Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien tarkkailu 2016 HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY Julkaisija: Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Tekijä: Heli Lindberg, Anu Tarima, Eija Lehtinen, Johanna Castrén Pvm: 29.3.2017 Julkaisun nimi: Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien tarkkailu 2016 Avainsanat: Teollisuusjätevesi, poikkeavat jätevedet, jätevedenpuhdistus, jätevedenpuhdistamo, raskasmetallikuormitus, ravinnekuormitus, teollisuuden päästöt Kieli: suomi Sivuja: 25 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 2

Sisällys 1 Johdanto 4 2 Teollisuusjätevesisopimukset 6 3 Teollisuusjätevesitarkkailu 7 3.1 Teollisuuslaitosten oma jätevesitarkkailu 2016... 7 3.2 HSY:n valvontapalveluiden teollisuusjätevesitarkkailu 2016... 7 4 Teollisuusjätevesien vaikutukset viemäriverkossa ja puhdistamoilla 9 4.1 Viikinmäen puhdistamon viemäröintialue... 10 4.2 Suomenojan puhdistamon viemäröintialue... 11 4.3 Puhdistamolietteiden raskasmetallipitoisuudet... 14 4.4 Päästöt viemäriverkkoon... 17 4.4.1 Rasva- ja kiintoainetukokset... 18 4.4.2 Teollisuuden päästöt... 18 4.4.3 Hajuhaitat... 18 5 Korotetut jäteveden käyttömaksut 19 6 Muiden poikkeavien jätevesien tarkkailu 20 6.1 Kaatopaikat... 20 6.2 PIMA-kohteet... 20 6.3 Länsimetron työmaat ja muut louhintatyömaat... 20 6.4 Jätevedenpumppaamot... 21 6.4.1 Viikinmäen viemäröintialue... 21 6.4.2 Suomenojan viemäröintialue... 21 6.5 Loka-asemat... 21 6.6 Huoltoasemat ja autoalan yritykset... 22 7 Projektit ja yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa 23 8 Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 24 3

1 Johdanto Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevedestä poikkeavien jätevesien valvonnan ja tarkkailun tarkoituksena on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden ja jätevedenpuhdistusprosessin häiriötön toiminta, minimoida haitallisten aineiden vesistökuormitus sekä säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet myytäviksi tuotteiksi. Tarkkailussa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi Itämereen. Tarkkailut perustuvat Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupiin, joissa todetaan, että luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousvedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien ja jätteiden laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamojen ympäristövaatimukset perustuivat 28.12.2015 voimaan tulleisiin lupapäätöksiin: Suomenoja: Nro 239/2015/2, Dnro ESAVI/340/04.08/2013 Viikinmäki: Nro 240/2015/2, Dnro ESAVI/341/04.08/2013 Lupien mukaisesti luvanvanhaltijan on huolehdittava siitä, että asumajätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja jäteveden-puhdistamoille otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 41 sekä valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). HSY:n valvonta-alueeseen kuuluvat jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet (Kuva 1). Viikinmäen puhdistamon viemäröintialue kattaa Helsingin, Vantaan itä- ja pohjoisosat, Sipoon, Pornaisen, Mäntsälän Ohkolan sekä KUVES -alueen eli Keravan, Tuusulan ja Järvenpään. Suomenojan puhdistamon viemäröintialueeseen kuuluu Espoon lisäksi Vantaan länsiosa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Siuntio (9.9.2014 alkaen). HSY:n toiminta-alueen ulkopuolisella viemäröintialueella valvontaa tehdään yhdessä KUVES:n ja kuntien kanssa. Tässä raportissa esitetään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoille johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien laatu- ja poikkeamatiedot toimialoittain vuoden 2016 osalta. 4

