Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta kotoutuvien osallisuuden edistämiseen kohti työelämää

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Päihdeavainindikaattorit

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Sokra, Pohjois-Suomen työpajat syksy 2016

Ajankohtaista asiaa Sosiaalisen osallisuuden kehittämisen (Sokra) hankkeesta ja sen tarjoamasta tuesta hankevalmistelussa

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

STM:n koordinaatiotoiminta ja hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Osallisuus ja hyvinvointi

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Kansalaisuuden kynnykset

YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

( -14,2%) Pohjois-Savo 68,0 % (2017) 4,5 % (2016) Työllisyysaste 3,6 % Asukkaita. Ulkomaalaistaustaisia 2,9 % (2017) Työllisiä

Transkriptio:

Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016

Huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24- vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17- vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/huono-osaisuushyvinvointi-huono-osaisuus-osallisuus-maakunnissa/ Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Sokra/ISEA, DIAK

Nuorten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen huono-osaisuus Sosiaaliset seuraukset Taloudelliset kustannukset Osallisuus 1. Itsemurhakuolleisuus 20-34-vuotiailla 2. Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. lk 3. Koettu terveys keskinkertainen tai huono, 8. ja 9. lk 4. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. lk 5. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 8. ja 9. lk 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat 7. Nuorisotyöttömät, 18-24-vuotiaasta työvoimasta 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24- vuotiaat 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, 8. ja 9. lk Sokra/ISEA Diak 1. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, 8. ja 9. lk 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 3. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat 4. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15-17-vuotiaat 5. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 18-20-vuotiaat 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 13-17v 2. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana alle 18-v 3. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat 4. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat 5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat 6. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24-vuotiaat 1. Koulun työilmapiirissä ongelmia, 8. ja 9. lk 2. Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, 8. ja 9. lk 3. Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, 8. ja 9. lk 4. Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä, 8. ja 9. lk 5. Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, 8. ja 9. lk 6. Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9.lk (vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.

Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. Autonomia ja toimijuus Asiakasosallisuus Vaikuttaminen Paikallinen hyvä 5 10.3.2017

Löytyisikö näistä sopivia asioita mitattavaksi? Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta 6 Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat

Mittareita on lukemattomia Kykyviisari - https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kykyviisariarvioi-tyo-toimintakykysi/ http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131370/ty% C3%962016_26_Vaikuttavuusindikaattorit_valmis_web.p df?sequence=2 http://www.soste.fi/elinvoimaiset-jarjestot/kehittaminenja-arviointi-jarjestoissa/arviointityokaluja-3.html http://www.stea.fi/documents/2184241/2492102/itsearvio intiopas/9c90fac1-47a8-4bdc-a35f-9b22d9020080 On vain pohdittava ja löydettävä ne omat asiat, joihin toiminta vaikuttaa 7 10.3.2017

Miten vaikutuksia voi lähteä pohtimaan Mitä halutaan mitata? Mittareiden pitää edistää projektin tarkoitusta (Pidettävä mielessä, mikä on hankkeen suuri tavoite) Mitkä asiat kertovat tavoitteiden saavuttamisesta? Projektin kohderyhmän tarpeet kehittämisen pohjana vastaako hanke tarpeisiin? Lähtötilanne Lopputilanne, mitä muutosta tapahtuu? Millä ehdoilla malli toimii? Onko henkilö-/alueriippuvainen? Mitä tarkoittaa asiakkaiden tilanteen paraneminen? 8 10.3.2017

9 Muutamia esimerkkejä mitattavista asioista Miten mitataan tilanteen paranemista? Tilanne selvitetty, Motivaatio, Tulevaisuuden suunnitteleminen, Arkirytmi, Osallistuminen, Tieto, Palvelut, Koulutus, Työ (voidaanko mitata systemaattisesti?) Osallisuus - huomioidaanko? Lisääntyykö? Miten mitataan? Autonomia, Asiakasosallisuus, Vaikuttaminen, Paikallinen hyvä Esim. toimijuuden lisääntyminen, toiminnan suunnitteluun osallistuminen, yhteiskunnallinen osallistuminen, yhteisöissä näkyvät asiat Miten mitataan verkostoyhteistyötä? Esim. yhteydenpito/kanavat, yhteydenpidon säännöllisyys, verkoston vuorovaikutus Miten mitataan palvelupolkujen toimivuutta? Saako asiakas tarvitsemansa palvelut? Pystyykö asiakas asioimaan itsenäisesti toiminnan jälkeen? Miten mitataan juurtumista? Onko joku työtapa/toimintamalli jäänyt tai jäämässä käyttöön hankkeen loputtua? 10.3.2017

Miten vaikutuksia voi todentaa Miksi malli on hyvä? Kenelle se sopii? Mikä on se asia, miksi malli toimii? Voidaanko sitä mitata? Miksi se on parempi kuin joku toinen? Miten voidaan todentaa? Mikä on mallin hyöty/arvo asiakkaalle? Miten sitä voidaan mitata? Miksi asiakas valitsisi tämän toiminnan? Voidaanko sitä todentaa? Mikä muuttuu, tarkastele useita näkökulmia (yksilöyhteisö-talous-osallisuus)? Entä mikä muuttuu/voi muuttua ajan kanssa? Mitä palvelun tuottaminen maksaa? Mikä hyöty tilaajalle? Voidaanko kustannuksia mitata? Voidaanko taloudellista hyötyä osoittaa? 10 10.3.2017