Juridiikka etiikan tukena Jyväskylän yliopiston eettisen toimikunnan seminaari Tutkimuksen etiikka ja juridiikka 6.11.2008 Lakimies Visa Hiltunen
Esityksen sisältö I ETIIKKA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ II JULKAISEMINEN - JULKAISUETIIKKA JA JULKAISUOIKEUDEN TURVAAMINEN JY:N SOPIMUSKÄYTÄNNÖSSÄ
I Etiikka lainsäädännössä Etiikkaa tai eettisyyttä ei määritellä lainsäädännössä Viittaukset etiikkaan maininnan tasolla Eettisiä normeja vastaan rikkominen kytkeytyy muihin normeihin Rikoslaissa määriteltyjen rikosten tekeminen ilmeisen epäeettistä Erilaisten lautakuntien ym. olemassaolo kuitenkin turvattu lailla Eläinkoelautakunta Sairaanhoitopiirien eettiset toimikunnat Geenitekniikan lautakunta Jätetään toimijoiden ja toimielinten määriteltäväksi -sitovat ja sitomattomat; viime kädessä tuomioistuin
Etiikka lainsäädännössä - tutkimus Laki koe-eläintoiminnasta Eläinkokeen saa suorittaa vain eläinkoelautakunnan luvalla, jos kokeesta odotettavissa olevan hyödyn katsotaan olevan eettisesti hyväksyttävässä suhteessa eläinten käyttämiseen eläinkokeeseen (vain yksi kriteereistä). Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 3.2 Ennen tässä laissa tarkoitettuun tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta saatava eettisen toimikunnan myönteinen lausunto. Geenitekniikkalaki: 1.1 :n mukaan lain tavoitteena on edistää geenitekniikan turvallista käyttöä ja kehittymistä ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla
Etiikka lainsäädännössä - opetus Perusopetuslaki: 2 1 mom Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Yliopistolaki 4 Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen
Tutkimuseettinen neuvottelukunta Perustettu ministeriön asetuksella 1347/1991 Tehtävinä mm. tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille tutkimuseettisistä lainsäädäntö- ja muista kysymyksistä; Tehdä aloitteita tutkimusetiikan edistämiseksi sekä edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua Suomessa; Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen Ohjeiden tehokkuus perustuu tiedeyhteisön vapaaehtoiseen sitoumukseen noudattaa niitä
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausten käsitteleminen Ilmoitus epäilystä rehtorin tietoon Esiselvitys ja yhteenveto siitä Epäily todetaan aiheettomaksi tai suoritetaan varsinainen tutkinta - Jos kysymys piittaamattomuudesta hyvästä tieteellisestä käytännöstä voidaann menettely lopettaa esiselvityksen jälkeenkin Loppuraportti Sanktiot Virkamies-, rikos- tai työoikeudelliset sanktiot Mahdolliset sopimusoikeudelliset sanktiot kuten vahingonkorvaus; rahoittajalla vaatimuksia Mikäli tutkimus on julkaistu, virheen oikaiseminen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tietoon on saatettava epäily, esiselvityksen yhteenveto ja loppuraportti Tutkintaan tyytymätön osapuoli voi pyytää lausuntoa tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä Ilmenee törkeinä laiminlyönteinä ja holtittomuutena erityisesti tutkimuksen suorittamisessa Vilppi tieteellisessä toiminnassa Merkitsee tiedeyhteisön harhauttamista ja väärien tietojen levittämistä - Sepittäminen - Vääristely - Luvaton lainaaminen - Anastaminen Epäeettinen menettely tutkittavia kohtaan
II: JULKAISEMINEN Sopimusten tekeminen ja julkaisemiskäytäntöjen määrittely on osa hyvää tieteellistä käytäntöä tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään
JY:n sopimuspolitiikka julkaisemisesta Sopimuksissa tulee aina pyrkiä turvaamaan tutkijoiden julkaisuoikeudet. Tapauksissa, joissa on tarpeen salata tutkimustuloksia esimerkiksi liikesalaisuussyistä tai immateriaalisen suojan hakemiseksi, salaamisen tulee olla vain määräaikaista ja mahdollisimman lyhytkestoista Yliopiston sopimusmallit on laadittu siten, että tämä oikeus toteutuu
Julkaiseminen Tekes-hankkeessa Tekes-hankkeet ovat pääosin valtion rahoittamaa julkista tutkimustoimintaa, jossa tulosten omistusoikeus kuuluu tuloksen aikaansaaneelle osapuolelle Tekesin yleisten ehtojen mukaan tulokset ovat julkisia projektin päättymisen jälkeen Voidaan poiketa objektiivisesti tarkastellen erittäin painavista syystä, kuten maanpuolustukseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyen Sopimusteitse turvataan julkaiseminen jo projektin keston aikana Tuloksen aikaansaaneella osapuolella on oikeus julkaista tutkimustuloksensa saatuaan siihen projektin johtoryhmän luvan Julkaiseminen voidaan estää vain, mikäli julkaiseminen voisi vaarantaa patentin haun tai paljastaa luottamuksellisen tiedon Julkaisua muokattava
Julkaiseminen tilaustutkimushankkeessa Lähtökohta: tilaajan aloitteesta tilaajan tarpeeseen tehtävää tutkimusta Tilaaja maksaa kaikki kustannukset ja saa omistusoikeuden tuloksiin Yliopistolla on oikeus julkaista ne tulokset, joilla on yleistä tieteellistä mielenkiintoa Samanlainen tarkastusprosessi kuin Tekeshankkeissa Lisäksi Yliopistolla ja sen tutkijoilla on oikeus käyttää opetus- ja tutkimustyössä tutkimuksen tuloksia.
Opinnäytteet Opinnäytteet ovat viranomaiselle jätettyinä asiakirjoina julkisia OPM perustellut opinnäytteiden julkisuutta kirjeessään yliopistoille v. 2004: Opinnäytteiden julkisuudella taataan niiden objektiivinen ja tasapuolinen arvostelu ja täten opiskelijoiden oikeusturva Tutkimussopimuksissa taattava oikeus opinnäytteiden julkaisuun Salassa pidettävät tiedot jätetään työn tausta-aineistoon Julkaisun vaatimukset oltava yhteistyöyrityksen tiedossa: opinnäytetyötä ohjatessaan pidettävä mielessä, että työ on pystyttävä julkaisemaan Erillisessä gradusopimuksessa tämä tuotu esiin selvemmin kuin perusmallisessa tutkimussopimuksessa
Salassapito Joko salassapitolausekkeina tutkimussopimuksen yhteydessä tai erillisellä sopimuksella Erillisiä sopimuksia voi olla tarpeen laatia esimerkiksi tutkimushanketta valmistellessa ennen kuin varsinaista tutkimussopimusta on solmittu Usein aloite salassapitosopimuksen tekoon tulee yritykseltä Salassapitosopimus tulee kuitenkin laatia vastavuoroiseksi, siten että se suojaa myös yliopiston intressejä Salassapito koskee liike- tai ammattisalaisuuksia, teknisiä salaisuuksia tai kaupallisia tai rahoitusta koskevia tietoja Liike- ja ammattisalaisuudella tarkoitetaan sellaista tietoa, joka kuuluu yrityksen toiminta-alaa koskevaan tietotaitoon, teknisiin salaisuuksiin, strategiaan, kilpailutilanteeseen valmistusmenetelmiin tai tuotekehittelyyn
Salassapitosopimuksen/-ehtojen sisältö Voidaan asettaa kriteereitä sille, miten tiedosta tulee luottamuksellista Esim. luottamuksellinen tieto yksilöitävä kirjallisesti Kuinka pitkään salassapitovelvoite kestää? Tyypillisesti viisi vuotta sopimuksen päättymisen jälkeen Tavallisesti salassapitovelvoite määritellään pysymään voimassa sopimuksen purkamisesta huolimatta Milloin luottamuksellisen tiedon julkaisua ei katsota salassapitovelvoitteen rikkomiseksi? Tiedot saatu jostain muualta ilman salassapitovelvoitteen rikkomista Tiedot kehitetty itsenäisesti Tiedon luovuttanut osapuoli julkaisee tiedon tai tieto on muuten julkinen Tieto luovutettava viranomaisen määräyksen nojalla Tieto on ollut vastaanottavan osapuolen tiedossa jo ennen salassapitovelvoitteen alkamista
