Visioita lähitulevaisuuden palvelujärjestelmästä

Arkkitehtuurin laitos Sotera-instituutti Visioita lähitulevaisuuden palvelujärjestelmästä Loppuraportti ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projektista Hannu Huttunen, Reijo Kekäläinen, Teemu Kurkela ja Erkki Vauramo sekä Leena Aalto, Matti Anttila, Antti Autio, Jenni Hölttä, Hennu Kjisik, Anna Melander, Thomas Miyauchi, Jarmo Raveala, Iiris Riippa, Jonna Taegen ja Henny van Laarhoven Arkadi Kampa Paviljongit Pihakatu Kampus Käärme Torni Monospace Kukka Keskusta Tähti Puutarha Kortteli Risti Piha Apila A Aalto-yliopisto I TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI I TUTKIMUSRAPORTTI

Esipuhe Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien sekä Rovaniemen kaupungin yhteisprojekti, joka toteutettiin 1.8.2010-30.9.2011. Jokaisesta kohteesta tehtiin erikseen oma raportoitu osaprojekti. Seuraava raportti sisältää yhteenvedon projektin aikana tehdyistä selvityksistä, ekskursioilla nähdyistä malliratkaisuista ja sairaalan edustajien kanssa käydyistä keskusteluista, joissa esiin tulleet lukuisat ideat ja kehittämishalukkuus yllättivät Aalto-yliopiston ryhmän. Haluamme kiittää sairaaloiden edustajia erikseen ketään mainitsematta erinomaisesta yhteistyöstä. Projektin asiantuntijana on toiminut johtaja Henny van Laarhoven, Orbis Group, Sittard Geleen, Nl. Mahdollisuus hyödyntää Sittardin uuden sairaalan kokemuksia on vaikuttanut merkittävästi tähän projektiin. Tästä haluamme kiittää sekä johtaja Laarhovenia että Orbis Medical Centeriä. Sittard hospital brought us fresh wind from a future hospital existing today. We had a pleasure and an honor to have dir. Mrs Henny van Laarhoven as an advisor and a team member. She increased significantly the drive in the project and was behind in many innovative solutions. We have also to express our sincere thanks to Mr. J. Kleinjan and Mr. J. Verberne, Deventer hospital, Nl. In addition to being a high quality central hospital, Deventer has an unique characteristic of human touch in design, a new structure in staffing and hospitality concept in services. These should also be the goal in modernization of hospitals in Finland. Mr. Victor de Leeuw, EGM Architects, has earned truly thanks for fruitful presentations and discussions during this project. We are very grateful for Mr. Barrie Dowdeswell, Research Director of ECHAA is the man behind keeping us informed on Brussels Big Picture and megatrends guiding us in many ways. Dir. Esther Boelens, Service home Veldhof, Utrech, Nl, Dir. Erika Lörinczy, SÄBO, Distansgatan 7, Borås Sweden and Mayor Lars Brickzén, Eldery care, Kortedala, Gothenburg Sweden have all had a big influence in the content of proposals in elderly care. We have had several visits to the institutions mentioned. Most of participants were dreaming to stay the last part of their life in these. Lopuksi kiitos Tekesille projektin rahoittamisesta ja yhteyshenkilölle, teknologia-asiantuntija Sanna Sairaselle miellyttävästä yhteistyöstä. Tulokset on kirjoitettu visioiden muotoon ja hallintomallista riippumattomiksi periaatteella alueen sairaat ihmiset tarvitsevat hoitoa. Lukijalle muistutetaan, että visio-sanalla on kaksi merkitystä: tulevaisuuden tavoitetila tai harhanäky. Kun toimintaympäristö on syksyllä 2011 myllerryksen keskellä, voidaan vasta parin vuoden kuluttua nähdä visioiden osuvuus. Espoo, 30.9.2011 Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, SOTERA -instituutti Hannu Huttunen Reijo Kekäläinen Teemu Kurkela Erkki Vauramo Leena Aalto Matti Anttila Antti Autio Jenni Hölttä Hennu Kjisik Anna Melander Thomas Miyauchi Jarmo Raveala Iiris Riippa Jonna Taegen Henny van Laarhoven (Orbis Medical Centre)

1 Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset 1.1 Tausta Teknillisessä korkeakoulussa HEMA (Health Care, Engineering, Management, Architecture) yhteenliittymässä on kehitetty vuosina 2004-2011 Tekesin Tepro-, Tappoja Pareto projektien avulla uutta suunnitteluotetta. Mainitut hankkeet olivat Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksen kärkihankkeita. Tavoitteena on ollut analysoida ongelmia ja kehittää työkaluja sekä malleja alueellisen palvelujärjestelmän tuotannon ohjaamiseksi. Tähän pyrittiin tutkimalla toisiinsa linkittyviä osa-alueita: prosesseja terveydenhuollon verkostoissa, alueellisia palvelurakenteita, kustannusten syntyä sekä toiminnan arviointia. Terveydenhuolto kehittyy nopeasti, mutta hitaasti muuttuvat rakennukset eivät pysy muutoksessa mukana. Suomen nykyinen sairaalarakennuskanta on suunniteltu 1950-1970-luvulla, kertaalleen peruskorjattu, sen perusratkaisut ovat toiminnallisesti vanhanaikaisia, huonokuntoista ja pääosin elinkaarensa päässä. Eri-ikäiset ja teknisesti eri elinkaarivaiheessa olevat tilat ovat hankalia kunnostettavia. Kun tähän lisätään lääketieteen nopeasti muuttuva kehitys, lainsäädäntö ja hajautettu väestörakenne, kiristyvä taloudellinen tilanne ja ikääntyvän väestön erilainen palvelutarve, ollaan vaikeasti ratkaistavien ongelmien edessä. Terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjaus (TAPPO) -projektissa (2007-2009) oli mukana kolme sairaanhoitopiiriä: Keski-Suomi, Kymenlaakso ja Lappi sekä Kainuun maakuntayhtymä. Vuosina 2006-2009 toteutetun Tappo-projektin tulokset ovat olleet tässä lähtökohtana hyödynnettävissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osuus keskittyi sairaalan toiminnallisten sekä palveluprofiiliin liittyvien rakenteellisten muutostarpeiden toteuttamiseen keskussairaalan nykyisellä tontilla. Työtä jatkettiin EAKR - rahoitteisella PARETO projektilla, jossa on ollut mukana myös Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Tämän kehitystyön tulokset ovat olleet kokonaisuudessaan käytettävissä. Monet keskussairaalat ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet pohjaratkaisuiltaan varsinaisiksi sokkeloiksi, kun uusia lisäosia on rakennettu aina tarvittaessa ilman johdonmukaista kokonaissuunnitelmaa. Tulevaisuuden suunnitteluun ja rakennusten ohjelmointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi synnytettiin yksivuotinen Tekes-projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö jatkamaan aikaisempaa kehitystyötä. Siihen osallistuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltopiiri Eksote, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Rovaniemen kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Projektin yleistavoitteena on: analysoida palvelurakennustyypit eri hoitotasoilla kehittää uusia toiminnallisia ratkaisuja kehittää suunnittelumenetelmiä tilanteen hallitsemiseksi soveltaa niitä todellisiin kohteisiin Rakennusten korjaaminen on vaikeaa ja kallista, useissa tapauksissa jopa mahdotonta jo riittämättömän kerroskorkeuden vuoksi: sairaalalaitteiden ja kiinteistötekniikan 2

