Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 20.4.2004 1998Y0222-131 ASIA Broilertuotannon harjoittaminen nykyisissä 66 000 ja 39 000 kasvatuspaikan kasvattamoissa ja rakennettavassa nykyisen 15 000 kasvatuspaikan korvaavassa 40 000 paikan kasvattamossa. LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ MäkiFarmi Oy Kauppilantie 45 36430 Sahalahti Mäkijärvi RN:o 7:1 ja Männistö RN:o 4:12 Sahalahden kunnan Taustialan kylässä ja Koivurinne RN:o 7:137 Sahalahden kunnan Pakkalan kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Eläinsuojan toimintaan, johon on tarkoitettu enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 (YSA 42 kohta 17). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mome n- tin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 19.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallitus on myöntänyt nykyiselle 66 000 kasvatuspaikan kasvattamolle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 14.6.1995. Alue on kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Valituksenalaisessa Sahalahden kunnan uudessa rakennusjärjestyksessä alue on määritetty suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarveratkaisu on alueella nykyisinkin rakennusluvan edellytys käytännössä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Käsittelymaksu 1134 euroa Nykyiset kaksi kasvattamoa (66 000 kasvatuspaikkaa ja 39 000 kasvatuspaikkaa) sijaitsevat Sahalahden kunnan Taustialan kylässä tiloilla
LAITOKSEN TOIMINTA Mäkijärvi RN:o 7:1 ja Männistö RN:o 4:12. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa 85 metriä. Rakennettava nykyisen15 000 paikan kasvattamon korvaava 40 000 paikan kasvattamo sijaitsee tilalla Koivurinne RN:o 7:137 Sahalahden kunnan Pakkalan kylässä. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa rakennettavasta kasvattamosta 88 metriä. Lähin vesistö on Pakkalanjärvi, jonne matkaa kasvattamoista on noin 400 metriä. Kysymyksessä on kolmesta kasvattamosta muodostuva kokonaisuus, joissa on tällä hetkellä yhteensä 120 000 kasvatuspaikkaa (66 000, 39 000, 15 000). Tarkoituksena on purkaa nykyinen vanha ja huonokuntoinen Mäkifarmi Oy:n omistukseen vuonna 2002 siirtynyt 15 000 kasvatuspaikan kasvattamo uudella 40 000 paikan kasvattamolla. Tällöin kasvatuspaikkoja on yhteensä 145 000. Kasvatus tapahtuu lattiakasvatuksena turvepohjaisella alustalla. Lintuja kasvatetaan kasvattamoissa 36-38 vuorokauden ajan, jonka jälkeen linnut toimitetaan teurastamolle. Kasvatuseriä on vuodessa 6-7. Jokaisen kasvatuserän kasvatusalusta poistetaan kasvattamosta ja kuormataan kokonaisuudessaan suoraan kuljetuskalustoon ja toimitetaan jatkojalostukseen (Biorae Oy, Mykora Oy). Lannan kuormaus tapahtuu asfa l- toidulla alueella. Alue harjataan kuormauksen päätyttyä koneellisesti keräävällä koneharjalla. Myös kasvattamot harjataan keräävällä koneharjalla tyhjennyksen jälkeen ja pestään kuumapainepesurilla. Pesuvedet kerätään tiiviiseen säiliöön ja kuljetetaan/johdetaan kunnan viemäriverkostoon. Kasvattamot desinfioidaan (Virocid) sumutykillä 1-2 kertaa vuodessa. Jalkineiden ja kaluston desinfiointiin käytetään desinfiointiainetta (Finosept) noin 25 litraa vuodessa. Kanalakuoriaisten torjuntaan käytetään desinfiointiainetta (Cislin suspensio) noin 1 litra vuodessa. Lintujen hyvinvointi edellyttää riittävän ilmanvaihdon toteuttamista. Ilmanvaihtotarve riippuu oleellisesti lintujen kasvatusvaiheesta ja ulkoilman lämpötilasta. Ilmanvaihto on toteutettu alipaineilmanvaih- tona niin, että ilma sisään tulee seiniltä ja poisto tapahtuu katolta. Helleajan lisäilmanvaihto tapahtuu hallien pohjoispäädyistä ns. jätti-imureilla. Maksimitehot ovat käytössä ainoastaan