Kuva 1 HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet. 5

2 Teollisuusjätevesisopimukset Teollisuusjätevedeksi kutsutaan sellaista viemäriin johdettavaa jätevettä, joka poikkeaa laadultaan normaalista asumajätevedestä. HSY:n toimialueella teollisuusjätevesiä syntyy mm. elintarvike-, pintakäsittely-, maali-, tekstiili-, jätteiden käsittely, betoni-, energian tuotannon- ja teknokemian teollisuudesta. Teollisuusjätevesien johtaminen viemäriverkkoon vaatii teollisuusjätevesisopimuksen. Sopimuksen tarpeellisuus tarkistetaan aina tapauskohtaisesti. Teollisuusjätevesisopimuksissa sovitaan, millä ehdoilla jätevedet saa johtaa HSY:n jätevesiviemäriin. Lupaehtoihin kirjataan mm. tarvittavat esikäsittelyt ja raja-arvot jäteveden laadulle. Laadulle asetetut raja-arvot koskevat yleensä jäteveden raskasmetalli-, rasva- ja kiintoainepitoisuuksia. Teollisuusjätevesisopimuksissa sovitaan myös jäteveden tarkkailusta ja näytteenottokohteista. Sopimuksen ohella kaikkia viemäriin johdettavia jäte-vesiä koskevat aina myös Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien raja-arvot (https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/vesihuolto/documents/jateveden_raja-arvot.pdf). Teollisuusjätevesien hakemuslomake käsitellään HSY:n vesitoimialan jätevesiosaston valvontapalvelutyksikössä. Hakemus löytyy HSY:n kotisivuilta (https://www.hsy.fi/fi/asiointi/documents/teollisuusjatevesihakemus.pdf). HSY:llä on voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia 31.12.2016 yhteensä 66 kpl. Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella on 36 teollisuusjätevesisopimusta, joista 18 on helsinkiläisten ja 18 vantaalaisten yritysten kanssa. Muilla Viikinmäen viemäröintialueen kunnilla on sopimuksia tai niihin rinnastettavia tarkkailuvelvoitteita seuraavasti: Tuusula 5 kpl, Kerava 8 kpl, Järvenpää 4 kpl ja Sipoo 2 kpl. Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella on 29 teollisuusjätevesisopimusta, joista 24 on espoolaisten ja 5 vantaalaisten yritysten kanssa. Kirkkonummella, Siuntiossa ja Kauniaisissa ei ole tehdyn selvityksen perusteella sellaista teollisuutta, jolla on tarvetta teollisuusjätevesisopimuksille. 6

3 Teollisuusjätevesitarkkailu Teollisuusjätevesitarkkailulla seurataan teollisuusjätevesisopimuksen lupaehtojen noudattamista. Sen tarkoituksena on myös estää ja paljastaa luvattomat päästöt jätevesiviemäriin. Tarkkailunäytteistä määritetään useimmiten ph, sähkönjohtokyky, biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja -typpi, kiintoaine sekä laitoskohtaisesti raskasmetallit, sulfaatti, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC, C5-C10), kokonaishiilivetypitoisuus (C10-C40), öljyt ja rasvat. Muutamien laitoksien tarkkailu-näytteistä määritetään haitallisia ja vaarallisia aineita kuten esim. klooratut hiilivedyt, fenoliyhdisteet, resorsinoli, nonyylifenolit- ja nonyylifenolietoksylaatit, oktyylifenolit- ja oktyylifenolietoksylaatit, PAH-yhdisteet, bromatut difenyylieetterit (PBDE), perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS) ftalaatit ja torjunta-aineet. Näytteiden biologisen hapenkulutuksen arvoa, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuutta käytetään korotetun jäteveden käyttömaksun laskemisessa. Tämä voi motivoida teollisuuslaitoksia toimimaan niin, että viemäriin johdetaan mahdollisimman vähän ravinteita ja kiintoainetta, jotka vaikuttavat maksun suuruuteen. Teollisuuslaitokset on velvoitettu sopimuksissaan teettämään jätevesitarkkailua keskimäärin 2 6 kertaa vuodessa. Tämän tarkkailun lisäksi HSY:n valvontapalvelut tekee teollisuuslaitoksissa myös omaa tarkkailuaan. Viikinmäen koko viemäröintialueella tehtiin jätevesitarkkailua vuonna 2016 yhteensä 54 teollisuuslaitoksella. Mukana oli pintakäsittelylaitoksia, maali- ja väripastatehtaita, konepajoja, kemikaalikonttien pesula sekä elintarviketuotantolaitoksia. Jatkuvatoimista ph-mittausta tehtiin kahdella elintarviketeollisuuden laitoksella. Suomenojan viemäröintialueella tarkkailussa oli vuonna 2016 yhteensä 26 teollisuuslaitosta. Tarkkailua tehtiin kemian-, lääke- elintarviketeollisuudesta sekä vaarallisten jätteiden käsittely- ja pintakäsittelylaitoksilla. 3.1 Teollisuuslaitosten oma jätevesitarkkailu 2016 Viikinmäen viemäröintialueen teollisuuslaitoksilla otettiin vuonna 2016 yhteensä 232 teollisuusjätevesisopimuksiin perustuvaa jätevesinäytettä. Näistä HSY:n toimialueelta Helsingistä otettiin 50 ja Vantaalta 80. Järvenpäästä otettiin 2, Keravalta 52, Tuusulasta 16 ja Sipoosta 32 näytettä. Suomenojan viemäröintialueen teollisuuslaitoksilla otettiin vuonna 2016 yhteensä 116 jätevesinäytettä, joista 102 otettiin Espoosta ja 14 Vantaalta. 3.2 HSY:n valvontapalveluiden teollisuusjätevesitarkkailu 2016 HSY:n valvontapalvelut -yksikkö otti Viikinmäen viemäröintialueelta Helsingistä ja Vantaalta vuonna 2016 yhteensä 47 teollisuusjätevesinäytettä. Suomenojan osalta vastaava luku oli 44. Näytteet otettiin yleensä vuorokauden kokoomanäytteinä. Näytteitä otettiin metalli-, elintarvike-, maali-, sähkötarvike-, kemian- ja tekstiiliteollisuudesta sekä jätevesipumppaamoilta. Näytteet tutkittiin Metropolilab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Valvontapalvelut -yksikkö teki tarkkailua myös sellaisissa yrityksissä, joilla ei ole teollisuusjätevesisopimusta. Vuonna 2016 teollisuuslaitosten omissa tarkkailunäytteissä ja HSY:n ottamissa tarkkailunäytteissä oli lupaehtoylityksiä seuraavasti: 7