tilavaatimukset ovat varsin erilaisia tänä päivänä kuin rakennuksia suunniteltaessa. Oman lisänsä tähän tuo tietotekniikan kehittyminen, joka muuttaa prosesseja ja tilajärjestelyjä. Hyvää lopputulosta ei ole helppo saada ilman hyvää toiminnallista ohjelmaa ja kokonaisuuksien hallintaa. Seuraava raportin tilastot on saatu Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen hoitoilmoitusrekisteristä ja terveydenhuollon työntekijöitä koskevista rekistereistä sekä THL:n vuosikirjasta. Tilastokeskuksen verkkosivuilta on haettu väestöennuste ja kuntatietoja. Muista tilastolähteistä keskeisin on OECD:n Health Data ja kuntaliiton tiedostot. Keskeisen osan muodostavat myös henkilökohtaiset tiedonannot, esitelmä-diat ja keskustelut eri asiantuntijoiden kanssa. Lähteitä ei ole systemaattisesti luetteloitu raportin luonteesta johtuen, mutta ne ovat haluttaessa saatavissa tekijöiltä. 1.2 Projektin hallinto Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projekti on Aalto-yliopiston Sotera-instituutin hallinnoima Tekes-projekti, jossa projektin johtajana toimii Sotera -instituutin johtaja, professori Hannu Huttunen. Projektin johtoryhmään kuuluvat puheenjohtajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, Eksoten johtaja Pentti Itkonen, Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajana va. sairaalajohtaja Heikki Korvenranta. Tekesin edustaja on teknologia-asiantuntija Sanna Sairanen. Aalto-yliopiston edustajina ovat professorit Trevor Harris ja Teemu Kurkela. Lisäksi kokouksiin on osallistunut Soteran edustajia. Johtoryhmässä ovat olleet professori Hannu Huttunen, arkkitehti Matti Anttila, projektipäällikkö ja professori Erkki Vauramo sekä tutkijoita. Johtoryhmä kokoontui neljä kertaa. Projektipäällikkönä toimi arkkitehti Matti Anttila 1.8.2010 28.2.2011 ja sen jälkeen professori Erkki Vauramo 1.3. 30.9.2011. Projektin tutkijoina ovat olleet ma professori Teemu Kurkela, sairaalasuunnittelun dosentti (Emer.) Reijo Kekäläinen, arkkitehdit Leena Aalto, Jenni Hölttä, Anna Melander ja Jonna Taegen sekä arkkitehtiylioppilas Thomas Miyauchi. Projektin työtilat ovat olleet Soteran tilat. Käytettävissä olevat tietotekniset mahdollisuudet eivät kuitenkaan olleet riittävät. Siksi jouduttiin siirtämään työ toteutettavaksi arkkitehtitoimistojen AW2 Arkkitehtien ja erityisesti JKMM Arkkitehtien tietokoneilla ja työtiloissa. Orbis Medical Parkin johtaja Henny van Laarhoven on konsultoinut projektia ja osallistunut luennoitsijana useisiin sisäisiin kokouksiin. Hänen panoksensa ajattelun muuttajana on ollut merkittävä. 3

1.3 Projektiseminaarit ja tutustumismatkat Seminaarit Projekti järjesti 9.11.2011 yhdessä HUS:in kanssa seminaarin: Visions for Health Care Buildings for Ageing Society. Osanottajia oli noin 80, etupäässä arkkitehteja ja johtavia virkamiehiä. Projekti on pitänyt kaksi työseminaaria, 17.3.2011 koskien kuntoutuksen järjestämistä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä, mukana viisi sairaanhoitopiiriä ja yhteensä 22 osallistujaa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroinnista järjestettiin 1.4.2011 Kuntaliitossa työkokous, jossa oli yhteensä 20 edustajaa useasta eri sairaanhoitopiiristä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa järjestettiin 26. 27.5.2011 Jyväskylässä kansainvälinen asiantuntijaseminaari koskien uusimpia sairaanhoito- ja vanhushuoltoprojekteja. Kokouksessa oli 140 osanottajaa, lähinnä sairaanhoitopiirien johtoa tai johtavia virkamiehiä. Tutustumismatkat Projektia valmisteltaessa oli selvää, että uusien sairaalaratkaisujen esittäminen pelkästään kuvien avulla ei ole mahdollista, vaan avainhenkilöiden on nähtävä sairaalat toiminnassa. Aikaisempien kokemusten perusteella kohteissa keskityttiin Hollannin ja Ranskan uusiin sairaaloihin sekä Hollannin ja Ruotsin vanhustenhuoltoon. Hollannin valtio varasi vuonna 2005 erityisen määrärahan uudentyyppisten sairaaloiden suunnitteluun. Näistä Deventerin ja Sittardin sairaalat nousevat esille uusina hyvinä ratkaisuina. Ranskan Arras on hyvä malli perusteellisesti korjausta rakennuksesta. Ruotsin vanhustenhuoltoa pidetään EU:n terveyshallinnossa (DG SANCO) mallina muille jäsenmaille. Kohde Ajankohta Osanottajia Arras (Ranska); Deventer ja Sittard (Hollanti) 10. - 15.10.2010 28 Göteborg ja Borås (Ruotsi) 12. 13.1.2011 19 Arras (Ranska); Deventer ja Sittard (Hollanti) 20. 25.2.2011 19 Jeroenbosch, Deventer ja Sittard (Hollanti) 17. 20.4.2011 19 Yhteensä 85 Taulukko 1. Projektin ekskursiot. Jos huomioidaan lisäksi lokakuun alkuun siirretty Hollannin ekskursio, voidaan todeta 100 henkilön käyneen tutustumassa uusiin sairaaloihin ja palvelujärjestelmiin. Todettakoon, että Sittardin sairaala on maailmanluokan mielenkiinnon kohteena. Edelleen päivittäin siellä käy 6-8 delegaatiota, joita varten on koulutettu 14 opasta. Lisäksi pidettiin työkokous Virossa, johon liittyi 13. 15.9.2010 tutustumiskäynti Pohjois- Eestin keskussairaalan uudistettuun päivystysyksikköön, tutustuttiin Ruotsin uuden Karolinskan konsepteihin 5. 7.5.2011 ja Danderydin ja Södersjukhusetin sairaaloiden toimenpideyksikköjen uudistamiseen 13. 14.6.2011. 4

1.4 Projektin osapuolten kehittämistarpeet 1.4.1 Eksote Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kunnat yhdistivät erikoissairaanhoidon, perussairaanhoidon, sosiaalipalvelut sekä kehitysvammahuollon yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä on johtamassa toimintojen uudelleenorganisointiin monella eri tavalla. Uusi organisaatio vaatii uudet tilat. Alkutarkasteluissa todettiin keskeisiksi ongelmiksi vanhushuollon laitosvaltaisuus ja keskussairaalan ahtaus sekä logistiset ongelmat. Etelä-Karjalan keskussairaalan nähtävissä oleva peruskorjaustarve osoittautui oletettua suuremmaksi ja muodostaa kymmenien miljoonien investoinnin. Näin ison peruskorjausinvestoinnin yhteydessä olisi sairaalan toiminta pyrittävä modernisoimaan. Tämä merkitsee toiminnan läpikäyntiä ja uutta toimintakonseptia, nykyisten tilojen merkittävää uudelleenjärjestelyä paremman logistiikan saavuttamiseksi, purkamista ja lisärakentamista. Kun tähän lisätään toimenpiteet keskusrakennuksen logististen ongelmien ratkaisemiseksi, muodostuvat kustannukset niin korkeaksi, että kokonaan uuden sairaalan rakentaminen joko nykyiselle tontille tai uuteen paikkaan on vaihtoehtona kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa ja selvitettävä. Investointikustannuksia voidaan pienentää myymällä nykyinen rakennus tontteineen kiinteistöjalostajalle. Alkuselvittelyn jälkeen Eksoten toivomuksesta osaprojekti keskittyi akuutin hoidon järjestämiseen ja Etelä-Karjalan keskussairaalan, Lappeenrannan kaupungin Armilan sairaalan ja Imatran terveyskeskussairaalan väliseen yhteistyöhön. Mainitut sairaalat toteuttavat Eksoten alueella erikoissairaanhoidon. Tästä on tehty erillinen raportti 28.2.2011 ja se päivitettiin syyskuussa 2011 vastaamaan koko projektin tuloksia. Lisäksi Eksoten kanssa sovittiin kesän 2011 aikana tehtävästä vanhusrakennusten inventaariosta. Näin saadaan kokonaisarvio Eksoten rakennusten modernisoinnin ja uuden palvelurakenteen vaatimista investoinneista. Raportti valmistui elokuun 2011 lopussa ja on osa tätä kokonaisuutta. 1.4.2 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen 270 000 asukkaan sairaanhoitopiiri tuottaa normaalin erikoissairaanhoidon lisäksi päivystys- ja perushoitopalveluita osalle koko piiriä. Lisäksi sairaala toimii opetussairaalana. Sairaalaan on keskitetty valtakunnallisesti eräitä leikkauksia. Keski- Suomen sairaanhoitopiirin sairaalakäytössä olevien rakennuksen nykyiset pinta-alat ovat yhteensä noin 100 000 m 2. Teknisesti keskussairaalarakennus on monelta osin elinkaarensa päässä ja vaatii noin 80 miljoonan euron välittömät korjaukset. Rakennus on sisäilmastonsa vuoksi henkilökunnalle ja potilaille vaarallinen sekä osittain sulkemisuhan alla. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tavoitteeksi tuli selvittää, onko mahdollista kehittää toimiva sairaala, joka olisi pinta-alaltaan nykyistä pienempi ja jonka logistinen tehokkuus alentaisi käyttökustannuksia. Uuden sairaalan tavoitekooksi sovittiin 80 000 m 2 sekä työntekijämääräksi noin 2 600 henkilöä nykyisen 2 900 asemasta. Vaatimus merkitsee 5

