KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY
Yleistä Levinneisyys Kasvutapa Kasvupaikka Puun ulkonäkö Puuaineksen ominaisuudet Käyttö Laatuluokitus Sahausmuoto Verkostoituminen Lähteet, Yhteystiedot 1 1 2 2 3 4 4 5 7 8 9
Yleistä Pihlaja on ollut esi-isillemme pyhä puu, jonka kaatamisen pelättiin tuovan huonoa onnea. Pihlajan pintapuu on vaalean kellertävää ja sydänpuu kellanruskeaa. Pihlajan väri usein tummuu ajan myötä. Vuosilustot erottuvat selvästi, varsinkin sydänpuussa. Puu on kovaa, sitkeää ja melko taipuisaa. Kuivatessa se ei kieroudu eikä halkeile helposti. Pihlaja on erinomainen kalustepuu. Rajallisen kokonsa takia se soveltuu pienten kalusteiden sekä koriste- ja käyttöesineiden valmistukseen. Pihlajan työstö ja sorvaus on vaivatonta. Perinteisesti pihlajasta on valmistettu työkalujen varsia, haravanpiikkejä, astioita ja ruokailuvälineitä. Pihlajanmarjoja käytetään viinien ja makeisten valmistukseen. Se on ilman pienintäkään epäilystä jalopuu, joka tämän päivän tehometsäteollisuudessa päätyy melkein poikkeuksetta roskapuuksi. Interform Oy:n luoman pihlajapuuprojektin tavoite on luoda uusi jalopuubrändi ja sitä hyödyntäen synnyttää lisää kannattavaa liiketoimintaa metsänomistajille, sahureillle sekä puusepänyrityksille. Kuluttajien keskuudessa Pihlajalla on jo olemassa identiteetti, siksi sen käyttö projektin brändipuuna on hyvä vaihtoehto. Levinneisyys Pihlaja on levinnyt luonnonvaraisesi kasviksi halki Euroopan ja se on yleinen kasvi myös Aasiassa. Se kasvaa yleisesti koko Suomessa, aina pohjoisen puurajalle asti. Suomessa kasvaa kotipihlaja (Sorbus aucuparia), ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia), sekä suomenpihlaja (Sorbus hybrida). Pihlajalajit risteytyvät helposti, joten alalajien välimuotoja esiintyy runsaasti. 1
Kasvutapa Pihlaja saattaa kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi yksittäispuuksi. Jopa 30-40 vuodessa siitä on mahdollista saada laadukasta tukkipuuta. Suuria ja yksirunkoisia pihlajia tapaa harvinaisina parhailla kasvupaikoilla. Suorarunkoiseksi ja karsiutuneeksi pihlajan saa kasvattamalla sitä riittävän tiheässä joko seka- tai pihlajametsikössä. Pihlajan taimet kasvavat aluksi nopeasti, mutta puu jää usein pienikokoiseksi. Se haaroittuu helposti ja kasvaa usein monen ohuen rungon muodostamana pensaana. Pieniä monirunkoisia pihlajia voidaan leikkaamalla pakottaa yksirunkoiseksi. Pihlaja kestääkin hyvin karsintaa ja siitä saa karsimalla sahatavaraksi kelpaavaa puuta. Puusepälle riittää latvastaan reilut kymmenen senttiä paksu tukki, mutta paraslaatuinen tukkitavara saisi olla jonkin verran järeämpää. Vaikka pihlaja elää suotuisissa oloissa 70-90-vuotiaaksi, se saa jo paljon aikaisemmin lahovikoja. Tumma sydänpuu kuuluu pihlajan luonteeseen jo nuorena. Kasvupaikka Pihlaja viihtyy multavilla mailla, jossa on kuivaa tai kosteaa, esim. lehdoissa, kangasmetsissä, korvissa tai rannoilla ja kalliojyrkänteillä. Se vaatii paljon valoa. Suotuisalla kasvupaikalla pihlaja on nopeakasvuinen, mutta vanhemmiten sen kasvu hidastuu. Pihlajalla on laaja juuristo, joka tekee helposti kantovesoja. Juuristonsa ansiosta se on myrskynkestävä. Pihlajan arvostuksen puutteen yhtenä ongelmana on sen yleisyys. Sitä näkee kaikkialla, tosin vain pihapuina ja yksittäisinä runkoina metsässä. Pihlajaa ei ole määrätietoisesti kasvatettu hyötypuuksi, vaan se on metsähoidon seurauksena aina hakattu pois arvopuiden tieltä. Siksi metsistä löytyvät pihlajat ovat lähes poikkeuksetta pienikokoisia eikä niistä saada teollisuuden raaka-ainetta. Menee vielä vuosikymmeniä, ennen kuin puut ehtivä järeytyä hoitometsissä hakkuukypsiksi. 2
Puun ulkonäkö A-luokkainen Pihlaja on tyviosaltaan vähintään kolmen metrin korkeuteen karsiutunut suorahko puu, jonka rinnankorkeusläpimitta on yli 20 cm. Rungossa ei ole havaittavissa halkeamia, lahoa ja kyhmyjä. Vanhan puun kuori saatta olla halkeillut. Kovapohjaisia koroja voi esiintyä. 3
