Vastaanottaja Pirkkalan kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 26.1.2017 LEPOMOISIO HUOVIN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS (NRO238), PIRKKALA MELUSELVITYS
LEPOMOISIO HUOVIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS (NRO238), PIRKKALA, MELUSELVITYS Päivämäärä 26.1.2017 Laatija/ Hans Westman Tarkastaja Timo Korkee Hyväksyjä Viite 1510032182 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Selvityksen periaatteet 2 2.1 Maastomallin lähtötiedot 2 2.2 Liikennelähtötiedot 2 3. Melun ohjearvot 2 4. Melulaskennat 3 5. Johtopäätökset ja suositukset 5
MELUSELVITYS 1 1. YLEISTÄ Pirkkalan kunnan Lepomoision ja Huovin alueella on käynnissä asemakaavan muutos ja laajennus. Alue sijoittuu valtatien 3 pohjoispuolella olevan teollisuusalueen ja nykyisen asutuksen väliselle alueelle. Alueen pinta-ala on noin 13,6 ha. Kaavan tarkoituksena on asemakaavoittaa pientaloalue Lepomoision ja Huovin asuinalueen jatkeeksi. Tämän työn tarkoituksena on arvioida liikenteen sekä viereisen teollisuuden aiheuttamaa melua asemakaava-alueella. Selvitysalueen sijainti esitetään kuvassa 1.1. Kuva 1.1 Selvitysalueen sijainti Työn on tilannut Pirkkalan kunta (Mika Raatikainen). Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut DI Hans Westman.
MELUSELVITYS 2 2. SELVITYKSEN PERIAATTEET Meluselvitys on laadittu melumallinnuksena (tieliikenne) käyttäen SoundPLAN 7.3 laskentaohjelmistoa ja pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia /1/. Työn aikana on tehty myös maastokäynti, minkä yhteydessä on havainnoitu teollisuusalueen melulähteitä, melua maastokäynnin aikana sekä arvioitu mahdollista meluriskiä uudelle asutukselle. Maastokäynnin aikana on mitattu myös lyhytaikaisesti melutasoja. Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 500 metrin etäisyyksillä noin ±2 db. 2.1 Maastomallin lähtötiedot Maastomallin laadintaan on käytetty Pirkkalan kunnan numeerista kartta-aineistoa. Maastomallissa on mukana toteutetut melusuojaukset ja vallit. Rakennuskannan osalta laskenta on tehty tulevalle maankäytölle. Asemakaava-alueen maankäyttö perustuu 4.1.2017 päivättyyn maankäyttöluonnokseen. Mallissa on otettu huomioon myös nykyinen rakennuskanta. 2.2 Liikennelähtötiedot Tieliikenteen osalta melulähteinä on huomioitu alueen nykyinen tieverkko, mihin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia lähiaikoina. Selvityksessä käytetyt liikennemäärät valtatien 3 perustuvat ELY-keskuksen raporttiin (v.2015) Valtatien 3 uusi yhteys välillä Lempäälä-Pirkkala. Muiden väylien liikennemäärät perustuvat suuruusluokaltaan Pirkkalan liikenne-ennusteeseen. Liikennelähtötiedot on esitetty taulukossa 2.2.1. Taulukko 2.2.1 Liikenteen lähtötiedot v. 2015 ja 2035 KVL2015 KVL2035 raskas-% nop. km/h vt 3 36.500 55.200 10 100/80 Turkkirata 1.900 2.000 10 50 Lentoasemantie 6.300 7.000 10 60 Laskennassa on käytetty oletusta, että 90 % tieliikenteen liikennesuoritteesta tapahtuu päiväaikaan klo 07 22 Muuraintietä lukuun ottamatta, missä liikenteen on oletettu sijoittuvan kokonaisuudessaan päiväaikaan.. 3. MELUN OHJEARVOT Melun ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, jotka on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7
MELUSELVITYS 3 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 1) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Alue tulkittaneen uudeksi alueeksi, jolloin yöohjearvo on 45 db. 4. MELULASKENNAT Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti keskiäänitasoina päiväajalle (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7) nykytilanteessa ja ennustetilanteessa. Kuvassa 1 on esitetty päiväajan klo 07 22 keskiäänitasovyöhykkeet L Aeq nykyliikenteellä. Kuvassa 2 on esitetty vastaavat yöajan klo 22 07 keskiäänitasovyöhykkeet. Kuvassa 3 on esitetty päiväajan klo 07 22 keskiäänitasovyöhykkeet L Aeq vuoden 2035 liikenteellä. Kuvassa 4 on esitetty vastaavat yöajan klo 22 07 keskiäänitasovyöhykkeet. Kuvissa 5 ja 6 on tarkasteltu nykyisen meluvallin korottamisen vaikutuksia. Yhdellä metrillä korotettava vallin osa on esitetty kuvissa 5 ja 6 vihreällä murtoviivalla. 