sitä, että modernilla ohjelmalla on voitava alentaa pinta-alan tarvetta noin 20 000 m 2 ja käyttökustannuksia sairaalan sisäistä logistiikkaa parantamalla noin 10 %. Tavoite on jonkin verran pienempi kuin Turun uutta T-sairaalaa tai Tukholman Karolinskaa rakennettaessa on asetettu, kummassakin pyritään noin 15 20 % logistiseen säästöön. Projektissa kehitettiin sijoitukselle useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ongelmaksi tuli ahdas tontti. Välituloksia esiteltiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin edustajille maaliskuussa 2011. Tässä yhteydessä tuli esille Koulutuskuntayhtymän alueen käyttömahdollisuudet sekä yhteistyön merkitys Kyllön terveyskeskuksen kanssa jopa siten, että toimintojen sijoittaminen koulutuskuntayhtymän tontille saataisi tulevaisuudessa olla mahdollista. Tulokset esitettiin erillisenä raporttina Keski-Suomen sairaanhoitopiirille toukokuun alussa 2011 ja raportti täydennettiin kesän työn tuloksia vastaavaksi elokuussa 2011. 1.4.3 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupungin lähtökohtana oli tutkia vaihtoehtoja siitä, miten kaupungin vanhushuoltorakennetta voitaisiin uusia, ja miten Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan välistä yhteistoimintaa voitaisiin kehittää. Samalla tutkittiin myös, miten terveyskeskuksen nykyinen rakennus voidaan peruskorjata tai uudistaa tai siirtää uuteen käyttöön. Rovaniemen kaupungin terveyskeskus sijaitsee joen rannassa olevalla niemellä. Rakennus on vanha lääninsairaala. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Tiedossa on, että sotainvalidien Veljeskoti ja Invalidiliiton kuntoutuskeskus vapautuvat nykyisestä käytöstä. Keskussairaalan tietyt logistiset toiminnat, kuten sairaala-apteekki vaativat lisätilaa. Keskussairaalan ns. kuuma sairaala on keskitetty yhteen kerrokseen sisääntulokerroksen alle ja on erittäin ahdas. Näissä tiloissa on päivystys, tehot, kuvantamisyksikkö ja leikkaustoiminta. Lisäksi alueelle tarvitaan psykiatrian erikoisalalle uudet tilat, jotta Muurolan sairaalasta voitaisiin luopua. Tontille on kehittymässä mittava laajennusprojekti. Tässä projektissa tehtyjen konseptien lisäksi kehitystyön todettiin vaativan enemmän ja konkreettisempaa suunnittelullista otetta kuin mitä tässä yhden vuoden kestävässä projektissa pystyttiin tekemään tai yliopiston on mahdollista tehdä. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen, että Oulun yliopiston arkkitehtiosasto tekee jatkotyönä kaksi diplomityötä, toinen Lapin keskussairaalan laajentamisprojektista ja toinen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan siirtämisestä linja-autoaseman tontille. Lisäksi Aalto-yliopistossa tuotetaan diplomityö hälykeskuksen muuttamisesta sosiaalitoimen käyttöön siten, että siihen tulee vanhusten palveluasunto, jossa toimii lähellä olevien asukkaiden yhteistoimintaa korttelin olohuoneen tapaan. Tehtävä on sikäli mielenkiintoinen, että siihen liittyy noin 1 500 m 2 maanalainen tila, jonka käyttö harrastustoimintaan, kuoroharjoitteluun tai kuntoutustoimintaan uimahallina muodostaa pikantin suunnitteluelementin. 6

1.4.4 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluu Turun yliopistollinen keskussairaala ja viisi entistä aluesairaalaa. Turun yliopistollinen keskussairaala on keskellä uudistumisprosessia, jossa sairaala kokonaisuudessaan muuttaa Kiinanmyllyn alueelta radan toiselle puolelle Kupittaan alueelle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta kohteena oli nykyisen U-sairaalan toimintojen siirtyminen radan toiselle puolelle U2-sairaalaksi. Tämä sisältäisi naistentautien, lastentautien sekä silmä- ja korvatautien klinikat. SOTERA:n asiantuntemusta tarvitaan vanhan U-sairaalan tulevan käytön konseptin kehittämisessä. Näistä erityisesti lastentautien hoito on voimakkaasti muuttumassa. Lasten hoidossa vanhempien ja kodin rooli tulee olemaan ratkaiseva. Tavoitteena on uusia palvelujärjestelmä siten, että lastentautien osasto tukee uudella tavalla lähihoitoa. Lasten yksikön tilasuunnittelussa on huomioitava alun perin vanhempien läsnäolo sairaalassa. Näin ollen vuodeosasto on suunniteltava siten, että potilashuoneessa on vanhempien tila, sairaan lapsen tila ja hoitotyön tila. Lasten sairaalan ja palvelujärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen on itsenäinen erillinen sairaalasuunnitteluprojekti. Lasten sairaalan suunnittelutyö etenee siten, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kilpailuttaa hankesuunnittelussa tarvittavan arkkitehtitoimiston, tarjousten jättö päättyi elokuussa 2011. 1.5 Projektin raportointi Projektista on tehty osapuolille omat raportit sekä yhteinen loppuraportti. Seuraavassa loppuraportissa käydään aluksi läpi Suomen palvelujärjestelmän ominaisuuksia OECD:n tilastojen valossa ja peilataan sitä trendeihin. Lähtökohtiin perustuen visioidaan uusi aluemalli sekä sen keskitetyt ja lähipalvelut. Tulokset on kirjoitettu hallintomallista riippumattomiksi, alueella olevat sairaat ihmiset tarvitsevat aina hoitoa, jonka periaatteessa pitäisi olla tuotantojärjestelmästä riippumatonta. Kurkela, T. sekä Kekäläinen, R.; Melander, A.; Miyauchi, T.; Taegen, J. & Vauramo, E. 2011. Keskussairaalan modernisointi - Case Keski-Suomi. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. ISBN 978-952-60-3584-0 Anttila, M.; Hölttä, J.; Kekäläinen, R.; Melander, A.; Riippa, I. & Vauramo, E. 2011. Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset - Case Eksote. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. ISBN 978-952-60-3585-7 Aalto, L.; Kekäläinen, R. & Vauramo, E. 2011. Eksoten vanhuspalvelujen inventaario. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. ISBN 978-952-60-3586-4 Anttila, M.; Huttunen, H.; Kekäläinen, R.; Kjisik, H. & Vauramo, E. 2011. Visio uudistuvasta terveyskeskuksesta - Case Rovaniemen kaupunki. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. ISBN 978-952-60-3587-1 7

2 Suomen palvelujärjestelmä tilastojen valossa 2.1 Väestöennuste Koko Euroopan ja Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kasvaneet toisen maailmansodan jälkeen jatkuvasti. 2000-luvun puolivälin jälkeen on todettu, että näin ei voida enää jatkaa. EU:n julkinen talous on ollut vuonna 2010 useissa kriiseissä. Syynä on ollut julkisen sektorin veropohjaa suurempi kulutus. Tämä tilanne on myös Suomessa, jossa vuoden 2011 budjetista merkittävä osa on lainaa. Erityisen vaikeaksi tekee tilanteen se, että lainasta suurin osa menee kulutukseen, ei investointeihin. Kun kuntien talous on kireällä, on uudistusten rahoittaminen vaikeaa. Maamme väestöennuste on alla olevassa taulukossa 2. Väestöennusteessa nähdään, että vanhusten määrä kaksinkertaistuu samalla, kun työikäisen väestön määrä pienenee. Käytännössä tämä merkitsee verotulojen pienenemistä ja palvelujärjestelmän uudelleen arviointia. Väestöennuste on ennuste ja se muuttuu. Muutokseen vaikuttaa sekä muutos eliniän odotteessa että maahanmuutto. Suunta on kuitenkin selvä. Vanhusten määrä kasvaa ja vaatii huomattavia toimenpiteitä. Tilastokeskus, väestöennuste 9/2009, koko maa 2012 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Ikäluokat yhteensä 5430392 5508728 5635938 5752572 5850097 5926673 5985356 14 891423 908322 937331 948011 942715 931229 926800 15-24 659443 639659 605777 617997 642503 655456 656930 25-44 1341794 1359182 1411263 1403571 1378236 1372906 1366742 45-64 1512647 1463457 1391424 1367690 1361488 1375329 1427116 65-74 568086 647907 719024 685065 678092 661978 618662 75-456999 490201 571119 730238 847063 929775 989106 75+ kerroin 1 1,07 1,25 1,60 1,85 2,03 2,16 Taulukko 2. Tilastokeskuksen väestöennuste 9/2009. Tilastokeskuksen Väestöennuste 2009-2040 on merkittävästi muuttunut vuoden 2001-2050 ennusteesta. Sen mukaan Suomen asukasluku vuonna 2040 olisi ollut 5 131 355 asukasta. Eroa nykyiseen ennusteeseen on 854 000 asukasta. Tähän vaikuttaa kaksi tekijää, maahanmuutto ja pidentynyt elinikä. Maahanmuuton osuus on ehkä noin 500 000 ja eliniän pitenemisen noin 350 000 asukasta. Vuoden 2001 väestöennusteen mukaan yli 75 vuotiaita pitäisi vuonna 2011 olla 417 622 ja vuonna 2015 vastaavasti 446 213. Taulukon 2 mukaan ikääntyneitä on noin 10 % enemmän. Vanhusten määrän kasvu on nopeampaa kuin on odotettu. Tarkemman kuvan saamiseksi verrattiin Suomen väestöennustetta Eurostatin verkkosivuilta saatavaan EU27 ennusteeseen vuosille 2008-2060. 8