kasvatuserän viimeisellä viikolla kesällä ulkolämpötilan ylittäessä +20 o C. Tilalle Koivurinne rakennettavasta hallista kaikki poisto tapahtuu länsiseinustalle suunnitelluista päästöloukoista, joissa poistoilma joutuu kulkemaan ns. haittojen lävitse. Tällöin osa pölystä jää haittojen pinnoille, jotka pestään kasvattamon pesun yhteydessä ja pesuvedet johdetaan kasvattamon viemäröintiin. Lintujen ruokinnassa on käytössä automaattiruokkijat. Rehuna on täysrehu, jota käytetään noin 3 000 tonnia vuodessa. Juotto tapahtuu juomanippalinjoista. Vesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Tarvittava vesimäärä on noin 5 000 m 3 /a. 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Kasvattamoiden lämmitys on ns. vesikiertoinen keskuslämmitys. Lämpö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä kahdessa lämpökeskuksessa. Tarkoituksena on rakentaa 500 KW:n lämpölaitos olemassa olevien hallien pohjoispuolelle. Laitos tuottaa tarvittavan lämmön kaikkiin halleihin. Polttoaineena on joko hake, palaturve tai pelletti. Tilalla on neljä kasvatustoimintaan liittyvää polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 23 400 litraa. Kasvattamoiden lämmitykseen on kaksi säiliötä (12 000 litraa, 6 000 litraa) kevyelle polttoöljylle. Säiliöt ovat sisätiloissa bunkkerissa. Lisäksi on kaksi 2 700 litran mittarillista farmarisäiliötä. Säiliöt ovat betonilaatalla kone- ja pesuhallin läheisyydessä. Uuden kasvattamon rakentamisen yhteydessä nykyinen 6 000 litran säiliö poistuu käytöstä. Päivittäin kuolevien lintujen määräksi on arvioitu 11-13 t/a. Linnut poltetaan tarkoitukseen kehitetyssä tehdasvalmisteisessa polttouunissa Shenandoah 6 tilalla päivittäin. Polttouunin teho on 20 kg/h. Kertalataus on maksimissaan 90 kg. Poltossa tarvittava riittävä lämpötila kehitetään kevyellä polttoöljyllä toimivalla öljypolttimella. Saadussa Tampereen teknillisen korkeakoulun selvityksessä polttouuni on todettu mittausten perusteella tehokkaasti ja puhtaasti polttavaksi. Raadoista syntyvät pyrolyysi- ja palamiskaasut hapettuvat tehokkaasti tulipesän korkean lämpötilan ja lisäilma-aukkojen ansiosta. Vanhat loisteputket ym. ongelmajätteet varastoidaan tilalla ja toimitetaan kunnan ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymästä Kauppilantielle ja liittymästä Moltsiantielle. Liikenne Kauppilantiellä ei lisäänny. Liikennöinti rakennettavalta kasvattamolta tapahtuu suoraan Moltsiantielle. Liikenne Kauppilantiellä on itse asiassa vähentynyt, koska mm. teuraskuljetukset on nykyisinkin kaikilta kasvattamoilta siirretty tapahtuviksi suoraan Moltsiantielle tilan Koivurinne kautta. Kysymyksessä olevan toimintakokonaisuuden liikennemääräksi nykyisin on ilmoitettu 345 ajokertaa/a ja suunnitellun laajennuksen jälkeen 420 ajokertaa/a. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 23.1. - 23.2.2004 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Sahalahden kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Sydän-Hämeen Lehdessä 22.1.2004 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 25 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Sahalahden kunnanhallitukselta, Sahalahden ympäristölautakunnalta ja Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä. 3
