Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä 14.11.213 Tampere
Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 21-12 Tavoitteena arvioida kuhan kalastuksen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä Vanajanselällä, Pääjärvellä ja Vesijärvellä Tutkia alamitan noston ja solmuvälirajoituksen vaikutuksia kuhakantoihin ja kuhasaaliisiin Antaa suosituksia kuhan kalastuksen ohjauksesta
Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä Kalastusvalinta ei saa muuttaa kalakannan perimää Kalakannan kokorakenteen, kasvun ja sukupuolten runsaussuhteen pitäisi säilyä lähellä luontaista Kalastus ei saa vaikuttaa haitallisesti muihin kalalajeihin tai vesiluontoon Kalastus ei saa heikentää vesistön ekologista tilaa
Sopiiko yhden kutukerran periaate ekologisen kestävyyden mittariksi? Käytetään suureksi kasvavien ja myöhään sukukypsyvien lajien kalastuksen ohjauksessa Kieltämällä nuorten kalojen pyynti pyritään varmistamaan riittävä emokalamäärä Välttämään kalakannan valikoitumista nuorempana tai pienempänä sukukypsyväksi Rekrytointi-ikä siis vähintään vuosi sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen
Kuinka toimii kuhan kalastuksen ohjauksessa? Riittävän tarkkaa tietoa sukukypsyyden saavuttamisesta ei yleensä ole Tieto hankittava tai tyydyttävä keskimääräiseen sukukypsyysikään Kasvutiedot tarvitaan, vaihtelu vuosien ja vuosiluokkien välillä asettaa vaatimuksia näytteelle. Näiden tietojen perusteella asetetaan alamitta ja sopiva solmuvälirajoitus
Pituus cm Pituus (cm) Järvien välillä suuria eroja kasvunopeudessa Vuosiluokat 2-6 Alamitat ja solmuvälit Vanajanselkä 37 cm, - Vesijärvi 42 cm, 5 mm Pääjärvi 45 cm, 5 mm Naaraiden koko ensimmäisellä kudulla (vuosiluokat 2-6) Vanajanselkä n. 45 cm Vesijärvi n. 47 cm Pääjärvi n. 41 cm 7 Kuhan kasvu 6 5 4 Vesijärvi Enonselkä 3 Vanajanselkä 2 Pääjärvi 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Ikä (vuotta) 7 Pääjärvi 212-213 6 Vanajanselkä 211 5 Enonselkä 212 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Pääjärven kuhien kasvu hidastunut selvästi viime vuosina Ikä
Vapapyynnin kuhasaaliin pituusjakaumat Pääjärvellä 21-12 Alamitta 45 cm
Alle 15 cm kalat NCPUE/ kuha NCPUE Kuhalle tarjolla olevan ravinnon määrä vaihtelee paljon järvien ja vuosien välillä 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pääjärvi Vanajanselkä Enonselkä Kajaanselkä 21 211 212 Alle 15 cm kalojen määrä Nordic-verkossa yhtä kuhaa kohden
Lkm % Paino % Petokalojen osuus Nordic-verkon yksikkösaaliissa 6 5 4 3 2 1 3 24 18 12 6 Pääjärvi Vanajanselkä Enonselkä Kajaanselkä 21 211 212 21 211 212
Kertooko kalakannan rakenne kalastuksen kestävyydestä? Suomi- Ruotsi maaottelu Standardin mukaisesti koekalastettuja kuhajärviä kummastakin maasta Eri kokoisten kuhien yksikkösaaliit Nordicverkoissa Suomen järvissä enemmän pieniä ja vähemmän suuria kuhia kuin Ruotsin järvissä Selittävätkö erot verkkokalastuksessa? < 1 cm 1-19 cm 18 8 16 7 14 6 12 Suomi 5 1 4 8 6 Ruotsi 3 4 2 2 1 1 5 4 8 16 9 6 14 18 34 23 28 2 36 33 27 35 32 25 37 11 13 4 2 1 5 23 21 22 18 29 35 37 36 26 38 33 31 28 39 5 4 8 1 12 3 137 1811129 15166 17142122192 1 3 2 9 6 117 4 125 8 14161519181222211713 7 3 2-29 cm 3-39 cm 6 5 2 4 3 1 2 1 7 9 2 4 18 14 24 29 26 25 33 37 22 12 28 3 36 34 16 39 4 6 8 2 24 22 9 14 32 13 1 27 38 23 37 36 31 2 16 29 1 4 6 7 2 5 8 9 3 114152221612131821171911 6 5 147 1212 4 161315172113 218 199 18221,7,6 4-49 cm 5-59 cm,6,5,5,4,4,3,3,2,2,1,1 1 5 8 22 7 32 17 27 4 23 3 38 29 11 19 16 34 26 33 39 6 25 5 19 21 31 38 2 9 12 14 16 22 24 27 29 32 34 36 39 61611217 414 5 3152 8 91318192122 1 2 711 17 9 4191215 813116 721 21114 31822 62 5 1,3 6 cm,2,1 8 1 3 5 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 9 221 41317 7 81912141216 1 515 3 6111822
