3. 3 4 p.: Harmaa talous on hyödykkeiden (palvelut / tavarat) myymistä ja työvoiman palkkaamista ilman asiaan kuuluvien verojen ja veronluonteisten maksujen (esimerkiksi työeläkemaksu, arvonlisävero) suorittamista. Pimeät keikat eivät tuo henkilölle esimerkiksi työeläkettä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa; henkilö voi joutua edesvastuuseen lain rikkomisesta (veronkierto). Yhteiskunta jää vaille tuloa, joka normaalisti palautuisi valtiolle/kunnille veroina ja maksuina; julkisen sektorin rahoituspohja heikkenee. 5 6 p.: Harmaan talouden menetysten ja riskien tarkempi käsittely yksilön kannalta (esimerkiksi työtapaturman vakuutuksen, palkkaturvan ja kuluttajansuojan puuttuminen). Harmaa talous haittaa lakia noudattavien elinkeinonharjoittajien toimeentuloa (vääristää yritysten välistä kilpailua). Harmaa talous voi rapauttaa yhteisvastuuta ja lisätä epäluottamusta yhteiskunnassa (ns. vapaamatkustajien ongelma). Harmaa talous voi lisätä myös järjestelmällistä rikollisuutta. 4. 3 4 p.: Globalisaation määrittely: esimerkiksi tuotteiden, työvoiman ja pääomien aikaisempaa suurempi kansainvälinen liikkuvuus, kansantalouksien kasvanut keskinäinen riippuvuus. Suomen etuina voi esittää joitakin seuraavista esimerkeistä: tuontituotteiden halvempi hinta (kansainvälinen kilpailu, työnjako) sekä suurempi valikoima; suomalaisyritysten toiminnan ja tuotannon vapaampi laajeneminen ulkomaille (mm. Nokia, Wärtsilä). Suomen haittoina voi esittää joitakin seuraavista esimerkeistä: työpaikkojen siirtyminen halvempien työvoimakustannusten maihin tai lähemmäs ostajia (esim. teknologiateollisuuden alihankkijat); Suomessa lakkautetun tuotannon työntekijöiden koulutus uusille työaloille; verotulojen väheneminen. 5 6 p.: Edellisten lisäksi etuja esimerkiksi Suomen talouden kansainvälistyminen (mm. sijoitusten lisääntyminen ulkomaille), viennin lisääntyminen globalisaatiosta hyötyneisiin maihin. Edellisten lisäksi haittoja esimerkiksi aiempaa helpommin leviävät kansainvälisen talouden häiriöt. Vastauksessa voi pohtia myös Suomen veroasteeseen ja palkkatasoon yms. kohdistuvia paineita globaalissa kilpailussa tai globalisaation vaikutusta Suomen jalostusasteen nousuun. nov 23 08:15 7A. 3 4 p.: Viestinnän sisältö reagoi yleisön kysyntään: kaupallisuus, formaatti tuotteet, sensaatiohakuisuus. Mainostulot ovat entistä merkittävämpi toiminnan perusta. Viestimien ja mediapalvelujen hinta vaikuttavat niiden kysyntään, esimerkiksi lehtitilauksen ja maksukanavien hinnat, internetin uutispalvelut. Taloudelliset syyt voivat johtaa median keskittymiseen (mediatalot). 5 6 p.: Lähemmin mediayhtiöiden, esimerkiksi Sanoma WSOY:n tai ruotsalaisen Bonnierin toiminnan idea: useiden jakelukanavien hallitseminen samanaikaisesti useassa maassa. Viestimien sisältö keskivertaistuu ja yhdenmukaistuu. Toisaalta viestimet voivat suuntautua entistä enemmän rajattuihin kohderyhmiin (erilaiset harrastelehdet). Julkisen palvelun media (esim. YLE) on toiminnassaan riippuvainen julkisesta rahoituksesta. Uutiskriteerien kaupallistuminen. nov 23 08:16 1