Muistutukset ja mielipiteet Sahalahden kunnanhallitus on 1.3.2004 päivätyssä lausunnossaan todennut, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa haettuun ympäristölupaan. Uuden kasvattamon osalta tulee hakea suunnittelutarveratkaisu ja hakemusta tulee täydentää lannan jatkokäsittelysopimuksilla. Lausunnosta on esitetty eriävä mielipide. Sahalahden rakennuslautakunnan 18.2.2003 päivätty lausunto vastaa sisällöltään em. kunnanhallituksen lausuntoa. Lausunnosta on esitetty eriävä mielipide. Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallituksen 18.2.2004 päivätyssä lausunnossa on todettu, että alueella on suoritettu alustavia melumittauksia kolmena ajankohtana. Mittausten perusteella häiritsevän melun on katsottu tulevan "jätti-imureista" ja mahdollisesti liikenteestä. Melutaso mittaushetkellä mittauspisteissä vaihteli välillä 34-67 db(a). Lausunnossa on esitetty seuraavaa: -puhaltimien sijoittamisella katolle ja suuntaamisella ylös, voidaan uuden kasvattamon melu- ja hajuhaittoja vähentää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, -jos puhaltimet sijoitetaan länsisivulle, tulee päästöhuone rakentaa siten, ettei melutaso nouse lähimmissä häiriintyvissä kohteissa pihaalueella klo 22-7 yli 50 db (A), -lintujen kuolleisuuden noustessa normaalia suuremmaksi, ne on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002), -olemassa olevien hallien pohjoispuolelle on suunnitteilla lämpölaitos, joka palvelee kasvattamoja. Lämpölaitoksen tiedot puuttuvat hakemuksesta, joten niitä ei voida arvioida, - Biorae Oy:llä ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. ( ) ja ( ) ovat 2.2.2004 päivätyssä muistutuksessaan esittäneet mm., että he eivät hyväksy omakotitalonsa viereen broilerkasvattamojen laajennuksia. Olisi syytä selvittää kokonaisvaikutusarviointi, joka vaadittiin jo korkeimman hallinto-oikeuden 17.1.2002 päätöksellä. Raatojen poltto tilakohtaisena ei täytä maa- ja metsätalousministeriön 28.11.2002 antamaa asetusta eläinjätteen käsittelystä. Kyseessä ovat vierekkäiset eri tilat. Huomioon tulisi ottaa myös naapuruussuhdelaissa tarkoitettu kohtuuton rasitus haju ym. haittoineen. Etäisyys häiriintyvään kohteeseen tulisi olla riittävä, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 500 metriä. Läheinen lähde tulisi suojella ja kunnostaa, koska viereiset kanalat ovat sen saastuttaneet. Eläintautiepidemioidenkin vuoksi tulisi viranomaistenkin suhtautua kriittisemmin vierekkäin ja liian lähelle ihmisasutusta 4
suunniteltuihin laajennuksiin. Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) on vaadittu suoritettavaksi. ( ) on 19.2.2004 päivätyssä muistutuksessaan ilmoittanut vastustava n- sa ympäristöluvan myöntämistä. Lisäksi muistutuksessa on esitetty mm., että Sahalahden Pakkalan ja Pakkalanjärven vaikutusalueelle ei saa myöntää yhtään uutta rakentamista edellyttävää ympäristölupaa. Myös jo olemassa olevien ympäristöhaittojen ja - vaikutusten arvioimiseksi on suoritettava ympäristövaikutusten arviointimenettely. Mäki- Farmi Oy:llä ei ole kunnan jätevesijärjestelmään tehtyä liittymissopimusta, eikä hakemusasiakirjoissa ole esitetty Sahalahden kunnan teknisen lautakunnan suostumusta kaikkien jätevesien vastaanottamisesta. Lannan kuljetusajoneuvoja ja säilytyskontteja pestään Kauppilantien varrella sijaitsevien Mäkijärven teollisuus/varastohallien edustalla. Jätevedet valuvat maaperään ja avo-ojia pitkin kohti Pakkalanjärveä. Ajoneuvojen pesuveden talteenoton edellytetään kuuluvan saman ympäristöluvan ja saman valvontavelvollisuuden piiriin. Jätevesien avomaalle johtaminen tulisi ensi tilassa kieltää ja huolehtia jätevesien talteen ottamisesta ja asianmukaisesta käsittelystä. Lupahakemuksessa esitetyt kananlannan vastaanottopaikat on selvitetty liian ylimalkaisesti. Pienpolttouuni on asetuksen (EY) N:o 808/2003 vastainen. Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys on 19.2.2004 päivätyssä liitteessään ( ) ja ( ) muistutukseen esittänyt mm., että talouden ehdoilla tapahtuva "kehitys" kulkee kohti keskitettyjä tuotantojärjestelmiä, vaikka kehitys olisi kestävää vain, jos se olisi monipuolista ja sopeutuisi paikallisiin oloihin. Kanalan laajennushanke on omalta osaltaan lähiseudun asukkaiden elämänlaadun ja hyvinvoinnin kannalta kohtuuttoman vahingollinen. Lisäksi luonnonympäristön kannalta tällainen kehitys on erittäin riskialtista. Ehkä keskeinen ongelma ovat jatkuvasti kärjistyvät vaikeudet ravinnevirtojen hallinnassa. Ympäristöyhdistys yhtyy ( ) ja ( ) vaatimukseen ympäristöluvan epäämiseksi. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalle on 5.3.2004 lähetetyllä kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen antamiseen em. lausunnoista ja muistutuksista. Hakija on 15.3.2004 antamassaan vastineessa ( ) ja ( ) muistutukseen todennut mm., että kuolleiden broilereiden poltto tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti. Muistutuksessa mainittu lähde on kunnossa. Naapuruussuhdelain tarkoittamia haittoja ei hanke aiheuta. Aiotut rakennushankkeet vähentävät niitä entisestään. ( ) muistutukseen on todettu mm., että viemärit ovat sekä MäkiFarmi Oy:n että kunnan puolelta liittämistä vaille valmiit. Ajokaluston pesu on normaalia säännösten ja määräysten mukaista puhdistusta. Tätäkin toimintoa parannettaisiin, ellei hanketta valituksin estettäisi ja viivytettäisi. Kananlannan vastaanottajat on lupaviranomaiselle asianmukaisesti selvitetty. Hakijan tiedossa ei ole Moltsiantie-Kauppilantie-Aholantie alueella pahoja ympäristöongelmia eikä suunnitellut hankkeet niitä ai- 5
VIRANOMAISEN RATKAISU heuta, vaan alueen ilme ja olosuhteet tulevat hankkeiden johdosta entisestään paranemaan. Rakennuslautakunnan lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomauttamista. Hakijalta on saatu lisäselvityksiä paikalla 26.3.2004 suoritetussa tarkastuksessa. Hakija on kirjeellään 8.4.2004 ilmoittanut lisäksi, että lannan kuljetuskaluston pesu tullaan suorittamaan rakennettavan kasvattamon sisätiloissa ja/tai kasvattamoiden välissä katetussa tilassa. Pesuvedet johdetaan kunnan puhdistamoon. Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetut lausunnot ja muistutukset päätöksestä ilmenevällä tavalla ja myöntää MäkiFarmi Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilertuotannon harjoittamiselle nykyisissä kasvattamoissa tiloilla Mäkijärvi 7:1 ja Männistö 4:12 Taustialan kylässä Sahalahden kunnassa sekä hakemuksen mukaisesti rakennettavassa kasvattamossa tilalla Koivurinne 7:137 Pakkalan kylässä Sahalahden kunnassa. Ympäristölupa myönnetään toiminnan harjoittamiselle vanhoissa kasvattamoissa laajuudessa 105 000 kasvatuspaikkaa ja rakennettavassa kasvattamossa laajuudessa 40 000 kasvatuspaikkaa. Rakennettava kasvattamo on sijoitettava ja mitoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja muistutukseen Ympäristökeskus toteaa Sahalahden kunnanhallituksen/rakennuslautakunnan lausunnosta, että lupahakemusasiakirjoihin on liitetty jatkokäsittelysopimukset. Ensisijaisia sopimuksia ovat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset Biorae Oy:n ja Mykora Oy:n kanssa. Sopimukset mahdollistavat noin 4 500 m 3 :n lantamäärän toimittamisen vuosittain em. laitoksille. Lisäksi on esitetty kolme varasopimusta siltä varalta, että em. laitokset eivät voisi vastaanottaa sovittua lantamäärää. Varasopimukset on tehty Biolan Oy:n, Vehkosuon Komposti Oy:n ja Haukilahden kartanon kanssa. Kasvattamoissa muodostuva lantamäärä on laskennallisesti 2175 m 3 /a (0,015 m 3 /kasvatuspaikka/a). Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän lausunnossa esitetystä poistoilmahormien sijoittamisesta katolle ja siitä aiheutuvasta melu- ja hajuhaittojen vähentämisestä ympäristökeskus toteaa, että suunnitellussa ratkaisussa, jossa ilman poisto keskitetään sivuseinälle, ollaan toteuttamassa uutta ajattelua pyrkien erityisesti poistoilman pölypitoisuuden vähentämiseen. Ilman poisto tapahtuu rakennettavista ns. pääs- 6