Viikinmäen viemäröintialue yhteensä 62 kpl, joista Helsingissä 13, Vantaalla 37, Sipoossa 10 ja Keravalla 2 kpl. Järvenpäässä ja Tuusulassa ei ollut ylityksiä. Ylitykset koskivat mm. raskasmetalli- (11 kpl), kiintoaine- (19 kpl) tai rasvapitoisuuksia (17 kpl). Suomenojan viemäröintialue yhteensä 17 kpl, jotka koskivat mm. kiintoaine- (6 kpl) ja raskasmetallipitoisuutta (2 kpl). Havaituista ylityksistä annettiin huomautus ja korjausehdotus joko puhelimitse, kirjallisesti tai suullisesti tarkastuskäyntien yhteydessä. Teollisuuslaitoksissa, joissa esiintyy ylityksiä, otetaan tarvittaessa lisänäytteitä. 8

4 Teollisuusjätevesien vaikutukset viemäriverkossa ja puhdistamoilla Teollisuusjätevesien alhainen ph ja korkeat sulfaattipitoisuudet voivat lisätä betoniviemäreiden korroosiota. Jäteveden sisältämä orgaaninen aines voi aiheuttaa hajuhaittoja viemärissä. Suurista kiintoainemääristä voi aiheutua viemärin tukkeutumista, jonka seurauksena voi olla ylivuoto. Teollisuusjätevedet lisäävät myös yleisesti puhdistamoille tulevaa kemikaalikuormaa. Ne voivat lisätä myös hapentarvetta puhdistamolla sekä haitata typenpoistoprosessia. Teollisuusjätevesien sisältämät metallit ja muut haitalliset aineet kerääntyvät suurimmaksi osaksi puhdistamon kuivattuun lietteeseen. HSY:n viemäröintialueella teollisuudesta tuleva raskasmetallikuormitus on kuitenkin suhteellisen pieni ja pitkällä aikavälillä trendi on ollut laskeva, koska teollisuuslaitoksissa esikäsitellään raskasmetalleja sisältävät jätevedet varsin tehokkaasti. Haitallisten aineiden osalta on yleinen kiinnostus ja yhteiskunnallinen keskustelu sen sijaan kasvanut ja erityisesti lietteen laatuun liittyvät asiat ovat olleet esillä vuoden 2016 aikana. 9

4.1 Viikinmäen puhdistamon viemäröintialue Teollisuuden jätevesistä Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Suurin BHK7-kuormitus tuli panimoteollisuudesta (Kuva 2). Kuva 2 Teollisuuden suurimmat BHK7-kuormittajat ja niiden osuudet tarkkailun teollisuuden kuormasta Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 2016 Elintarviketeollisuudesta tulevat myös suurimmat fosfori-, typpi- sekä kiintoainekuormat (Kuvat 3-5). Koko tarkkaillun teollisuuden osuus jäteveden ravinnekuormasta Viikinmäen puhdistamolle tulevassa vedessä vaihteli 2,2(N) 3,1(P) %. Orgaanisesta kuormasta osuus oli 12 %. Kuva 3 Teollisuuden suurimmat fosforikuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 2016 10

Kuva 4 Teollisuuden suurimmat typpikuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 2016 Kuva 5 Teollisuuden suurimmat kiintoainekuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 2016 4.2 Suomenojan puhdistamon viemäröintialue Vuonna 2016 HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli Suomenojan puhdistamon suurin yksittäinen kuormittaja teollisuuslaitosten ohella. Tästä syystä Ämmässuota käsitellään kuormituksen osalta vuosiraportissa myös teollisuuden yhteydessä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella on myös teollisuusjätevesisopimus. Eniten jätevettä Suomenojan puhdistamolle tuli HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta, 564 000 m 3. Ämmässuo oli myös suurin fosfori- ja typpikuormittaja. Sen osuus tarkkaillun teollisuuden fosforikuormasta 61 % ja typpikuormasta 98 %. Koko tarkkaillun teollisuuden osuus jäteveden ravinnekuorman osuus Suomenojan 11

