15.8.2017 Hyvinvointipalvelus Kasvatus- ja opetuspalvelut OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut Tartuntatautien valvonta 8.2.2017/ph 305 PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUE PÄIVÄHOIDON TOIMINTAYKSIKKÖ
YKSITYISKOHTAISET INFEKTIOIDEN TORJUNNAN OHJEET PÄIVÄHOITOON Yleistä lasten sairastuvuudesta tarttuviin tauteihin Imeväisikäinen ja leikki-ikäinen lapsi voi sairastaa 5-10 tavallista tartuntatautia eli infektiota vuosittain. Infektioiden esiintyminen painottuu syys-, talvi- ja kevätaikaan ja lapsilla niitä on eniten 9 kk:n iästä puolentoista vuoden ikään. Tavallisesti infektiot kestävät muutamasta päivästä viikkoon, lisäksi tämän jälkeinen toipilasaika on noin viikon mittainen. Vastustuskyvyn kehittyminen toisaalta edellyttää tartuntoja. Hengitystietulehduksia voi aiheuttaa yli sata virusta. Ihannetapauksessa lapsi sairastaa taudin vähäoireisena tai oireettomana. Huono-onnisimpia ovat lapset, jotka sairastuvat oireiseen tautiin lähes jokaisesta kohtaamastaan tartunnasta ja saattavat näin joutua nk. infektiokierteeseen. Taudinaiheuttajat tarttuvat sairaasta henkilöstä terveeseen tavallisimmin hengitysteiden välityksellä, mutta myös uloste tai tulehtuneen kohdan erite, kuten yskökset tai nenän erite, voivat levittää taudinaiheuttajia. Tämä tapahtuu yleensä käsien välityksellä. Sairastavuus on pienintä kotihoidossa olevilla lapsilla, selvästi yleisempää perhepäivähoidossa olevilla ja yleisintä päiväkodissa hoidettavilla lapsilla. Usean taudin tartuttavuus on suurta jo ennen oireiden puhkeamista. Tästä syystä esim. päivähoitoryhmässä on jo paljon oireettomia taudinkantajia silloin, kun ensimmäinen oireinen sairastapaus havaitaan. Tartuntojen ehkäisyssä keskeisen tärkeää on henkilöstön sekä lasten hyvä käsihygienia. Lasten poissaolo päivähoidosta tarttuvien tautien takia Tarttuvien tautien leviämistä ei kokonaan pystytä torjumaan siten, että sairaat lapset eristetään päivähoidosta. Useimmiten lapsiryhmässä on samanaikaisesti sekä oireettomia, tartuttavia taudinkantajia ja oireisia lapsia sekä taudista jo toipuvia. Sairaan lapsen kannalta on kuitenkin tärkeää, että hän saa sairastaa tautinsa kotona ja toipua siitä, kunnes hän taas pystyy osallistumaan normaaliin toimintaan päivähoidossa. Toipumisajat ovat yksilöllisiä eikä niille voi antaa yleisiä suosituksia. Taudista toipumisaika tulee harkita aina lapsikohtaisesti. Mikäli lapsi sairastuu kesken päivää hoidossa ollessaan, sairastumisesta ilmoitetaan vanhemmille ja sovitaan lapsen noutamisesta. Tällöin vanhemmat saavat päivähoidosta tarvittaessa todistuksen lapsen sairastumisesta. Vanhemmat voivat saada todistuksen lapsen sairaudesta työnantajalleen myös lastenneuvolan terveydenhoitajalta tai terveysaseman sairaanhoitajalta, ellei lääkärissäkäynti ole tarpeen. Päivähoidossa voidaan lapselle antaa ainoastaan lääkärin määräämiä lääkkeitä, alkuperäisissä pakkauksissaan. Lääkehoidon toteuttamiseksi laaditaan lapselle lääkehoitosuunnitelma. pvh 305/17.3.2006 2
TARTTUVIEN TAUTIEN TORJUNNASTA PÄIVÄHOIDOSSA Infektioiden leviämiseen päivähoidossa voidaan vaikuttaa yksinkertaisin keinoin lapsen ikä ja lapsiryhmä huomioon ottaen. Ruuan jakaminen Yksi aikuinen jakaa, hän ei osallistu samalla lasten hoitamiseen Lapset voivat osallistua tiskien keräämiseen Hampaiden pesu Hampaita pestään vain vuorohoitopäiväkodissa lapsen yöpyessä. Hampaiden pesu suoritetaan aikuisen valvonnassa Päivähoidossa voi käyttää ksylitolipurukumia tai -pastilleja Lapsen käynti WC:ssä Auta lasta pesemään kätensä, potta tyhjennetään WC-pyttyyn Potta huuhdellaan vain tähän tarkoitukseen varatussa altaassa, omien käsien pesu ja / tai desinfektio lopuksi Vaipan vaihto Vaipan vaihdetaan omassa erillisessä paikassa, jonka alusta on kosteata pyyhkimistä kestävä, vaippa vaihdetaan kertakäyttöpaperin päällä Vaipat kääritään muoviin, alusta pyyhitään yleispuhdistusaineella Eritteiden puhdistus Eritteet (oksennus, uloste, veri, virtsa jne.) puhdistetaan välittömästi eritetahradesinfektioaineella Päivittäinen puhdistus WC:n kosketuspinnat ja altaat Lelut Pöydät, tuolit, matalalla olevat hyllyt, kahvat, kaikki muut kosketuspinnat Lattiat Puhdistus tehdään yleispuhdistusaineella Huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on henkilökohtaiset vuodevaatteet pvh 305/17.3.2006 3