5. HAVAINNOT MAASTOKÄYNNIN YHTEYDESSÄ Kaava-alue rajoittuu etelä sivustalta olemassa olevaan TY-1 alueeseen. Maastokäynnin tarkoituksena oli kartoittaa TY-1 alueelta kaava-alueelle mahdollisesti aiheutuvia meluja. Kartoitus kattoi korttelin 614 tontit 1-9 sekä korttelin 920 tontit 1-3. Kartoituksen suoritti Timo Korkee 19.1.2017. Kaava-alueen ja TY-1-alueen rajalla on meluvalli. Meluvalli rajoittaa TY-1 tonttien pihatasossa olevien mahdollisten melulähteiden äänen leviämistä kaava-alueelle todennäköisesti kohtuullisen hyvin. Tällaisia lähellä maantasoa olevia melulähteitä ovat mm. tonttien liikenne, liikkuvat koneet ja useamman teollisuuskiinteistön seinässä olevat ilmalämpöpumppujen ja jäähdytyspuhaltimien ulkoyksiköt. Maastokäynnillä pihatasossa ei havaittu olevan yhtäkään merkittävää jatkuvatoimis-
MELUSELVITYS 4 ta äänilähdettä. Korttelin 614 tontilta 7 (liikenimi Stereoid) kuului rakennuksesta sisältä tasoltaan hiljaista sirkkelöinnin ja naulapyssyn ääntä tontin rajojen ulkopuolelle. Kyseisellä tontilla oli myös teollisuushallin ja meluvallin välisellä takapihalla käytössä trukki. Muilta osin teollisuusrakennusten takapihat olivat ilmeisen hiljaisia ja niiden käyttö jäljistä päätellen vain satunnaista. Usealla tontilla oli kuitenkin traktoreita, kaivureita ja metsätyökoneita myynnissä tai huollossa. Koneiden käytöstä aiheutuu hetkellisiä käynnin ääniä, mutta ne tuskin muodostuvat merkittäviksi keskiäänitasolähteiksi. Kuva 5.1. Usean toimijan pihassa oli useampia työkoneita, jotka voivat hetkellisesti aiheuttaa melua. Teollisuusalueen rakennusten katoilla oli satunnaisia poistoja, lähinnä ilmastointeja, joiden ei maastokäynnillä havaittu aiheuttavan korvin aistittavaa melua teollisuusalueen reunalla kulkevan meluvallin päälle. Katolle sijoitettuja kiinteitä mahdollisia melulähteitä (puhaltimia, koneita ja kojeita) ei havaittu. Mikäli katolla melulähteitä on, meluvalli ei estä äänen leviämistä kaavaalueelle. Valli on siihen liian matala.
MELUSELVITYS 5 Kuva 5.2. Nykyinen meluvalli on liian matala vaimentamaan mahdollisia katolle sijoitettavia melu-lähteitä. Maastokäynnin havainnon mukaan meluvalli ei merkittävästi alenna Läntisen kehätien ääntä. Tieliikenne aiheuttaa maastokäynnin yhteydessä tehtyjen lyhyiden melumittausten perusteella noin 55 db äänitason meluvallin taakse mittaushetkellä vallinneessa melko vähäisessä liikennemäärässä. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Laskennan (kuvat 1 ja 2) ja osittain maastokäynninkin perustella voidaan todeta, että jo nykytilanteessa ollaan joillakin tonteilla (vallien välinen aukko sekä alueen länsipää) hyvin lähellä ohjearvotasoja. Ennusteliikenteellä vuonna 2035 ohjearvot ylittyvät lähimmillä tonteilla niin päivä- kuin yöaikaankin. Kuvissa 5 ja 6 on tarkasteltu nykyisen meluvallin korottamista 1 metrillä. Korotuksella saadaan parannusta melutilanteeseen ja jokaisella uudella tontilla voidaan, laskentatarkkuuden rajoissa, saavuttaa ainakin osittain melun päivä- ja yöohjearvot alittava tilanne. Meluvallia korotettaessa tulee vallin valtatien puoleinen luista pyrkiä muotoilemaan mahdollisimman jyrkäksi (esim. 1:2 kaltevuuteen). Samoin vallin toimivuudelle melusuojana on eduksi, jos sen harja on mahdollisimman kapea/terävä. Valli tulisi myös nurmettaa. Joidenkin tonttien osalta saattaa olla perusteltua rakennuslupavaiheessa tarkistaa melusuojauksen toimivuus. Tuolloin on paremmin tiedossa tonttien pihakorot. Mikäli tonttien pihat nousevat
MELUSELVITYS 6 merkittävästi nykyisestä maanpinnasta heikkenee vallin vaikutus melko nopeasti. Tuolloin voi olla perusteltu täydentää melusuojausta esim. aidalla, ulkorakennuksilla tai autokatoksien muodossa tonttien/kortteleiden rajalla. LÄHTEET /1/ Road Traffic Noise, -Nordic prediction method. TemaNord 1996:524. Nordic council of ministers 1996.
1-1
1-2
1-3