Puuaineksen ominaisuudet Pihlajan puuaines jakautuu punertavan vaaleaan tai kellertävään mantoon ja harmaanruskeaan sydänpuuhun. Vuosilustot erottuvat selvästi ja puu on pituussuunnassa kauniisti kuvioitunutta. Pihlaja on tiivispintaista ja jokseenkin hajutonta. Pihlajan loimuinen puuaines on kysyttyä raakaainetta. Ilmakuivan sahatavaran paino on 650 kg/m3. Käyttö Puusepän puuna pihlajan arvo on nousussa. Sitä hyödynnetään nykyään puusepänteollisuudessa kalusteiden sekä koristeja käyttöesineiden valmistuksessa. Pihlajaa on käytetty jo kauan perinteisissä veistotöissä. Vähäoksaiset rungot sopivat hyvin viilujen leikkaamiseen ja sorvaukseen. Pihlajan käyttö puuaineen värivaihteiden ja oksaisuuden vuoksi voi olla hyvin monipuolinen käyttökohteista riippuen. Kaiken kaikkiaan pihlaja on hieno raakaaine niin huonekaluteollisuudelle kuin sisustustarkoituksiinkin. Pihlajaa käytetään sen erinominaisuudesta huolimatta vain vähän näilä aloilla. Puuaineen hyvien ominaisuuksien vuoksi mahdollisuudet sen käytön lisäämiselle ovat olemassa. Ainoa este voi olla hyvän raaka-aineen saanti, sillä tasasävyisen sydänpuun saanto on keskimäärin melko heikkoa isompiin kalusteisiin 4
Laatuluokitus A-luokkaisen Pihlajan puuaine on oksatonta ja sen sydänpuun osuus on vähintään 70%. Sydänpuun väri on tasainen ja suorasyinen eikä siinä saa olla lahoa. B-luokassa sydänpuun osuutta ei määritetä. Terveitä oksia ja värivaihtelua sallitaan. C-luokkaisessa sallitaan kovaa lahoa oksia ja halkeamia. Käytetään soveltuvin osin kuten B-luokkaisessa. Metsästä pitkän ja suoran pihlajan löytäminen voi olla vaikeaa. Alustavasti pyritään tukit katkaisemaan noin kahden ja puolen metrin pituisiksi. Sahauksessa pituus voidaan vielä puolittaa. Näin pystytään maksimoimaan A-luokkaisen puutavaran määrä. Kotipihlaja, särmäämötön sahatavara LUOKKA A B C LEVEYS 180mm 150mm 130mm Kotipihlaja, pölkky OKSAT LUOKKA PUUPÖLKYN MITAT JA LAATU Latvamitta Pituus Katkaisutarkkuus Kasvu Lenkous Oksien määrä Tuore oksa A B C Oksaton tyvipölkkky Min 18cm 21dm-31dm 1dm:n jaolla +3cm Tasainen 2cm/jm 0 kpl Tyvi- tai latvapölkky Min 15cm 15dm-31dm 1dm:n jaolla +3cm Ei erityisvaatimuksia 2cm/jm Max 4 kpl 2 kpl/4cm Tyvi- tai latvapölkky Min 13cm 21dm-31dm 1dm:n jaolla +3cm Ei merkitystä 3cm/jm Max 6 kpl 3 kpl/7cm Oksien kokonaismäärä, kpl Kappaleen paremmalla lappeella ja huonommalla metrillä Kokonaismäärästä voi olla, kpl/mm HALKEAMAT Yli 100mm pitkiä MUUT OMINAISUU- DET Tuore oksa Kuiva oksa Kuorioksa Laho oksa 1 kpl 3 kpl 5 kpl 1 kpl/10mm 2 kpl/40mm 2 kpl/30mm 1 kpl/30mm Max. 300mm 3 kpl/60mm 3 kpl/30mm 1 kpl/30mm 1 kpl/20mm Ei rajoiteta Kuiva oksa Laho oksa Sydänpuu Halkeamat Kovalaho, keskeistä Min 70 % 1cm 2 kpl/3cm Ei määritetä 2cm 3 kpl/3cm 2 kpl/3cm Ei määritetä Ei rajoiteta 5cm Kasvu Värivika Kova laho % pituudesta Keskeistä Tasainen Ei erityisvaatimuksia 10 % 20mm Ei merkitystä 20 % 50mm 5
6
Sahaus muoto: Sydänvapaa sahaus Sydänvapaassa sahauksessa sahataan yksi sahatavarakappale keskeltä tukkia, jolloi keskellä oleva ydin ja siinä olevat viat saadaan poistettua. Siksi kova laho tai jokin muu vika tukin taikka pölkyn keskellä ei välttämättä alenna pölkyn laatua. Erikoispuita sahataessa sahataan tukki tällä tavoin varsinkin silloin, kun kyseisessä käyttökohteessa tarvitaan korkealaatuista sahatavaraa. Poistamalla pihlajasta kova helposti halkeava ydin voidaan sahatavaran laatua parantaa. Pihlajan tapauksessa sahaus olisi hyvä suorittaa lisäksi tuppeen sahauksella jolloin kaikki korkealaatuinen puu saataisin jalostajille käyttöön. 7
Verkostoituminen Kasvattajien, sahojan ja puuseppien välistä yhteistyöta lisättävä, jotta A-luokkainen pihlaja saataisiin metsistä käyttöön. Puunkasvattaja Sahat Puusepät 8
Lähteet Lähde: http://puuproffa.fi/arkisto/pihlaja.php http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/4-08-pihlaja.html Pohjolan Jalot Puut, Erikoispuiden mitta,- laatu- ja käsittelyopas: Eero Keinänen, Veijo Tahvanainen,1995 Jalopuumetsät, Perustaminen ja hoito: Heikki Kiuru, 2008 Yhteystiedot Jukka Hakanen, LAMK/Muotoiluinstituutti puh. 040 767 0335, Hakajuk1@lpt.fi Simopetteri Muuronen, Interform OY Näsintie 27, 06100 PORVOO puh. 019 585 685, simopetteri@interform.fi 9