Ennuste EU:n väestörakenteen kehityksestä 2008-2060 Prosentteja yli 65 v. Prosennteja yli 80 -v. Old age dependency ratio (%) 2008 2035 2060 2008 laskeva 2035 2060 2035/2008 % 2060/2035 % Taulukko 3. EU:n vanhusväestön kehitys 2008 2060, laskeva järjestys yli 80 vuotiaat vuonna 2008. Tarkastelemalla Euroopan unionin jäsenmaiden ikärakennetta nähdään, että Suomen ikärakenne on vielä edullinen, olemme sijalla 11 yli 80-vuotiaiden määrässä (4,3 %) ja hiukan alle EU27-keskiarvon (4,4 %). Vuonna 2035 olemme yli 80-vuotiaiden määrässä ennusteen mukaan hetkellisesti EU27 kärjessä, mutta sen jälkeen monet maat menevät ohi. Monessa muussa maassa on saavutettu aiemmin vanhusten määrän kasvussa korkeampi taso kuin Suomessa. Väestöennuste on kuitenkin epävarma. Näiden lukujen pohjalta pitäisi ottaa oppia vaikkapa maista sijoilla 1-10, vaikkapa Ruotsista ja Saksasta, joka on nyt oleellisesti vanhusvoittoisempi kuin Suomi. 2008 2060 EU27 17,1 25,4 30 4,4 7,9 12,1 180 153 25,4 53,5 Italy 20,1 28,6 32,7 5,5 9,1 14,9 165 164 30,5 59,3 Sweden 17,5 23,6 26,6 5,3 8,1 10 153 123 26,7 46,7 France 3 16,5 24,4 25,9 5 8,5 10,8 170 127 25,3 45,2 Germany 20,1 30,2 32,5 4,7 8,9 13,2 189 148 30,3 59,1 Switzerland 16,4 25,2 28 4,7 7,7 11,1 164 144 24,1 48,5 Belgium 17 24,2 26,5 4,7 7,4 10,2 157 138 25,8 45,8 Spain 16,6 24,8 32,3 4,6 7,2 14,5 157 201 24,2 59,1 Austria 17,2 26,1 29 4,6 7,2 11,4 157 158 25,4 50,6 Norway 14,6 22,6 25,4 4,6 7,1 10 154 141 22,1 43,9 United Kingdom 16,1 21,9 24,7 4,5 6,7 9 149 134 24,3 42,1 Finland 16,5 26,4 27,8 4,3 9,4 10,8 219 115 24,8 49,3 Portugal 17,4 24,9 30,9 4,2 7,6 12,8 181 168 25,9 54,8 Greece 18,6 26,3 31,7 4,1 7,9 13,5 193 171 27,8 57,1 Denmark 15,6 24,1 25 4,1 7,7 10 188 130 23,6 42,7 Netherlands 14,7 25,9 27,3 3,8 8 10,9 211 136 21,8 47,2 Hungary 16,2 23,1 31,9 3,7 7,6 12,6 205 166 23,5 57,6 Bulgaria 17,3 24,7 34,2 3,6 7,1 12,8 197 180 25 63,5 Latvia 17,3 23,7 34,4 3,6 6,7 11,9 186 178 25 64,5 Estonia 17,2 22,8 30,7 3,6 6,8 10,7 189 157 25,2 55,6 Slovenia 16,1 27,4 33,4 3,5 8,4 13,9 240 165 23 62,2 Luxembourg 14,2 21,3 23,6 3,5 5,8 8,9 166 153 20,9 39,1 Czech Republic 14,6 24,1 33,4 3,4 7,9 13,4 232 170 20,6 61,4 Lithuania 15,8 24,3 34,7 3,3 6,4 12 194 188 23 65,7 Malta 13,8 24,8 32,4 3,2 8,3 11,8 259 142 19,8 59,1 Poland 13,5 24,2 36,2 3 7,7 13,1 257 170 19 69 Romania 14,9 22,9 35 2,8 6,2 13,1 221 211 21,3 65,3 Ireland 11,2 17,6 25,2 2,8 5 9,6 179 192 16,3 43,6 Cyprus 12,4 19 26,2 2,8 5,3 8,6 189 162 17,7 44,5 Slovakia 12 23 36,1 2,6 6,4 13,2 246 206 16,6 68,5 2.2 Kuoleminen siirtyy myöhemmäksi Kuolleisuus ja eliniän odote ovat sama asia tarkasteltuna eri näkökulmasta. Tilastokeskuksen verkkosivuilta saadaan tiedot ikäryhmäkohtaisista kuolemista. Jos 9

tarkastellaan kehitystä vuosien 1980-2008 välillä, nähdään, että ikäryhmäkohtaisen kuolemisen huippu on siirtynyt 10 vuotta eteenpäin. Lisäksi vuonna 2008 huipun jälkeinen lasku on jyrkempää kuin vuonna 1980. 10 vuotta Estettävät kuolinsyyt 85% Kuva 1. Kuolleet iän mukaan vuosina 1980 ja 2008. Sekä terveydenhuollon parantumisen että elintason nousemisen myötä on osa kuolemiseen johtavista ongelmista pystytty siirtämään myöhäisemmäksi. Taustalla lienee parantunut lääkehoito. Kun kuitenkin käyrä laskee jyrkemmin, viittaa se biologiseen esteeseen, jonka ohittaminen on vaikeaa. Jatkossakin voitaneen 60-80-vuotiaiden kuolemia siirtää eteenpäin, mutta tuskin paljon yli 90 vuoden. Terveydenhuollon palvelusuunnittelun kannalta on mielenkiintoista todeta, että juuri ennen eläkeikää on vuoden 2008 käyrässä piikki. Piikin pinta-ala on noin 1300 kuolemaa. Yleensä pääosa, noin 85 % alle 65-vuotiaiden kuolinsyistä kuuluu ryhmään estettävät kuolinsyyt, joten tässäkin lienee kyse elintapaongelmasta. Valta-osa ikäluokasta kuuluu työterveyshuollon ja siellä tapahtuvaan ennaltaehkäisevään työn piiriin. Missä määrin on kyse elintapojen hallinnasta, jää nähtäväksi. 2.3 Eliniän odote Eräs keskeisiä tietoja järjestelmän ominaisuuksista on eliniän odote. Seuraavaan taulukkoon on otettu OECD:n Health Datasta 2011 viimeinen saatavissa oleva vuosi. Taulukkoon on merkitty Suomi punaisella ja ne viisi maata, joissa on Suomea enemmän työntekijöitä sinisellä (taulukko 4). On merkittävää, että Suomen sijoitus on naisten osalta huippuluokkaa ja paras kaikista Pohjoismaista. Erot ovat kuitenkin pieniä. Kärkeen sijoittuvilla Etelä-Euroopan mailla on erilainen palvelujärjestelmä ja vähemmän väestöön suhteutettua henkilökuntaa. Miesten osalta tilanne on toinen. Nuoret miehet ovat kuolleisuuden kärkipäässä ja vanhemmat ikäkuokat lähestyvät keski-arvoa. 10