Ongelmia ja kritiikkiä Onko ensimmäisellä kudulla merkitystä? Kuinka varmistaa suurten monikiloisten emokuhien kohtuullinen määrä? Pyyntikoon nosto voi jopa vähentää sitä Alamitan nosto voi hidastaa kasvua varsinkin karuissa vesissä Onko joskus parempi pyytää pieniä ja säästää suuret? Kalastuksen rakennetta voi säädellä, mutta kalastustehon säätely on hankalaa
Taloudellinen kestävyys Periaatteessa helppoa mitata Ei saa hukata kalakannan potentiaalista tuottoa, mutta kuinka se mitataan? Kalaa, ruokaa, rahaa vai elämyksiä? Tässäkin avainasemassa eri kalastustapojen ja kalastajaryhmien intressien yhteensovittaminen Kilpakalastus syntyy helposti ja johtaa pahimmillaan ylikalastukseen ja kannan romahdukseen Vakaa kalakanta ja saalistaso helpottaisi, mutta (ihmis-)luonto potkii vastaan
Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kuhasaaliit kalastustiedustelujen perusteella Virkistyskalastajien verkkopyynti ja uistelulupien ostajat Ammattikalastus, viehekortti ja jokamiehenoikeudet puuttuvat näistä arvioista Vanajanselällä vakaa saalistaso 2-3 kg/ha Pääjärvellä on vapakalastajien saalis noussut, kokonaissaalis on kaksinkertaistunut Vesijärvellä voimakas nousu vuoteen 21, sitten saaliit laskuun 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Vanajanselkä Vapavälineet Kiinteät pyydykset 27 28 29 21 211 Pääjärvi 27 28 29 21 211 Vesijärvi 27 28 29 21 211
Sosiaalinen kestävyys Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus Kaikki kalastajat tyytyväisiä? Mutta kalastajaryhmät ovat jo lakiin perustuen eriarvoisia Omistajat, asukkaat, jokamiehet, ammattilaiset
Kannatus % Kannatus % Kannatus % Toimiiko mielipiteiden jakauma mittarina? 6 5 4 3 2 1 Sopiva kuhan alamitta? Vanajanselkä Pääosin vapakalastusta Pääosin kiinteitä pyydyksiä Vapakalastusta ja kiinteitä pyydyksiä Kaikilla järvillä enemmistö kalastajista kannattaa korotettua kuhan alamittaa 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 37 cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast. Pääjärvi 37 cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast. Vesijärvi Pääjärvellä ja Vesijärvellä nykyinen alamitta suosituin Vapakalastajat suosivat korkeampia alamittoja, paitsi Pääjärvellä 37 cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast.
Kannatus % Kannatus % Kannatus % Solmuvälimielipiteet jakautuvat selvemmin Vanajalla 45 mm saa verkkokalastajilta edelleen eniten kannatusta Vesijärvellä ja Pääjärvellä nykyinen 5 mm säätely suosituin Vapakalastajilla selvästi enemmän halukkuutta korottaa solmuväliä kuin verkkopyytäjillä 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 Sopiva harvan verkon pienin solmuväli? Vanajanselkä Pääosin vapakalastusta Pääosin kiinteitä pyydyksiä Vapakalastusta ja kiinteitä pyydyksiä 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast. Pääjärvi 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast. Vesijärvi 2 1 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast.