töhuoneista, joissa ilma kulkee sälekaihdin tyyppisen kanavan (ns. haittojen) läpi. Tällöin osa pölystä jää pinnoille, jotka kasvattamon pesun yhteydessä pestään ja johdetaan kasvattamon viemäröintiin. Imureista aiheutuvaan hurinaan voi vaikuttaa laitevalinnoilla sekä imureiden sijoittamisella. Rakennettavissa päästöhuoneissa imureina tulee olemaan lähes koko ilmanvaihtotarvetta vastaava määrä jätti- imureita, jolloin toteutuu ns. hiljainen kasvattamo. Hajuhaittoihin pyritään vaikuttamaan pitämällä kuivikkeen laatu hyvänä. Kuivikkeen laatuun vaikuttaa rakennettava keskuslämmitys sekä nykyaikainen ilmastointi ohjauksineen. Em. lausunnossa mainitusta Biorae Oy:n lupatilanteesta ympäristökeskus toteaa, että Biorae Oy:n ympäristölupahakemus on parhaillaan käsittelyssä Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Toimintaa ei ole ainakaan viranomaisen vaatimuksesta keskeytetty. ( ) ja ( ) muistutuksessaan esittämästä kokonaisvaikutusarvioinnin suorittamisesta ja viittauksesta korkeimman hallinto-oikeuden 17.01.2002 antamaan päätökseen ympäristökeskus toteaa, että kysymyksessä oli silloin eri asia. Kysymyksessä oli uuden 75 000 kasvatuspaikan rakentaminen alueelle. Nyt on kysymyksessä vanhan 15 000 paikan kasvattamon korvaaminen uudenaikaisella 40 000 paikan kasvattamolla. Kasvatuspaikkojen lisäys alueella on näin ollen 25 000 paikkaa. Suunniteltu tuotannon lisäys tarkoittaa noin 21 %:n lisäystä kysymyksessä olevan toimintakokonaisuuden tuotantoon. Toimivaan broilertuotantoon 300 metrin säteen sisällä lisäys on noin 14 %. Toiminnan kehittämisestä johtuen ympäristöhaitat eivät lisäänny likipitäenkään samassa suhteessa. Joiltakin osin haitat jopa pienenevät (esim. pesuvesikuormitus maastoon). Hankkeen toteuttamisesta ei ympäristökeskuksen käsityksen mukaan todennäköisesti aiheudu YVAlain 4 :ssä tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen ei voida myöskään, ominaisuuksiensa, sijaintinsa tai vaik u- tustensa luonteen vuoksi olevan sellainen, että olisi perusteita edellyttää arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n perusteella. Näillä perusteilla ympäristökeskus on katsonut, että perusteita arviointimenettelyn soveltamiseen tässä yksittäistapauksessa ei ole (ympäristökeskuksen kirje MäkiFarmi Oy:lle 18.8.2003). Matka rakennettavasta kasvattamosta ( ) asuinrakennukseen on 161 metriä. Muistutuksessa mainittu lähde sijaitsee tilalla Koivurinne. Lähde ei ole käytössä eikä sijaitse pohjavesialueella. Kasvattamoiden toiminta perustuu suljettuun järjestelmään, joista ei maaperään/maastoon johdeta eikä päästetä mitään pohjavesien pilaantumista/pilaantumisuhkaa aiheuttavia aineita. Pälkäneen seudun ympäristöyhdistyksen liitteessä ( ) ja ( ) muistutukseen esitetystä vaikeudesta ravinnevirtojen hallinnassa ympäristökeskus toteaa, että ongelma ei ole niinkään riippuvainen tuotantolaitoksen koosta, vaan enemmänkin kyvystä ja halusta hoitaa asiat. ( ) vaatimus konehallien pesuvesien johtamisen kieltämisestä ympäristökeskus toteaa, että Mäkifarmi Oy:n 8.4.2004 antamasta lisäselvityksestä ilmenee, että lannan kuljetukseen käytettävän kaluston pesu tullaan suorittamaan rakennettavan kasvattamon sisätiloissa ja/tai kas- 7