OECD Eliniän odote maiset 2009 tai viimenen saatavissa oleva vuosi At birth at 40 at 60 at 65 at 80 Country 2009 2009 2009 2009 2009 1 Japan 86,4 Japan 47,3 Japan 28,5 Japan 24 Japan 11,7 2 Spain 84,9 Spain 45,6 France 27 Canada 23,1 France 10,5 3 Sw itzerland 84,6 France 45,4 Spain 26,9 France 22,5 Switzerland 10,4 4 Italy 84,5 Switzerland 45,4 Switzerland 26,6 Spain 22,4 Canada 10,3 5 France 84,4 Australia 44,9 Italy 26,4 Switzerland 22,2 Spain 10,3 6 Australia 83,9 Korea 44,9 Australia 26,1 Italy 22 Italy 10,2 7 Korea 83,8 Israel 44,4 Korea 26 Australia 21,8 Australia 10 8 Finland 83,5 Finland 44,3 Finland 25,9 Finland 21,5 Luxembourg 10 9 Israel 83,5 Austria 44,1 Israel 25,6 Korea 21,5 Finland 9,9 10 Sw eden 83,4 Norway 44,1 Luxembourg 25,6 Luxembourg 21,4 Israel 9,9 11 Iceland 83,3 Sweden 44,1 Austria 25,4 Austria 21,2 United Kingdom 9,9 12 Luxembourg 83,3 Canada 44 Belgium 25,4 Israel 21,2 Belgium 9,8 13 Austria 83,2 Luxembourg 44 Norway 25,4 Belgium 21,1 Korea 9,8 14 Norw ay 83,2 Iceland 43,9 Sweden 25,4 New Zealand 21,1 New Zealand 9,8 15 Canada 83 New Zealand 43,9 New Zealand 25,3 Norway 21,1 Norway 9,7 16 Belgium 82,8 Belgium 43,7 Canada 25,2 Sweden 21 Austria 9,6 17 Germany 82,8 Germany 43,6 Germany 25,1 Germany 20,8 Ireland 9,6 18 Greece 82,7 Greece 43,5 United Kingdom 25,1 Netherlands 20,8 Sweden 9,6 19 Netherlands 82,7 Netherlands 43,5 Iceland 25 United Kingdom 20,8 United States 9,4 20 New Zealand 82,7 Portugal 43,5 Netherlands 25 Iceland 20,6 Germany 9,3 21 Portugal 82,6 United Kingdom 43,5 Ireland 24,9 Ireland 20,6 Iceland 9,3 22 Ireland 82,5 Ireland 43,4 Portugal 24,9 Portugal 20,5 Netherlands 9,3 23 United Kingdom 82,5 Slovenia 43 Greece 24,7 Greece 20,2 Denmark 9,1 24 Slovenia 82,3 Chile 42,5 Slovenia 24,5 Slovenia 20,1 Chile 9 25 Denmark 81,1 Italy 42,5 Chile 24,1 United States 20 Mexico 9 26 Chile 80,9 United States 42 United States 24,1 Chile 19,9 Portugal 8,8 27 United States 80,6 Denmark 41,9 Denmark 23,6 Denmark 19,5 Slovenia 8,8 28 Czech Republic 80,5 Czech Republic 41,3 Poland 23,1 Poland 19,1 Poland 8,5 29 Estonia 80,1 Poland 41,1 Czech Republic 22,9 Czech Republic 18,8 Czech Republic 8,2 30 Poland 80 Estonia 41 Estonia 22,5 Estonia 18,3 Estonia 8,2 31 Slovak Republic 78,7 Mexico 39,8 Mexico 22,1 Mexico 18,3 Greece 8 32 Hungary 77,9 Slovak Republic 39,8 Slovak Republic 21,7 Hungary 17,6 Hungary 7,4 33 Mexico 77,6 Hungary 38,9 Hungary 21,5 Slovak Republic 17,6 Slovak Republic 7,1 34 Turkey 76,1 Turkey 38 Turkey 19,9 Turkey 15,9 Turkey 6,7 Taulukko 4A. Naisten eliniän odote OECD Eliniän odote miehet 2009 tai viimenen saatavissa oleva vuosi At birth at 40 at 60 at 65 at 80 2009 2009 2009 2009 2009 1 Switzerland 79,9 Switzerland 41,2 Switzerland 23,1 Switzerland 19 Israel 8,9 2 Iceland 79,7 Israel 41,1 Israel 23 Israel 18,9 Japan 8,7 3 Israel 79,7 Australia 41 Australia 22,9 Japan 18,9 Mexico 8,6 4 Japan 79,6 Iceland 40,9 Japan 22,9 Australia 18,7 Switzerland 8,6 5 Sweden 79,4 Japan 40,8 New Zealand 22,6 New Zealand 18,6 Spain 8,5 6 Australia 79,3 New Zealand 40,7 Iceland 22,5 Iceland 18,3 Australia 8,4 7 Italy 79,1 Sweden 40,5 Sweden 22,3 Spain 18,3 Canada 8,4 8 New Zealand 78,8 Italy 40,4 France 22,2 France 18,2 New Zealand 8,4 9 Norway 78,7 Norway 40,2 Italy 22,2 Italy 18,2 United Kingdom 8,4 10 Spain 78,6 Canada 40 Spain 22,2 Sweden 18,2 France 8,3 11 Netherlands 78,5 Spain 39,8 Canada 22,1 Canada 18,1 Greece 8,3 12 Canada 78,3 United Kingdom 39,8 United Kingdom 22,1 Greece 18,1 Germany 8,2 13 United Kingdom 78,3 Netherlands 39,6 Greece 22 United Kingdom 18,1 Iceland 8,1 14 Luxembourg 78,1 Greece 39,5 Norway 22 Norway 18 Italy 8,1 15 Germany 77,8 France 39,3 Germany 21,5 Austria 17,7 Austria 8 16 Greece 77,8 Luxembourg 39,3 Luxembourg 21,5 Germany 17,6 United States 8 17 France 77,7 Ireland 39,2 Austria 21,4 Luxembourg 17,6 Belgium 7,9 18 Austria 77,6 Austria 39 Netherlands 21,4 Belgium 17,5 Finland 7,9 19 Ireland 77,4 Germany 39 Belgium 21,3 Netherlands 17,4 Norway 7,9 20 Belgium 77,3 Belgium 38,8 Ireland 21,2 Finland 17,3 Chile 7,8 21 Denmark 76,9 Korea 38,4 Finland 21,1 United States 17,3 Sweden 7,8 22 Korea 76,8 Finland 38,3 United States 21,1 Ireland 17,2 Ireland 7,7 23 Finland 76,6 Denmark 38,1 Korea 21 Korea 17,1 Korea 7,6 24 Portugal 76,5 Chile 38 Portugal 20,9 Portugal 17,1 Luxembourg 7,5 25 Slovenia 75,8 Portugal 38 Denmark 20,6 Chile 16,8 Netherlands 7,5 26 United States 75,7 United States 38 Chile 20,5 Denmark 16,8 Denmark 7,4 27 Chile 75,6 Slovenia 37,1 Mexico 20,2 Mexico 16,8 Portugal 7,4 28 Czech Republic 74,2 Mexico 36,5 Slovenia 19,9 Slovenia 16,3 Slovenia 7,3 29 Mexico 72,9 Czech Republic 35,6 Czech Republic 18,7 Czech Republic 15,2 Estonia 7,2 30 Poland 71,5 Turkey 34,7 Poland 17,9 Poland 14,7 Poland 6,9 31 Turkey 71,5 Poland 33,6 Estonia 17,6 Estonia 14,4 Czech Republic 6,8 32 Slovak Republic 71,3 Estonia 33,1 Turkey 17,6 Turkey 14 Hungary 6,2 33 Hungary 70 Slovak Republic 33,1 Slovak Republic 17 Slovak Republic 13,9 Turkey 6,2 34 Estonia 69,8 Hungary 31,6 Hungary 16,6 Hungary 13,7 Slovak Republic 6,1 Taulukko 4B. Miesten eliniän odote 11