Kuhaa riittää Pohjois-Karjalassa Höytiäisellä on 45 cm kuhan alamitta ja 55 mm solmuvälirajoitus talviverkoille Pohjois-Karjala 3.7.213 klo 8:4 päivitetty 3.7.213 klo 8:4 Kärsiikö kalastus silppukuhista? Niin sanotut silppukuhat ovat vallanneet Pohjois-Karjalassa Esimerkiksi Höytiäisen ja Koitereen. Esimerkiksi yhdellä vetouistelureissulla on saatu 18 kuhaa, joista puolenkymmentä on ylämittaista. Kokeneen kalastajan mukaan sukukypsien kalojen koko on kutistunut. Kärsiikö kalastus silppuhista? Vieläkö suuria saaliita nousee? Kalastajilla on verkossaan paljon pieniä kuhia Höytiäisellä. Kuva: YLE / Heikki Haapalainen Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan Höytiäisen ja Pielisen kuhien kasvunopeutta sekä sitä, minkä ikäisinä ja kokoisina kalat tulevat sukukypsiksi. Kokenut kalastaja sanoo, ettei verkkokalastajille ole mitään haittaa silppukuhista. Sukukypsien kuhien koko on kuitenkin kutistunut vuosien aikana 1,5 kilosta,5 kiloon. Urheilukalastajat puolestaan ovat kyllästyneet tilanteeseen, jossa saalista riittää, mutta se on alamittaista. Kärsiikö kalastus silppukuhista? Vieläkö suuria saaliita nousee Pohjois-Karjalan järvistä? Pitäisikö kuhan alamittaa laskea?
Entäs Ruotsissa? Ammattikalastajat esittävät 5 cm alamittaa Fiskare vill höja minimimåttet på Hjälmargösen Publicerat: torsdag 1 augusti kl 16:, Nyheter P4 Örebro Jansson/Scanpix Sweden Foto: Leif R Hjälmarens Yrkesfiskarförbund kommer skicka in en begäran till havs- och vattenmyndigheten för att få minimimåttet på gösen höjd med ytterligare fem centimeter. Hjälmaren kuhan alamitta on 45 cm ja verkon solmuvälirajoitus 6 mm Ammattilaiset pyytävät kuhaa pääasiassa rysillä
Vesijärven esimerkki 28 alusta 42 cm alamitta ja 5 mm solmuvälirajoitus voimaan koko järvelle 29-1 kuhasaaliit erittäin hyvät Perustui vahvoihin vuosiluokkiin 25-6 Kalastus kiihtyi, myös ammattikalastusta uusille vesialueille Osa kotitarvekalastuksesta muuttui ammattikalastukseksi 211-12 kuhasaaliit romahtivat Vuosiluokat 27-8 heikkoja Kalastajat syyttävät toisiaan, eripuraa myös kalastusalueen toimintaan
Johtopäätöksiä Nopeakasvuisten kuhakantojen kalastus ei ole ekologisesti kestävää mikäli alamittaa ei nosteta vähintään 45-5 cm Tällöin myös kuhasaaliit useimmiten paranevat Hidaskasvuisilla kannoilla ja karuissa järvissä voi johtaa kasvun hidastumiseen ravintopulan vuoksi, niissäkin maltillinen korotus on yleensä eduksi Alamitan noston vaikutukset riippuvat myös kalastuksen rakenteesta ja tehosta Jos kalastuspaine on liian kova, niin pyynnin määrää on myös syytä rajoittaa (pyydysmäärät, saaliskiintiöt, rauhoitukset) Kuhakannat vaihtelevat joka tapauksessa, tulosten arviointiin tarvitaan usean vuoden seuranta
Mitä tietoa tarvitaan kuhan kalastuksen ohjaamiseksi? Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikä- ja koko Parhaiten sopivat syksyllä ja talvella kerätyt näytteet, täydet kasvukaudet ja sukukypsät kalat on helppo erottaa nuorista Mieluusti vähintään 1 suomunäytettä eri kokoisista kuhista, tiedot sukukypsyydestä kerätään samalla Kalastus ja saaliit ja kalastajien käsitykset kalastustiedustelulla Kuhakannan rakenne, petokalojen ja saaliskalojen runsaus ja laatu verkkokoekalastuksella
Päätöksenteko ja vaikutusten seuranta Nykyään kalastusalue saa korottaa alamittaa ja määrätä solmuvälirajoituksen viideksi vuodeksi, ylämittaa voi vain suositella Kalastuksen tehoa voidaan säädellä rauhoitusajoilla ja alueilla, pyydysmääriin ja saaliisiin puuttuminen vaikeampaa Viidessä vuodessa vaikutusten pitäisi jo näkyä Tosin kuhan vuosiluokkien vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti tuloksiin Kuhakantaa ja sen rakennetta sekä kalastusta ja saalista pitää seurata, muuten tuloksia vaikea ymmärtää ja tulkita
Kiitokset mielenkiinnosta