Voidaanko julkaisuoikeudesta luopua? Luopuminen rajoitetusti mahdollista Mikäli kyseessä on tilaustutkimus, jossa yliopisto suorittaa mekaanisia mittauksia, joiden tuloksiin ei sinänsä kohdistu tieteellistä mielenkiintoa Jos yo. valittu tutkimuksen suorittajaksi vain siksi, että sillä sattuu olemaan tarvittavat laitteet Tyypillisesti tilanteet, jossa yo on alihankkijana
Julkaisueettiset periaatteet Hyväksytty tiedeneuvostossa 8.5.2008 Viitataan TENK:n laatimiin yleisiin tutkimuseettisiin periaatteisiin Määritellään kirjoittaja (author), käsitellään kirjoittajien järjestystä ja sitä kenen nimissä julkaisu tehdään Perustuvat tiedejulkaisijoiden ja tieteellisten seurojen ohjeistuksiin ja suosituksiin
Kenellä oikeus saada nimensä julkaisun tekijäksi? Henkilöllä oikeus tulla tunnustetuksi kirjoittajana (author), jos 1. Hän on ollut merkittävä tekijä (substantial contribution) tutkimussuunnitelman luomisessa ja suunnittelussa tai aineiston tuottamisessa tai aineiston analyysissa ja tulkitsemisessa ja 2. hän on osallistunut artikkelin tai monografian kirjoittamiseen tai kriittisesti muokannut sen tieteellistä sisältöä ja 3. Hän on hyväksynyt lopullisen version julkaistavaksi. Kaikkien ehtojen täytyttävä. Jos henkilö ei täytä näitä ehtoja, mutta on muuten osallistunut, mainitaan hänet julkaisun esipuheessa
Kirjoittajien järjestys Suositellaan noudattamaan tieteenalakohtaisia sääntöjä Mahdollisia vaihtoehtoja Ensimmäisenä (suurimman työn tehnyt) nuori tutkija, viimeisenä tutkimusryhmän johtaja Aakkosjärjestys
Milloin julkaistaan JY:n nimissä? Jos julkaisun tekijänä on Viranhaltija tai päätoimisessa työsuhteessa oleva Vähintään ½ vuoden määräaikainen, jonka julkaisut laitoksen nimissä Akatemiaprofessorit Jatko-opiskelija tai tohtoritutkija Dosentit JY:n emerita/emeritus professorit ja tutkijat edellytyksenä on myös, että työskentelyn tulee tapahtua pääosin JY:ssä eikä tutkijalla ole päävirkaa jossain muualla Lisäksi julkaisut, jotka liittyvät Jyväskylän yliopiston toimintaan ja, joiden pohjana oleva tutkimustyö on tehty pääasiallisesti Jyväskylän yliopistossa julkaistaan Jyväskylän yliopiston nimissä
Kiitos Kysymyksiä, kommentteja? Visa.Hiltunen@jyu.fi
Hyvä tieteellinen käytäntö 1/3 Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun muassa, että tutkijat ja tieteelliset asiantuntijat 1. noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja, se on, rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa; 2. soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteuttavat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan; 3. ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan;
Hyvä tieteellinen käytäntö 2/3 4. tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla; 5. tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään;
Hyvä tieteellinen käytäntö 3/3 6. rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa; ja että 7. noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä ja henkilöstö- ja taloushallintoa. Eri tieteenaloilla on lisäksi niille tyypillisiä hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyviä erityispiirteitä, joita käsitellään yksityiskohtaisemmin tieteellisten seurojen ja ammattijärjestöjen alakohtaisissa ohjeistoissa. Yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat julkaisseet ja voivat julkaista niissä harjoitettavaa tutkimusta koskevia tarkentavia menettelyohjeita.