Merkittävää on todeta yli 80-vuotiaiden miesten eliniän odotteen oleva parempi kuin muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta. Miehet ikääntyessään siirtyvät työterveyshuollosta terveyskeskukseen käyttäjiksi. Voisiko terveyskeskuksen kokonaisvaltaisempi hoito-ote olla yhtenä taustatekijänä? Näin tarkasteltuna, ja muihin Pohjoismaihin verrattuna, ei vanhustenhuolto ole kriisissä, vaikka julkisuudessa niin väitetään. 2.4 Muita OECD:n terveystilaston näkökulmia Terveydenhuollon palvelujärjestelmän arvioinnissa on tärkeä tietää, mikä on lähtötilanne maan sisällä ja muihin maihin verrattuna. Taulukkoon 5 on poimittu OECD:n terveystilastosta (Health Data 2011) viimeiset saatavilla olevat avainluvut, kuten sosiaalija terveydenhuollon bkt-osuus %, henkilökunnan määrä, sen osuus kokonaistyövoimasta, akuuttisairaansijojen määrä ja toimenpiteet 1 000 asukasta kohti. Maat ovat laskevassa järjestyksessä vertailun helpottamiseksi. Maa Terveydenhuollon bkt- % Maa Henkilökuntaa / as Maa Th % koko työvoi-masta Maa Akuutti ss/1000 as Maa Toimenpiteitä / 100 000 as United States 17,4 Norway 105,28 Norway 20,03 Japan 13,67 United States 1 891,4 Netherlands 12,0 Denmark 94,01 Denmark 18,44 Korea 8,29 Belgium 1 847,8 France 11,8 Netherlands 83,55 Netherlands 15,94 Germany 8,24 Portugal 1 390,5 Germany 11,6 Iceland 81,44 Sweden 15,7 Austria 7,68 Canada 1 064,8 Denmark 11,5 Sweden 78,23 Finland 15,23 Czech Republic 7,18 France 997,5 Canada 11,4 Finland 72,27 Iceland 14,56 Hungary 7,14 Greece 981,3 Switzerland 11,4 Switzerland 68,44 United Kingdom 13,27 Poland 6,65 Austria 934,4 Austria 11,0 United States 59,94 Belgium 13,23 France 6,64 Australia 927,8 Belgium 10,9 United Kingdom 59,37 Ireland 12,91 Belgium 6,51 Denmark 897,6 New Zealand 10,3 Canada 58,59 United States 12,54 Slovak Republic 6,51 Netherlands 884,1 Portugal 10,1 Germany 55,82 Germany 11,94 Finland 6,22 Czech Republic 847,5 Sweden 10,0 Luxembourg 54,57 Switzerland 11,84 Iceland 5,79 Luxembourg 790,4 United Kingdom 9,8 Belgium 54,16 Canada 11,63 Luxembourg 5,51 Korea 750,6 Iceland 9,7 Ireland 53,46 Australia 11,32 Estonia 5,44 Finland 745,2 Greece 9,6 Australia 52,93 New Zealand 10,41 Switzerland 5,1 Hungary 682,8 Norway 9,6 New Zealand 51,99 Japan 9,89 Ireland 4,93 United Kingdom 668,4 Ireland 9,5 Japan 46,83 Austria 9,74 Greece 4,85 Estonia 655,7 Spain 9,5 Austria 43,75 France 9,52 Netherlands 4,69 Iceland 651 Italy 9,5 France 38,48 Luxembourg 7,57 Slovenia 4,65 Sweden 604,8 Slovenia 9,3 Czech Republic 31,74 Italy 7,37 Australia 3,78 Spain 558,3 Finland 9,2 Portugal 28,73 Czech Republic 6,77 Italy 3,71 Poland 511,5 Slovak Republic 9,1 Slovak Republic 28,5 Hungary 6,48 Denmark 3,5 Norway 480,4 Australia 8,7 Italy 28,24 Slovak Republic 6,33 Israel 3,48 Switzerland 421,4 Japan 8,5 Spain 28,01 Spain 6,33 Norway 3,35 Israel 407,7 Chile 8,4 Hungary 24,82 Portugal 5,91 Portugal 3,35 New Zealand 367,8 Czech Republic 8,2 Poland 22,85 Poland 5,71 Canada 3,28 Slovak Republic 341,9 Israel 7,9 Greece 21,52 Greece 5,33 Spain 3,19 Italy 312,2 Luxembourg 7,8 Korea 17,52 Korea 3,61 United States 3,08 Ireland 203,9 Hungary 7,4 Mexico 12,44 Mexico 3,04 Sweden 2,76 Slovenia 198,7 Poland 7,4 Turkey 8,29 Turkey 2,82 United Kingdom 2,48 Germany 185,1 Estonia 7,0 Chile 2,27 Mexico 64,1 Korea 6,9 Mexico 1,67 Chile 0 Mexico 6,4 Turkey 6,1 Terveydenhuoltojärjestelmän avainindikkaattoreita vuosislta 2008-2010, EOCD Health Data Taulukko 5. OECD-maiden terveydenhuollon palvelujärjestelmien indikaattoreita. 12

Lukuihin on suhtauduttava varauksin. Esimerkiksi Saksan luku on liian alhainen, vuoden 2010 tiedostossa luku oli 840. Palvelujärjestelmien tarkastelussa Suomi pärjää kohtuullisen hyvin. Meillä on alhainen terveydenhuollon BKT-osuus, runsaasti henkilökuntaa (etenkin USA:han verrattuna), suurempaa osuutta työvoimasta on tuskin saatavissa, liikaa sairaansijoja ja kohtuullisesti leikkauksia. 2.5 Suomen resurssit Vaikka OECD:n Health Data on eri maissa jonkin verran eri tavalla kerätty, on se kuitenkin pääsääntöisesti luotettava eikä sen merkitystä pidä aliarvioida. Suomen terveydenhuolto on ollut ylpeä taloudellisuudestaan. OECD:n BKT-osuutta laskettaessa olemme olleet 7,5 % paikkeilla keskiarvon ollessa lähellä 8,5 %. Laskentatapaa muutettiin ja Suomi siirtyi 9 % tuntumaan eli keskiarvoiseksi. Tulos on eri, jos resurssin mitaksi otetaan henkilötyövuosi, siis kädet ja aivot. OECD Health Data sisältää tiedot sosiaali- ja terveyssektorin työntekijämäärästä. Yhdistämällä nämä terveydenhuollon BKT-osuuden kanssa saadaan kuva 2. Kuva 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja terveydenhuollon BKT -osuus %. Suomi on punainen. Suomessa on kuudenneksi eniten sosiaalisektorin työntekijöitä. Meidän edellämme ovat Norja, Tanska Hollanti, Islanti ja Ruotsi. Bkt-prosenttiosuuden suhteen olemme sijalla 21. Meillä on vedottu usein järjestelmämme edullisuuteen perustuen siihen, että BKT-osuus on pieni. Taulukon 6 pohjalta näyttäisi siltä, että BKT:n edullisuus selittyy matalan palkkatason kautta, mutta ei henkilökunnan vähäisen määrän vuoksi. Käyttäen hyväksi Terveydenhuolto- ja hyvinvointilaitoksen (THL) Tilastollista vuosikirjaa vuodelta 2010 tehtiin taulukko 6. Taulukossa ovat sekä sairaaloiden että terveyskeskusten 13

henkilökunta maakunnan väestöön suhteutettuna. Taulukon luvut, työntekijöitä 1 000 asukasta kohti, on saatu jakamalla THL:n Tilastollisen vuosikirjan työntekijämäärät maakunnan väestöllä. Maakunnallinen tarkastelu Uudenmaan osalta on epätarkka, koska alueella on saman maakunnan sisällä erittäin kallis Helsingin kaupungin terveydenhuolto ja hyvin kohtuullinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen terveyspalvelujärjestelmä. Uusimaa on taulukossa kolmeen kertaan. Uusimaa tarkoittaa pääkaupunkiseutua ja Länsi-Uusimaata. Itä-Uusimaa on Sipoon, Porvoon ja Loviisan alue. Uusimaa 2011:ssa on laskettu nämä alueet yhteen, koska Itä-Uusimaa maakuntana katoaa. Kärjen muodostavat kolme yliopistosairaalamaakuntaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Tavallisista piireistä kuuden eniten resursoidun joukkoon osuvat Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Näistä poikkeuksellisen paljon resursseja käyttävät Pohjois- ja Etelä-Savo kun taas Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Kymenlaakso ovat vähiten resursoituja alueita. Kokonaiskuvan saamiseksi liitettiin mukaan myös vastaavalla tavalla sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät 1000 asukasta kohti 2009 Sairaalat Terveyskeskukset Kaikki Kunnalliset Yksityiset Yht. Kunnalliset Yksityiset Yht. yht. Koko maa 16,1 1,5 17,6 10,0 2,7 12,7 30,3 Pohjois-Savo 21,6 1,7 23,3 14,3 2,6 16,9 40,2 Pohjanmaa 19,3 1,1 20,3 12,2 2,4 14,6 34,9 Pohjois- Pohjanmaa 16,5 2,0 18,5 11,3 2,5 13,8 32,3 Varsinais-Suomi 17,5 2,1 19,5 9,0 3,2 12,1 31,7 Etelä-Pohjanmaa 14,9 1,3 16,2 13,8 1,6 15,4 31,6 Etelä-Savo 16,5 2,5 19,0 10,9 1,6 12,5 31,5 Pohjois-Karjala 15,4 1,4 16,7 12,4 1,6 14,0 30,7 Pirkanmaa 16,3 1,3 17,6 9,5 3,3 12,8 30,4 Päijät-Häme 13,8 2,2 16,0 12,3 2,0 14,3 30,3 Keski- Pohjanmaa 15,9 0,7 16,6 12,5 0,8 13,3 29,9 Satakunta 16,9 1,7 18,5 9,6 1,8 11,4 29,9 Lappi 14,6 1,3 15,9 11,8 1,5 13,3 29,1 Uusimaa 16,6 1,5 18,1 6,8 3,7 10,5 28,6 Keski-Suomi 13,4 1,2 14,6 12,2 1,9 14,0 28,6 Kainuu 11,4 0,9 12,3 14,4 1,3 15,7 28,0 Uusimaa 2011 16,1 1,4 17,5 6,9 3,6 10,4 27,9 Etelä-Karjala 11,5 0,4 11,9 13,1 2,5 15,5 27,5 Kanta-Häme 14,1 0,7 14,8 10,0 1,8 11,8 26,6 Kymenlaakso 11,7 0,8 12,4 10,7 2,1 12,8 25,2 Itä-Uusimaa 7,6 0,2 7,8 7,7 1,6 9,2 17,0 14

