Liitteet 1.1. Osakassopimus, liite 1.2. Yhtiöjärjestys, liite 1.3. Hallintosääntö



Samankaltaiset tiedostot
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna Tekniikan Alojen Foorumi Markku Lahtinen. Tammikuu 2012

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Satakunnan vanhusneuvosto

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Löydämme tiet huomiseen

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Lausuntopyyntö STM 2015

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

ENNAKOINTI

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Tervetuloa Kareliaan!

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Oulun ammattikorkeakoulu elintarvikealan kehittäjänä Pohjois-Pohjanmaalla

Soja Ukkola 1

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

Click to edit Master title style

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Lapin korkeakoulukonserni

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

LUT-konserni pähkinänkuoressa

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

AMK-tutkintoon johtava koulutus

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus Yhtymäkokous

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa alkaen.

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Keski-Suomen kasvuohjelma

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Tieto- ja viestintäteknologia

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Transkriptio:

LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Oulun ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Oulu 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 Oy. Osakassopimuksen (liite 1.1.) mukaisesti yhtiön osakkaina ovat Ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii Oulun Ammattikorkeakoulu Oulu, Muhos, Ii, Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Kempele ja Tyrnävä. Lisäksi on päätetty suunnatusta osakeannista Raahelle ja Oulaisille (molemmat 100.000 osaketta). Osakemerkinnästä ovat päättäneet Oulun kaupunginhallitus 10.6.2013 372, Muhoksen kunnanvaltuusto 24.6.2013 74, Kempeleen kunnanhallitus 19.8.2013 239 (valtuusto päättää 30.9.), Limingan kunnanvaltuusto 26.8.2013 78, Hailuodon kunnanvaltuusto 25.6.2013 86, Iin kunnanvaltuusto 9.9.2013 98, Lumijoen kunnanvaltuusto 12.6.2013 73, Tyrnävän kunnanvaltuusto 28.8.2013 60 ja Raahen kaupunginvaltuusto 23.9.2013 107. Oulaisten päätös on vielä keskeneräinen. Liitteet 1.1. Osakassopimus, liite 1.2. Yhtiöjärjestys, liite 1.3. Hallintosääntö 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Suomi, ja tutkintokielet opetuskielenä suomi ja englanti 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Oulu Oulu ja Oulainen ks. kohta 2.4. Koulutusta järjestetään pysyväisluonteisesti Oulussa ja Oulaisissa. Lisäksi koulutusta järjestetään alueen tarpeiden mukaisesti erikseen sovittavalla tavalla. Raahe 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio 2020 3 Visio 2020 Osaamisella hyvinvointiin Oamk, parasta ammattikorkeakouluosaamista pohjoisen hyväksi. Oamkin toimintaa ohjaavat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus, tuloksellisuus ja yhteisöllisyys. Asiakaslähtöisyys on työ ja elinkeinoelämän, keskeisten sidosryhmien sekä opiskelijoiden tarpeiden vuorovaikutteista huomioimista. Asiantuntijuus vaatii työelämän muuttuvia tarpeita palvelevaa osaamista, joka syntyy yhdistämällä teoriaa ja käytäntöä. Tuloksellisuus edellyttää laatua, tehokkuutta ja toimintojen priorisointia yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyys merkitsee kaikkien korkeakouluyhteisön osapuolten rohkeaa ja aitoa moniammatillista yhteistoimintaa. Tehtävä Korkeakouluopetus perustuu työelämän kehittämisen ja kansainvälistymisen vaatimuksiin, tutkimukseen sekä taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Ammattikorkeakoulun soveltava tutkimus, kehitys ja

innovaatiotyö sekä yritystoiminnan kehittäminen palvelevat ja tukevat opetuksen lisäksi koko pohjoisen Suomen kehitystä ja uudistavat sen elinkeino ja työelämää. Oamkin toiminta tukee korkeakouluyhteisön ja erityisesti opiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä. Oulun ammattikorkeakoulu * palvelee alueen työ ja elinkeinoelämän sekä kulttuurin tarpeita sekä * vastaa Pohjois Suomen ammattikorkeakoulutuksen monimuotoisuudesta. Oulun innovaatioallianssissa tehtävä strateginen yhteistyö palvelee koko Pohjois Suomen elinkeino ja työelämää. Oamk toimii aktiivisesti verkostoyhteistyössä muiden koulutus ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Alueen elinvoimaisuuden takaamiseksi toiminta on sopeutettava muuttuneisiin olosuhteisiin. Tässä työssä ennakoinnin merkitys korostuu. Toiminta alueen laajuus edellyttää kattavaa koulutustarjontaa ja opetusmenetelmiä, jotka mahdollistavat koulutuksen saavutettavuuden pitkien välimatkojen toimintaympäristössä. Oamk vastaa osaltaan koulutuksen huoltovarmuudesta monilla koulutusaloilla. 2.2. Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Profiili ja painoalat Oamk profiloituu monialaisuutta, alueen vahvaa tieto ja viestintäteknologiaosaamista hyödyntävänä osaajana, alueen innovaatiotoiminnan aktiivisena kehittäjänä sekä Pohjois Suomen ammatillisten opettajien kouluttajana. Oamk toteuttaa toiminta alueen yhteisesti linjattuja kehitystavoitteita osana kansainvälisesti korkeatasoista alueellista innovaatiokeskittymää erityisesti seuraavilla painoaloilla: 1. Tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi 2. Energia, luonnonvarat ja ympäristö Tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi painoalalla kehitetään käyttäjälähtöisiä, innovatiivisia palveluja ja toimintamalleja. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä palveluprosessien kehittämisessä sovelletaan ja luodaan uusia palveluja erityisesti hyvinvointi, tieto ja viestintäteknologian sekä kulttuurialan osaamisen avulla. Erityisenä tavoitteena on luoda alueelle osaamista ja valmiuksia asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä ottaa käyttöön terveyden edistämisen uusia toimintamalleja. Energia, luonnonvarat ja ympäristö painoala keskittyy pohjoiseen rakentamiseen ja asumiseen, tieto ja viestintäteknologian mahdollistamiin älykkäisiin energiaratkaisuihin sekä vähähiiliseen kestävään luonnonvaratalouteen. Hyödyntämällä paikallisia luonnonvaroja yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa mahdollistetaan lähienergian käyttö ja lisätään energiaomavaraisuutta ja käyttövarmuutta. Kaivannaisteollisuuden ympäristövaikutusten ennakointi ja hallinta edellyttävät monialaisen osaamisen hyödyntämistä. Pohjoisten alueiden luon

nonvarojen ja kuljetusväylien hyödyntämisen odotetaan tuovan lähivuosina merkittäviä hankkeita Oamkin toiminta alueelle. Painoalojen lisäksi koko korkeakouluyhteisön yhteisiä teemoja ovat: - älykäs oppiminen - innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä - yrittäjyys ja uusi liiketoiminta. Älykäs oppiminen kehittää menetelmiä opetuksen, oppijan ja työelämän kohtauttamiseen uudella tavalla. Älykkäässä oppimisessa kehitetään uusia pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja sekä oppimisympäristöjä tieto ja viestintäteknologian avulla. Nämä mahdollistavat tarkoituksenmukaiset tavat toteuttaa koko laajalle toiminta alueelle ulottuvaa vastuuta koulutuksesta, sen joustavia muotoja sekä koulutusvientiä. Innovatiiviset tuotteet ja palvelut teema kehittää yritysten kanssa yhteistyössä kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja hyödyntäen Oamkin monialaista osaamista, laadukkaita kehitysympäristöjä ja innovaatiopalveluja. Eri alojen ideoiden ja tutkimustulosten kaupallistamista edistetään osallistumalla aktiivisesti tuotekehitykseen sekä luomalla kehitystyötä tukevia verkostoja. Esimerkkeinä teeman kohteista ovat painettavan elektroniikan mahdollistamat uudet innovaatiot, peliala, 3D visualisointi sekä FolkJam tanssikonsepti. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta teema kehittää uutta yritystoimintaa ja tukee yritystoiminnan uudistumista. Kasvuyritysten kehittymistä edistävät toimet ovat osaratkaisu Oulun seudun rakennemuutokseen. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2014 2020 Osaamisella hyvinvointiin on liitteessä 1.4. Muutokset visiossa ja strategiassa Strategia asiakirja on uudistettu kokonaan vastaamaan muuttuneita toimintaympäristön haasteita ja muuttunutta ylläpitomuotoa. Strategiaa on tiivistetty ja täsmennetty vuorovaikutteisessa prosessissa yhdessä hallitusten ja muun korkeakouluyhteisön kanssa. Visio on päivitetty vastaamaan niitä näkymiä, joita Oamkin toimintaympäristössä on havaittavissa. Tehtäviä on tiivistetty ja osa aiemmista tehtävistä on siirretty osaksi jokapäiväistä toimintaa (kansainvälisyys, kestävä kehitys ja yrittäjyys). Painoaloja on tietoisesti karsittu. Näin menetellen arvioidaan vaikuttavuuden paranevan edelleen resurssiniukkuudesta huolimatta. Valinnat on tietoisesti linjattu yhteensopiviksi Oulun kaupungin, koko seutukunnan sekä innovaatioallianssin kanssa. Aiemmasta poiketen ICT ja internet sekä Luovat alat jäivät pois. Tieto ja viestintäteknologiaa käytetään valittujen uusien painoalojen, teemoiksi valittujen yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan, uusien tuotteiden ja palvelujen sekä älykkään oppimisen keskeisenä keinovalikoimana. Kulttuurin uudet sisällöt ja palvelut nähdään nyt osana uusien tuotteiden ja palvelujen kokonaisuutta.