vattamoiden välissä katetussa tilassa. Pesuvedet johdetaan kunnan puhdistamolle. Lisäksi Mäkifarmi Oy on ilmoittanut, että muiden kanalo i- den kanssa ei ole enää kuljetussopimuksia. Lupamääräykset Muistututukset ja lausunnot on muilta osin otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, kasvattamoiden pesuvesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Kasvattamoiden toiminnassa muodostuva lanta toimitetaan ympäristöluvan omaavaan laitokseen suoraan kasvattamoista kuljetusajoneuvoon kuormaten. Kuormaus tulee suorittaa tiivispohjaisella alustalla ja alusta tulee kuormauksen päätyttyä harjata koneellisesti. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja kuljetuksessa tulee lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. 3. Kasvattamoiden pesu- ja muut jätevedet tulee kerätä talteen ja kuljettaa tai johtaa kunnan viemäriverkostoon. 4. Rakennettavan kasvattamon lattia tulee rakentaa vesitiiviiksi. Rakentamistekniikan tulee vastata maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Vanhojen kasvattamoiden osalta on huolehdittava siitä, että lattiat pysyvät vesitiiviinä. Jätevesiviemäreiden niihin liittyvine säiliöineen ja tarkastuskaivoineen tulee olla vesitiiviitä. 5. Rakennettavan kasvattamon päästöhuone tulee rakentaa ja varustaa sellaisilla puhaltimilla, että melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa piha-alueella klo 22-7 ei nouse yli 50 db (A). 6. Hajuhaitat on pyrittävä pitämään mahdollisimman pieninä huoleht i- malla ilmastoinnin ja siihen liittyvien ohjausjärjestelmien asianmukaisesta kunnosta ja käytöstä. 7. Lannan kuljetukseen liittyvän kuljetuskaluston pesu suoritetaan kunnan viemäriverkostoon viemäröidyssä tilassa. 8. Kuolleet linnut ( normaalikuolleisuutta vastaava määrä) poltetaan tilalla tarkoitukseen rakennetussa polttolaitteistossa tai toimitetaan käsi- 8
teltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Lintujen kuolleisuuden noustessa normaalia suuremmaksi, raadot on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002). 9. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 10. Polttonesteet, kemikaalit ja muut jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 11. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot tuotetuista eläinmääristä -tiedot lannan sijoittamisesta -tiedot kuolleiden eläinten määristä -tiedot kunnan puhdistamolle kuljetetuista/johdetuista jätevesimääristä -tiedot rehumääristä - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen 9
Lupamääräysten perustelut asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset kasvattamoiden toiminnalle täyttyvät. Kysymyksessä on pääosin olevassa oleva toiminta. Kasvattamot sijoittuvat kaavoittamattomalle haja-asutusalueelle, jolle on keskittynyt useita broilerkasvattamoita. Suunniteltu vanhan huonokuntoisen kasvattamon korvaaminen uudella ajanmukaisella joskin suuremmalla kasva t- tamolla ei ainakaan merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Joiltakin osin haittojen voidaan arvioida jopa pienenevän. Kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty kasvattamoissa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa lannan mahdollisimman joutuisa siirtäminen kasvattamoista jatkojalostukseen. Tällöin myös kuo r- mausvaiheen hajuhaitat ja typen vapautuminen ilmaan jäävät mahdollisimman pieniksi. Kuormauksen tapahtuminen tiivispohjaisella alustalla mahdollistaa edellytetyn kuormausalueen koneellisen harjauksen lastauksen jälkeen. Lupamääräyksessä on haluttu muistuttaa myös valtioneuvoston antamasta lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevasta asetuksesta. 3. Broilerkasvattamoiden pesuvesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita. Myös hygieeninen laatu on huono. Niiden asianmukainen käsittely paikalla on lähes mahdotonta. Paras tapa jätevesien käsittelemiseksi asianmukaisesti on kuljetus/johtaminen kunnan puhdistamolle. 