Sosiaalipalvelut: Sosiaali- ja terveyspalvelut: Julkinen Yksityinen Yht. Julkinen Yksityinen Yht. Koko maa 23,1 10,1 33,2 49,2 16,5 65,7 Ahvenanmaa 40,3 3,6 42,8 74,9 7,1 85,6 Pohjois-Savo 22,8 9,8 32,7 58,9 16,1 75,1 Etelä-Savo 26,5 12,7 39,4 54,3 18,7 72,4 Pohjanmaa 27,9 6,4 34,3 59,1 11,8 70,9 Varsinais-Suomi 26,8 9,1 35,9 53,3 16,1 69,4 Etelä-Pohjanmaa 25,7 7,5 33,1 54,3 12,4 66,7 Pohjois- Pohjanmaa 21,9 9,2 31,1 49,7 16,3 66,0 Keski-Pohjanmaa 24,7 9,3 33,7 48,6 14,0 66,0 Pohjois-Karjala 21,9 10,2 32,1 49,6 15,7 65,3 Satakunta 23,9 8,6 32,7 50,3 14,6 64,9 Pirkanmaa 22,9 9,2 32,1 48,6 15,9 64,6 Uusimaa 20,6 12,1 32,6 44,2 19,8 63,9 Keski-Suomi 23,1 10,1 33,2 48,6 15,3 63,9 Lappi 23,9 8,8 32,8 50,2 13,6 63,9 Kainuu 20,9 12,2 32,9 46,2 17,0 63,3 Kymenlaakso 23,9 12,2 35,7 45,6 17,0 62,7 Päijät-Häme 20,1 9,8 29,6 46,4 15,3 61,8 Kanta-Häme 24,4 8,2 32,5 48,4 12,0 60,9 Etelä-Karjala 19,2 9,6 29,1 44,0 14,2 58,2 Itä-Uusimaa 24,6 9,0 33,6 39,9 12,6 52,5 Taulukko 6. Henkilökunnan määrä palvelualoittain 1 000 asukasta kohti maakunnittain, lähde: THL vuosikirja 2010. Suomen palvelujärjestelmän tuottavuuden tason kuva muuttuu toisennäköiseksi, kun tarkastellaan Suomen kokonaissijoitusta OECD kokonaishenkilökuntaa koskevissa tilastossa. Taulukko 6 on tehty käyttämällä lähtökohtana OECD Health Dataa vuodelta 2010. Tilastointitapa OECD:n osalta on uusi ja voi olla epätarkka. Taulukkoon on otettu viimeinen saatavissa oleva vuosi lähellä vuotta 2009. OECD:n viimeiset tiedot osoittavat useissa maissa noin 3 % kasvua henkilökunnan määrässä. Vaikka Suomen sairaanhoitopiirien mitoitus voi tuntua kireältä, ylittää se useimmat OECD - maat. Jos maallamme on Englantiin ja USA:han verrattuna yli 10 % enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, ei sijoitus ole kansainvälisesti tarkasteltuna kovin huono. Myös sairaaloiden vertaisarviointia on suoritettu. Vertaisarviointi osoittaa, että Suomen sairaalat ovat tehokkaimpia Pohjoismaissa. Näin pitäisikin olla, koska käytämme työvoimaa vähemmän. Pelkkä sairaaloiden vertailu ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan alueellinen kokonaistarkastelu. Sairaaloilla voi olla erilainen väestöpohjan aiheuttama kuorma (burden), vaikka niillä on samaa tasoa osoittava nimi. Suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän vertaaminen muihin maihin paljastaa eroja toimintatavoissa. Ruotsissa ja Suomessa yleislääketiede on oma erikoisalansa ja työ vaativaa erikoislääkärin työtä. Työ poikkeaa merkittävästi esimerkiksi NHS:n 7 minuutin vastaanottotahdista. Tuloksellisuutta varten pitäisi kehittää omat mittarit käyttäen hyväksi 15

maamme poikkeuksellisen suuria tietovarastoja. Siksi kansainväliseen vertaisvertailuun on suhtauduttava varovaisuudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta 1000 asukasta kohti 2006-2009: Norja 101 Englanti 59,1 Tanska 89,6 Yhdysvallat 58,3 Ahvenanmaa 85,6 Etelä-Karjala 58,2 Islanti 81 Kanada 54,7 Alankomaat 78,2 Itä-Uusimaa 52,5 Ruotsi 77,2 Australia 52,1 Pohjois-Savo 75,1 Luxemburg 51,8 Etelä-Savo 72,4 Saksa 51,3 Pohjanmaa 70,9 Belgia 50,1 Suomi 70,5 Irlanti 47,9 Varsinais-Suomi 69,4 Uusi Seelanti 46,1 Etelä-Pohjanmaa 66,7 Japani 44,7 Sveitsi 66,4 Itävalta 42,0 Pohjois-Pohjanmaa 66,0 Ranska 38,5 Keski-Pohjanmaa 66,0 Tšekki 32,1 Pohjois-Karjala 65,3 Portugali 31,1 Satakunta 64,9 Slovakia 28,7 Pirkanmaa 64,6 Unkari 26,8 Uusimaa 63,9 Espanja 26,8 Keski-Suomi 63,9 Italia 26,6 Lappi 63,9 Puola 22,8 Kainuu 63,3 Kreikka 20,5 Kymenlaakso 62,7 Korea 14,2 Päijät-Häme 61,8 Meksiko 11,2 Kanta-Häme 60,9 Turkki 8,1 Taulukko 7. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaishenkilökunta Suomen maakunnissa ja OECD -maissa 1000 asukasta kohti. Järjestys on laskeva kokonaishenkilökunnan suhteen. Alueellisessa terveydenhuollon sisällössä on merkittäviä eroja. Suomen sairaanhoitopiirit leikkaavat erilaisilla indikaatioilla. Tämä kysymyksen asettelu tekee oikeutetuksi pohtia, ovatko esimerkiksi leikkausjonot todellisen tarpeen mukaisia, vai liittyvätkö ne paikalliseen hoitokulttuuriin. Suomen sairaanhoitopiirit leikkaavat eri tavalla. Vähiten leikkaavat ovat suunnilleen samalla tasolla Ruotsin ja Englannin kanssa. Varsinaista pulaa leikkauskapasiteetista ei ole. Tarkkaavainen lukija huomaa, että suomalaisista yli 10 %:lle tehdään THL:n tilastojen mukaan jokin toimenpide, joten taulukosta puuttuu toimenpiteitä. (Viisas tilastojen analysoija sanoi, ettei koskaan pidä verrata eri rekisterien antamia tuloksia samasta asiasta). 16

Toimenpiteiden määrä väestöön suhteutettuna eri sairaanhoitopiireissä: 2008 2009 Itä-Savo 96,6 99 Länsi-Pohja 95,5 96,7 Varsinais-Suomi 93,9 94,9 Pohjois-Savo 93,6 93,1 Pohjois-Karjala 93,6 91,4 Satakunta 90,6 90 Pohjois-Pohjanmaa 84,7 85,5 Lappi 81,9 84,2 Vaasa 77,2 83,9 Päijät-Häme 86,3 83,7 Etelä-Savo 84 83,6 Kymenlaakso 84,6 83 Etelä-Karjala 84,4 82,5 Keski-Pohjanmaa 85,5 81,5 Etelä-Pohjanmaa 79,1 80 Kainuu 78,2 77,3 Kanta-Häme 77,4 76,5 Pirkanmaa 79,2 75,8 HUS (Uusimaa ja Helsinki) 77,5 73 Ahvenanmaa 71,2 71,5 Keski-Suomi 71,4 63,2 Taulukko 8. Leikkaustoimenpiteet sairaanhoitopiirin asukasta kohti ovat erilaisia. Vuosittaiset vaihtelut ovat joissakin piireissä yllättävän suuria. 3 Vanhustenhuolto 3.1 Havainnot potilas- ja asiakaslaskennasta 2009 Vuoden viimeisenä päivänä tehdään Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen Hilmo-rekisteriin jokaisesta sairaalassa, vanhainkodissa tai palveluasunnossa olevasta henkilöstä laskentailmoitus, jossa on tietoja sairaudesta tai ongelmasta, hoidon kestosta ja potilaan kunnosta. Vanhuspalvelujärjestelmä muodostuu terveyskeskussairaalan vuodeosastosta, vanhainkodeista, tehostetusta palveluasunnosta ja tavallisesta palveluasunnosta. Näissä oli yhteensä noin 70 000 vanhusta, joiden keski-ikä oli 81 vuotta. Palvelujen piirissä olevat henkilöt on luokiteltu jakson alusta alkaneen hoidon keston mukaan eri luokkiin. Luokittain näytetään lukumäärät ja kertyneet hoitopäivät, joista lasketaan keskimääräinen hoitoaika, jakson hinta ja kertynyt kokonaiskustannus. Kuntaliiton kanssa arvioitiin keskimääräiset hoitopäivien hinnat, joiden avulla voidaan arvioida jakson hinta sekä kertyneen hoidon arvo jakson alusta laskentapäivään. Vanhustenhuollossa keskeinen ongelma on vuoteeseen jäävän vanhuksen syntyminen. Koska pitkä oleskelu vuodeosastolla huonontaa kuntoa, useissa EU-maissa, esimerkiksi Tanskassa ja Virossa, on osastohoito rajoitettu lakimääräisesti enintään kuukauteen. EUkomission terveyspoliittinen osasto on kaavaillut vanhuspoliittiseksi tavoitteeksi tuetulle asumiselle kahden vuoden ylärajaa. Hollannissa on jo nyt saavutettu keskimääräinen 1,2 17