Painoaloista Tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi kytkeytyy saumattomasti Oulun innovaatioallianssin Centre for Health&Technology (CHT) keskittymän kanssa, joka on Oulun Innovaatioallianssin (OIA) muodostama Innovaatiokeskittymä. Keskittymän tarkoituksena on edistää yksilön terveyttä ja hyvinvointia, niiden palveluiden kehittämistä sekä terveydenhuollon prosessien tehostamista. Oamk toimii vahvasti Professorintien kampuksen ympärille rakentuvan tiiviin terveydenhuollon kehittämis ja pilotointiympäristön edellyttämässä yhteistyössä yliopistosairaalan, kaupunginsairaalan, sekä alueelle keskittyneiden alan palveluyritysten kanssa. Energia, luonnonvarat ja ympäristö painoalan keskeinen kumppani on OIA:n keskittymä Centre for Environment and Energy (CEE), jonka toiminnan painopisteet ovat ilma, vesi, energia ja resurssitehokkuus sekä edellisiä poikkileikkaavana teemana mittaustekniikka. Oulun yliopistokampuksella sijaitsevaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistä Ympäristötietotaloa täydentää Kotkantien kampukselle luonnonvaraja tekniikan osaajien toimesta rakentuva käytännön sovelluksiin paneutuva Ympäristötaitotalo keskittymä. 2.3. Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Oamkilla on strategisia kumppanuuksia alueellisella ja valtakunnallisella tasolla sekä kansainvälisessä toiminnassa. Alueellisesti merkittäviä kumppaneita ovat mm. Oulun kaupungin elinkeinopolitiikasta vastaava liikelaitos Business Oulu muut Oulun innovaatioallianssin osapuolet (erityisesti Oulun yliopisto ja VTT), Pohjois Pohjanmaan liitto, Pohjois Pohjanmaan ELY ja AVI keskukset, Tekes, Kauppakamari, Pohjois Pohjanmaan yrittäjät ry, Oulun yrittäjät ry, Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammattiopisto ja Pohjois Suomen muut korkeakoulut. Lisäksi eri koulutusaloilla on kumppaneina yrityksiä, jotka osallistuvat koulutuksen kehittämiseen sidosryhmätoiminnan kautta. Valtakunnallisesti tärkeitä koko ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneita ovat opetus ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry sekä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. Lisäksi ammattikorkeakoulun henkilöstö on verkottunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti oman alan toimijoiden kanssa. Oamk syventää kansainvälisiä strategisia kumppanuuksia vahvistaakseen sekä omaansa että kumppanin kanssa yhdessä toteutettavaa opetustarjontaa, rakentaakseen kaksoistutkintoja, lisätäkseen opiskelija ja henkilöstöliikkuvuutta sekä tiivistääkseen tutkimus ja innovaatioyhteistyötä. Strategisen kumppanuuden yleissopimukset edellä mainittuine toimintoineen on tähän mennessä solmittu hollantilaisen Fontys Hogescholen sekä saksalaisten Hochschule Neu Ulmin ja HNE Eberswalden kanssa. Tyypillisesti strategiset kumppanit ovat mukana erilaisissa ammattikorkeakoulun hallinto tai yhteistyöryhmissä (ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus, koulutusohjelmatiimit, muut sidosryhmätapaamiset) tai ovat keskeisellä tavalla joko rahoittamassa hanketoimintaa tai yhteistyötahoina hankkeissa. Lisäksi erityisesti sairaanhoitopiiri ja monet elinkeinoelämän toimijat ovat mukana järjestämässä opiskelijoiden harjoittelua tai muita työelämälähtöisiä projektiopintoja.

2.4. Keskeiset muutokset Tarkastelukaudella Oamkin tekniikan koulutusvolyymi supistuu jonkin verran. Sosiaali ja terveysalan koulutusvolyymi kasvaa vastaavasti. Myös kulttuuriala kasvaa hieman. Oamkin koulutuksen kokonaisvolyymi säilyy entisellään. Oulussa kampusrakenteen tavoitteeksi asetetaan ns. kahden kampuksen malli (Kotkantie, Professorintie), nykyisen kolmen pääkampuksen ja muutaman erillisen toimipisteen sijasta. Toimipisterakenteen laajentamista ei ole suunnitelmissa. Osaamistarpeiden tarkoituksenmukainen toteutuminen laajentuvalla pohjoisella vaikutusalueella turvataan mm. verkko ja koulutusteknologian keinoin. Pohjois Suomen ammattikorkeakoulut ovat keskustelleet esimerkiksi sosiaali ja terveysalan erityisalojen (röntgenhoitaja, bioanalyytikko, ensihoitaja) koulutuksen toteuttamisesta alueellisissa ryhmissä. Tavoitteena on osaajatarpeisiin vastaaminen koko laajalla Pohjois Suomen alueella. Oamk ja Centria ammattikorkeakoulu ovat käyneet toimilupavalmistelun yhteydessä keskustelua sosiaali ja terveysalan koulutuksen järjestämisestä Oulun eteläisellä alueella. Keskustelun perusteella on nähty tarkoituksenmukaiseksi selvittää mahdollisuutta siirtää Oamkin Oulaisten toimipisteessä toteuttama sairaanhoitaja ja terveydenhoitajakoulutus Centrian vastuulle. Molemmat ammattikorkeakoulut näkevät, että mahdollisessa siirrossa on varmistettava riittävä terveydenhoitohenkilöstön koulutusvolyymi Oulun eteläisellä alueella. Selvitys toteutetaan ja siihen liittyvät päätökset valmistellaan 31.5.2014 mennessä. Oamkin Raahen toimipiste toteuttaa tk ja täydennyskoulutustoimintaan painottuvaa toimintamallia, jossa ei ole nuorisoasteen koulutusta (sisäänotto loppui vuonna 2011) ja joka painottuu erityisesti alueen vahvan metallialan klusterin kehittämis ja osaamistarpeiden toteuttamiseen. 2.5. Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Maantieteellinen vaikutusalue muuttuu, kun pohjoisuuden korostuminen antaa sille leimansa. Oamk vahvistaa toimintaansa ja aluevaikuttavuuttaan koko pohjoiskalotin alueella; tämä näkyy tk hankkeiden kumppanuuksissa sekä mahdollisesti laajemman alueellisen koulutusvastuun toteuttamisessa. Toiminta ei edellytä toimipisteiden lisäämistä. Yhtiöitymisen myötä omistajaohjaus ja yhteistyö Business Oulun kanssa vahventuu, samoin Oulun Innovaatioallianssin puitteissa tapahtuva yhteistyö tuo yhä konkreettisempia hyötyjä alueelle. Oamkissa tavoitteena oleva kahden kampuksen malli tuo selkeitä hyötyjä: tilankäytön tehostumisen tuomat säästöt, opiskelijoiden aidosti monialaiset valintavaihtoehdot, laadukkaammat opiskelijapalvelut, taloudellisemmin hoidetut hallinto ja tukitoiminnot, koulutusalojen väliset synergiahyödyt. Näillä on merkittävä vaikutus sekä koulutuksen sisältöihin ja laatuun että tk toiminnan hyödyllisyyteen alueen elinkeinoelämän, ja erityisesti uuden liiketoiminnan, näkökulmasta. Oulun Eteläisen alueen painotus Oamkin toiminnassa pienenee, erityisesti, jos Oulaisten yksikön hoitoalan koulutustoiminta ehdotetun selvityksen jälkeen siirtyisi Centrialle (ks. kohta 2.4). Muutos vapauttaisi Oamkin sosiaali ja terveysalan resursseja, jotka jatkossa voitaisiin suunnata entistä vahvemmin Oulun seudun ja laajemmin koko pohjoisen alueen tarpeisiin. Tutkimus ja kehitystoiminnassa myös Oulun Eteläinen säilyy aluevaikuttavuuden kohteena. Tekeillä oleva toimilupapäätös voi vaikuttaa Oamkin aluevaikuttavuuden kohdentumiseen Oulun Eteläisen