+10. a) 2 p.: Investointien osuus kokonaiskysynnästä on laskenut, vaikka investoinnit ovat euromääräisesti pysyneet lähes ennallaan. b) 3 p.: Vienti ja kotimainen kysyntä ovat kasvaneet selvästi. Kasvu on kuviosta päätellen tapahtunut ilman merkittäviä investointeja. Kansantalous on tehostanut toimintaansa, sillä vienti ja kulutus ovat kasvaneet, vaikka investointien määrä on polkenut paikallaan. c) 1 2 p.: Valtio voi tukea kotimaisia investointeja huolehtimalla toimivasta infrastruktuurista (yrityksillä edullinen energia, hyvät liikenneyhteydet, koulutettu työvoima) tai edullisilla lainajärjestelyillä ja erilaisilla tuilla (esimerkiksi investointituet). Investointi kotimaahan auttaa luomaan ja säilyttämään kotimaan työpaikkoja. 3 4 p.: Edellisten lisäksi valtio voi tukea kotimaisia investointeja veroeduilla (sijoitusten vähennysoikeudet ja pääoman tuottojen lievempi verotus). Myös ulkomaille tehdyt investoinnit voivat välillisesti hyödyttää kotimaan kansantaloutta, koska ne voivat parantaa yrityksen kilpailukykyä ja kannattavuutta. Yritysten kannattavuus mahdollistaa kysynnän lisääntymisen kansantaloudessa. nov 23 08:17 2. 3 4 p. Vastauksesta tulee näkyä, että työmarkkinajärjestöt on ymmärretty sekä työntekijöiden että työnantajien järjestöiksi. Järjestöillä on suuri rooli yhteiskunnassa. Järjestöt neuvottelevat ja sopivat työehdoista (mm. palkat, lomat) määrätyksi ajaksi. Työehdoista ne taistelevat tarvittaessa lakoilla ja työsuluilla. Ne lobbaavat, valvovat jäsentensä etuja, tukevat työttömäksi joutuneita jäseniään ja tarjoavat erilaisia palveluja (mm. oikeusapu, neuvonta, koulutus ja virkistys). Järjestöt ovat voineet vaikuttaa laajemminkin mm. maassa tehtyihin eläke ja veroratkaisuihin (tupo). 5 6 p. Työntekijä ja työnantajajärjestöjen erilaisen yhteiskunnallisen roolin ymmärtäminen: esimerkiksi työntekijät tavoittelevat parempaa palkkaa ja parempia työoloja, työnantajat puolestaan tavoittelevat työrauhaa ja kilpailukykyä. Korkea järjestäytymisaste on pönkittänyt järjestöjen painoarvoa. Viime vuosina työehtoja on alettu sopia enemmän myös paikallisesti järjestöjen sopimien valtakunnallisten yleisraamien pohjalta. Järjestöillä on usein tiiviit suhteet poliittiseen kenttään. Työmarkkinajärjestöt ovat olleet tärkeä osa koneistoa, jossa käsitellään yhteiskunnallisia konflikteja. Kokelas voi tarkastella kysymystä sekä yhteiskunnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta. 3. 3 4 p. Ansiotulojen valtionverotus on progressiivinen: veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Tasaveron vaikutus riippuu kansalaisen tuloista: ylimmissä tuloluokissa tasavero keventää verotusta ja alimmissa se voi kiristää verotusta, mikäli veroprosentti nostetaan korkealle. Tasavero lisäisi työhaluja, koska bruttotulojen kasvu johtaisi suoraan nettotulojen kasvuun. Tuloerot kasvaisivat ja eriarvoisuus lisääntyisi, sillä progressio tasoittaa eroja. 5 6 p. Yksityisen kansalaisen kannalta tasavero poistaa kannustinloukkuja ja tekee helpommaksi laskea ennakolta nettotulot. Vaikutus yhteiskuntaan: verotulot voivat laskea, jolloin paine julkisten menojen karsimiseen tai muiden verojen (esim. kunnallisvero) nostamiseen kasvaa. Ylimpien tuloluokkien verotuksen keventäminen parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa osaavasta työvoimasta. Tasavero yhdenmukaistaa ansiotulojen ja pääomatulojen verokohtelua. nov 23 08:18 2