puhdistamolle tulevassa vedessä vaihteli 0,9(P) 8,5(N) %. Orgaanisesta kuormasta osuus oli 1,8 %. Teollisuuden kuormat Suomenojalle on esitetty kuvissa 6-9. Ämmässuon osuus Suomenojan puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormasta oli kiintoaineen osalta 0,6 %, BHK7-kuormasta 0,4 %, fosforikuormasta 0,7 % ja typpikuormasta 9 %. Ämmässuon osuus puhdistamolle tulevasta kromikuormituksesta oli 32 %, lyijykuormasta 11,5 %, nikkelikuormasta 11,6 %, kuparikuormasta 0,9 % ja sinkkikuormasta 2,0 %. Kuva 6 Teollisuuden suurimmat BHK7-kuormittajat ja niiden osuudet tarkkailun teollisuuden kuormasta Suomenojan viemäröintialueella 2016 Kuva 7 Teollisuuden suurimmat fosforikuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Suomenojan viemäröintialueella 2016 12

Kuva 8 Teollisuuden suurimmat typpikuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Suomenojan viemäröintialueella 2016 Kuva 9 Teollisuuden suurimmat kiintoainekuormittajat ja niiden osuudet tarkkaillun teollisuuden kuormasta Suomenojan viemäröintialueella 2016 13

4.3 Puhdistamolietteiden raskasmetallipitoisuudet Puhdistamoille tulevan jäteveden sisältämät raskasmetallit sitoutuvat pääosin lietteeseen. HSY:n toimialueella teollisuuslaitoksien jätevesien raskasmetallikuormitus on pieni ja puhdistamolietteiden sisältämät raskasmetallit eivät rajoita puhdistamolietteiden hyötykäyttöä lannoitteena ja viherrakentamisessa. Taulukossa 1 on esitetty haitallisten raskasmetallien enimmäispitoisuudet lannoitevalmisteissa. Taulukko 1 Haitallisten raskasmetallien enimmäispitoisuus lannoitevalmisteissa Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetus 24/2011 Metalli Elohopea Hg 1 Kadmium Cd 1,5 Kromi Cr 300 Kupari Cu 600 Lyijy Pb 100 Nikkeli Ni 100 Sinkki Zn 1500 Enimmäispitoisuus mg/kg kuiva-ainetta Kuvissa 10 16 on esitetty Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden lietteiden raskasmetallipitoisuudet vuosina 2010 2016. Lietetuotteiden jatkojalostuksen yhteydessä raskasmetallipitoisuudet lopullisessa lannoitetuotteessa laskevat, koska lietteen sekaan lisätään kompostin tukiaineita. Kuva 10 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden elohopeapitoisuudet vuosina 2010-2016. Elohopean maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 1 mg/kg. 14

Kuva 11 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden kadmiumpitoisuudet vuosina 2010-2016. Kadmiumin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 1,5 mg/kg. Kuva 12 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden kromipitoisuudet vuosina 2010-2016. Kromin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 300 mg/kg. 15

Kuva 13 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden kuparipitoisuudet vuosina 2010-2016. Kuparin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 600 mg/kg. Kuva 14 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden lyijypitoisuudet vuosina 2010-2016. Lyijyn maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 100 mg/kg. 16

Kuva 15 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden nikkelipitoisuudet vuosina 2010-2016. Nikkelin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 100 mg/kg. Kuva 16 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamolietteiden sinkkipitoisuudet vuosina 2010-2016. Sinkin maksimipitoisuus lannoitevalmisteissa on 1500 mg/kg. 4.4 Päästöt viemäriverkkoon Vuonna 2016 Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella kirjattiin 7 ja Suomenojan puhdistamon viemäröintialueelta 6 poikkeavaa päästöä viemäriverkkoon. Helsingin, Vantaan ja Espoon alueilla tapahtuneet päästöt olivat vähäisiä teollisuuden päästöjä: rasvatukoksia, öljyistä, liuotinaineista ja rikkivedystä johtuvia hajuhaittoja. 17