alueella. Raahessa kampuksen tilaratkaisu on mukautettu ja jatkossa entistä selkeämmin mukautetaan käytössä olevaan toimintamalliin, jossa tilantarve on aiempaa selkeästi vähäisempi. 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Pohjois Suomi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen aluetta, jonka strateginen merkitys on kasvussa. Luonnonvarat ja arktisten alueiden hyödyntäminen mahdollistavat vahvan kasvun. Ainutlaatuiset luonnonvarat yhdistyvät maailmanluokan tieto ja viestintäteknologian tutkimukseen ja soveltavaan osaamiseen. Merkittävä osa maamme terästeollisuudesta on sijoittunut tänne. Oulun seutu on yksi Suomen viidestä suuresta kasvukeskuksesta ja se vastaa osaltaan koko Pohjois Suomen menestyksestä. Seutu poikkeaa muista alueista väestön nuoren ikärakenteen osalta. Seudun nuorisotyöttömyys on korkea. Rakennemuutoksen seurauksena myös korkeasti koulutettujen työttömien määrä on suuri. Oulun elinkeinorakenne on voimakkaassa muutostilassa. Alueelle on saatava uusia merkittäviä työllistäjiä. Oulun seudulla syntyy runsaasti uusia yrityksiä. Niiden kasvua ja kansainvälistymistä on tuettava koulutuksella. Oulu on valittu vuosina 2012 ja 2013 maailman seitsemän älykkäimmän kaupunkiyhteisön joukkoon. Alueella on erinomaiset edellytykset vastata nähtävissä oleviin elinkeino ja työelämän uudistumisen vaatimuksiin. Oulu on myös valittu yhdeksi viidestä veturikaupungista Tekesin Innovatiiviset kaupunkiyhteisöt (INKA) ohjelmaan vastuualueenaan Tulevaisuuden terveys. EU:n rakennerahastojen pyrkimys vähähiiliseen energiatalouteen sekä pohjoisten alueiden luonnonvarojen ja liikenneväylien hyödyntäminen luovat myös koulutukselle uusia tarpeita. Oulun Innovaatioallianssin osaamiskärkiä ovat painettava elektroniikka, Internet osaaminen, vähähiilinen talous, lääketieteen teknologia sekä globaali talousosaaminen. Mahdollisena uhkana on, että Oulun innovaatioallianssi ei saavuta sille asetettuja tavoitteita, yritys ja elinkeinoelämäkytkentä jää tässä yhteydessä liian ohueksi ja innovaatiotoiminnan fokus hämärtyy. Oamkilla on Innovaatioallianssissa keskeinen tehtävä yritysten kytkemisessä toimintaan. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Oamkin työelämäkumppanit osallistuvat esimerkiksi koulutusohjelmakohtaisissa tiimeissä opintojen suunnitteluun, tarjoavat opiskelijoille harjoittelu ja projektityömahdollisuuksia ja toteuttavat erilaisia tutkimus ja kehityshankkeita yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa. Keskeisiä työelämäkumppaneita ovat mm. Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Nokia Solutions and Networks (NSN), Rautaruukki Oyj sekä muut merkittävät teollisuuden ja kaupanalan toimijat Pohjois Pohjanmaalla. Oamk toimii myös tiiviissä yhteistyössä aloittavien ja pienten yritysten kanssa osana Oulun seudulla toteutettua Business Kitchen toimintaa sekä lukuisten opinnäytetöiden ja muiden kehityshankkeiden kautta. Alueellisesti merkittäviä yhteistyötahoja ovat Oulaskankaan sairaala ja Raahen seudun metallialan yrityskeskittymä. Strategiansa mukaisesti Oamk kouluttaa osaajia valituilla erityisaloilla koko Pohjois Suomen tarpeisiin. Nämä liittyvät usein sosiaali ja terve

ysalan osaajavajeisiin tai viime vuosina enenevässä määrin myös luonnonvarojen hyödyntämiseen. Viimeksi mainitun osalta Oamk kouluttaa erityisesti sähkö ja automaatiotekniikan, konetekniikan ja rakentamisen osaajia kaivannaisteollisuuden tarpeisiin. Ammatillisten opettajien koulutus vastaavalle alueelle on myös Oamkin vastuulla. Perinteisten työelämäyhteistyömuotojen lisäksi ammattikorkeakoulu on viime aikoina kehittänyt opintojen toteuttamiseen konseptia, jossa lähtökohtana on yritysten, opiskelijoiden ja opettajien tiivis yhteistyö. Oppiminen tapahtuu tällöin suurelta osin tekemällä (learning by doing). Konseptissa ollaan hyvin lähellä liiketoimintarajapintaa. Substanssiosaaminen tulee kahdesta eri suunnasta (yritykset opettajat) painottuen kuitenkin liiketoimintanäkökulmaan. Toimintaan on osallistunut eri alojen asiantuntijoita tilanteen mukaan. Yhtenä konseptin käytännön toteutuksena on Oulu Game Lab, jossa lähtökohtana on useimmiten elinkeinoelämästä tulleiden ideoiden jalostaminen uudeksi liiketoiminnaksi työelämän asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. 3.3. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Oamkin henkilöstösuunnittelun keskeisenä tavoitteena on hallita henkilöstövoimavaroja strategian linjaamalla tavalla. Henkilöstövoimavarojen systemaattisen suunnittelun, hallinnan ja kehittämisen merkitys korostuu erityisesti toimintaympäristön muutoksien yhteydessä, joilla on vaikutusta koulutus ja palvelutarjontaan ja sitä kautta myös organisaatiorakenteeseen. Koulutusorganisaatioon kohdistuvien rahoitusleikkauksien edellyttämien henkilöstöön kohdistuvien toimenpiteiden toimeenpano ei ole mahdollista ilman koko toiminnan kattavaa henkilöstösuunnittelua ja henkilöstön osaamisen ennakoivaa ja suunnitelmallista kehittämistä. Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon nykyiset henkilöstövoimavarat: määrä, osaaminen, tutkintorakenne ja ennakoitu poistuma henkilöstön vähentämis ja lisäämistarpeet henkilöstön uudelleen sijoittamisen tarpeet ja tehtävien sijoitus ja muutossuunnitelmat, jotka ovat kytketty osaksi ammattikorkeakoulun täyttölupa ja rekrytointimenettelyjä sekä tarvittaessa yhteistoimintamenettelyjä. henkilöstökustannuslaskelmat henkilöstökustannusten ennakoinnin ja säätelyn tueksi. Tulevien vuosien henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon rahoitusleikkaukset, talouden asettamat reunaehdot, aloituspaikat sekä toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen. Henkilöstön vähentämis ja lisäämistarpeet ovat sidoksissa kiinteästi talouden hallintaan ja kustannussäästöihin. Työvoiman käytön vähentäminen edellyttää yhteistoimintamenettelyjä ja osakeyhtiön johdon linjauksia resurssien kohdentamisesta. Vuosien 2014 2018 henkilöstömäärän arvioinnissa otetaan huomioon aiempi tutkintoon johtavien aloituspaikkojen kehitys eri aloilla, jonka perusteella voidaan todeta tekniikan alan volyymin laskeva trendi, sosiaali ja terveysalan volyymin nouseva trendi ja muiden alojen stabiili tilanne. Luonnonvara alan voimakkaista aloituspaikkojen leikkauksista huolimatta kokonaisvolyymissä ei välttämättä tapahdu kovin isoa muutosta.

Henkilöstön yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa Perinteisesti Oamkin opetuksen sekä tutkimus ja kehitystoiminnan henkilöstö on toiminut erikoisasiantuntemuksensa perusteella myös Oulun yliopiston vastaavissa tehtävissä. Autoalalla on jaettuna resurssina Oamkin yliopettajan ja autoalan professuurin haltija. Toiminta kanavoituu pääosin Oulun Innovaatioallianssin kautta. Uudet oppimiskäytänteet ja lisääntyvä verkko opetus (elearning) mahdollistavat asiantuntijoiden ristikkäisen käytön koko korkeakouluverkostossa. Näin voidaan toimia tehokkaasti vaikka jonkin alan erikoisosaamista ei paikallisesti olisikaan saatavilla. Tämä mahdollistaa myös joustavan henkilöstösuunnittelun esimerkiksi eläkkeelle siirtyvän osaajan korvaamisessa. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamistarpeiden tunnistaminen ja sen ennakoiva kehittäminen on koulutusorganisaation tuloksellisen toiminnan perusedellytys. Kehitettäessä organisaatiota, sen rakenteita, järjestelmiä ja toimintamalleja, on pidettävä huoli systemaattisesta osaamisen kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Oamkissa jatkossa sovellettava osaamisen kehittämisen toimintamalli sisältää: 1) henkilöstön osaamisalueiden ja osaamisen määrittelyn, 2) linjaukset kehitettävistä osaamisista ja tavoiteosaamisista, 3) osaamisen jatkuvan arvioinnin kehityskeskusteluissa 4) yksilö ja tiimitasoiset kehittämissuunnitelmat sekä suunnitelma täydentävän osaamisen hankkimisesta 5) osaamisen kehittämistoiminnan arvioinnin. Oamkin tasa arvosuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä nykyisen ylläpitäjäorganisaation (Osekk) kanssa, on käytössä myös osakeyhtiömuotoiseen toimintaan siirryttäessä. Jatkossa Oamkin tasaarvosuunnitelma tulee sisältymään henkilöstösuunnitelmaan, joka tullaan laatimaan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Työhyvinvoinnin edistäminen on Oamkin uudistetun strategian keskeisiä linjauksia. Avaintekijöiksi on nostettu hyvinvoiva työyhteisö. Merkittävänä osatekijänä tämän saavuttamiseksi on mainittu tehokas johtaminen ja hyvä esimiestyö. Myös alaistaitojen merkitys on suuri. Toimivat prosessit ja selkeät ohjeistukset parantavat työhyvinvointia. Henkilöstöön kohdistuva huolenpito liikunnan ja kulttuurin järjestämiseksi sekä toimiva ja joustava työterveyshuolto ovat tärkeitä työhyvinvoinnin elementtejä. Työhyvinvointia seurataan Oamkissa säännöllisin mittauksin ja tilastoinnin avulla. 3.4. Koulutus 3.4.1 Koulutustarve 7 Koulutustarpeen määrittelyssä lähtökohtana ovat alueen elinkeinorakenteen ja ennakoidun väestökehityksen lisäksi työvoimatarpeen ennakoinnit (erityisesti TEM:n seutukuntien kehitysarviot, ETLA:n ja VATT:n ennusteet) sekä opetus ja kulttuuriministeriön, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle 2013 2016. Oulun seudulla käynnissä oleva voimakas rakennemuutos heijastuu myös ammattikorkeakoulun tulevaan