nov 23 08:18 4. a) 2 p. Hintojen nousu oli nopeinta alkuvuonna 2000. Nimellishinnat laskivat vuonna 2001 lukuun ottamatta vuoden loppukuukausia. b) 1 2 p. Reaalikorkojen noustessa asuntojen (nimellis)hintojen nousuvauhti hidastuu ja korkojen laskiessa kiihtyy. Asuntohintoihin vaikuttavat korkotason lisäksi ihmisten ostovoima ja asuntojen kysynnän vaihtelut (esim. kasvukeskukset taantuvat alueet) ja yksittäisen asunnon kohdalla mm. sijainti ja asunnon kunto. 3 4 p. Edellisten lisäksi hintoihin vaikuttavat esimerkiksi rakennuskustannukset, rakennusmaan hinta, pankkien korkomarginaalit ja talouden yleistila (mm. suhdannevaihteluihin liittyvä työllisyystilanne, luottamus oman talouden kestävyyteen). nov 23 08:18 3
8A. 3 4 p. Samanaikainen työttömyys ja työvoimapula selittyvät rakennetyöttömyydellä. Työpaikkoja on hävinnyt vanhoilta teollisuuden aloilta, eikä työttömäksi jääneitä työntekijöitä ole voitu helposti kouluttaa uusille aloille. Työpaikkoja on syntynyt ja hävinnyt epätasaisesti maan eri puolilla, eikä työvoima aina liiku joustavasti paikkakunnalta toiselle (mm. perhesyyt). Parannuskeinoja ovat mm. työttömien uudelleenkouluttamisen, elinkeinotoiminnan ja aluepolitiikan tukitoimet. 5 6 p. Vastauksessa on otettu huomioon globalisaation vaikutus elinkeinorakenteeseen, esimerkiksi teollisuustyön siirtyminen halpatyömaihin ja hyvin koulutetun työvoiman liikkuvuus. Tilanteen syinä myös teknologisen osaamisen kasvaneet vaatimukset, kasvu ja palvelualojen työvoimatarve ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet, mm. korkeat asumiskustannukset kasvukeskuksissa. Vastauksessa voi pohtia myös suurten ikäluokkien vaikutusta työvoimapulaan sekä matalapalkka alojen työn houkuttelevuuden ja korkean sosiaaliturvan mahdollista yhteyttä työhalukkuuteen. Parannuskeinoja mm. yritystoiminnan edellytysten parantaminen, työvoiman liikkuvuuden tukeminen, työvoima ja koulutusneuvonta, maahanmuuttopolitiikka sekä eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen ja työelämään astumisen aikaistaminen erilaisin kannustimin. nov 23 08:19 nov 23 08:19 4
+10. a) 2 p. Vuotta 2000 ja osin vuotta 2001 lukuun ottamatta Suomen inflaatiovauhti eli hintatason nousu on ollut koko ajan matalampi kuin euroalueella mutta korkeampi kuin Japanissa, missä on useana vuonna ollut deflaatio eli yleinen hintatason lasku. b) 3 p. Korkea inflaatio voi johtaa hintojen ja palkkojen nousukierteeseen, jolloin maan (tai EU:n) kansainvälinen kilpailukyky heikkenee. Korkea inflaatio nostaa korkotasoa, jolloin yritysten investoinnit vähenevät. Seurauksena on yhden maan tai koko euroalueen ajautuminen taantumaan. Tiukka inflaatiotavoite ei välttämättä sovi erilaisessa suhdannevaiheessa oleville euromaille. Jos kokelas käsittelee tehtävää perustellusti niin, että inflaatiotavoite ei ole ongelma, on näkökulma hyväksyttävä. c) 4 p. Suomessa tuottavuus on kohonnut nopeammin kuin euromaissa. Kilpailu on lisääntynyt Suomen talouden avautuessa EU