4. Kasvattamoiden lattioiden tulee olla vesitiiviitä lähinnä korkeapainepesujen yhteydessä tapahtuvien vuotojen estämiseksi salaojiin ja edelleen ympäristöön. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä (MMM-RMO-C4, 10.6.1999) on annettu rakentamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset. Myös vanhojen kasvattamoiden lattioita on seurattava mahdollisten syöpymien ja halkeamien selvittämiseksi ja tarpeellisten korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi. Erityisesti vanhoihin pesuvesisäiliöihin ja tarkastuskaivoihin liittyy vuotamisriski. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa tiiviysvaatimuksesta. 10
5. Koska melu on yksiselitteisesti mitattavissa, on lupamääräyksellä haluttu varmistaa, että melutaso pysyy ohjearvojen mukaisella tasolla (valtioneuvoston asetus melutason ohjearvoista 993/1992). 6. Hajupäästöt riippuvat suuresti mm. kuivikkeen laadusta. Kuivikkeen laatu pysyy hyvänä, jos ilmanvaihto toteutetaan oikein. Oikein toteutettu ilmanvaihto edellyttää rakennettujen järjestelmien kunnossa pitämistä ja asiantuntevaa käyttöä. 7. Lannan kuljetukseen käytettävän kaluston puhdistamisen on katsottava liittyvän toimintaan. Näin ollen on perusteltua edellyttää pesuvesiltä asianmukaista käsittelyä tai johtamista/kuljettamista kunnan puhdistamolle. 8. Kasvattamoissa kuolleiden lintujen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuole l- le ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuollut siipikarja on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Maaja metsätalousministeriön asetuksen n:o 1022/2002 (28.11.2000) mukaan tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Laitteiston on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja palamisen täydellistä. Kysymyksessä oleva Shenandoah 6-tyyppinen uuni täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Normaalikuolleisuuden ylittävää määrää (esim. tautipurkaus, tuuletuksen pysähtyminen) ei saa polttaa tilalla. Siltä varalta, että uunin käytöstä haluttaisiin luopua tai uunin käyttö jostain muusta syystä estyisi, on lupaehdossa ollut tarpeen esittää vaihtoehto polttamiselle tilalla. 9. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Muun muassa jäteöljy, akut ja loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asia n- mukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 10. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Mahdollisilla jätteillä on tarkoitettu esim. rakennusjätettä ja polttolaitteiston tuhkaa. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 11
LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähe n- tää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällainen tilanne saattaisi olla esim. ilmanvaihdon pysähtymisestä aiheutunut lintujen joukkokuolema. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta rakennettavassa kasvattamossa on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön asetukset (1022/2000, 6/2001, 100/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 12
Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen em. asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Em. asetus tuli vo i- maan 1.1.2004. Hakemus on tullut vireille 27.10.2003. Tällöin voimassa olleen asetuksen (1415/2001) maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 840 euroa. Maksu peritään kuitenkin 35 % korkeampana, jos työmäärä on taulukon maksuperusteena käytettyä työmäärää suurempi. Tässä tapauksessa työmäärä on ylittänyt taulukon mukaisen 4,5 päivää. Tällöin suoritemaksu on 1134 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan Sahalahden kunnanhallitus Sahalahden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sahalahden kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 13