaava tuntimäärä voidaan myös mahdollisuuksien mukaan jakaa vuorokautta lyhemmäksi jaksoksi hoitajan pyynnöstä. Ympärivuorokautinen sidonnaisuus tarkoittaa, että omaishoitajan on huolehdittava hoidettavasta kaikkina vuorokauden aikoina. Jatkuva päivittäinen sidonnaisuus tarkoittaa sitä, että hoidettava tarvitsee huolenpitoa päiväsaikaan niin runsaasti, että hoitajan on oltava hänen luonaan pääsääntöisesti aamusta iltaan.
9(10) Vapaan aikaisen hoidon järjestäminen hoidettavalle Kunta järjestää pääsääntöisesti lakisääteisen vapaan aikaisen hoidon Siiliset yhteistoiminta-alueen hoivayksiköissä tai perhehoitona toimeksiantosopimuksella. Vaihtoehtoisesti hoito voidaan järjestää hoidettavan kotona toimeksiantosopimuksella sijaishoitajalle. Kunta maksaa sijaishoitajalle 103,03 euroa /vrk. Hoitaja voi halutessaan myös kieltäytyä vapaapäivistä. Kunnalla ei ole ehdotonta velvollisuutta toteuttaa omaishoitajan vapaan aikaista hoitoa hoidettavan tai hoitajan haluamassa muodossa. Vapaapäiväoikeus toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritetyllä tavalla. Suositus on että hoitaja pitää lakisääteiset vapaansa säännöllisesti oman jaksamisensa tukemiseksi. Vapaita saa kerryttää enintään 3 kuukauden ajalta. Muut hoitajan vapaat Hoitajan lakisääteisen vapaan lisäksi omaishoidontuen lain 4 toisen momentin mukaan hoitajalle, jonka vastuulla on runsaasti hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva henkilö, kunta voi mahdollisuuksien mukaan järjestää lisää vapaapäiviä ja lyhytaikaisia virkistysvapaita, vaikka hoitajalla ei olisikaan oikeutta lakisääteisiin vapaisiin. Kunta järjestää vapaan aikaisen hoidon Siiliset yhteistoiminta-alueen yksiköissä. Hoidettava maksaa kunnallisesta hoidostaan kulloinkin voimassa olevan asiakasmaksun. Myös vapaaehtoisten, järjestöjen ja opiskelijoiden tarjoamaa apua kannattaa tiedustella vapaan järjestämiseksi. Asiakasmaksut Omaishoitoon kuuluvista hoidettavan tarvitsemista sosiaali- ja terveyspalveluista peritään asiakasmaksut perusturvalautakunnan vahvistaman sosiaali- ja terveyspalveluista perittävän maksun mukaisesti. Palveluista perittävä maksu voidaan alentaa tai poistaa asiakasmaksulain 11 nojalla. Esim. säännöllisen kotihoidon asiakasmaksua määriteltäessä omaishoidon tukea ei huomioida tulona.
10(10) Valvonta, omaishoitajan muu tukeminen Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten velvollisuus on valvoa omaishoidon laatua, asiallisuutta ja tasoa. Valvontaa suoritetaan muun muassa kotikäynnein ja säännöllisellä yhteydenpidolla. Hoitajalla on oikeus saada tukea ja neuvoja hoitotyössään vaikka hoitaja ei olisikaan kunnallisen omaishoidontuen piirissä. Kielteinen päätös ei tarkoita palveluohjauksen päättymistä. Muun tuen muotoja ovat palveluohjaus, kuntoutuksen ja koulutuksen järjestäminen, virkistys, neuvonta, hoitotyötä helpottavien tarvikkeiden ja apuvälineiden hankkimiseen tarvittava tuki sekä järjestöjen, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja seurakunnan tuottama tuki. Palveluohjaaja on säännöllisesti yhteydessä omaishoitoperheisiin tukeakseen omaishoitajaa.