Henkilökunnan käsihygienia Käsien pesu vedellä ja nestesaippualla - päiväkotiin tullessa ja sieltä lähdettäessä - aina kun kädet ovat likaiset - oksennus- ja ripulieritteiden käsittelyn jälkeen suojakäsineiden riisuminen, käsien pesu ja käsien desinfektio - yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen jos käsissä on eritettä Käsien desinfektio käsihuuhteella - päiväkotiin tullessa ja sieltä lähdettäessä - ennen ruuan jakoa ja ruokailua - aina suojakäsineiden riisumisen jälkeen - vaipanvaihdon jälkeen ja kun on avustanut lapsia WC:ssä - eritteiden siivoamisen jälkeen - oksennus- ja ripulieritteiden käsittelyn jälkeen suojakäsineiden riisuminen, käsien pesu ja käsien desinfektio - yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen, ellei käsissä ole eritettä - käsien pesun jälkeen epidemian (esim. influenssa tai RSV) aikana - kun ei ole käsien pesumahdollisuutta Kertakäyttöiset tehdaspuhtaat suojakäsineet - käsien desinfektio ennen suojakäsineiden ottamista laatikosta - lapsen vaipan vaihdossa ja pyllyn pesussa - oksennus-, ripuli- ja muita eritteitä siivottaessa - kun ollaan kosketuksissa vereen tai näkyvästi verisiin eritteisiin - käsien desinfektio suojakäsineiden riisumisen jälkeen Lasten käsihygienia Käsien pesu vedellä ja nestesaippualla - päiväkotiin tullessa - ennen ruokailuja - vaipanvaihdon ja WC-käynnin jälkeen - ulkoilusta sisään tullessa - kun kädet likaantuvat - yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen - päiväkodista lähdettäessä ja kotiin saavuttaessa Käsien desinfektio - käsihuuhdetta pitää käyttää influenssa-, oksennus- ja ripuliepidemiaaikoina käsien pesun jälkeen - käsihuuhteen käyttöä suositellaan käsien pesun jälkeen ainakin ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen - henkilökunta annostelee käsihuuhteen (1 painallus) lasten käsiin, esim. pumppupullosta ja auttaa huuhteen levittämisessä. Huolellinen käsihygienia henkilökunnalla, lapsilla ja vanhemmilla on tärkein yksittäinen toimenpide torjuttaessa infektioita! pvh 305/17.3.2006 4
PÄIVÄHOIDOSTA POISSAOLO TAUTIEN TARTUTTAVUUDEN TAKIA. Kuume Yskä, nuha, nuhakuume Korvatulehdus Ripuli ja oksentelu Lasta ei viedä päivähoitoon selvästi kuumeisena, muuten poissaolotarve riippuu taudista. Ei tarvita eristystoimia: hoidossa voi jatkaa/hoitoon palata, kun yleistila ja kuume sallivat. Ei tarvita eristystoimia: hoidossa voi jatkaa/hoitoon palata, kun yleistila ja kuume sallivat. Lapsi voi palata hoitopaikkaan aikaisintaan oltuaan 1 vrk oireeton: tuolloinkin hyvän käsihygienian merkitys korostuu. Hyvin harvinaisten Salmonella typhin, EHEC:n, Shigellan ja A- hepatiitin kohdalla on omat eristys- ja seulontaohjeensa. Vesirokko Enterorokko Parvorokko Vauvarokko Hinkuyskä Tulirokko ja angiina Märkärupi Ontelosyylät Sidekalvotulehdus (silmätulehdus) Kihomato Syyhy ja täit MRSA-kantajuus Kunnes ruvet kuivuneet; yleensä 5-6 vrk ihottuman alusta Lapsi palaa hoitopaikkaan, kun yleistila ja kuume sallivat. Lapsi palaa hoitopaikkaan, kun yleistila ja kuume sallivat. (Ihottuman puhjetessa tartuttavuus on jo ohi) Lapsi palaa hoitopaikkaan, kun yleistila ja kuume sallivat. Makrolidihoidon (esim. roksitromysiini, atsitromysiini) yhteydessä lapsi voi palata hoitoon 5 vuorokauden kuluttua lääkehoidon aloittamisesta. Jos tauti on diagnosoitaessa kestänyt yli 21 vrk, ei eristämistä tarvita. Poissaolo hoidosta 24 tunnin ajan lääkehoidon aloituksesta; päivähoitoon palaaminen yleisvoinnin mukaan. Poissaolo hoidosta 24 tuntia suun kautta annettavan ja 48 tuntia paikallisen (esim. voidemaisen) mikrobilääkityksen aloituksesta. Poissaoloa ei tarvita Kotiin jääminen suositeltavaa voimakkaimman rähmimisen ajan; ei kuitenkaan ehdotonta tarvetta poissaoloon Poissaoloa ei tarvita. Lääkehoito annetaan kotona mieluiten koko perheelle samanaikaisesti. Poissaolo hoidosta kunnes häätöhoito on annettu Poissaoloa ei tarvita; hyvän käsihygienian merkitys korostuu www.terveyskirjasto.fi Toimenpideohje Salmonella Typhi ja Salmonella Paratyphi -tartuntojen ehkäisemiseksi. Jalava, Vuorela, Kotilainen, Nohynek, Siitonen, Kantele & Kuusi. THL Ohjaus 5/2013. pvh 305/17.3.2006 5