4.4.1 Rasva- ja kiintoainetukokset Rasvaa tulee viemäriputkistoihin ravintoloista, elintarviketeollisuudesta, leipomoista ja kotitalouksista. Rasvajäte saattaa aiheuttaa viemärissä hajuhaittoja ja muodostaa vähitellen kasvavan rasvatukoksen. Rasvatukos lisää ylivuotoriskiä jätevesipumppaamolla tai viemäriverkossa. Tukoksesta johtuen jätevesi voi purkautua kiinteistön sisälle tai lähimpään vesistöön. Rasvaiset jätevedet tulee esikäsitellä rasvanerottimessa ennen kuin ne johdetaan viemäriin. Rasvanerotin tarvitaan, kun keittiössä valmistetaan yli 50 ruoka-annosta päivässä. Jakelukeittiössä rasvanerotin tarvitaan, kun käsitellään yli 100 ruoka-annosta päivässä. Rasvanerottimen kunnossapidosta ja mitoituksesta löytyy ohjeita HSY:n ravintoloiden rasvaohjeesta (https://www.hsy.fi/sites/esitteet/esitteetkatalogi/hsy_rasvaesite_2014.pdf) ja D1 Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä ja ohjeista koskien kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja (http://www.finlex.fi/data/normit/28208/d1_2007.pdf). 4.4.2 Teollisuuden päästöt HSY:n toimialueella tapahtui kaksi teollisuuden aiheuttamaa päästöä. Viemäriin johdettiin molemmilta laitoksilta neutralointihäiriöstä johtuen happamia- ja emäksisiä pesuliuoksia noin 100 300 litraa. Neutralointihäiriöt eivät aiheuttaneet ongelmia puhdistamolla, koska liuokset sekoittuivat ja laimenivat viemäriverkossa. Tiedot päästöistä tulivat teollisuuslaitoksilta puhelimitse ja sähköpostitse. 4.4.3 Hajuhaitat Suomenojan viemäröintialueen Myllypuron pumppaamolla esiintyi muutaman kerran VOC-yhdisteistä johtuvaa hajuhaittaa ja Viikinmäen viemäröintialueen viemäriverkossa mitattiin erittäin korkeita (380 ppm) rikkivetypitoisuuksia Helsingin keskustan alueella. Korkeat rikkivetypitoisuudet saattavat aiheuttaa työturvallisuusriskin viemäriverkossa tai jätevesipumppaamoilla (ohjearvot rikkivedylle Suomen työoloihin, haitalliseksi tunnetut pitoisuudet 15 min 10 ppm, 8 tuntia 5 ppm). Rikkivety lisää hajuhaittoja viemäriverkossa sekä aiheuttaa korroosioriskiä betoniviemäreissä. 18

5 Korotetut jäteveden käyttömaksut Jätevedenpuhdistusprosessissa poistetaan kiintoainetta, kokonaistyppeä ja -fosforia sekä happea kuluttavia orgaanisia aineita (BHK7). Jos teollisuusjätevesi tai muu poikkeava jätevesi sisältää em. aineita enemmän kuin normaali asumajätevesi, jäteveden käyttömaksu peritään korotettuna. Korotetulla maksulla katetaan tällaisten poikkeavien jätevesien puhdistamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. Laskentakaavassa otetaan huomioon eri yksikköprosessien investointien ja puhdistamon käyttökustannusten jakautuminen poistettaville ainekomponenteille. HSY:n jätevedenpuhdistamoilla poistettavien aineiden kustannusosuudet jätevedenpuhdistamon kokonaiskustannuksista ovat: kiintoaine 38 %, kokonaistyppi 35 %, BHK7 19 % ja kokonaisfosfori 8 %. Keväällä 2016 laskettiin teollisuuslaitoksien jätevesille korotuskertoimet teollisuuslaitoksien v. 2015 jäteveden analyysituloksien perusteella. Uudet jätevesimaksukertoimet tulivat voimaan 1.5.2016 alkaen. Vuonna 2016 HSY:llä oli korotuskerroin käytössä Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella 16 teollisuuslaitoksella ja korotuskertoimet vaihtelivat alueella 1,01 2,76. Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella korotuskerroin oli 3 laitoksella ja HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella. Korotuskertoimet vaihtelivat 1,27 1,60. 19