markkinoille: yritysten hintakilpailu on hidastanut hintojen nousua. Palkankorotukset ovat olleet maltillisia (tupo) vaikka työn tuottavuus on noussut nopeasti: liikeyritysten parantuneet tulokset eivät ole siirtyneet samassa määrin palkkoihin kuin muissa EU maissa keskimäärin ja edelleen hintoihin. Välillisen verotuksen keventäminen (alv ja alkoholivero). nov 23 10:50 3. a) Maailmanmarkkinoilla olevan raakaöljyn tarjonta suhteessa kysyntään (noususuhdanne lisää kysyntää ja nostaa hintaa). Keskeiset öljynviejät (OPEC) säätelevät jonkin verran hintatasoa päättämällä tuotantomääristä. Hintaan vaikuttavat myös odotukset tarjonnasta (öljyntuotantoalueiden kriisit usein nostavat hintaa). Raakaöljyn hinnoittelu dollareissa vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelun kautta raakaöljyn hintaan. b) Hinnoittelun taustalla parturipalvelujen kustannukset: työtila, tarvikkeet, alv, yrittäjän eläkemaksut, mahdollisen lisätyövoiman palkat. Lisäksi hintaan vaikuttavat parturin ammattitaito ja palvelun laatu. c) Taksipalveluissa ei toteudu vapaa kilpailu. Julkinen valta säätelee taksipalvelujen tarjontaa ja hinnanmuodostusta. Hinnoittelu seuraa taksiliikenteen kustannuksia (esim. polttoainevero). HUOM! Kysymyksen a), b) ja c) kohtia ei ole erikseen pisteytetty, joten vastaus arvostellaan kokonaisuutena. 4. 3 4 p.: Kaikkia sijoitusvaihtoehtoja on tarkasteltava sekä etujen että haittojen näkökulmasta. Pörssiosakkeissa etuna on hyvät tuotto odotukset (kurssinousu ja osingot). Haittana on esimerkiksi tappioriski, etenkin lyhytaikaisissa sijoituksissa. Lisäksi pörssisijoittaminen vaatii perehtymistä osakemarkkinoihin. Määräaikaistalletuksen etuina ovat esimerkiksi sijoittamisen helppous ja vähäiseen riskiin nähden kohtalaisen hyvä tuotto. Haittoina esimerkiksi pääoman sitominen määräajaksi ja inflaation kiihtyessä talletuskorko ei ehkä korvaa sijoituksen reaaliarvon laskua. Sijoitusasunnon etuna on esimerkiksi mahdollisuus vuokratuloon ja asunnon arvonnousuun. Sijoitus kestää paremmin inflaation. Haittoina ovat esimerkiksi sijoitusasunnon hankinnan vaatima osaaminen, asunnon ylläpitokustannukset ja asunnon kuntoon sekä vuokraamiseen liittyvät riskitekijät. 5 6 p.: Edellä esitettyjen etujen ja haittojen yksityiskohtaisempi tarkastelu. nov 23 08:20 5
8A a) Tuloerot ovat kasvaneet. Suurituloisten osuus tuloista on lisääntynyt huomattavasti. Pienituloisten osuus tuloista on vähentynyt. b) 1 2 p.: Yksipuolinen vastaus puolesta tai vastaan. Näkökulmia puolesta esimerkiksi tulot muodostuvat selvemmin oman työpanoksen tai taidon perusteella, tukee yritteliäisyyttä. Näkökulmia vastaan esimerkiksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus vaatii tasaamaan hyvinvoinnin eroja, suuret tuloerot saattavat heikentää yhteiskunnan vakautta, kuluttaminen jakautuu tasaisemmin. 3 4 p.: Vastauksessa esitetään useampia näkökohtia kummankin kannan tueksi. Esimerkiksi tasainen tulonjako lisää talouskasvua, koska köyhemmät kuluttavat suurimman osan tuloistaan. Toisaalta rikkaiden tulonlisäykset lisäävät palveluiden kysyntää ja lisätulot siirtyvät sijoituksina esimerkiksi osakemarkkinoille. Tehtävässä voi pohtia myös verotuksen progressiivisuuden vaikutusta tuloeroihin. nov 23 08:20 nov 23 08:21 6
+ 9. a) Väestön kokonaismuutos sisältää syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen; muuttovoitto pelkästään kunnasta poismuuttaneiden ja kuntaan muuttaneiden positiivisen erotuksen. b) Kunta A vanhusvoittoinen, niukasti lapsia; kunnassa D verraten nuori väestörakenne, myös työikäistä väestöä eniten. Kunnissa A ja C verraten paljon maatalousväestöä, kunnissa B ja D ei ole juuri lainkaan maatalouselinkeinoa. Kaikissa enemmistö palveluelinkeinojen alalla, kunnassa B poikkeuksellisenkin suuri osa. Jalostuksen osuus vaihtelee kovasti, selvästi teollisuusvaltaisimpana kunta D. c) 2 3 p.: Sosiaalisia ja taloudellisia haasteita tarkastellaan esimerkiksi ikärakenteen pohjalta: väestön ikääntyminen (terveys ja hoivapalvelut), suuri alle 15 vuotiaiden osuus (koulu yms. palvelut); työttömyystilanne erilainen eri kunnissa, samoin tulovero ja lainakanta (A huonossa tilanteessa: korkea työttömyys, korkea veroäyri, isot lainat; B päinvastoin hyvässä tilanteessa). 4 5 p.: Luodaan kokonaiskuvaa eri kuntien yleistilanteesta esim. seuraavasti: A melko maatalousvaltainen, ikääntyvä, tyhjenevä ja velkainen kunta; B vakavarainen, joskin myös staattinen (väestö ei kasva); C väestöltään kasvava ja melko maatalousvaltainen kunta, jonka on oltava taloudenpidossaan tarkka (verotus jo tiukkaa, työttömyys keskitasoa, mutta toisaalta velkaa melko vähän); D voimakkaasti kasvava kunta (selkeä muuttovoitto) mutta todennäköisesti juuri siksi myös talous pingotettu tiukalle (korkeahko verotus, suurehko lainakanta); työttömyys verraten korkealla. nov 23 10:53 + 10. a) Bruttopalkka on palkka ennen verojen ja veroluonteisten maksujen vähentämistä. Yksityinen kulutus on kotitalouksien kulutushyödykkeiden hankintoja. Julkiset menot ovat valtion ja kuntien menot. b) Virossa on huomattavasti Suomea ja euroaluetta nopeampi BKT:n, bruttotulojen sekä yksityisen kulutuksen kasvu. Suomella on euroalueen keskiarvoa selvästi (BKT, kulutus) tai maltillisesti (palkat) nopeampi kasvuvauhti. Julkiset menot kasvoivat Suomessa erittäin vähän euroalueeseen ja Viroon verrattuna. c) 1 2 p.: Myönteistä kummassakin maassa on BKT:n muuta euroaluetta nopeampi kasvu. Virossa yksityisen kulutuksen ja bruttopalkkojen voimakas kasvu saattaa johtaa kansantalouden ylikuumenemiseen ja sitä kautta inflaation kiihtymiseen ja kotitalouksien velkaantumiseen. 3 4 p.: Vastauksessa on ymmärretty, että Viron BKT:n lähtötaso on alhainen Suomeen verrattuna ja palkat euromääräisesti matalat. Lisäksi voi pohtia esimerkiksi seuraavia seikkoja: Virolaisen työn hintataso on eurooppalaisittain alhainen mutta nousee nopeasti; vaikuttaa helposti ulkomaisten sijoittajien kiinnostukseen ja Viron kansantalouden kilpailukykyyn. Suomen talouden tunnusluvut ovat Viroa alhaisemmat mutta terveemmällä pohjalla (BKT kasvoi enemmän kuin palkat ja kustannukset, kulutus kasvoi bruttopalkkoja enemmän, mikä on voinut johtua velkaantumisesta tai verojen alentumisesta). Virossa palkkojen ja kulutuksen kasvu oli BKT:n kasvua selvästi nopeampaa. nov 23 08:22 7
nov 23 10:54 8