toimintaan. Tilastokeskuksen (tilastotietokanta: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index_fi.html) aineiston perusteella Pohjois Pohjanmaan maakunnassa 19 21 vuotiaiden ikäluokan koko pienenee vuoteen 2020 mennessä noin 10 % vuoden 2012 tasosta ja alkaa tämän jälkeen taas kasvaa. Oulun seutukunnassa alenema on koko Pohjois Pohjanmaata pienempi. Vuonna 2025 Oulun seutukunnassa 19 21 vuotiaiden arvioitu määrä on likimain sama kuin vuonna 2012. Oamkin koulutuksen laajuus toiminnan alkaessa perustuu opetus ja kulttuuriministeriön kanssa tehtyyn sopimukseen. Koulutuksen kokonaisvolyymi supistuu jo toteutetuilla aloituspaikkaleikkauksilla noin 6 % vuoden 2013 tasosta. Tämä nähdään väestökehitys huomioiden riittävänä leikkauksena. Erityisesti ICT alan voimakas rakennemuutos Oulun seutukunnalla aiheuttaa lähivuosina tarvetta sekä työttömyysuhan alaisina tai työtä vailla olevien uudelleenkoulutukselle, mikä osaltaan kompensoi nuorten ikäluokan aleneman vaikutusta koulutuskysyntään. Työvoimatarpeen ennakointien perusteella näyttää ilmeiseltä, että sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden kysyntä kasvaa. Tämä koskee useimpia sosiaali ja terveysalan koulutuksia. Oamkilla on erityisvastuunaan koko Pohjois Suomen osalta mm. ensihoitajien, röntgenhoitajien ja bioanalyytikkojen koulutus, mikä lisää painetta koulutusvolyymin kasvattamiseen. Toisaalta teollisuuden työpaikkoihin ennustetaan useilla aloilla laskua tai vain vähäistä kasvua. Tämän kehityksen seurauksena Oamk esittää lievää pienennystä tekniikan alan koulutusvolyymiin vuoteen 2018 mennessä ja vastaavaa määrällistä kasvua sosiaali ja terveysalan koulutuksiin. Kulttuuri sekä luonnonvara ja ympäristöalojen osalta on juuri tehty opetus ja kulttuuriministeriön kanssa sovitulla tavalla merkittäviä muutoksia koulutuksen laajuuteen eikä tässä vaiheessa nähdä tarkoituksenmukaiseksi poiketa näistä linjauksista. Liiketalouden ja luonnontieteiden alojen osalta koulutuksen kokonaislaajuus säilyy vuoden 2013 tasossa. Vaikka työllisyystilanne näyttää tällä hetkellä heikolta, niin useimmissa ennusteissa (mm. TEM ja ETLA) Pohjois Pohjanmaalla arvioidaan kaupanalalle ja liike elämää palvelevalle toiminnalle merkittävää työvoimatarpeen kasvua. Ammatillisen opettajankoulutuksen tarve pysyy Pohjois Suomen alueella ennallaan. Ensisijaisella toiminta alueella on yli 3000 ammatillista opettajaa ja yli 1000 ammattikorkeakouluopettajaa. Lisäksi koulutukseen haetaan myös muualta Suomesta ja Euroopasta. Koulutukseen on vuosittain hakijoita keskimäärin kolme opiskelijaa aloituspaikkaa kohden. Opinto ohjaajakoulutukseen hakijoita oli vuonna 2013 aloituspaikkaa kohden 9, mikä kertoo opinto ohjaajakoulutuksen suuresta tarpeesta Pohjois Suomen alueella. Myös erityisopettajakoulutuksen tarve on alueella selvästi osoitettu ja siihen on vastaavalla tavoin odotettavissa runsaasti hakijoita. 3.4.2 Koulutusvastuu Strategiansa mukaisesti Oamk palvelee alueen työ ja elinkeinoelämän sekä kulttuurin tarpeita ja vastaa Pohjois Suomen ammattikorkeakoulutuksen monimuotoisuudesta. Alueen elinkeinorakenteen ja ammattikorkeakoulun toimialueen laajuuden seurauksena koulutustarjonta on monialaista, mikä nähdään myös ammattikorkeakoulun yhtenä vahvuutena.

Haettavat tutkinnot ja tutkintonimikkeet ja koulutusvastuut on esitetty liitteessä 1.5. (Taulukot 123 AMK toiminnan taulukot). Oamk ei esitä muutoksia koulutustarjontaansa lukuun ottamatta mahdollista rakennusarkkitehtikoulutusta. Vuosien 2011 ja 2012 päätösten perusteella, luonnonvara alalta on lopetettu maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden koulutusten sisäänotto ja vastaavasti tekniikan alalla laboratorioalan ja hyvinvointiteknologian sisäänotto. Samalla tekniikan alalla on käynnistetty aloituspaikkoja uudelleen kohdentamalla energiatekniikan ja sähkötekniikan koulutukset. Haettava koulutusrakenne mahdollistaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden koko Pohjois Suomen alueelle. Liiketalouden koulutustarjonnan taustalla on aiemmin mainittu kaupan ja liike elämän palvelujen ennakoitu työvoimatarve sekä kirjasto ja tietopalvelualan osalta Pohjois Suomen aluetta koskeva erityisvastuu. Tekniikan alalla koulutusvastuu vastaa elinkeinorakennetta. Erityisesti on kiinnitetty huomiota pohjoisen alueen suurinvestointien ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvien hankkeiden aiheuttamaan osaamisen kysynnän muutoksiin. Ammattikorkeakoulu vahvistaa tämän vuoksi energia ja ympäristötekniikan sekä sähkö ja automaatiotekniikan koulutusta. Samalla tieto ja viestintätekniikan ja konealan koulutus hieman supistuvat. Rakennusarkkitehtikoulutuksen toteutuessa Oamkilla on siitä Pohjois Suomea koskeva erityisvastuu. Sosiaali terveysalan laaja tarjonta on seurausta ennen kaikkea koko Pohjois Suomea koskevasta erityisvastuusta. Koulutuksen kokonaisvolyymi on kuitenkin niin suuri, että vastuut on toteutettavissa laadukkaasti myös tiukkenevassa taloustilanteessa. Toiminnallisesti vastuiden sijoittuminen pääasiallisesti Ouluun on tarkoituksenmukaista, koska alueella on vahva terveys ja hyvinvointikeskittymä ja runsaasti elinkeinoelämän toimijoita. Koulutusta tukee myös Oulun seudun valtakunnallinen vetovastuu tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi ohjelmassa (INKA). Kulttuuriala tukee Oulun seutukunnalla voimakkaassa kasvussa olevaa luovien alojen yritystoimintaa. Business Oulun (http://www.businessoulu.com/fi/yrityksille/toimialat/luovatalat.html) mukaan alueella toimii tällä hetkellä lähes tuhat luovien alojen yritystä, joissa työskentelee noin 2000 henkilöä. Vuosittain seutukunnalle syntyy tälle sektorille noin sata uutta yritystä. Luonnonvara alalla tarjotaan jatkossa maaseutuelinkeinojen edistämiseen liittyvää koulutusta. Ammattikorkeakoulun toimialueella nähdään merkittäviä mahdollisuuksia mm. bioenergian tuottamiseen ja hyödyntämiseen sekä ympäristön ja kestävän kehityksen aihepiireihin liittyen. Englanninkielistä tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään liiketalouden ja tekniikan aloilla. Tekniikassa koulutus liittyy tieto ja viestintätekniikan vastuuseen hakukohteena Degree Programme in Information Technology. Liiketaloudessa on kaksi ohjelmaa Degree Programme in International Business (liiketalouden koulutusvastuu) ja Degree Programme in Business Information Technology (tietojenkäsittelyn koulutusvastuu). Jälkimmäisen nimeksi ehdotetaan vuodesta 2015 alkaen Degree Programme in Business Information Management. Samalla koulutuksen sisältöä muokataan liiketoiminnan