6 Muiden poikkeavien jätevesien tarkkailu HSY:n puhdistamoiden viemäröintialueilla jätevesien tarkkailuohjelmia oli myös kaatopaikoilla, pilaantuneiden maiden (PIMA) kunnostustyömailla ja Länsimetron louhintatyömailla. Kunnostustyömaiden HSY teki omaa tarkkailua jätevesipumppaamoilla ja huoltoasemilla. 6.1 Kaatopaikat Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella tarkkailtiin vuonna 2016 kolmea suljettua kaatopaikkaa, Savion kaatopaikkaa Keravalla, Puolmatkan ja Vanhan valtatien kaatopaikkoja Järvenpäässä. Puolmatkan kaatopaikan BHK7 pitoisuudet olivat 60 230 mg/l, kiintoainepitoisuudet 50 230 mg/l, kokonaistyppipitoisuudet 16-42 mg/l ja fosforipitoisuudet 0,3 1,9 mg/l. Savion kaatopaikan BHK7 pitoisuudet olivat 13 290 mg/l, kiintoainepitoisuudet 9,0 1600 mg/l, kokonaistyppipitoisuudet 34-790 mg/l ja fosforipitoisuudet 0,8 1,5 mg/l. Kaatopaikkavesien raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle tuli v. 2016 neljän kaatopaikan vedet. Näistä Seutulan ja Veikkolan kaatopaikat ovat suljettuja. Mankkaan kaatopaikka on kunnostettu ja siellä toimii 18-reikäinen golfkenttä. 6.2 PIMA-kohteet Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella Helsingissä ja Vantaalla oli vuonna 2016 yhteensä 13 ja Suomenojan viemäröintialueella 2 PIMA -työmaakohdetta. PIMA -työmaakohteista tulevat jätevedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista. Yleisimmät käsittelymenetelmät ovat kiintoaineen poisto, öljynerotus ja aktiivihiilisuodatus. Muutamien PIMA -työmaiden vesissä esiintyi pieniä pitoisuuksia kloorattuja hiilivetyjä. Vesien sisältämät klooratut hiilivedyt poistettiin aktiivihiilisuodatuksella. Muutamat työmaakohteet joutuivat lisäämään kiintoaineen erotuskapasiteettia. PIMA- ja louhintatyömaiden vesien johtamiseksi viemäriin tarvitaan viemäröintilupa ja viemäröinnissä tulee noudattaa HSY:n työmaavesiohjetta (https://www.hsy.fi/fi/sivut/search.aspx?k=pima%20vedet https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/vesihuolto/documents/tyomaavesiohje.pdf) 6.3 Länsimetron työmaat ja muut louhintatyömaat Vuoden 2016 aikana toiminnassa oli yhteensä 8 louhintatyömaata. Espoon Länsimetron jatkeen louhintatyöt Espoossa jatkuvat alustavan suunnitelman mukaan kesään 2018 saakka, minkä jälkeen käynnistyvät tunnelien rakennusurakat. Viemäriin johdettavien louhintavesien kiintoainepitoisuudelle on asetettu raja-arvoksi 300 mg/l. Näytteitä otettiin viikoittain vuonna 2016 käynnissä olevilta työmailta. Vuonna 2016 louhintavesistä otetuissa näytteissä oli 64 kiintoainepitoisuuden ylitystä. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet vaihtelivat eri louhintatyömailla 4,5 3300 mg/l. Joillakin työmailla aloitettiin vuoden lopussa polymeerin käyttöönoton suunnittelu Suuret kiintoainemäärät voivat aiheuttaa viemäreissä ja pumppaamoilla tukoksia, jotka johtavat edelleen ylivuotoihin. Kiintoaineen muodostavat hiekka ja poraussoija voivat lisäksi vahingoittaa pumppuja. Työmaat, joiden louhintavesissä esiintyi toistuvasti kiintoainepitoisuuden ylityksiä, lisäsivät kiintoaineen erotuskapasiteettia. Louhintatyömaiden jätevesien keskimääräinen typpipitoisuus oli 55 mg/l. 20