vuoden hoitoaika. Taulukoissa oleva punainen alue merkitsee hoidon kestämistä yli 30 vrk vuodeosastolla tai asumista yli kaksi vuotta muussa palvelujärjestelmässä. Seuraavassa on tarkasteltu laskentatietoja vuodelta 2009. Palveluiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 31.12.2009 Kesto alusta vrk Tk-vuodeos. Vanhainkoti Tehost. palv. as. Palveluas. Yhteensä % 0 1-9 3667 1007 772 137 5583 7,9 1 10-29 2835 818 984 220 4857 6,9 2 30-59 1743 789 1210 285 4027 5,7 3 60-90 878 631 1117 269 2895 4,1 4 91-179 1609 1684 2778 730 6801 9,7 5 180-364 1846 2803 4739 1137 10525 15,0 6 365-729 2030 3905 5492 1811 13238 18,8 7 730-1094 1081 1902 3019 1127 7129 10,1 8 1095-3599 2111 3384 5092 2867 13454 19,2 9 3600-9999 140 195 481 919 1735 2,5 Yhteensä 17940 17118 25684 9502 70244 100,0 % 26 24 37 14 100 Taulukko 9. Potilas- ja asiakaslaskenta 31.12.2009, palvelujen piirissä olevat henkilöt vuoden 2009 lopussa. Taulukosta nähdään, että kaikista henkilöistä edellä määritellyllä punaisella eli väärällä sijoituksella olevia henkilöitä on 30 424 eli 43 %. Todettakoon, että sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteisen ikäihmisten laatusuosituksen mukaan pitäisi maassa olla terveyskeskussairaalan yli 90 vrk hoitopaikkoja sekä vanhainkotipaikkoja yhteensä noin 13 000, nyt niitä on 26 000, joten rakennemuutoksen tarve on tiedostettu, mutta ei toteutettu. Terveyskeskussairaalassa 2 100 vanhusta on ollut keskimäärin noin 5 vuotta odottamassa kuolemaa ja 140 vastaavasti noin 13 vuotta. Paikka on ikävä ja hoitomuoto tarpeeton. Palveluasumisessa tai tuetussa asumisessa vanhukset voivat paremmin, elävät todennäköisesti kauemmin, tarvitsevat vähemmän hoitoa ja järjestelmä on kustannuksiltaan edullisempi. 3.2 Kustannukset eivät ole hallinnassa Laskennan tuloksien avulla voidaan arvioida myös kustannuksia. Kun tunnetaan hoitopäivien määrä ja keskikustannus, voidaan laskea keskeneräisen jakson hinta ja keskeneräisen hoidon arvo laskentapäivään asti. Tämä on tehty taulukossa 10. Kalliista hoitojaksoista, yli 75 000 euroa, on puhuttu lähinnä erikoissairaanhoidon yhteydessä. Niitä lienee erikoissairaanhoidoissa 3 000, laskenta löytää vanhuspalvelujärjestelmästä näitä 24 348 kpl eli 35 % kaikista. Näistä 100 % on "väärällä sijoituksella". 18

Kun 70 000 henkilön keskeneräisen hoidon arvo on noin 6 miljardia euroa, kohdistuu siitä vain 1 miljardi euroa niihin 40 000 henkilöön, jotka ovat järjestelmässä korkeintaan kaksi vuotta. Heidän keskeneräisen hoitonsa arvo on noin 25 000 euroa henkilöä kohti. Keskeneräisen hoidon kokonaisarvosta, noin 5 990 miljoonaa euroa, koostuu 4 990 miljoonaa euroa eli 83 % "punaisen alueen" hoidosta. Tämä kohdistuu noin 30 000 henkilöön, jotka ovat olleet palvelujärjestelmässä keskimäärin 3,8 vuotta ja joiden keskeneräisen hoidon arvo on 165 000 euroa henkilöä kohti. Nämä henkilöt tarvitsevat joka tapauksessa palveluja. Jos arvioimme heidän tarpeekseen keskimäärin 25 000 euroa, merkitsee tämä noin 0,75 miljardia euroa. Jäljelle jää 4,25 miljardia euroa, joka on ylipitkien keskeneräisten hoitojaksojen arvo. Kun summa kertyy 3,8 vuoden ajalta, saadaan kertymäksi vuositasolla noin 1,1 miljardia euroa. Vanhuspalvelujärjestelmässä yleensä palkkakustannukset ovat noin 70 %. Hoitohenkilöiden vuosipalkka sosiaalikuluineen on noin 40 000 euroa. Edellä arvioitu 1,1 miljardia euroa vastaa noin 19 500 henkilön vuotuista työpanosta. Tämä on uudelleen kohdennettava merkittävä resurssi, joka tällä hetkellä on iso järjestelmän kustannusvuoto. Erikoissairaanhoidon piirissä ei ole löydettävissä vastaavaa resurssiväljyyttä. Kesto alusta vrk Jakson keskimääräinen hinta alusta laskentapäivään 31.12.2009 asti Tk-vuodeos. 180 /vrk Vanhainkoti 120 /vrk Tehost. palv. as. 110 /vrk Palveluas. 90 /vrk Keskimäärin 117 /vrk 0 1-9 667 476 433 364 593 1 10-29 3 122 2 076 2 014 1 677 2 656 2 30-59 7 753 5 333 4 747 3 832 6 098 3 60-90 13 304 8 772 8 112 6 547 9 685 4 91-179 23 317 15 883 14 416 11 988 16 624 5 180-364 48 363 32 355 29 421 23 886 32 927 6 365-729 92 910 59 481 56 163 45 626 61 335 7 730-1094 163 356 108 437 98 686 81 194 108 329 8 1095-3599 323 153 215 222 192 681 177 735 215 637 9 3600-9999 837 963 590 350 533 932 530 374 562 921 Keskihinta 74 023 82 446 79 463 127 373 85 281 Kesto alusta vrk Hoidosta kertynyt kustannus alusta laskentapäivään 31.12.2009 asti Tk-vuodeos. 180 /vrk Vanhainkoti 120 /vrk Tehost. palv. as. 110 /vrk Palveluas. 90 /vrk Keskimäärin 117 /vrk % 0 1-9 2 445 840 479 400 334 180 49 860 3 309 280 0,0 1 10-29 8 849 520 1 697 880 1 981 540 369 000 12 897 940 0,2 2 30-59 13 513 680 4 207 920 5 743 320 1 092 060 24 556 980 0,3 3 60-90 11 680 740 5 535 360 9 061 250 1 761 120 28 038 470 0,4 4 91-179 37 516 500 26 746 560 40 047 150 8 751 150 113 061 360 1,7 5 180-364 89 278 020 90 690 960 139 425 440 27 158 670 346 553 090 5,5 6 365-729 188 607 600 232 273 800 308 448 800 82 628 460 811 958 660 13,1 7 730-1094 176 587 560 206 247 360 297 933 680 91 505 880 772 274 480 12,6 8 1095-3599 682 175 160 728 310 720 981 129 600 509 565 960 2 901 181 440 47,8 9 3600-9999 117 314 820 115 118 280 256 821 400 487 413 720 976 668 220 18,3 Yhteensä 1 327 969 440 1 411 308 240 2 040 926 360 1 210 295 880 5 990 499 920 100,0 % 22 24 34 20 100 Taulukko 10. Hoitojaksojen keskimääräinen hinta ja keskeneräisen hoidon arvo 31.12.2009 19