tietojärjestelmien suuntaan. Oamkin vieraskieliset koulutusohjelmat tukevat sekä kansallisten linjausten mukaisia että korkeakoulun oman strategian kansainvälistymispyrkimyksiä (ulkomaalaiset tutkinto opiskelijat), vahvistavat kurssitarjontaa ja mahdollistavat kaksoistutkinnot. Sekä ulkomaalaiset vaihtoopiskelijat että suomalaiset opiskelijat (kotikansainvälistyminen) voivat suorittaa englanninkielisiä kursseja myös yli yksikkörajojen. Ohjelmat on perustettu myös tukemaan alueen PK yritysten kansainvälistymistä ja vastaamaan tarpeeseen kansainvälisessä ympäristössä toimimaan kykenevästä työvoimasta. Tutkintoon johtavaa koulutusta esitetään pysyvänä toimintana Ouluun ja Oulaisiin. Oulaisten toiminnasta on käyty edellä esitetyllä tavalla Centria ammattikorkeakoulun kanssa keskustelua, jonka perusteella Oulun eteläisellä alueella tapahtuvan sairaanhoitaja ja terveydenhoitajakoulutuksen järjestämisvastuun siirtämistä Centrialle selvitetään. Mahdollisessa siirrossa Oamkin kokonaisaloituspaikkamäärä ei vähene, vaan sosiaali ja terveysalan koulutusta vahvistetaan Oulussa. Jatkossa tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan tilapäisesti toteuttaa myös alueellisissa ryhmissä, mikäli työvoiman kysyntä sitä edellyttää. Tällaisen kysyntäpaineen voi aiheuttaa esimerkiksi Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimalaitos toteutuessaan. Näissäkin tapauksissa hyödynnetään verkon yli tapahtuvaa opetusta ja tarvittaessa myös Oulun infrastruktuureja. 3.4.3 Muu koulutustehtävä Oamk järjestää ylempää ammattikorkeakoulututkintokoulutusta kaikilla koulutusvastuualoillaan vuodesta 2018 alkaen. Opetuskieli on suomi. Olennaiset muutokset nykytilaan koskevat koulutustarjontaa, koulutuksen sisältöjä sekä opetusmenetelmiä. Suunnitelma muutoksista vuoteen 2018 mennessä Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutustarjonta vuodesta 2014 alkaen on pääosin laaja alaista jopa useamman koulutusalan yhteistä koulutusta. Yhteisen monialaisen koulutustarjonnan kokeilu on jo aloitettu sosiaali ja terveysalalla. Kaikkien koulutusalojen yhteistä opetusta on pilotoitu jo vuonna 2013. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2014. Koulutuksen sisältöjä uudistetaan, jotta koulutus vastaa nykyistä paremmin työ ja elinkeinoelämän kehittämisen tarpeita. Tavoitteena on, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto profiloituu selvästi työkäytäntöjen ja palveluiden kehittämiseen. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen opiskelijat osallistuvat ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehitystyöhön osana koulutustaan. Pedagogiaa tutkiva, yhteistoiminnallinen sekä käyttäjälähtöinen selkiinnytetään rakentamalla uudet opetussuunnitelmat sen mukaisesti. Opetusmenetelmät ja järjestelyt organisoidaan vastaamaan nykyistä paremmin työn ohella opiskelevien tarpeita. Opiskelijoille tarjotaan vaihtoehtoisia opiskelumenetelmiä: lähi, verkko ja teknologiapohjaista opetusta sekä niiden yhdistämisiä. Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus pyritään toteuttamaan maksimaalisesti verkossa syksystä 2014 alkaen.

Ammatillista opettajankoulutusta on toteutettu monialaisena vuodesta 1996 alkaen. Koulutus toteutetaan erityisesti pohjoisten alueiden erityispiirteisiin sovitettuna osaamisperusteisena ja työelämäläheisenä toimintana, jossa erityinen paino on koulutusteknologisilla toteutustavoilla ja osaamissisällöillä. Pohjois Suomelle elintärkeää yrittäjyyttä tuetaan yrittäjyyskasvatuksen jatkuvalla kehittämisellä. Aloituspaikkoja ammatilliseen opettajankoulutukseen on 255. Vuodesta 2013 alkaen aloituspaikkakiintiöstä käytetään 20 aloituspaikkaa OKM:n luvalla vuorovuosin opinto ohjaajakoulutukseen ja erityisopettajakoulutukseen. Oamk esittää, että ammatillisen opettajankoulutukseen lisätään 20 aloituspaikkaa vuodesta 2014 alkaen. Lisäaloituspaikat varataan vuorovuosittain toteutettavaa opinto ohjaajankoulutusta ja erityisopettajankoulutusta varten. Edellä mainittujen koulutusten lisäksi ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttaa erityisosaamiseensa pohjautuvaa merkittävää opetushenkilökunnan täydennyskoulutusta sekä näyttötutkintomestarikoulutusta hankerahoituksella ja maksullisena palvelutoimintana. 3.4.4. Muu koulutus Oamk tulee tekemään ydinosaamiseensa pohjautuvaa koulutusvientiliiketoimintaa kumppaniverkostoissa valituilla markkina, tuote ja palvelualueilla. Vientitoiminnassa hyödynnetään vahvasti teknologiaa, uusia monimuotoisia pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja sekä oppimisympäristöjä. Oamk tarjoaa avoimina ammattikorkeakouluopintoina tutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja joko integroituna tutkintokoulutukseen tai erillisissä ryhmissä. Opetustarjontaa on koottu opintopoluiksi, jotka kohdennetaan palvelemaan nykyistä paremmin eri kohderyhmien tarpeita. Kehittämistoimenpiteillä vahvistetaan avoimen amkin opintoja suorittavien opiskelumahdollisuuksien parantumista, monipuolistumista ja joustavuutta. Opintopolut toimivat enenevissä määrin väylänä tutkintoon johtavaan koulutukseen, mutta tämän lisäksi vastaavat myös täydennyskoulutuksen tarpeisiin sekä toimivat osaamisen päivittämisen väylänä työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Tavoitteena on tukea työelämän uusiutumista ja toimialojen muutosta. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminta Oamkissa on kasvanut huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2012 avoimessa amkissa suoritettiin 3402 opintopistettä ja opiskelijoita oli 556. Vuoteen 2011 verrattuna suoritettujen opintopisteiden ja opiskelijoiden määrä lähes kaksinkertaistui. Vuoden 2013 keväällä ja kesällä suoritettuja opintopisteitä on jo miltei saman verran kuin vuonna 2012 eli yhteensä 3240 op ajalla 1.1. 31.7.13. Arvio vuoden 2013 opintopistemääräksi perustuu kevään 2013 ja syksyn 2012 toteumiin. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta on järjestetty luonnonvara ja ympäristöalalla vuodesta 2011 alkaen (Biotaloudesta bisnestä, vuodesta 2011 alkaen myös Paikkatiedon hyödyntäminen). Kyseissä koulutuksissa yhteistyötahoja ovat Lahden, Hämeen, Karelia ja Laurea ammattikorkeakoulut. Vuoden 2013 aikana käynnistyy oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus myös sosiaali ja terveysalalla (Haavahoito). Siinä yhteistyökumppaneina ovat Mikkelin, Satakunnan ja Savonia ammattikorkeakoulut. Edellä mainittuja oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan niin, että

se vastaa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin työelämätarpeeseen siihen sisältyvä osaamisen näyttö helpottaa korkeakoulutettujen asemaa työmarkkinoilla erityisesti muutostilanteissa ja tukee uusien työntekijöiden, esimerkiksi vastavalmistuneiden rekrytointia erityisosaamista vaativiin tehtäviin. 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta 3.5.1. TK toiminnan laajuus Ulkopuolinen rahoitus muodostaa merkittävän osan Oamkin budjetista. Tk työn ulkopuolisen rahoituksen osuus ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta oli noin 11 % vuonna 2012. Samana vuonna noin puolet ulkopuolisesta rahoituksesta tuli EU:n rakennerahastoilta. Tavoitteena on säilyttää rahoituksen suhteellinen osuus ennallaan jatkossa. Vuonna 2014 osuus on kuitenkin tätä pienempi, mikä johtuu ennen kaikkea rakennerahastokauden vaihtumisesta. Tällöin nyt käynnissä olevat hankkeet loppuvat ennen kuin uusille hankkeille saadaan rahoitus. Jatkossa ammattikorkeakoulu tavoittelee nykyistä laajempaa rahoituspohjaa tk toiminnalleen. Yhtenä tavoitteena on lisätä Tekes ja EU:n puiteohjelmarahoitusta. Oamkin opetushenkilöstön henkilötyövuosina mitatusta työmäärästä kului vuonna 2012 noin 10 % tk toimintaan. Vastaavasti opetushenkilöstö teki noin 44 % kaikista henkilötyövuosista. Tavoitteena on lähivuosina kasvattaa opettajien osuutta tk työn toteuttamisessa. Tämä mahdollistaa aiempaa joustavamman opetuksen ja tk toiminnan integroinnin ja opiskelijoiden laajemman osallistamisen, mikä parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja toisaalta kytkee heidät työelämään entistä vahvemmin jo opintojen aikana. 3.5.2. TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Tutkimus ja kehitystyön tavoitteena on työ ja elinkeinoelämän osaamisen kehittäminen opetuksen sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden avulla. Oamk suuntaa strategisilla painoaloilla ja yhteisillä kehittämiskohteilla tutkimus ja kehitystoimintaa. Lisäksi ammattikorkeakoulu on aktiivisesti yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistelemassa uusia avauksia. Yhtenä esimerkkinä viimeksi mainituista on Tampereen kaupungin vetämään INKA ohjelman Uudistuva teollisuus teemaan liittyvä Elinvoimaa erikoisteräksistä kokonaisuus, jota Oamk on ollut osaltaan valmistelemassa, Raahen kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Oamkin painoalat ovat Oulun seutukunnan ja Pohjois Suomen keskeisiä kehittämiskohteita tukevia. Suurin osa Oamkin hankkeista on yhteisiä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) toimijoiden sekä alueen yritysten kanssa. OIA on keskeisin alueen tk toimintaverkosto ja pohjautuu Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston, Oulun kaupungin, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 allekirjoittamaan Oulun innovaatioallianssisopimukseen. Oamk profiloituu opetus ja tk toiminnassa monialaisuutta hyödyntävänä vahvana osaajana ja alueen innovaatiotoiminnan aktiivisena kehittäjänä. Strategisten kumppanuuksien sekä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen tk toiminnassa Oamkin tk toiminta integroituu laajasti Oulun innovaatioallianssin toimintaan. Sen perustana on viisi yhteistä innovaatiokeskittymää: inter

net tutkimus (Center for Internet Excellence, CIE), painettava elektroniikka (Printed Electronics and Optical Measurements Innovation Centre, PrintoCent), kansainvälinen liiketoiminta (Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics, MAIGBE), hyvinvointiala (Center for Health and Technology, CHT) sekä ympäristö ja energia ala (Center for Environment and Energy, CEE). OIA:n tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti merkittävää tktoimintaa, elinkeinoelämän sekä korkeamman koulutus ja tutkimusjärjestelmän uusiutumista sekä alueen globaalia kilpailukykyä valituilla alueilla innovaatiokeskittymissä, vahvana verkostona kehittää kumppanuutta valtion ja sen aluehallinnon kanssa. Perustajajäsenet ovat sitoutuneet keskittämään toimintaansa sovituille innovaatioaloille, investoimaan sovittuihin infrastruktuureihin ja kehittämään mekanismeja yhteiseen käyttöön. Business Kitchen on Oamkin ja Oulun yliopiston yhteinen kasvuyrittäjyyskeskus. Business Kitchen tuo ammattikorkeakoulun ja yliopiston resurssit alueen yritysten saataville. Se tarjoaa tuotteistettuja, pitkäkestoisia palveluita kasvuun tähtääville yrityksille ja kasvupotentiaalia omaaville liikeideoille. Siellä on useita yrittäjyyttä edistäviä toimijoita: Demola Oulu, Oamk Yrityshautomo, OuluSES, Business Blender yrityskehitys, Ripa työelämäpalvelut, Business Oulu, Uusyrityskeskus, Yrityskiihdyttämö ja Design Center Servo. Opiskelijoille Business Kitchen on uudenlainen oppimisympäristö, jossa on mahdollisuus oppia käytännön työskentelyn avulla yhdessä yritysten kanssa. Business Kitchenin toiminnan tuloksena syntyi noin 30 uutta yritystä viime vuonna. Tk toiminta ankkuroituu vahvasti maakunnan ja myös Pohjois Suomen tarpeisiin, joita ovat erityisesti pk sektorin kehittäminen, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen lisääminen, teknologiaosaamisen siirto sekä kulttuuritoiminnan edistäminen. Oamk vastaa aluetta ja työelämää kehittävästä tk toiminnasta yhteistyössä erityisesti aloittavien ja pkyritysten kanssa. Se vastaa myös koulutuksen kehittämisestä alueen uudenlaisia osaamis ja työvoimatarpeita vastaavaksi. Innovaatiokeskittymissä toiminta painottuu pääosin yhteishankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Erityisesti pyritään huomioimaan yritysten tarpeet, jotta hankkeiden tuloksilla saadaan aikaan vahva aluevaikuttavuus. Oamk pyrkii tk toiminnan vahvistamiseen rakentamalla hankkeita strategisten kumppaneiden kanssa sekä verkostoissa kuten European Regions Research and Innovation Network, ERRIN ja useat koulutusalakohtaiset verkostot. Eri tahojen kanssa yhteiset infrastruktuurit ja yhteistyörakenteet tktoiminnassa Oamk on ollut aktiivisesti mukana alueen muiden toimijoiden kanssa kehittämässä yhteisiä tk toiminnan ja opetuksen infrastruktuureja esimerkiksi painettavan elektroniikan ja sosiaali ja terveysalalla. Tärkeitä yhteistyötahoja näissä ovat olleet Oulun innovaatioallianssin toimijat ja Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Esimerkkejä yhteisistä infrastruktuureista ja tk toiminnan yhteistyörakenteista ovat Oamkin painettavan elektroniikan laboratorio PrinLab (www.oamk.fi/prinlab) muodostuu joukosta painettavan elekt

roniikan kehitysympäristöjä, joissa toteutetaan erilaisia kehitysprojekteja. PrinLabin on toteutettu osana PrintoCentyhteistyötä siten, että Oamkin, Oulun yliopiston ja VTT:n investoinnit muodostavat toisiaan täydentävän infrastruktuurin painettavan elektroniikan alueelle. Sosiaali ja terveysalan yksikön simulaatio oppimis, testausja harjoitteluympäristöt mahdollistavat osaamisen kehittämisen oppijalle ja kumppaneille. Simulaatio ja virtuaaliympäristössä Sosiaali ja terveysalan yksikön ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan välinen terveysalan ja lääketieteen moniammatillinen koulutusyhteistyö on tehostunut tilan yhteiskäytön myötä. Synergiaetua ja osaamisen kumuloitumista on toteutunut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, suuhygienisti, lääketieteen ja hammaslääketieteen opintojen osalta. Tilan käyttö on laajentunut myös tuotekehitys, oppimis ja tutkimuslaboratorioksi katastrofi ja suuronnettomuustilanteiden johtamisen, hallinnan ja muiden viranomaisyhteistyötä vaativien tilanteiden parantamiseksi. Viranomaisyhteistyötä tehdään muun muassa Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulu Koillismaan pelastuslaitoksen kanssa. OuluHealth on bio, terveys ja hyvinvointialan tutkimuksen, koulutuksen, yritystoiminnan ja alan palvelutuotannon keskittymä. Se toimii Kontinkangas alueella eli samoin kuin sosiaali ja terveysalan yksikkö. Keskittymä liittyy myös Avaus tulevaisuuden hyvinvointipalvelut hankkeeseen. Avaus on sekä kansallinen että alueellinen hankekokonaisuus, jossa uudistetaan hyvinvointipalveluita ja niitä tukevia teknologiaratkaisuja. Mahdollistava Koti on oppimisympäristö, joka muuntuu monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Tässä oppimisympäristössä mahdollistuu esteettömiin, kodinomaisiin ja turvallisiin asumisratkaisuihin tutustuminen. Tila toimii ensisijaisesti toimintaterapian ja fysioterapian koulutusohjelmien oppimis, testaus ja harjoitteluympäristönä. Tilan kautta tehdään tiivistä yhteistyötä apuvälinealan toimija Respectan kanssa. Bioanalytiikan koulutusohjelman yhteydessä toimii yksityinen yritys Valirx Finland Oy, jonka avulla hoidetaan laboratorioalan palvelutoimintaa muun muassa lähellä olevan Oulun seudun kuntoutussairaalan kanssa. Suun terveydenhuollon koulutusohjelma on tehnyt vuosien ajan tiivistä yhteistyötä Oulun kaupungin suun terveydenhuollon kanssa. Koulutusohjelman tiloissa hoidetaan lähiperuskoulun oppilaiden suun terveydenhoito terveyskeskushammaslääkärin ja suuhygienistiopiskelijoiden yhteistyönä. Suun terveydenhuollon koulutusohjelman käyttöön valmistuu uusi oppimis, testaus ja harjoitteluympäristö, joka tarjoaa sekä pedagogisesti että sisällöllisesti teknologisen kehityksen vaatimaa tarkoituksenmukaista koulutusta. Ympäristön kautta tehdään yhteistyötä Oulun yliopiston hammaslääketieteen koulutuksen, Oulun kaupungin suun terveydenhuollon ja Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiirin suun terveydenhuollon sekä erilaisten testaus ja teknologiayritysten kanssa.

Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) Pohjois Pohjanmaan toimintayksikkö toimii yhteistyössä muun muassa Lapin yliopiston kanssa. POSKE tarjoaa opiskelijoille harjoittelun ja opinnäytetöiden mahdollisuuksia. Yksikön ja osaamiskeskuksen yhteistyö kattaa laajasti eri substanssialueita (varhaiskasvatus, vammaispalvelut, ikääntyvien palvelut, päihdepalvelut, lastensuojelu) ja myös alueellisesti toiminta ulottuu kaikkiin Pohjois Pohjanmaan kuntiin. Tk toiminnan integroiminen koulutukseen ml. menettelytavat ja käytännöt, joilla opiskelijat ja opettajat osallistuvat tk työhön Tk toiminta on toinen Oamkin ydinprosesseista opetus ja oppiminen ydinprosessin rinnalla. Oamkin opetus ja sen kehittäminen perustuu työelämästä ja opetustyöstä nouseviin tarpeisiin. Tk toiminta kuuluu jokaisen koulutusyksikön perustehtäviin. Sen tulee olla luonteva osa opetusta. Se mahdollistaa henkilöstölle työelämätietouden ylläpidon ja osaamisen jatkuvan kehittymisen. Opiskelija osallistuu osana opintojaan yhteistyössä työelämän kanssa toteutettaviin tutkimus ja kehittämishankkeisiin. Opinnäytetyöt ovat yksi keskeinen osa tk työtä. Tk toimintaa tehdään pääosin lähellä opetusta ja substanssiosaamista yksiköissä, joissa yksikön johtajat vastaavat siitä sovittujen linjausten mukaisesti. Jokaisessa yksikössä on tk päällikkö, joka johtaa yksikön tktiimiä. Tk päälliköistä koostuva tk johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Tk johtoryhmä ohjaa ammattikorkeakoulun tk työtä tavoitteena integroida se opetukseen. Sen tehtävänä on valmistella, kehittää, toimeenpanna ja arvioida tk toimintaa. Hanketyöseminaari toimii yhtenä hankevalmistelun tuki ja ohjausfoorumina. Sitä vetää tutkimus ja kehitysjohtaja, ja muita jäseniä ovat hankepalvelupäällikkö sekä yksiköiden tk päälliköt. Se kokoontuu säännöllisesti käsittelemään yksiköiden hankehakemuksia ja ideoita. Tarvittaessa hankkeita ja ideoita kootaan yhteen päällekkäisyyksien välttämiseksi ja monialaisen toiminnan vahvistamiseksi. Hankeseminaarin tavoitteina ovat tehokas valmisteluprosessi, korkeatasoiset hakemukset sekä hankkeiden vaikuttavuuden aikaansaaminen. Hankkeet priorisoidaan muun muassa sen mukaan kuinka tehokkaasti ne hyödyntävät opetusta. Hankkeita suunnataan Oamkin strategian mukaisesti painoalojen ja yhteisten kehittämiskohteiden mukaisesti. Hankeehdotukset käyvät läpi systemaattisen arvioinnin, jonka työkalut ovat tunnistus, muotoilu ja toteutusvaihe. Suunnitelma henkilöstön tk pätevöitymiseen tähtäävistä toimista Opettajien työaikasuunnitelmiin sisältyy työaikaresurssia, jota tilanteen mukaan voidaan käyttää tk pätevöitymiseen tähtääviin koulutuksiin. Syksyllä 2013 aloitettu ylempien amk tutkintokoulutuksen opettajien tk koulutus toimii tässä yhtenä pilottina. Koulutus toteutuu pääosin osana normaalia opetuksen kehittämistyötä. Osaamisen siirto haetun ammattikorkeakoulun ja alueen välillä Ammattikorkeakoulun perustehtävänä on tuottaa osaajia alueen työja elinkeinoelämän tarpeisiin. Lisäksi ammattikorkeakoulun koulutus opetus ja tk työ kohdentuu työ ja elinkeinoelämän osaamisen parantamiseen. Tässä työssä opettajat ja muut asiantuntijat on avainase

massa tehdessään työtä alueen erilaisissa organisaatioissa yhdessä opiskelijoiden sekä työ ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Toimipisteiden edellytykset tk työhön Oamkin toimipisteillä on hyvät fyysiset ja osaamisen edellytykset tktyöhön. Opettajakunnasta opettajan pedagoginen pätevyys on yli 90 %:lla, heistä vähintään maistereita lähes 94 % ja tohtoreita tai lisensiaatteja on noin 24 %. Tk työtä tehneistä henkilöistä on tohtoreita ja lisensiaatteja 22 % ja vähintään maisterin tutkinto 69 %. Pääosa tk toimnnasta tapahtuu Oulussa. Oamkin toimipisteet Oulaisissa ja Raahessa toteuttavat tk toimintaa jatkuvassa yhteistyössä ja yhteisissä hankkeissa Oulun toimipisteiden kanssa. Tk toiminta Oulaisissa ja Raahessa painottuu alueiden erityistarpeiden mukaiseksi. Esimerkiksi Raahessa ammattikorkeakoululla on merkittävä kehitysympäristö erikoisterästen työstämiseen ja testaamiseen. Tämä kehitysympäristö tarjoaa erinomaisen alustan hanketoiminnan lisäksi yritysten kanssa yhteistyössä toteutettaville oppimisprojekteille ja harjoittelulle. 3.5.3. Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Harjoittelun järjestäminen ja harjoittelumahdollisuudet Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä (A 352/2003). Tutkintoon kuuluvan harjoittelun laajuus vaihtelee 30 75 opintopisteen välillä lukuun ottamatta kätilötyön suuntautumisvaihtoehdon 120 opintopisteen harjoittelua. Oamkin opiskelijoiden harjoittelupaikat ovat julkisella sektorilla, yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä sekä sosiaali ja terveysalalla myös sairaaloissa, terveyskeskuksissa, sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluja tuottavissa organisaatioissa, avohoitoyksiköissä, päiväkodeissa, kuntoutuslaitoksissa ja palvelukodeissa sekä optikkoliikkeissä. Kulttuurialalla toimii opetusharjoittelukoulu, jonka puitteissa toteutuu osa musiikin ja tanssin opetusharjoittelusta. Harjoittelupaikat sijaitsevat useimmiten Oulun seudulla, mutta ne voivat olla myös muualla Suomessa. Oulaisissa ja Raahessa opiskelevien harjoittelupaikat ovat pääsääntöisesti Oulun Eteläisen, Raahen ja Oulun alueella. Harjoittelupaikan ollessa muualla kuin koulutuspaikkakunnalla opiskelijat vastaavat matka ja asumiskustannuksista. Eri koulutusohjelmien harjoittelua toteutuu myös eri kampusten opetustiloissa. Myös ammattikorkeakoulu tarjoaa harjoittelupaikkoja opiskelijoilleen. Koulutuksiin sisältyy työelämäyhteyksiä sekä tutkimus ja kehittämistoiminnan hankkeita, joten myös niissä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoihinsa kuuluvan harjoittelun. Lisäksi osan harjoittelusta voi suorittaa opiskelijavaihdossa ulkomailla. Myös aiempaa työkokemusta voidaan lukea hyväksi harjoitteluun. Oamk laatii harjoittelupaikan kanssa koulutussopimuksen opiskelijoiden harjoittelun järjestämisestä. Harjoittelupaikan tehtävänä on järjestää harjoittelun edellyttämät opiskelumahdollisuudet ja opiskelijan ohjaus. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta sosiaali ja terveysalan harjoittelupaikat laskuttavat yksikköä opiskelijan harjoittelusta 3 10 e /päivä. Ammattikorkeakoulu vastaa harjoittelupaikan ohjaajien infor

moinnista ja huolehtii omalta osaltaan opiskelijoiden harjoittelun ohjauksesta ja arvioinnista. Osalle opiskelijoista ammattikorkeakoulu huolehtii harjoittelupaikkojen varaamisesta tai avustaa opiskelijaa löytämään harjoittelupaikan. Osa opiskelijajoista etsii harjoittelupaikan itsenäisesti. Opiskelijoilla on vakuutusturva harjoittelun aikana. Koulutusta ja tk toimintaa koskeva aluekehitystehtävän toteuttaminen sekä aluevaikuttavuus Oamk toteuttaa aluekehitystehtäväänsä myös osallistumalla aktiivisesti erilaisiin työryhmiin. Näistä merkittävimpiä ovat Pohjois Pohjanmaan maakuntaohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvät yhteistyöryhmät sekä Oulun kaupunkiseudun kasvusopimuksen työryhmät. Muuta sidosryhmäyhteistyötä toteutetaan esimerkiksi kulttuuri ja tapahtumatuotantoon liittyen. Erilaiset tapahtumatuotannot ovat osa kulttuurialan opiskelijoiden oppimisympäristöä ja tuotannot toteutetaan usein yhteistyössä alueellisten kulttuuritoimijoiden kanssa: Oulun kaupunginteatteri, Oulu Sinfonia, Oulun musiikkijuhlat, Oulun juhlaviikot, JoJo Oulun tanssin keskus, Oulun konservatorio ja ev.lut. seurakunnat. Yhteistyö Pava ry.:n ja Oulun musiikkivideofestivaalien kanssa puolestaan kehittää audiovisuaalista osaamista. Oamkin strategiassa on yrittäjyys ja uusi liiketoiminta määritelty yhteiseksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena on edelleen kehittää opetussuunnitelmia siten, että eri alojen opiskelijoiden joustava osallistuminen työelämän kanssa yhdessä toteutettuihin uuden liiketoiminnan syntymistä edistäviin koulutuksiin on luonnollinen osa henkilökohtaista opetussuunnitelmaa. Oamk on mukana edelleen aktiivisesti kehittämässä Business Kitchen tyyppistä toimintaa. Oamkin Ripa työelämäpalvelut aloitti toimintansa vuonna 2012. Siinä yritykset, muut työ ja elinkeinoelämän toimijat sekä yksityiset henkilöt voivat saada muun muassa harjoittelijoita, opinnäytteiden tekijöitä, asiantuntijapalveluja, opiskelijaprojekteja, täydennyskoulutusta sekä hyödyntää Oamkin tila ja laboratoriopalveluja. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Ripa työelämäpalvelut välitti noin 260 toimeksiantoa. 4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 Ylläpitäjällä ei ole ammattikorkeakoulun lisäksi muuta toimintaa. Riskit koostuvat siten vain ammattikorkeakoulun toiminnasta (esim. rahoitusleikkaukset ja tilakustannukset ). Ammattikorkeakoululla ei ole suoraa riippuvuutta osakkeenomistajatahoista. Yhtiön omistuspohja on kuitenkin sama kuin Oulun seudun koulutuskuntayhtymällä, jolta suurin osa tiloista tullaan vuokraamaan. Vuokrasopimukset laaditaan määräaikaisina (5 vuotta) ja niihin sisältyy hoito ja pääomavuokra. Vuokrataso säilyy nykyisellä tasolla. Sisäinen valvonta järjestetään Oulun kaupungin konserniohjeistuksen mukaisesti ulkoisen tilintarkastusyhteisön toimesta. Tietoturvan osalta Oamk Oy nimeää tietohallinnosta riippumattoman tietoturvavastaavan vuoden 2014 alusta lukien. Sisäisen valvonnan täsmennetty ohjeistus laaditaan syksyn kuluessa. 5. Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Ammattikorkeakoulun noin 10 miljoonan euron osakepääoma turvaa yhtiön maksuvalmiuden. Ammattikorkeakoulu toimii vuokratiloissa, jolloin investointitarve pysyy alhaisena. Yhtiön omavaraisuusaste pysyy hyvänä (65%). Quick ratio on 2 eli hyvällä tasolla. Kassa riittää noin 40 päivän maksuihin. Edellä mainittuihin lukui

hin pääseminen edellyttää henkilöstömäärän sopeuttamista ainakin vuosina 2014 ja 2015. (Liite 2, Taulukko 4 b). 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Oamk toimii pääosin Oulun seudun koulutuskuntayhtymältä vuokratuissa tiloissa. Kotkantien kampuksella toimii tekniikan, kulttuurin ja luonnonvara alan koulutus. Liiketalous toimii Teuvo Pakkalan kadun kampuksella ja sosiaali ja terveysala Professorintien kampuksella. Lisäksi toimintaa on Oulaisissa ja Raahessa vuokratiloissa. Tilat on osittain remontoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilojen yhteiskäyttöä on toisen asteen kanssa vain sosiaali ja terveysalalla. Oamk rahoittaa itse opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuurit. Merkittävimmät kokonaisuudet ovat rakentuneet tekniikkaan ja sosiaali ja terveysalalle. Merkittävimmät investointitarpeet ovat tekniikan laboratoriotiloissa. Tulevaisuudessa toimintaa pyritään edelleen keskittämään isompiin kokonaisuuksiin kahdelle kampukselle. Vuokrakulut paikkakunnittain ovat seuraavat: Oulu 7.8 miljoonaa euroa Raahe 0.2 miljoonaa euroa Oulainen 0.2 miljoonaa euroa Oamkin organisaatio on uudistettu kuluvana vuonna. Tukipalvelut (kirjasto, IT, opiskelijapalvelut, tutkimus ja kehitystoiminta, viestintä, kansainväliset palvelut, henkilöstöpalvelut, talouspalvelut yms) järjestetään keskitetysti Oamkin omien palveluyksiköiden avulla. Palvelujen yhteiskäyttöä on vain kiinteistöpalvelujen osalla. Henkilöstö ja talouspalvelujen eräitä palveluja ostetaan Monetra Oy:stä. Monetra Oy on Oulun kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perustama palvelukeskus, joka tuottaa talous ja henkilöstöhallinnon palveluja Uuden Oulun kuntien omistamille toimijoille. 7. Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 Oamkin opiskelijapalvelut järjestää ja kehittää opiskelijapalveluita ammattikorkeakouluun hakevien ja siellä opiskelevien tarpeisiin. Tavoitteena on, että yhdenmukaiset ja laadukkaat opiskelijapalvelut ovat kaikkien hakijoiden ja opiskelijoiden saatavilla. Lisäksi tavoitteena on edistää opiskelijoiden osaamisen kehittymistä sekä turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset oppimisedellytykset niin, että tutkinnot ja opinnot on mahdollista suorittaa säädetyssä ajassa. Oamkin organisaatio uudistui 1.7.2013 alkaen. Uudistumiseen liittyen aiemmat yksiköiden opintotoimistot sekä hakutoimisto yhdistettiin yhteisiksi opiskelupalveluiksi. Opiskelijapalvelut toimivat kaikilla Oulun kolmella kampuksella. Tarvittavat palvelut järjestetään myös Raahessa ja Oulaisissa. Toimintamalli edistää yhdenmukaisten opiskelijapalveluiden tarjoamisen. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijapalvelut hoidetaan sen erityisluonteesta ja fyysisestä sijainnista johtuen erillään tutkintoon johtavaan koulutuksen opiskelijapalveluista. Ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijapalvelut vastaa mm. seuraavista tehtävistä: hakuun liittyvä ohjaus ja neuvonta, opintososiaaliset edut (ohjausta eri mahdollisuuksista: opintotuki, TEMin omaehtoisen opiskelun tuki tai koulutusrahasto), opintoneuvonta oman opintopolun suunnittelussa, ohjausta osaamisen osoittamisen käytännöissä, ohjausta opetusharjoittelun toimintaperiaatteissa ja käytännöissä sekä harjoittelupaikan löytämisessä, tukea Optiman ja ACn käytössä sekä neuvontaa koulutuksen antamassa kelpoisuudessa. Opiskelijapalveluiden toimintaa kuvataan tarkemmin liitteessä 1.6. Ammattikorkeakoulun suunniteltu taloudellinen ja muu tuki opiskelijakunnan ja muun opiskelijatoiminnan tukemiseen vuosina 2014 2018 Oamk on tukenut opiskelijakunnan (OSAKO) toimintaa 90 000 euron vuosittaisella määrärahalla. Tuki kattaa

OSAKO:n yleisiä opiskelijakunnan lakisääteisiä toimintoja sekä muita keskeisiä kuluja sekä muun vuosittain sovittavan ammattikorkeakoulun kehittämistä täydentävän toiminnan (muun muassa opiskelijatuutorointi, opiskeluhyvinvointi, koulutusohjelmatiimien opiskelijajäsenten koulutus, opiskelijoille järjestettävät tilaisuudet). Tuen sisältö neuvotellaan opiskelijakunnan esityksen ja Oamkin tarpeiden pohjalta muun toiminta ja taloussuunnittelun yhteydessä. Tuen sisältö ja määrä neuvotellaan vuosittain. Toiminnasta ja taloudesta raportoidaan opintoasioiden johtajalle kahdesta vuosittain. Liittenä 1.7. on Opiskelijakunnan esitys. 8. Hallinnon järjestäminen Yhtiön hallitus nimittää Oamkin sisäisen hallituksen. Oamkin hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori ja hänen estyneenä ollessaan rehtorin sijaisena toimiva vararehtori. Hallituksessa on rehtorin lisäksi kahdeksan jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: yksi muun johdon edustaja yksi päätoimisten opettajien edustaja yksi muun päätoimisen henkilöstön edustaja kaksi päätoimisten opiskelijoiden edustajaa kolme elinkeinoelämän ja muun työelämän edustajaa. Oamkin hallituksen jäsenten valinnasta määrätään yhtiön hallituksen 13.05.2013 hyväksymässä vaalisäännössä. Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu viisi (5) jäsentä. Jäsenet valitaan siten, että Oulun kaupungilla on oikeus nimittää neljä (4) hallituksen jäsentä ja muilla kuntaomistajilla yhdessä yksi (1) jäsen. Oulun kaupungin nimittämistä jäsenistä vähintään yksi on elinkeinoelämän edustaja. Mikäli taho, joka on oikeutettu ehdottamaan tai nimeämään hallituksen jäsenen, ei tee ehdotusta tai nimitä jäsentä, suorittaa yhtiökokous jäsenvalinnan yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain mukaisessa järjestyksessä. Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtaja valitaan Oulun kaupungin esityksen mukaisesti. Tehdessään ehdotuksia hallituksen jäseniksi Osapuolten tulee ottaa huomioon, että hallitusten jäsenillä olisi sellaista osaamista ja kokemusta, joka edistää Oamkin toimintaa ja sen kehittämistä, alueen elinkeinoelämän tuntemusta ja tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan osaamista. Osapuolet huolehtivat siitä, että hallituksen jäsenet ja yhtiökokousedustajat noudattavat päätöksenteossaan ja muussa toiminnassaan tätä Sopimusta. Oamkin neuvottelukunnan perustaminen on valmisteilla. 9. Hakijan keskeiset perustelut toimiluvan myöntämiselle Oulun ammattikorkeakoulu palvelee laajaa toiminta aluetta ja se vastaa strategiansa mukaisesti pohjoisen Suomen ammattikorkeakoulutuksen monimuotoisuudesta ja huoltovarmuudesta lukuisilla aloilla. Oamk toimii vastuullisesti koko laajan vaikutusalueensa osaajatarpeet huomioiden, samalla sopeuttaen ja tehostaen toimintaansa talouden realiteetit huomioiden. Oamk on kooltaan riittävä ja sen toimipisteverkko on tiivis. Organisaatio on uudistettu ja valmiudet yhtiömuotoiseen ylläpitoon siirtymiseen ovat omistuspohjan ja hallinnon osalta hyvät. Oamk on pystynyt suunnitelmallisesti kehittämään tuloksellisuuttaan viime vuosina. Tämä perustuu strategisiin linjauksiin ja toiminnanohjauksen täsmentämiseen. Lähitulevaisuudessa parannamme tuloksellisuuttamme edelleen mm. uudistamalla opetussuunnitelmat huomioiden modernin verkko ja tietotekniikan sekä koulutusteknologian mahdollisuudet oppimisen edellytysten tarkoituksenmukaisessa kehittämisessä. Johtamista ja esimiestyötä on kehitetty suunnitelmallisesti. Hallintoa kehitetään edelleen ammattikorkeakoululainsäädännön uudistuksen edetessä. Korkeakouluyhteisön tuloksellisuuden kehittämisen rinnalla on pidetty huolta yhteisön hyvinvoinnista. Oamk on kiinteä osa Oulun innovaatiostrategiaa ja tukee painoaloillaan ja yhteisillä teemoillaan innovaatioallianssin kokonaisuutta, ammattikorkeakoulun profiilin mukaisesti aluevaikuttavuutta korostaen. Oamkilla on jatkossa entistä keskeisempi rooli Oulun seudun elinkeinoelämän rakenteellisten haasteiden voittamisessa sekä koko pohjoisen alueen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Oamk on tarvittaessa valmis neuvottelemaan nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä muiden lähialueiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Oamk toimii aktiivisesti ja