6.4 Jätevedenpumppaamot HSY:n Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella olevat jätevedenpumppaamot kuuluvat pumppaamoalue 2:een ja Suomenojan viemäröintialueella olevat jätevesipumppaamot pumppaamoalue 1:een. 6.4.1 Viikinmäen viemäröintialue Viikinmäen puhdistamon viemäröintialueella otettiin näytteitä Lassilan, Länsimäen Långmossenin, Mailatien, Mäntymäen, Pihlajamäen, Pukinmäen, Siltamäen, Siltavuoren, Suutarilan, Tammiston ja Valion jätevedenpumppaamoilta. Pumppaamoiden jätevesien keskimääräinen BHK7 pitoisuus oli 450 mg/l, typpipitoisuus 65 mg/l, fosforipitoisuus 9,9 mg/l ja kiintoainepitoisuus 360 mg/l. Katajanokan jätevedenpumppaamolla mitataan jatkuvatoimisesti rikkivetyä. Katajanokan pumppaamon rikkivetypitoisuudet olivat pieniä (alle 5 ppm) eikä hajuvalituksia tullut. Tuusulan, Järvenpään ja Keravan jätevedet tulevat Viikinmäen puhdistamolle Pihlajamäen jätevedenpumppaamon kautta. 6.4.2 Suomenojan viemäröintialue Suomenojan viemäröintialueella otettiin näytteitä Askiston, Kauklahden, Mankkaan, Myllypuron, Sarfikin, Tietotien ja Vapaalan jätevedenpumppaamoilta. Kauklahden teollisuusalueen ja Ämmässuon jätekeskuksen jätevedet pumpataan puhdistamolle Kauklahden jätevedenpumppaamon kautta. Juvanmalmin teollisuusalueen jätevedet pumpataan Myllypuron jätevedenpumppaamon kautta. Kirkkonummen alueen rajapumppaamona toimii Sarfvikin pumppaamo. Vapaalan jätevedenpumppaamon kautta tulevat Kehä III:n eteläpuolella sijaitsevan Keski-Vantaan alueen jätevedet. Askiston pumppaamolle tulevat Koivurinteen, Seutulan ja Kivistön alueen jätevedet. Askiston viemäröintialueen jätevedet ovat pääosin normaalia asumajätevettä. Pumppaamoiden jätevesien keskimääräinen BHK7 pitoisuus oli 350 mg/l, typpipitoisuus 49 mg/l, fosforipitoisuus 7,7 mg/l ja kiintoainepitoisuus 340 mg/l. Tietotien jätevedenpumppaamon kiintoainepitoisuus oli yhdessä jätevesinäytteessä poikkeuksellisen korkea 1000 mg/l. 6.5 Loka-asemat Espoossa on käytössä kaksi lokajätteiden vastaanottoasemaa Koskelossa ja Suomenojalla (Koskelo: Koskelonkujan Koskelonsillan puolivälissä, Suomenoja: Hyljeluodontie). Helsingin lokajätteiden vastaanottopiste sijaitsee Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä (ajo-osoite Viikintie 35). Vantaan Kulomäessä toimii Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän lokajätteiden vastaanottopiste. Kirkkonummen Veikkolaan suunnitellaan uutta lokajätteiden vastaanottopistettä. Vuonna 2016 HSY:n vastaanottopisteitä käyttävien lokakuljetusliikkeiden kanssa oli voimassa olevia sopimuksia yhteensä 33 kpl. Sopimusten avulla pystytään paremmin valvomaan mitä tuotteita, mistä ja minkä verran vastaanottopisteisiin tuodaan. Loka-asemien laaduntarkkailua tehtiin kaikissa HSY:n lokajätteiden vastaanottopisteissä. Muutamien lokaautojen rekisterinumerot eivät täsmänneet tunnistintietojen kanssa. Lokakuljetusliikkeitä ohjeistettiin käyttämään autokohtaisia tunnistimia, jolloin tunnistimia ei voida siirtää autosta toiseen. Mikäli nestemäinen jäte poikkeaa normaalista sako- tai umpikaivolietteestä, tulee jätteen tuottajan hakea etukäteen erillinen lupa kuorman tuomista varten. Jätteiden soveltuvuus jätevedenpuhdistamon 21

käsittelyprosessiin arvioidaan tapauskohtaisesti. Lupaa varten tarvitaan tiedot jätteen laadusta, määrästä, tuontipaikasta ja miten jäte on muodostunut. Lisäksi selvitetään voiko kuormassa olla mukana haitallisia tai vaarallisia aineita. Kesän aikana bajamajajätteiden joukossa olleet viemäriin kuulumattomat esineet kuten tölkit ja tekstiilit aiheuttivat useita tukoksia Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden lokajätteiden vastaanottoasemilla. 6.6 Huoltoasemat ja autoalan yritykset Helsingin, Espoon ja Vantaan huoltoasemilla, autoalan yrityksissä ja bussiliikenteen varikoilla mitattiin vuonna 2016 26 kohteessa öljynerottimien öljykerrosten paksuuksia Oiwa-mittarilla. Tarkastetuissa kohteissa öljynerottimiin kertynyt öljyn ja pesuliuottimen määrä oli vähäinen ja erottimien tyhjennyksissä ei ollut huomauttamista. Autojen pesuaineyhdistelmällä tarkoitetaan pesukemikaalien yhdistelmää, jota käytetään pesun eri vaiheissa esim. liuotinta, shampoota, huuhteluainetta ja vahoja. Huoltoasemien pesutoiminnassa saa jakeluasemastandardin SFS 3352 perusteella käyttää vain sellaisia hiilivetyliuotinta sisältäviä pesuaineyhdistelmiä, jotka ovat testattuja ja hyväksyttyjä. Yhteen sopimattomat pesu- ja liuotinaineyhdistelmät emulgoituvat öljynerottimissa ja tällöin öljynerotin ei toimi. Pesuaineyhdistelmä ei saa sisältää ympäristölle vaarallisia kemikaaleja esim. kloorattuja hiilivetyjä tai nonyylifenolietoksylaatteja. Viemäriin johdettavan jäteveden kokonaishiilivetypitoisuuden (C10 C40) raja-arvo on 100 mg/l. Huoltoaseman mittarikentän ympäröivän alueen pintavedet tulee johtaa öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Valtioneuvoston asetuksessa 444/2010 esitetään nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimukset. Öljy- ja biopolttoaineala on laatinut autojen pesutoiminnasta ohjeita ja se ylläpitää luetteloa hyväksytyistä autojen pesuaineyhdistelmistä. (http://www.oil.fi/fi/huoltoasemat-autonpesu-huoltoasemilla/autonpesuaineiden-hyvaksymisjarjestelma, http://www.oil.fi/sites/default/files/ajoneuvojen_pesutoiminta_jakeluasemilla_ja_muissa_vastaavissa_kohteis sa_julkaisu_liitteineen_012015.pdf). Huoltoasemille ja autoalan yrityksille on ohjeita vaarallisten jätteiden oppaassa (http://www.vaarallinenjate.fi/esitteet/vaarallinen_jate_autokorjaamot.pdf). 22

7 Projektit ja yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa Vuonna 2016 jatkettiin yhteistarkastuksia teollisuuslaitoksissa ja säännöllisiä kokouksia pidettiin pääkaupunkiseudun ympäristötarkastajien ja muiden kuntien vesihuoltolaitosten kanssa. Joillakin tarkastuksilla oli mukana myös ELY-keskuksen tarkastaja. LADA (laadunvarmistus data-järjestelmä) projekti jatkui vuoden 2016 aikana. Laadunhallintajärjestelmä kokoaa teollisuuslaitoksien asiakastiedot, analyysitulokset ja korotetut jätevesimaksut samaan järjestelmään. Järjestelmä sisältää myös jätevedenpuhdistamoiden analyysi- ja mittaustiedot. Loka-asemien laaduntarkkailua tehtiin Viikinmäen, Koskelon ja Suomenojan loka-autojen vastaanottoasemilla. Tarkkailun aikana Viikinmäen vastaanottoon tuotiin ravintoloiden rasvakuormia ja Espoon vastaanottopisteisiin tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä. Laaduntarkkailussa kiinnitettiin huomiota autokohtaisten tunnistimien käyttöön, jätteiden laatuun ja jätteiden tuontiosoitteisiin. HSY oli mukana Vesilaitosyhdistyksen ja viidentoista muun suomalaisen vesihuoltolaitoksen kanssa yhteisessä Pytty-kampanja hankkeessa. Pytty-kampanjan päätavoite on vähentää kotitalouksista tulevaa kemikaalikuormaa jätevedenpuhdistamoille. Kampanjassa korostettiin ympäristömerkkien (Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki) tärkeyttä kulutuskemikaalien valinnoissa. Ympäristömerkit ottavat huomioon tuotteen koko elinkaaren ja rajoittavat tiukasti kemikaalien käyttöä. Kampanjan tuotoksina syntyivät elokuvateattereissa 7.11 17.11.2016 esitetyt valistusvideot sekä Pytty-kampanja sivusto, josta löytyy toiminta-ohjeita sekä runsaasti tietoa kuluttajatuotteiden sisältämistä haitallisista ja vaarallista aineista http://www.pytty.fi/. 23

8 Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 LADA- järjestelmän käyttöönottoa ja viimeistelyä jatketaan. Teollisuusjätevesisopimusten uusiminen ja päivittäminen on tarpeen tehdä v. 2017 2018 aikana. Teollisuuslaitoksien riskikohteissa pyritään käymään säännöllisesti. Teollisuusjätevesien vuosiraporttia kehitetään julkaisumuotoon ja se tulee sisältämään myös yleistä ohjeistusta poikkeavista jätevesistä. Jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien nesteiden viemäröinnistä laaditaan ohjeistus, koska nesteet saattavat sisältää raskasmetallipitoisia sakkoja. Jätelain mukaan (jätelaki 646/2011 29 siirtoasiakirjat) nestemäisten jätteiden ajoista HSY:n lokajätteiden vastaanottopisteisiin tulee olla siirtoasiakirjat. Tätä tullaan kehittämään ja siirtoasiakirjojen toimittamisesta HSY:lle laaditaan ohjeet lokakuljetusliikkeille. Teollisuuslaitoksien jätevesistä otetaan näytteitä v. 2017 valvontasuunnitelman mukaisesti. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun ympäristöviranomaisten kanssa jatketaan säännöllisten tapaamisten ja yhteistarkastusten muodossa. Yhteistyötä jatketaan KUVES alueen vesilaitosten ja ympäristöviranomaisten kanssa. Myös yhteistyötä Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen kanssa jatketaan. Tapaamisissa käydään yhdessä läpi teollisuusjätevesisopimuksia ja jäteveden tarkkailuohjelmia sekä muita yhteisiä, ajankohtaisia asioita. Mahdollisuuksien mukaan tehdään myös yhteistarkastuksia teollisuuslaitoksiin. Vuoden 2016 lopulla käynnistyi projekti, jonka tavoitteena on estää vastaavat bajamajajätteiden aiheuttamat ongelmat. Bajamajajätteiden erilliskäsittely on suunnitteilla. Ympäristökeskuksien melupäätöksiin tullaan lisäämään kohta, jossa tapahtumien järjestäjiä velvoitetaan laittamaan riittävästi roska-astioita bajamajojen viereen sekä informoimaan Pytty -kampanjan tärkeydestä. 24

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi